Mikä on naisen asema seurakunnassa?
Mitä on tämä naispappeus?
Raamattu sanoo Korinttilaiskirjeissä:
"Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnassa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa."
Kysyn: Mikä on naisen asema seurakunnassa ja kirkonmenoissa?
Mitä on tämä naispappeus?
Raamattu sanoo Korinttilaiskirjeissä:
"Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnassa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa."
Kysyn: Mikä on naisen asema seurakunnassa ja kirkonmenoissa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiperänpä kysymyksen esitit - niin kiperän, ettei siihen viisaat ole tähänkään päivään mennessä löytäneet yhteistä ratkaisua. Itsekin olen tätä miettinyt ja ainakin tällä hetkellä olen saanut sydeämeeni rauhan. Toivoisin sinunkin saavan, sillä kaikista hirveintä on juuri uskonepäilys (mm. onko naispapin tomittaman ehtoollinen pätevä).
Hyväksyn naispappeuden. Tai oikeastaan me emme tarvitse pappia sanan vanhassa merkityksessä, sillä Kristus on meidän ylipappimme, meillä on suora yhteys Häneen. Tämä on todella merkittävää muistaa.
Uudessa Liitossa kaikki Kristukseen kastetut ovat pappeja. Ensimmäisen Pietarinkirjeen toisen luvun yhdeksännessä jakeessa sanotaan: "Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa."
Jokaisella meistä on velvollisuus ja oikeus julistaa Jumalan valtakuntaa.
Ainut juttu on siinä, että Kristuksen kirkko kutsuu keskuudestaan joitakin Sanan ja sakramenttien jakajiksi, mutta he eivät poikkea mitenkään tavallisista ihmisistä.
Catherine Booth ihmetteli vuonna 1880 sitä, että Englannin lait kyllä sallivat naisen toiminnan prostituoituna, mutta eivät anna naiselle oikeutta todistaa julkisesti Kristuksesta.
Jos meillä ei olisi naisia pappeina, olisi moni jäänyt Evankeliumin ulkopuolelle.
Toivottavasti saat rauhan sieluusi tämän asian suhteen.
Tässä olisi vielä yksi hyvä linkki tästä asiasta: http://www.kristinusko.info/muuta/opetus/naispappeus.html
Minulla on sielunrauha tämän nainen seurakunnassa -asian suhteen, älä huoli, hyvä veli.
Olen ottanut sellaisen oman tulkintani ja näppituntuman aiheeseen. Naista pappina en hyväksy; en esim. voisi ottaa vastaan ehtoollista naispapilta.
Nuo vertailut ja selittelyt monien jäämiseen Evankeliumin ulkopuolelle ilman naispappeja ovat silkkaa populismia. Entäs jos ei olisi kelvannut Evankeliumi naispapiltakaan? Olisiko pitänyt tarjota jotain muuta tai jollain muulla tapaa ja jonkun muun ja kenen? Mihin raja vedetään?
Minun kantani on naispappeuteen ja em. ehtoolliseen selvä. En väitä onko se pätevä vai ei, mutta minä en ota sellaiseen osaa.
Loppujen lopuksi, jos aihe oikein juurilleen kalutaan, niin jäljelle ja vain Raamattu, sen sanoma ja ihminen yksin Raamatun kanssa. Se riittää minulle vallan hyvin, vaikkakin on vaikea tie.
Eikö ole tärkeintä se, että on uskossa, kuin ulkoiset asiat, onko pappi nainen vaiko ei ole?
Jos Jumala antaa uskon lahjaksi naispapin kautta, niin se on yksin Jumalan tahto, ei ihmisen.
Voihan olla että tuo naista käsittelevä käsky kuuluu niille sen ajan ihmisille, koska heillä oli toisenlainen kulttuuri, jossa he elivät ja jonka he hyväksyivät!
Nykyisin naisia ei enää kohdella samalla tavalla. Maailmassa on myös lähetyskäskyä seuraavia naisia, joten miksi ei voisi olla pappinakin?
Olet oikeassa. Tärkeintä on usko. Minulle on aivan sama onko maailmassa naispappeja. Niitä esim. Suomen ev.lut. kirkko haluaakin toiveissaan saada lisää jäseniä/kirkollisveronmaksajia seurakuntaans. Minulla henkiklökohtaisesti ole mitään tekemistä naispappien kanssa ja olen sen asian kanssa sinut. Se on vain kirkon taholta populistista "äänten kalastelua".
Näinä kovina aikoina, jolloin kansa karttaa Herran sanaa ja pyhäkköjä, näyttää kirkolle olevan kaikki keinot sallittuja. Milloin muuten ruvetaan tarjoilemaan olutta kirkossa? Rockmusiikkihan siellä jo pauhaa.
Olet oikeassa myös tuossa viittauksessa kulttuurieroihin. Me elämme Kuoleman Kulttuurin aikaa, enkä halua olla missään tekemisissä sen kanssa. Pakkohan minunkin on toki arkitodellisuus kohdata. Leipä on kaupasta haettava. Mutta muuten minimoin kanssakäymisen tämän nykyisen vallalla olevan Kuoleman Kulttuurin kanssa.