Vanhanen: Maatalous tukee kestävää kehitystä
Vanhasen mielestä maailman köyhille on tehty melkoinen karhunpalvelus, kun kansainvälisessä kauppapolitiikassa on juututtu kinaamaan kehittyneiden maiden maataloustuista.Presidenttiehdokas, pääministeri Matti Vanhasen mielestä pesidentinvaalien yhteydessä on paikallaan keskustella myös globalisaation vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen. Vaalijuhlissaan Jyväskylässä ja Porissa lauantaina puhuneen Vanhasen mukaan keskustelua tarvitaan erityisesti eräiden sitkeästi elävien väärien käsitysten torjumiseksi.
- Yksi pahimmista väärinkäsityksistä on väite, että eurooppalaisen ja samalla suomalaisen maatalouden tukeminen heikentäisi kehitysmaiden viljelijöiden asemaa ja olisi jopa este köyhyyden poistamiselle Afrikassa. Tämä väite on noussut eri muodoissaan esille WTO-neuvottelujen yhteydessä, Vanhanen muistutti.
Todellisuudessa maailman köyhille on tehty Vanhasen mielestä melkoinen karhunpalvelus, kun kansainvälisessä kauppapolitiikassa on juututtu kinaamaan kehittyneiden maiden maataloustuista.
- On kuitenkin realismia sopeutua siihen, että maataloustuotteiden vientituki on aikaa myöten väistyvä tukimuoto. Sen sijaan EU-maissa, myös Suomessa sovellettava viljelijöiden suora tulotuki ei vääristä markkinoita. Olisi toivottavaa, että Euroopassa osa pelloista siirtyisi nonfood-tuotantoon. Se voisi tervehdyttää myös maataloustuotteiden hintatasoa.
Vanhanen muistutti, että köyhyys on maailmanlaajuisesti maaseudun ja naisten ongelma.
- Absoluuttisessa köyhyydessä eli alle dollarin päivässä ansaitsevista ihmisistä 70 prosenttia asuu maaseudulla. Edelleen 70 prosenttia köyhimmistä on naisia. Absoluuttinen köyhyys lisääntyy erityisesti Afrikassa. Siksi Suomen kehityspolitiikan ja siten myös globaalin vastuunkannon pitää keskittyä Afrikkaan ja erityisesti maaseudun naisiin. Maaseudun ja maatalouden kehittäminen edellyttää siellä mm. viljelijöiden järjestäytymistä. Lisäksi on pantava kuntoon yhteiskunnan muut perusasiat kuten terveydenhuolto, koulutus, vesihuolto ja ennen muuta infrastruktuuri.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viljaa tuotetaan vain noin 130 kiloa vuodessa henkeä kohti, kun kohtuullisen ravitsemustilanteen ylläpitoon tarvittaisiin yli 200 kilon tuotanto.
- Suuri osa maailman muistakin kehitysmaista on vielä kauan riippuvaisia ruoan tuonnista. Kun otetaan huomioon vielä alueen nopea väestönkasvu, kaikki ponnistelut on keskitettävä siihen, että Afrikka kykenisi ruokkimaan oman väestönsä. Tämä kertoo, miten mieletöntä on yrittää tehdä suomalaisesta viljelijästä kilpailijaa afrikkalaiselle viljelijälle.
Vanhasen mielestä oman maataloutemme ylläpitämiselle voidaan esittää myös muita kestävän kehityksen kannalta vahvoja perusteita.
- On järkevää tuottaa ruoka lähellä, jolloin säästytään ympäristöä rasittavilta pitkiltä kuljetuksilta. Lähiruoka on myös turvallisempaa, koska sen kulku pellolta ruokapöytään tunnetaan tarkasti. Edelleen, maailman öljyvarojen väheneminen tekee pellosta yhä tärkeämmän energialähteen jo tämän sukupolven aikana. Siksi suomalaisen maatalouden puolustaminen on samalla työtä globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta, presidenttiehdokas alleviivasi Jyväskylässä ja Porissa.
Matti Mönttinen/MV-Uutiskeskus
Vanhasen mielestä maailman köyhille on tehty melkoinen karhunpalvelus, kun kansainvälisessä kauppapolitiikassa on juututtu kinaamaan kehittyneiden maiden maataloustuista.Presidenttiehdokas, pääministeri Matti Vanhasen mielestä pesidentinvaalien yhteydessä on paikallaan keskustella myös globalisaation vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen. Vaalijuhlissaan Jyväskylässä ja Porissa lauantaina puhuneen Vanhasen mukaan keskustelua tarvitaan erityisesti eräiden sitkeästi elävien väärien käsitysten torjumiseksi.
- Yksi pahimmista väärinkäsityksistä on väite, että eurooppalaisen ja samalla suomalaisen maatalouden tukeminen heikentäisi kehitysmaiden viljelijöiden asemaa ja olisi jopa este köyhyyden poistamiselle Afrikassa. Tämä väite on noussut eri muodoissaan esille WTO-neuvottelujen yhteydessä, Vanhanen muistutti.
Todellisuudessa maailman köyhille on tehty Vanhasen mielestä melkoinen karhunpalvelus, kun kansainvälisessä kauppapolitiikassa on juututtu kinaamaan kehittyneiden maiden maataloustuista.
- On kuitenkin realismia sopeutua siihen, että maataloustuotteiden vientituki on aikaa myöten väistyvä tukimuoto. Sen sijaan EU-maissa, myös Suomessa sovellettava viljelijöiden suora tulotuki ei vääristä markkinoita. Olisi toivottavaa, että Euroopassa osa pelloista siirtyisi nonfood-tuotantoon. Se voisi tervehdyttää myös maataloustuotteiden hintatasoa.
Vanhanen muistutti, että köyhyys on maailmanlaajuisesti maaseudun ja naisten ongelma.
- Absoluuttisessa köyhyydessä eli alle dollarin päivässä ansaitsevista ihmisistä 70 prosenttia asuu maaseudulla. Edelleen 70 prosenttia köyhimmistä on naisia. Absoluuttinen köyhyys lisääntyy erityisesti Afrikassa. Siksi Suomen kehityspolitiikan ja siten myös globaalin vastuunkannon pitää keskittyä Afrikkaan ja erityisesti maaseudun naisiin. Maaseudun ja maatalouden kehittäminen edellyttää siellä mm. viljelijöiden järjestäytymistä. Lisäksi on pantava kuntoon yhteiskunnan muut perusasiat kuten terveydenhuolto, koulutus, vesihuolto ja ennen muuta infrastruktuuri.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viljaa tuotetaan vain noin 130 kiloa vuodessa henkeä kohti, kun kohtuullisen ravitsemustilanteen ylläpitoon tarvittaisiin yli 200 kilon tuotanto.
- Suuri osa maailman muistakin kehitysmaista on vielä kauan riippuvaisia ruoan tuonnista. Kun otetaan huomioon vielä alueen nopea väestönkasvu, kaikki ponnistelut on keskitettävä siihen, että Afrikka kykenisi ruokkimaan oman väestönsä. Tämä kertoo, miten mieletöntä on yrittää tehdä suomalaisesta viljelijästä kilpailijaa afrikkalaiselle viljelijälle.
Vanhasen mielestä oman maataloutemme ylläpitämiselle voidaan esittää myös muita kestävän kehityksen kannalta vahvoja perusteita.
- On järkevää tuottaa ruoka lähellä, jolloin säästytään ympäristöä rasittavilta pitkiltä kuljetuksilta. Lähiruoka on myös turvallisempaa, koska sen kulku pellolta ruokapöytään tunnetaan tarkasti. Edelleen, maailman öljyvarojen väheneminen tekee pellosta yhä tärkeämmän energialähteen jo tämän sukupolven aikana. Siksi suomalaisen maatalouden puolustaminen on samalla työtä globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta, presidenttiehdokas alleviivasi Jyväskylässä ja Porissa.
Matti Mönttinen/MV-Uutiskeskus
Vastaukset 1
Vanhimmat
Matissa ole miestä puolustamaan suomalaista maataloutta missään tv- väittelyssä tai muussa mediassa josta moinen voisi levitä myös suuren yleisön tietoisuuteen. Sama pelko oli annelilla ja villellä perseessä kun eduskuntavaalien tentissä toimittaja uteli maatalouspolitiikasta ja ainoa joka uskalsi mitään sanoa oli Lipposen Pave, joka totesi että maataloutta on voitava harjoittaa EU:n joka kolkassa.