Kun kristinusko pitää sisällään niin monia eri ryhmittymiä, niin vääjäämättä tulee aina välillä miettineeksi, MIKSI ?
Luterilaisessa kirkossakin on useita eri alalahkoja. Mihin niitä oikein tarvitaan ?
Luterilaisuus on kaikkein väljänormisin uskonto.
Se ei edellytä oikeastaan mitään jäseneltään. Arkkipiispa Jukka Paarmaa lainatakseni; jos ihminen uskoo Jeesuksen eläneen ja kuolleen ihmiskunnan puolesta, se riittää pelastumiseen. Mitään muuta ei tarvita, ei välttämättä edes uskomista Raamatun oppeihin tai Jumalaan !
Luterilaisuus salii jäsenilleen kaiken. Ei tarvitse käydä viikoittain kokouksissa, ei tarvitse lukea Raamattua, ei tarvitse kieltäytyä elämän "nautinnoista", ei tarvitse olla katsomatta TV:tä, ei tarvitse välittää mistään vaan voi elää ja tehdä aivan mitä itse haluaa.
Etenkin tämä luterilaisuuden liberaalisin siipi sallii KAIKEN ja katsoo kaikkien kristittyjen olevan yhtä ihanaa suloista taivaaseen menevää perhettä.
Tosin heidän ei-kristillisiksi luokittelemansa lahkot eivät sinne kelpaa (kuten esim. mormoonit tai Jehovantodistajat). Ei vaikka nämä ovat ahkerampia ihmisiä tutkimaan Raamatun oppeja kuin luterilaiset. Ei vaikka nämä ihmiset uskovat Jeesukseen siten, kuin Raamattu heidän käsityksensä mukaan opettaa. Ei vaikka he pyrkivät elämään paljon siveellisempää ja kunnollisempaa elämää kuin luterilaiset.
Luterilaisuuden sisällä on sitten taas näitä alalahkoja, jotka eivät hyväksy edes luterilaisuutta. Kuten Lestadiolaiset. Heidän käsityksensä mukaan vain heidän tavallaan ajattelevat ja elävät pelastuvat. Silti he kuuluvat luterilaisen kirkon alaisuuteen.
Sitten on erilaisia protestanttisia liikkeitä, kuten Helluntailaiset. Jotka julistavat kaikkien kristittyjen pääsevän taivaaseen, mutta eivät kuitenkaan hyväksy erilailla ajattelevia sinne.
Katolilaiset, ortodoksit, adeventistit ja muut oppisuunnat omine erikoispiirteineen ovat vielä tekemässä kristinuskosta varsinaisen oppien sekamelskan jonka säännöistä ja "totuuksista" ei loppujen lopuksi ole helppoa saada selvää.
Luterilaisessa kirkossakin on useita eri alalahkoja. Mihin niitä oikein tarvitaan ?
Luterilaisuus on kaikkein väljänormisin uskonto.
Se ei edellytä oikeastaan mitään jäseneltään. Arkkipiispa Jukka Paarmaa lainatakseni; jos ihminen uskoo Jeesuksen eläneen ja kuolleen ihmiskunnan puolesta, se riittää pelastumiseen. Mitään muuta ei tarvita, ei välttämättä edes uskomista Raamatun oppeihin tai Jumalaan !
Luterilaisuus salii jäsenilleen kaiken. Ei tarvitse käydä viikoittain kokouksissa, ei tarvitse lukea Raamattua, ei tarvitse kieltäytyä elämän "nautinnoista", ei tarvitse olla katsomatta TV:tä, ei tarvitse välittää mistään vaan voi elää ja tehdä aivan mitä itse haluaa.
Etenkin tämä luterilaisuuden liberaalisin siipi sallii KAIKEN ja katsoo kaikkien kristittyjen olevan yhtä ihanaa suloista taivaaseen menevää perhettä.
Tosin heidän ei-kristillisiksi luokittelemansa lahkot eivät sinne kelpaa (kuten esim. mormoonit tai Jehovantodistajat). Ei vaikka nämä ovat ahkerampia ihmisiä tutkimaan Raamatun oppeja kuin luterilaiset. Ei vaikka nämä ihmiset uskovat Jeesukseen siten, kuin Raamattu heidän käsityksensä mukaan opettaa. Ei vaikka he pyrkivät elämään paljon siveellisempää ja kunnollisempaa elämää kuin luterilaiset.
Luterilaisuuden sisällä on sitten taas näitä alalahkoja, jotka eivät hyväksy edes luterilaisuutta. Kuten Lestadiolaiset. Heidän käsityksensä mukaan vain heidän tavallaan ajattelevat ja elävät pelastuvat. Silti he kuuluvat luterilaisen kirkon alaisuuteen.
Sitten on erilaisia protestanttisia liikkeitä, kuten Helluntailaiset. Jotka julistavat kaikkien kristittyjen pääsevän taivaaseen, mutta eivät kuitenkaan hyväksy erilailla ajattelevia sinne.
Katolilaiset, ortodoksit, adeventistit ja muut oppisuunnat omine erikoispiirteineen ovat vielä tekemässä kristinuskosta varsinaisen oppien sekamelskan jonka säännöistä ja "totuuksista" ei loppujen lopuksi ole helppoa saada selvää.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei mihinkään. Samanlaista suurta kusetusta jokainen.
Oikeastaan mitään näitä lukemattomia eri "lahkoja"(joita kaikki uskontokunnat ovat)ei tarvittaisikaan.
Riittää kun uskoo sydämessään Jeesukseen Kristukseen ja noudattaa hänen opetuksiaan(mikä käytännössä osoittautuu usein vaikeaksi...).
Ihmiset vain nyt jostain syystä haluavat touhuta erilaisissa "kerhoissa":)
Olen kyllä hieman eri mieltä,että edes Suomen luterilainen kirkko opettaisi,että saa elää "kuin sika pellossa"(vanhaa savolaista sananpartta lainatakseni;).
Oliko tarpeeksi yksinkertainen hihhulivastaus(?)
=)
...just noin itsekin ajattelen. "Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi..." (ja "suun tunnustuksella pelastutaan")
Uskonto on jo määritelmänsä mukaan (ihmis)yhteisön keksimä tapa "palvoa pyhiä asioita", joka ei ole sama asia kuin henkilökohtainen usko ja yhteys Jumalaan. Henkilökohtainen usko ei vaadi uskontoa, uskonto puolestaan koettaa esittää useinkin erilaisia "kommervenkkeja", joista sitten "ulkoisesti" huomaisi kuka on ns. uskova (siinä yhteisössä).
Jollain tavalla nämä kyllä liittyvät myös toisiinsa, koska ihminen on myös yhteisöllinen olento. Käsittääkseni juuri tässä suhteessa esim. synnin käsite tulee esiin ja osoittaa meistä jokaiselle, ettemme kykene toimimaan täydellisesti suhteessa yhteisöömme tai suhteessa Jumalaan - vaan siinä tarvitaan aina lopulta armoa. Siksi useat kirjeetkin sanovat Vahvistukaa armossa, ja tervehdykset niissä: armoa ja rauhaa, jne.
Kun kumminkin molemmat kuulutte johonkin "kerhoon", niin kertokaa MIKSI ?
Kerhollanne on omat sääntönsä. Oletteko sitoutuneet niihin ?
Voisitteko vaihtaa kerhoa, sister vaikka adventiksi tai proffa hellariksi ?
Periaatteessa voisin vaihtaa "kerhoa".
Tein äskettäin beliefnetin uskonto-testin,ja ajatukseni/uskomukseni sopivat lähes 90% adventisteihin.(Pienenä sivuhuomautuksena:minusta löytyy myös 80%muslimia...;)
Toisaalta en kykenisi tällä hetkellä sitoutumaan adventistien 'sääntöihin',koska vaikuttaa siltä,etten saa päivää lähtemään käyntiin ilman kahvikupillista(olen siis kofeiinin tai tapojeni orja..;( )
Minulle on kuitenkin aika vieras sellainen ajatus,että ihminen etsimällä etsii itselleen "räätälöityä" uskontoa.
Mikä ei mitenkään liity aiheeseen, mutta mikähän tuo beliefnetin osoite on ja missä tuo testi? :-) Olen itse jakanut muuatta testiä, mutta SpeakOut.comin...
Mitä tulee kerhoihin, niin kyllä se joskus siltä tuntuu, että ihmiset etsivät sitä räätälöityä. Sitähän osoittaa jo se, että lestadiolaisilla hyvin tiukka näkemys siitä, ketkä pääsevät taivaaseen. Ilmeisesti tärkein, motivoiva tekijä ihmisen uskossa on kuitenkin se, että tästä elämästä pelastuttaisiin iankaikkiseen elämään. Se motivoi elämään kunnolla ja siveästi, mutta se ei siitäkään huolimatta psykologisesti motivoi ajattelemaan, että taivaaseen saattaisi päästä kuka tahansa, toisella tavalla ajatteleva. Oman kokemukseni mukaan tilannetta hieman selittää se, että kaikki perheeni ja ystävieni piirissä kuolleet ateistit ja eri-uskovaiset ovat menneet rakkaiden luterilaissukulaisteni ja -ystävieni mukaan taivaaseen. Ilmeisesti taivaaseen halutaan vain tutut ja rakkaat ihmiset, eikä niitä vieraita ja pelottavia, outoja...? Tämä purkaa sitä 'kerhottumista' vielä rajummin, melkeinpä perhekohtaiseksi yms.
http://www.beliefnet.com
Sieltä löytyy etusivulta valikoima erilaisia hupaisia uskontoon liittyviä testejä...
Kuten "ketä Raamatun henkilöä(miestä)muistutat eniten":)
Oma suosikkini testeistä oli;"What's your spiritual type?".
=)
Näyttää samalta testiltä kuin on SpeakOut.comissa. Testailen silti, taas kerran. Kiitoksia.
Sinähän olet ilmeisesti jonkin sortin vapaa-ajattelija...teitähän on moneen veneeseen? Eikös vaan? Näkemyseroja löytyy pilvin pimein...
Miten itseasiassa "vapaa-ajattelu" eroaa uskonnoista?
Ja jälleen kerran näemme tämän väitteen, että vapaa-ajattelu on jonkinlainen uskonto...
Turha tähän on oikeastaan mitään kommentoida. Jotkut eivät koskaan tule ymmärtämään sitä, että on olemassa uskonnotomia ihmisiä.
...oletkohan nyt ihan tosissasi ?! Taitaa olla piikittelyä :)
Jokainen uskoo johonkin...jollei muuhun niin itseensä. Uskallatko avautua, Klamm?
...sitä yksinkertaista asiaa, että vapaa-ajattelijoillakin on näkemyseroja.
Miksei uskovaisilla saisi olla?
ei tarvita todellisuudessa mihinkään. niitä ylläpitää tietty vallasta nauttiva ylempi porras. Ja aivan kuin missä tahansa yhteisössä tavallisia moukkia, eli sotilaita, kuten muurahaispesässä pitäisi olla enemmistö, joita hallita ja joilta saisi pönkitystä itsetunnolle. Eikä vähäisimpänä syynä lystin maksajiksi.
Hallituksille uskonto, tai paremminkin kansankirkko kriisaikoina on aivan korvaamaton. Papit valjastetaan sotakoneiston käyttöön. Teologithan ovat nykyään suunnilleen sama asia, kuin psykologi, jolloin he hallitsevat kansanvillitsemisen taidot.
Oikean uskon tai uskovaisuuden kanssa näillä järjestöillä, tarkoitan hinduista muslimeihin kaikki raamattuun pohj. uskontoihin, ei ole mitään tekemistä.
Eri asia sitten on, miksi ihmiset ovat aina halunneet uskoa johonkin suurempaan. Meillä voisi ihan hyvin olla Ukko edelleen. Syitä varmaan kaikki voivat keksiä.
Kerhojen synnystä:
Joskus joku henkilö saa idean. Hän oivaltaa tausta-
olettamustensa perusteella että maailma on tälläinen
tai jumala on tälläinen. Tämä idea saa hänet alkaaan
levittämään/opettamaan omaa ideaansa. Vähitellen alkaa
ihmisiä jotka huomaavat kyseisen idean sopivan omaan
maailmaansa kerääntyä yhteen ja näin uusi uljas kerho
on syntynyt.
Tarvitaanko kerhoja:
Kerhoja tarvitaan niitä ihmisiä varten joiden aika,motivaatio
tai energia ei riitä oman henkilökohtaisen "kerhon" perustamisen,
siis ihmisille jotka eivät rakenna omaa henkilökohtaista kuvaa
maailmasta/jumalasta vaan turvautuvat valmiisiin vaihtoehtoihin.
Paavali käyttää kuvakieltä puhuessaan seurakunnasta rakennuksena. Tätä rakennusta pitää koossa kulmakivi, joka on Jeesus Kristus, rakennuksen perusta muodostuu profeetoista ja apostoleista. Tälle perustalle on jokainen ihminen kutsuttu rakentamaan, tulemaan osaksi rakennusta Kristuksessa.
Tässä ei ole mitään oppia, eikä suuntausta, vaan on yksin usko Jeesukseen ja syvenevä Jeesuksen tunteminen, joka vaikuttaa kristityssä niin, että hän muuttuu. Mitä enemmän saa käsittää Kristuksen olemusta ja päästä hänen kauttaan tuntemaan Jumalaa, sitä enemmän tapahtuu myös muuttumista mielen uudistuksen kautta sen Kristuksen kaltaiseksi, joka saa jatkuvasti enemmän tilaa kristityn sydämessä.
Erilaisten seurakuntien tehtävä, on auttaa tässä hengellisessä kasvussa. Seurakunnat ovat kuin rakennustelineitä, joita tarvitaan, kun rakennus on vielä kesken. Seurakunnat ja opit ovat ohjaamassa, kun suunta on epävarma, kun tulee ongelmia hengellisen kasvun suhteen, löytyy seurakunnasta joku, joka on kokenut samoja asioita ja voi auttaa.
Tämä hengellinen kasvu ei pääty tässä ajassa. Kukaan ei tule hengellisesti valmiiksi ja täydelliseksi ja niinpä näillä rakennustelineillä, seurakunnilla on käyttöä. Omasta mielestäni on hyvä asia, että ihminen joka tahtoo seurakunnan kokouksissa hiljentyä rukoukseen, löytää sellaisen seurakunnan, missä voi elää uskoaan todeksi tällä tavalla. Toisaalta on hyvä, että ihminen joka haluaa ylistää Jumalaa reippailla lauluilla, löytää myöskin mahdollisuuden näin toimia jostain seurakunnasta.
Aina on kuitenkin muistettava, että Jeesuksen Kristuksen omien seurakunnan rajat eivät ole alueelliset, eivätkä tiettyjä ihmisoppeja seuraavat, vaan sen todellisen seurakunnan raja kulkee sydämestä sydämeen, kaikkialle sinne, missä Jeesus Kristus saa ihmisten sydämissä asua ja vaikuttaa.
täyttämään tietämättömyyden synnyttämää tyhjiötä kaikenmaailman oletuksilla siitä mitä maailma ei ole.
Onko uskova redukstionismin vastustaja, pitääkö uskova modernia fysiikkaa jotenkin lohduttomana tai lohduttomuutta synnyttävänä? (Reduktionismi=: http://www.valt.helsinki.fi/kfil/termit/reduktio.htm)
Ymmärrys siitä, että ympäröivä maailma ja myös ihminen voidaan redusoida hiukkasiksi ja niiden välisiksi vuorovaikutuksiksi, saako se tuntemaan uskovaisen jotenkin mitättömäksi? On totta, että redukstionistininen maailmankuva on persoonaton ja kalsea siinä mielessä miltä se äkkiseltään näyttää, mutta minulta se ei ainakaan vie elämän kokemisen riemusta tippaakaan nautintoa pois.
Päinvastoin, jos tietäisi olevansa luotu juutalaisen opin perusteella tietoisen suunnittelijan toimesta, tietäisi silloin olevansa keinotekoinen ja siten todellinen robotti ja se siitä. Ja ne havainnot, ne älykkäästä luojasta edelleen puuttuvat, outo heppu ellen sanoisi, noin vain luo viikossa maapallollisen tappelevia hölmöjä ja piileskelee itse tähtisumussa, uusiako hölmöjä luomassa ?!
Reduktionistin naturalistinen maailmankuva on hyväksyttävä sellaisena kuin se on, ei siksi että välttämättä pitäisi siitä, vaan siksi että luonto nyt sattuu toimimaan siihen malliin ja siinä ei ole niin mitään huonoa, dih.
No, uskovallehan tuntuu kelpaavan vain jumalallinen, ylimaallinen, ylinaturalistinen scifi-tarina kaiken olevaisen syyksi ja eri selitysversiouskontoja on miljoona. Joten taidanpa tässä vain tuhlata rajallista aikaani josta siitäkään ei kukaan tiedä miksi se kulkee eilisestä huomiseen, kulkee vain.
Uskontoja tarvitaan...
Ihan muusta aiheesta: oletko todella kirjoittanut tuonne kohtaan JEESUS, koska sinne kirjoittanut theos on mielestäni vielä tavanomaistakin tietämättömämpi :)
Ei mulla muuta, olis vaan kiva tietää feikistä. Ktos.