Presidenttikauden onnistumista voidaan mitata useilla mittareilla, jotka voivat olla sisäisi tai ulkoisi - subjektiivisa ja objektiivisa. Otan tässä käsitelyyn sisäiset, subjektiiviset mittarit. Halonen nimittäin esitti, että hnen kaudellaan on Suomen suhteet naapurivaltoihin, kuten Venäjään ja USA:aan vahvistuneet sekä, että globalisaatiostakin alettu Suomessa puhua "luontevammin".
1) Voiko Halonen kertoa, millä tavoin PAREMMIN Suomi on hoitanut suhteita Venäjään, Ruotsiin tai Viroon, kuin Ahtisaaren kaudella?
1.A) Putinia Halonen on Halonen tavannut useasti ja Halonen on viitannut myös kauppasuhteiden hoitamiseen.
Miksi Baltic Blue -kaasuputki ohittaa Suomen?
Miksi Venäjä puuttuu Suomen sisäisiin asioihin? Esim. turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
Miksi venäläiskoneet loukkaavat Suomen ilmatilaa?
Miksi suomalaisrekat seisovat rajan molemmin puolin?
Miksi suomlaisia rekkoja pantataan tullialueille?
Miksi Venäjä perii Suomeen tuotavan tukkipuun tarkastusmaksuja, vaikka varsinaista tarkastusta ei edes tedhä?
1.B) Ruotsi. Onko Halosen kaudella todellakin suhteemme Ruotsiin parantunut?
Halosen kaudelle on sattunut monta kaupunkien tasakymmenvuosipäivää, mutta onko se riittävää suhdetoimintaa, että Ruotsin prinsessa vierailee näissä vuosijuhlissa?
Entäpä kauppasuhteet, ovatko paremmin hanskassa, kuin aiemmin?
1.C) Viro. Tätä en tunne tarpeeksi hyvin kommentoidakseni.
Halonen osannee kertoa, miten Suomen ja Viron kauppasuhteet tai Suomen arvostus on viime vuosina kehittyneet Virossa hänen ansiostaan.
Tuomioja on 1/4-virolaisena varmasti hoitanut oman leiviskänsä tämän suhteen hyvin, mutta Halosen osalta olen löytänyt lähinnä yliopistoissa pidetyjen globalisaatio-puheiden käsikirjoituksia ja lomamatkoja.
Virossa muistetaan myös yhä "vähemmän lämpimästi" eteenkin SAK:laisten ja SDP:läisten tuen ilmaisematttomuus ennen Neuvostoliiton romahtamista. Halonen on sidoksissa molempiin edellämainittuihin organisaatioihin.
1.D) USA.
Onko Halosen mielestä apulaisulkoministerin (Richard Armitage) vieraana olo eurooppalaisen valtionpäämiehen arvon mukaista? Käytännössä kaikki muut valtiovieraat ovat olleet joko Bushin tai Cheneyn/Ricen vieraita. Myös Lipponen pääministerikaudellaan.
1.E) Anekdoottina mainittakoot, että Halosen tehtyä kaupanedistämismatkan Chileen Suomen vienti tipahti n. 30% seuraavan vuoden aikana. Eikä Chile ole ainoa maa, jossa on näkynyt negatiivista vienninedistymistä Halosen vierailun jälkeen. Itseasiassa tuo valtiovierailua seuraava vienninedistymisen negatiivinen trendi on muodostunut maan tavaksi Halosen kaudella.
2) Entäpä globalisaatio?
2.A) Puhutaanko Suomessa globalisaatiosta todellakin enemmän Halosen kaudella, kuin ennen sitä?
Minusta ei. Ainakin minun lähipiirissä globalisaatio-vaikutuksista ollaan oltu huolissan jo 90-luvulla. Myös lehdistö kirjoitti paljon globalisaatiosta lamatyöttömyyden pääsyynä jo 90-luvun puolessavälissä. Globalisaatiosta puhumisen lisääntyminen ei mielestäni ole Halosen ansiota.
2.B) Millaisen vastaanoton ILO:n Globalisaatioraportti on saanut ulkomialla?
Intensiivisen media-seurannan tuloksena ei viimeisen vuoden ajalta löydy Halosen lisäksi juuri lainkaan viittauksia ko. tutkimuseen. Ei edes toiselta puheenjohtajalta, jonka nimeä en juuri nyt muista.
Muiden YK:n alaisten organisaatioiden globalisaatio-työryhmien (niitä on lähes kymmenen) raportteja sen sijaan käsitellään ulkomaisessa mediassa ahkerasti. Esim. CNN:n Millenium Development Goals -aiheinen reportaasi-sarja käsitteli erittäin intensiivisesti myös ILO:n raporttiin liittyviä aiheita, mutta viittasi toiseen YK:n raporttiin. Joka siis oli herättänyt paljon enemmän mielenkiintoa YK:n piirissä js jäsenmaissa.
Tästä voi tulla vain yhteen lopputulokseen: Halosen painoarvo YK:ssa ei ole ratkaisevan suuri, jotta hän voisi tavoitella raskaita salkkuja. Hänen on siis pakko tavoitella toista presidentti-kautta.
1) Voiko Halonen kertoa, millä tavoin PAREMMIN Suomi on hoitanut suhteita Venäjään, Ruotsiin tai Viroon, kuin Ahtisaaren kaudella?
1.A) Putinia Halonen on Halonen tavannut useasti ja Halonen on viitannut myös kauppasuhteiden hoitamiseen.
Miksi Baltic Blue -kaasuputki ohittaa Suomen?
Miksi Venäjä puuttuu Suomen sisäisiin asioihin? Esim. turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
Miksi venäläiskoneet loukkaavat Suomen ilmatilaa?
Miksi suomalaisrekat seisovat rajan molemmin puolin?
Miksi suomlaisia rekkoja pantataan tullialueille?
Miksi Venäjä perii Suomeen tuotavan tukkipuun tarkastusmaksuja, vaikka varsinaista tarkastusta ei edes tedhä?
1.B) Ruotsi. Onko Halosen kaudella todellakin suhteemme Ruotsiin parantunut?
Halosen kaudelle on sattunut monta kaupunkien tasakymmenvuosipäivää, mutta onko se riittävää suhdetoimintaa, että Ruotsin prinsessa vierailee näissä vuosijuhlissa?
Entäpä kauppasuhteet, ovatko paremmin hanskassa, kuin aiemmin?
1.C) Viro. Tätä en tunne tarpeeksi hyvin kommentoidakseni.
Halonen osannee kertoa, miten Suomen ja Viron kauppasuhteet tai Suomen arvostus on viime vuosina kehittyneet Virossa hänen ansiostaan.
Tuomioja on 1/4-virolaisena varmasti hoitanut oman leiviskänsä tämän suhteen hyvin, mutta Halosen osalta olen löytänyt lähinnä yliopistoissa pidetyjen globalisaatio-puheiden käsikirjoituksia ja lomamatkoja.
Virossa muistetaan myös yhä "vähemmän lämpimästi" eteenkin SAK:laisten ja SDP:läisten tuen ilmaisematttomuus ennen Neuvostoliiton romahtamista. Halonen on sidoksissa molempiin edellämainittuihin organisaatioihin.
1.D) USA.
Onko Halosen mielestä apulaisulkoministerin (Richard Armitage) vieraana olo eurooppalaisen valtionpäämiehen arvon mukaista? Käytännössä kaikki muut valtiovieraat ovat olleet joko Bushin tai Cheneyn/Ricen vieraita. Myös Lipponen pääministerikaudellaan.
1.E) Anekdoottina mainittakoot, että Halosen tehtyä kaupanedistämismatkan Chileen Suomen vienti tipahti n. 30% seuraavan vuoden aikana. Eikä Chile ole ainoa maa, jossa on näkynyt negatiivista vienninedistymistä Halosen vierailun jälkeen. Itseasiassa tuo valtiovierailua seuraava vienninedistymisen negatiivinen trendi on muodostunut maan tavaksi Halosen kaudella.
2) Entäpä globalisaatio?
2.A) Puhutaanko Suomessa globalisaatiosta todellakin enemmän Halosen kaudella, kuin ennen sitä?
Minusta ei. Ainakin minun lähipiirissä globalisaatio-vaikutuksista ollaan oltu huolissan jo 90-luvulla. Myös lehdistö kirjoitti paljon globalisaatiosta lamatyöttömyyden pääsyynä jo 90-luvun puolessavälissä. Globalisaatiosta puhumisen lisääntyminen ei mielestäni ole Halosen ansiota.
2.B) Millaisen vastaanoton ILO:n Globalisaatioraportti on saanut ulkomialla?
Intensiivisen media-seurannan tuloksena ei viimeisen vuoden ajalta löydy Halosen lisäksi juuri lainkaan viittauksia ko. tutkimuseen. Ei edes toiselta puheenjohtajalta, jonka nimeä en juuri nyt muista.
Muiden YK:n alaisten organisaatioiden globalisaatio-työryhmien (niitä on lähes kymmenen) raportteja sen sijaan käsitellään ulkomaisessa mediassa ahkerasti. Esim. CNN:n Millenium Development Goals -aiheinen reportaasi-sarja käsitteli erittäin intensiivisesti myös ILO:n raporttiin liittyviä aiheita, mutta viittasi toiseen YK:n raporttiin. Joka siis oli herättänyt paljon enemmän mielenkiintoa YK:n piirissä js jäsenmaissa.
Tästä voi tulla vain yhteen lopputulokseen: Halosen painoarvo YK:ssa ei ole ratkaisevan suuri, jotta hän voisi tavoitella raskaita salkkuja. Hänen on siis pakko tavoitella toista presidentti-kautta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
IGLAan suhteet ovat parantuneet Halosen kaudelle, ei kaikki ole mennyt huonompaan suuntaan...
Ahtisaaren? Ehkä jätit ymmärtämättä suomen kielen adjektiiviattribuutin (tms. oon vaan ent. merkonomi mut mulla on sananvapaus!) _entisestään_. Jumaliste, tuo on ollut Suomen ja erinäisten millä nimellä milloinkin esiintyneiden Neukkuloiden välisten harmonisten suhteiden kulmakivi.
Pallo takaisin: ovatkos ne jotenkin ratkaisevasti huonontuneet ne suhteet? Ja varsinkin sillä lailla että Tarja Halonen noinniinkuin presidenttinä siihen huonontumiseen olisi vaikuttanut?
Höömmm... vilkaise karttaa?
Rankka syytös (Kekkosen aikoihin tuttua kyllä...) nyt helvetin äkkiä edes yksi (1) esimerkki!
Miksi amerikkalaiskoneet loukkaavat, eivät vain Euroopan vaan myös Äiti Venäjän ilmatilaa mielensä mukaan.
Meidänkö ne pitäis ampua alas?
- Rekoista vaan sen verran että jos Presidentti (niin meidän kuin noiden) puuttuisi moiseen vieraan maan pikkunilkkien "nälkälakkoon" nii uusi Vuoristo-Karabahhan Suomesta tulis...;-)
1b. Esitä yksi oikea ongelmakohta Suomen ja Ruotsin välisissä suhteissa. Kaupunkien vuosipäivät ja prinsessojen hiertävät kengät eivät oikein ole suhteessa edellä esittämiisi epäkohtiin!
1c. Viroa en minäkään tunne, sinä kuitenkin osasit kirjoittaa. Kaikki Viron talousvalinnoista on luettavissa netistä (ylipäätään kaikki Virosta ja eestiläisista on luettavissa netistä, ovathan he verkostoitunein kansa!) (Niin paitsi entiset sikäläisen herrakansan edustajat joille nyt on pantu pala kurkkuun.)
USA. Bush tykkää Halosesta ja hänen kauttaan Suomesta. Mitäs sitten? Se kyllä vähän hirvittää minuakin, on se George W. vaan sen verran k-pää äijä!
Chile oli tooooosi hyvä vertaus...
varmaan tiesit itekkin mistä puhuit??
Globalisaatio.
2A. Minun mielestäni taas puhutaan, ja oikeilla termeillä!
2B. Mielipide- ja lähdekysymys, kuten itse osoitit.
Eli eipä järisyttävämpiä?
Totta tosiaan , näin se asia on. Halosen aikaan saannoksetr ovat toisaan aika aika pienet. Herää väkisin kysymys, että MITÄ HÄN ON SAANUT AIKAAN.
No yksi asia on kuitenkin varman. Aran vihille. Entä muuta. Ei tule MITÄÄN MIELEEN.
Halosen vastauksistakin selviää tosiaan jokaiselle valistuneelle ettei sielät niitä tule. KOSKA NIITÄ EI OLE.
HÄNEN KANNATUKSENSA ON NYT PUDONNUT RÄJÄHDYSMÄISESTI 54 %:iin , JA SUUNTA ON SELVÄ --- ALASPÄIN. EIKÄ SITÄ TARVITSE IHMETELLÄ.