Onko jollakulla antaa selitystä seuraaville bongaamilleni omituisuuksille aiempien presidentinvaalien tuloksissa (sotia edeltävinä vuosina)?
Vuonna 1925 Tanner sai ensimmäisellä kierroksella 79 valitsijamiehen äänen ja näin ollen voitti 1. kierroksen. Toisella kierroksella hänen äänimääränsä oli kierroksen pienin, 2 ääntä. Miksi näin?
Vuonna 1931 Tanner sai ensimmäisellä kierroksella 90 valitsijamiehen äänen ja näin ollen voitti 1. kierroksen. Toiselle kierrokselle hän ei osallistunut laisinkaan. Miksi näin?
Miksi vuosina -25 ja -31 presidentinvaalit olivat "kolmeosaiset"?
Vuonna 1937 Ståhlberg voittaa 1. kierroksen ylivoimaisesti ja häviää 2. kierroksen yhtä ylivoimaisesti. Miksi näin?
http://www.presidentti.fi/fin/instituutio/electsu.html
Vuonna 1925 Tanner sai ensimmäisellä kierroksella 79 valitsijamiehen äänen ja näin ollen voitti 1. kierroksen. Toisella kierroksella hänen äänimääränsä oli kierroksen pienin, 2 ääntä. Miksi näin?
Vuonna 1931 Tanner sai ensimmäisellä kierroksella 90 valitsijamiehen äänen ja näin ollen voitti 1. kierroksen. Toiselle kierrokselle hän ei osallistunut laisinkaan. Miksi näin?
Miksi vuosina -25 ja -31 presidentinvaalit olivat "kolmeosaiset"?
Vuonna 1937 Ståhlberg voittaa 1. kierroksen ylivoimaisesti ja häviää 2. kierroksen yhtä ylivoimaisesti. Miksi näin?
http://www.presidentti.fi/fin/instituutio/electsu.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valitsijamiehet äänestivät, kuten sovittiin. Aina kierrosten välillä taktikoitiin.
Vaalitapa oli sellainen että, jos ei kukaan toisen kierroksen ehdokkaista saanut yli puolia annetuista äänistä (151), pääsi kolmannelle kierrokselle kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tämä oli periaatteessa voimassa aina vuoden 1982 vaaleihin asti. Vuonna 1988 oli yhdistelmävaalit ja koska Koivisto ei saanut enemmistöä annetuista äänistä, valitsijamiehet suorittiivat valinnan. Tuolloin vaaleissa äänestettiin sekä presidenttiehdokasta (ensimmäisen kerran Suomen historiassa kansa sai äänestää suoraan presidenttiehdokasta) että valitsijamiehehdokasta. Ei valitsijamiehet olleet pakotettuja äänestämään ehdokasta, jonka puolesta he "liputtivat". Kansa sai äänestää vaaleissa valitsijamiehet (ei presidenttiä), jotka valitsivat presidentin.
Ennen sotia sosialistipresidentti olisi ollut sisäpoliittisesti erittäin arveluttava valinta, samoin Ståhlbergia pidettiin sosialistimielisenä ja syynä olivat punavankien armahdukset yms.
Kaksivaiheinen suora kansanvaali olisi tuonut aivan eri tuloksen kuin mikä toteutui vaaleissa 1925 - 1937 ja 1950 - 1956. Kekkosen loppukausilla 1962 - 1978 vaaleissa olisivat tulokset olleet luultavasti samat.
Millä perusteella sitten päästiin toiselle kierrokselle? Esimerkiksi vuonna 1925 toiselle kierrokselle selvisi myös vähiten 1. kierroksella ääniä saanut ehdokas Väisänen. Sen sijaan Söderholm ei "selvinnyt" toiselle kierrokselle. Miksi?
Voidaanko käytössä olleesta tavasta valita presidentti valitsijamiesvaalin perusteella pitää demokraattisena? Oikeasti?
Valitsijamiehet kokoontuivat valitsemaan presidenttiä. Ensimmäisellä kierroksella jokainen yleensä äänesti omaa ehdokastaan. Tämäkään ei ollut pakko, sillä valitsijamiehet saivat äänestää myös mustaa hevosta eli henkilöä, joka ei ollut edes ehdolla. presidentti Relander valittiin näin presidentiksi.
Tämän jälkeen pidettiin toinen kierros, jossa oli varmasti jo jonkin verran taktikointia yms. Toiselle kierrokselle pääsivät kaikki ehdokkaat, joille kannatuista löytyi ja lopulta kolmannelle kierrokselle pääsi kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Periaatteessa tasatulos oli tuolloin mahdollinen, jolloin arpa olisi ratkaissut. Näin ei käynyt koskaan.
Oliko vuonna 1931 tai 1937 Ståhlbergin äänimäärä toisella kierroksella 150 eli ei ollut yli puolet, joten tarvittiin kolmas kierros. Vuosien 1982 ja 1988 vaaleissa valittiin sitten 301 valitsijamiestä, joten kolmannella kierroksella ei tasatulos olisi ollut edes mahdollinen.