Osaako kukaan kertoa, mitä tapahtui Uomaa-nimisessä paikassa talvisodan aikana, muistaakseni marraskuun alussa? Kiuruveden hautausmaalla käydessäni huomasin, että todella monia Kiuruveden miehiä oli kaatunut samana päivänä Uomaalla.
Talvisodan taistelu?
Ihmettelijä
101
14917
Vastaukset
- vanha pappa
Kuule poika, talvisota alkoi vasta marraskuun 30. 1939.
Uomaa oli yksi mottitaistelujen paikoista Laatokan koillispuolella, samoilla seuduilla kuin Lemetin motit. Mottien tuhoaminen kesti viikkoja ja vaati melkoisen määrän kaatuneita ja haavoittuneita myös suomen puolelta. Pääosin motit saatiin tuhottua ennen sodan loppumista 13.3-40, vain yksi koko divisoonan motti Laatokan koilliskulmalla jäi tuhoamatta.- Ihmettelijä
No,oikeassa olit tietenkin, vanha pappa. Piti kirjoittaman joulukuun alussa. Mutta sittenkin; osaako joku kertoa juuri näiden Kiuruveden miehien kohtalosta tarkemmin?
- Domus
Ihmettelijä kirjoitti:
No,oikeassa olit tietenkin, vanha pappa. Piti kirjoittaman joulukuun alussa. Mutta sittenkin; osaako joku kertoa juuri näiden Kiuruveden miehien kohtalosta tarkemmin?
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3
Tuolta saat listan Uomaalla kuolleista Morakylän... anteeksi, Kiuruveden miehistä. Saat selville myös jokaisen sodanaikaisen osaston, jonka avulla voit lähteä etsimään tietoa ko. osastojen kohtalosta. Have fun! - Impilahden kartta
Motit oli huomattavasti lännenpänä, esim. Koirinoja ja Lemetti.
Uomaa on melkein itärajalla.
http://www.impilahti.net/images/kartta/kylat/images/karttaiso/002_Isokartta.jpg
Kartassa näkyy hyvin Petäjäsaari. Mantsin saari jää alemmaksi ja se oli Suomella hallussaan Talvisodan loppuun saakka.
http://www.impilahti.net/impilahdenkart_iso.html - Anonyymi
Ihmettelijä kirjoitti:
No,oikeassa olit tietenkin, vanha pappa. Piti kirjoittaman joulukuun alussa. Mutta sittenkin; osaako joku kertoa juuri näiden Kiuruveden miehien kohtalosta tarkemmin?
Siis kerran vielä ne alueet kuului Suomeen mihin Neuvostoliitto hyökkäsi.
- Anonyymi
Kyllä on surkeita sopimuksia kirjoitelleet aikanaankin Suomen johtajat kuin vähä älyiset antaa muiden huijata viekkaudella ja kiristää.
- Anonyymi
Impilahden kartta kirjoitti:
Motit oli huomattavasti lännenpänä, esim. Koirinoja ja Lemetti.
Uomaa on melkein itärajalla.
http://www.impilahti.net/images/kartta/kylat/images/karttaiso/002_Isokartta.jpg
Kartassa näkyy hyvin Petäjäsaari. Mantsin saari jää alemmaksi ja se oli Suomella hallussaan Talvisodan loppuun saakka.
http://www.impilahti.net/impilahdenkart_iso.htmlJeesus kyllä tietää kuka rikkoo älä tapa käskyä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis kerran vielä ne alueet kuului Suomeen mihin Neuvostoliitto hyökkäsi.
Suomesta huijattua maata takaisin jotta vääryys oikaistaan. Älä varasta käsky rikottu.
- ilmeisesti
12. joulukuuta tehtyä hyökkäystä pohjoisesta Uomaan suuntaan tarkoituksena katkaista Lemetin tie ja venäläisdivisioonien yhteydet itään. Hyökkäys kuitekin keskeytettiin luultavammin liian suurista tappiosta johtuen.
Talvisodassa virheitä tehtiin hyökkäysvalmisteluissa ja eri aselajien yhteistyössä, sitä ei käy kieltäminen, mutta ne suurimmat virheet tehtiin kuitenkin vastapuolella. Virheistä huolimatta ilman uhrauksia ei talvisodan ihmettä olisi tapahtunut - tietysti voidaan ajatella tapahtumia maailmanpoliittisesti jne..
Talvisodassahan saman pitäjän miehet taistelivat samassa yksiköissä, tästä johtuen myös suuret tappiot ja suruviestit tulivat usein samana päivänä. Jatkosodassa miehet jaettiin eri yksiköihin, jotta ei koettaisi talvisodan kaltaisia murhenäytelmiä...- se olikin
3. joulukuuta Heiskasen IV armeijakunnan aloittama valmistelematon vastahyökkäys mm. Uomaassa, joka epäonnistui ja johti hänen eroonsa. Tilalle tuli Hägglund 4.12..
- Ihmettelijä
se olikin kirjoitti:
3. joulukuuta Heiskasen IV armeijakunnan aloittama valmistelematon vastahyökkäys mm. Uomaassa, joka epäonnistui ja johti hänen eroonsa. Tilalle tuli Hägglund 4.12..
Niin, kiitos kaikille tiedoista. En ole mikään sotaintoilija, enkä siksi ole näistä tiedoista kiinnostunut. Mutta asia jäi vaivaamaan ja järkyttämäänkin mieltäni nimenomaan siksi, kun ajattelin kuinka moneen kotiin on samana päivänä täytynyt viedä surusanoma.
- Coiffeur
Ihmettelijä kirjoitti:
Niin, kiitos kaikille tiedoista. En ole mikään sotaintoilija, enkä siksi ole näistä tiedoista kiinnostunut. Mutta asia jäi vaivaamaan ja järkyttämäänkin mieltäni nimenomaan siksi, kun ajattelin kuinka moneen kotiin on samana päivänä täytynyt viedä surusanoma.
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana. - Tosiasiat mielessä
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.Eläs nyt sentään liioittele ihan satuja!
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.
Siis KAIKKI TAPPIOT eli kaatuneet, haavoittuneet, kadonneet, kajahtaneet ja karanneet!
Kesällä 1944 kaatui noin 10 000 suomalaista, mutta kokonaistappiot oli jo paljon suuremmat.
Kesäkuun yhdessännestä elokuun puoliväliin tulee aika monta päivää...silloinhan ne taistelut käytännössä lähes kokonaan koppui. Tai oikeammin jo heinäkuun puolivälissä. Se Ilomantsin keikka jatkui elokuun puoliväliin. - Jerry_Falwell
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.tulla pilkkuvirhe. 6.3.1940 Petäjäsaaressa löytyy 31 kaatunutta. Jos ei anna päivämäärää tulee luvuksi 72.
- 6.3.1940
Jerry_Falwell kirjoitti:
tulla pilkkuvirhe. 6.3.1940 Petäjäsaaressa löytyy 31 kaatunutta. Jos ei anna päivämäärää tulee luvuksi 72.
Kyseisenä päivänä petäjäsaaressa kaatui eri tietolähteiden mukaan 50-58 Rantasalmen miestä.
- lukea
Jerry_Falwell kirjoitti:
tulla pilkkuvirhe. 6.3.1940 Petäjäsaaressa löytyy 31 kaatunutta. Jos ei anna päivämäärää tulee luvuksi 72.
Kannattaa lukea niistä päivistä kertova kirja. Unohdettujen Rintama - Lauri Immonen
- Verrataanpas.
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.Paljonko on paljon ja menikö parjaita mukana?
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedostosta voi tarkistella kaatuneiden määriä eri päivien kohdalta. Harmi kun ei voi rajata hakuun vaikkapa Kannasta erikseen tai tiettyä divisionaa tai Armeijakuntaa tai EDES rykmenttiäkään.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=10&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=10&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&haekaikki=0&sort=kaikki&i=20
Hakuehdoilla (10.6.1944) löytyi 804 henkilö(ä). Kaikki tiedot voidaan hakea vain alle 100 henkilön joukoista
Hakuehdoilla (9.6.1944) löytyi 250 henkilö(ä).
Vertailun vuoksi kkeillaan vielä tuo 4.7.1944 haku:
Hakuehdoilla (9.6.1944) löytyi 596 henkilö(ä).
Mistä lie nuo Kemppisen lukemat peräisin?
Näin siis Kemppinen blokissaan. Pitää vielä muistuttaa että tuo lukema on oltava koko päivän kaatuneet kaikilta rintamilta EIKÄ vain Valkeasaaresta kuten äkikseltään voisi olettaa!
http://kemppinen.blogspot.com/search/label/Mannerheim
>>
Valkeasaaren päivänä 10.6.1944 kaatui 812 henkilöä, ja 4.7. enimmäkseen Talin-Ihantalan taistelussa 615.
Talvisota oli pahempi. Myönnetään - huippupäivään kuuluvat Petäjäsaareen jääneet. Tämä etenkin Rantasalmen miesten surma oli koko sotien ehkä suurin yksittäinen katastrofi, ja johtamisvirhe. Satakunta miestä oli unohdettu Laatokan saareen, ja sinne he jäivät. Mutta menetykset Viipurin ympäristössä, Taipaleenjoella, Kollaalla ja Viipurinlahdella olivat niin hirveitä, että puhe hiuskarvan varassa olemisesta on täysin totta.
Talvisodassa maaliskuun kaatuneet olivat 1.3. - 13.3. näin kauheat:
278
546
614
410
597
847
554
635
682
586
700
709
481 - Wäiski57
se olikin kirjoitti:
3. joulukuuta Heiskasen IV armeijakunnan aloittama valmistelematon vastahyökkäys mm. Uomaassa, joka epäonnistui ja johti hänen eroonsa. Tilalle tuli Hägglund 4.12..
Olen lueskellut noita sotapäiväkirjoja eikä Uomaalla ole tehty mitään Mannerheimin käskyyn liittyvää vastahyökkäystä. On ehkä suunniteltu ja on ehkä valmistavia käskyjäkin annettu. Mutta sitä vastahyökkäystä ei ole tehty ja piste. Historiankirjat on tässä kohdin vähän epätäsmällisiä. Se, että Uuksujoen yli mentiin, liittyy todettuun venäläisten joukkojen siirtoon taaksepäin ja tämän johdosta käskettyyn Uuksujoen ja Pensaanjoen välisen alueen tiedusteluun.
- ..Vemmelsääri
Wäiski57 kirjoitti:
Olen lueskellut noita sotapäiväkirjoja eikä Uomaalla ole tehty mitään Mannerheimin käskyyn liittyvää vastahyökkäystä. On ehkä suunniteltu ja on ehkä valmistavia käskyjäkin annettu. Mutta sitä vastahyökkäystä ei ole tehty ja piste. Historiankirjat on tässä kohdin vähän epätäsmällisiä. Se, että Uuksujoen yli mentiin, liittyy todettuun venäläisten joukkojen siirtoon taaksepäin ja tämän johdosta käskettyyn Uuksujoen ja Pensaanjoen välisen alueen tiedusteluun.
Päätit sitten vastata vuosikausia vanhaan viestiketjuun. Edellisten viestien laittajat ovat melko todennäköisesti hävinneet tältä palstalta jo kauan sitten.
- 1944
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.>Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.<
"Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä."
Hyvä että myönnät asian noin selkeästi, sillä niin asia todellakin näyttää olevan!
Jokos muuten se Kantturanniemen arvoitus on ratkennut?
Oesch´in esikunta Coiffeur7.2.2007 19:14
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3994276#comment-21035381
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, 1998 Gummerus
Seppälän kirjassa kerrotaan melko tarkkaan nuo kesän 1944 vaiheet, sivut 158-159.
Mennessään Kannakselle 1. etappi oli paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
Oesch:n esikunta oli aluksi jonkun aikaa Imatralla Schreyn huvilassa, mutta siirtyi kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan, jossa se toimi sodan loppuun saakka.
Ja täälläkin on jotain...
http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm
"Saimaan rannalla, Lieslahdentien päässä on 1940 rakennettu parakkikylä. Alueelta on suurin osa parakkeja purettu, mutta siellä on vieläkin n. 10. taloa, jotka ovat puolustushallinnon henkilökunnan kesäasuntoina.
Kannaksen Joukkojen Komentaja Esikunta (KaJoKE) toimi jatkosodassa (28.6.1944-sodan loppuun) kenraaliluutnantti KL Oeschin johdolla, Kantturaniemen kasarmialueella.
Tali-Ihantalan, Viipurinlahden ja Äyräpään - Vuosalmen mainikkaat torjuntataistelut johdettiin siis Lemiltä." - Laatokka sodassa
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.Petäjäsaaren taisteluista on hyvä kirjakin olemassa ja siitä otettiin uusintapainoskin.
Immonen Lauri Unohdettujen rintama
WSOY, 1967, 366 s., 1. painos
Immonen Lauri Unohdettujen rintama
Wsoy, 2010, 366 s., 2. painos
Unohdettujen rintamassa (1967) Lauri Immonen kuvaa Talvisodan tapahtumia Petäjäsaaressa, unohdettujen rintamalla. Teoksen aineistoina ja runkona toimivat talvisodasta säilyneet asiakirjat ja päiväkirjat sekä sodassa taistelleiden henkilöiden haastattelut.
Jos Mantsin saaren taistelut kiinnostaa niin samainen Immonen on kirjoittanut hyvän kirjan siitäkin:
http://www.lounakirjailijat.net/kirjailija.php?kirjailijaID=99
Lounais-Hämeessä pitkään asunut Lauri Immonen kirjoitti kaksi Laatokan saarten Talvisodan tapahtumia käsittelevää teosta: Kaksi tykkiä : Mantsinsaari talvisodassa (WSOY, 1966) sekä Unohdettujen rintama (WSOY, 1967). Immosen kiinnostus sota-ajan tapahtumiin erityisesti Mantsinsaaressa ja Petäjäsaaressa johtuu siitä, että hän ja koko hänen sukunsa on kotoisin Karjalasta Laaatokan Mantsinsaaresta.
Teoksensa Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa (1966) aineistona ja runkona Lauri Immonen käytti saatavilla olleita arkistotietoja ja päiväkirjoja Talvisodasta. Lisäksi hän haastatteli teostaan varten lähes viittäkymmentä Talvisodan käynyttä henkilöä eri puolilta maata. Teoksessa kuvataan Talvisodan erään rintaman osan vaiheita Mantsinsaaren taisteluissa tavalla, jossa yhdistyvät tilannekuvaukset, taktilliset näkemykset sekä niiden rinnalla omaa maataan puolustavan suomalaisen sotilaan taistelumieli ja -tarmo.
Laatokan taisteluista on Olavi Väliaholla 3 kirjaa:
Väliaho Olavi Laatokan puolustajat
Karjalan Kirjapaino Oy, 1995, 349 kuva- ja karttasivut s., 1.painos
Väliaho Olavi Laatokan puolustajat Karjalaan
Karjalan Kirjapaino Oy, 1997, 345 s., 1. painos
Väliaho Olavi Laatokan laineet
Pehmeäkantinen 1991 155 s sekä kuvia ja karttoja.
Väliaho Olavi Laatokan linnakkeet Taipaleen taisteluissa
Pehmeäkantinen 1989 155 s sekä kuvia ja karttoja.
http://www.impilahti.net/kirjoja.html
Olavi Väliaho: Laatokan laineet
” Laatokan puolustajat
” Laatokan puolustajat Karjalaan
” Laatokan puolustajat Karjalassa
” Laatokan linnakkeet - Anonyymi
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.Ei ne voinut miehittää saaria kun ne oli Suomeen kuuluvia saaria vaan olivat puolustautumassa hyökkääjiä vastaan eli neukkuja CCCP.
- Anonyymi
se olikin kirjoitti:
3. joulukuuta Heiskasen IV armeijakunnan aloittama valmistelematon vastahyökkäys mm. Uomaassa, joka epäonnistui ja johti hänen eroonsa. Tilalle tuli Hägglund 4.12..
Ei ammuksia ei ruokaa ei sukkia ei mitään järkevää puolustuksen kannalta että Suomeen kuulunut saari olisi pysynyt Suomessa Suomella ja sotilaat elossa. Nehän on Suomen maata edelleen joku vaan miehittää niitä.
- Anonyymi
Ihmettelijä kirjoitti:
Niin, kiitos kaikille tiedoista. En ole mikään sotaintoilija, enkä siksi ole näistä tiedoista kiinnostunut. Mutta asia jäi vaivaamaan ja järkyttämäänkin mieltäni nimenomaan siksi, kun ajattelin kuinka moneen kotiin on samana päivänä täytynyt viedä surusanoma.
Ja kuinka moni nai venäläistä tänään antaa varastaa tavaroitaan. Rahoja. On osattava sanoa ei.
- Anonyymi
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.No kun se saari oli ja on edelleen Suomeen kuuluva saari kuten muutkin saaret siellä. Neuvostolaiset cp hyökkäsi varastamaan.
- Anonyymi
Talvella on ollut lumi ja jää järvet jäässä kovaa ollut kylmässä.
- Anonyymi
se olikin kirjoitti:
3. joulukuuta Heiskasen IV armeijakunnan aloittama valmistelematon vastahyökkäys mm. Uomaassa, joka epäonnistui ja johti hänen eroonsa. Tilalle tuli Hägglund 4.12..
Hägg Lund tapatti joukon sotilaita tahallaan.
- Anonyymi
Ihmettelijä kirjoitti:
Niin, kiitos kaikille tiedoista. En ole mikään sotaintoilija, enkä siksi ole näistä tiedoista kiinnostunut. Mutta asia jäi vaivaamaan ja järkyttämäänkin mieltäni nimenomaan siksi, kun ajattelin kuinka moneen kotiin on samana päivänä täytynyt viedä surusanoma.
No kuinka moneen kotiin tataarit ja kasakat ortodoksit murhatutui ampui kokonaisia perheitä poltti taloja jo ennemmin. Myös varasti astiat ja papereita jopa sotapukuja.Lasten vaatteet ne on itämaan kovia varastamaan vaatteita nykyäänkin.
- Anonyymi
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.Paska puhetta sieltä selvisi montakin miestä mutta venäläiset otti myös sotapukuja tunnuksia passeja esiintyi kuolleen henkilöllisyydellä. Osa vietiin vangiksi ortodoksikirkko ja Wikipedia Suomen tataarit .
- Anonyymi
Coiffeur kirjoitti:
Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä. Samalla Laatokan koillisrannalla oli Petäjäsaari niminen suomalaisten miehittämä Laatokan saari. Maaliskuun alussa 1940 venäläiset saartoivat saaren ja kaikki noin 300 suomalaista puolustajaa kaatuivat viimeiseen mieheen.
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.Ei suomalaisten tarvinnut omaa maataan ja saariaan miehittää vaan puolustaa älä väärennä paskahousu.
- Anonyymi
Tosiasiat mielessä kirjoitti:
Eläs nyt sentään liioittele ihan satuja!
Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.
Siis KAIKKI TAPPIOT eli kaatuneet, haavoittuneet, kadonneet, kajahtaneet ja karanneet!
Kesällä 1944 kaatui noin 10 000 suomalaista, mutta kokonaistappiot oli jo paljon suuremmat.
Kesäkuun yhdessännestä elokuun puoliväliin tulee aika monta päivää...silloinhan ne taistelut käytännössä lähes kokonaan koppui. Tai oikeammin jo heinäkuun puolivälissä. Se Ilomantsin keikka jatkui elokuun puoliväliin.Edelleen niillä on sama tyyli varastaa ja ottaa toiselta vaatteet passit asepuku tai auto hevonen. Ihan samoin. Astiat varastaa heti kellot kun lähelle pääsee.
- Anonyymi
6.3.1940 kirjoitti:
Kyseisenä päivänä petäjäsaaressa kaatui eri tietolähteiden mukaan 50-58 Rantasalmen miestä.
Niistä pelastui osa ja venäläiset laittoi heitä ruumiskasaan pakkasella mihin kuoli monet haavoittuneet kylmään ja verenvuotoon he ei hoida haavoittuneita edes omiaan.Venäjän kansalaisia kuoli ortodoksikirkosta ja synagogilla sekä moskeijoisss myös suuria määriä osa hukkui kun jää petti ja heidän tykit vajosi järveen samalla sotilaat heitä hukkui laatokalla hyvin paljon tykkien mukana heikkoihin jäihin.
- Anonyymi
Wäiski57 kirjoitti:
Olen lueskellut noita sotapäiväkirjoja eikä Uomaalla ole tehty mitään Mannerheimin käskyyn liittyvää vastahyökkäystä. On ehkä suunniteltu ja on ehkä valmistavia käskyjäkin annettu. Mutta sitä vastahyökkäystä ei ole tehty ja piste. Historiankirjat on tässä kohdin vähän epätäsmällisiä. Se, että Uuksujoen yli mentiin, liittyy todettuun venäläisten joukkojen siirtoon taaksepäin ja tämän johdosta käskettyyn Uuksujoen ja Pensaanjoen välisen alueen tiedusteluun.
Mannerheim ei ollut täysin vilpitön eikä täysin Suomen puolella mutta oli kuitenkin länsimaalainen vaikka oli ammattisotilaana asunut Venäjällä.
- Anonyymi
1944 kirjoitti:
>Kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana oli suomalaisten tappiot noin 1000 miestä kaatuneina jokainen päivä suurhyökkäyksen aikana.<
"Sotahistoriasta en näköjään mitään tiedä."
Hyvä että myönnät asian noin selkeästi, sillä niin asia todellakin näyttää olevan!
Jokos muuten se Kantturanniemen arvoitus on ratkennut?
Oesch´in esikunta Coiffeur7.2.2007 19:14
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3994276#comment-21035381
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, 1998 Gummerus
Seppälän kirjassa kerrotaan melko tarkkaan nuo kesän 1944 vaiheet, sivut 158-159.
Mennessään Kannakselle 1. etappi oli paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
Oesch:n esikunta oli aluksi jonkun aikaa Imatralla Schreyn huvilassa, mutta siirtyi kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan, jossa se toimi sodan loppuun saakka.
Ja täälläkin on jotain...
http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm
"Saimaan rannalla, Lieslahdentien päässä on 1940 rakennettu parakkikylä. Alueelta on suurin osa parakkeja purettu, mutta siellä on vieläkin n. 10. taloa, jotka ovat puolustushallinnon henkilökunnan kesäasuntoina.
Kannaksen Joukkojen Komentaja Esikunta (KaJoKE) toimi jatkosodassa (28.6.1944-sodan loppuun) kenraaliluutnantti KL Oeschin johdolla, Kantturaniemen kasarmialueella.
Tali-Ihantalan, Viipurinlahden ja Äyräpään - Vuosalmen mainikkaat torjuntataistelut johdettiin siis Lemiltä."Meillä oli huonot komentajat ja surkeinta ettei antaneet tykkejä niihin ammuksia siis eivät saaneet ammuksia itärajalle. Nyt jaellaan aseita muille maille eikä omilla ole taaskaan tarvittavaa määrää oikeita ammuksia aseita ette kai kuvittele paukkupanoksilla maata puolustetaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja kuinka moni nai venäläistä tänään antaa varastaa tavaroitaan. Rahoja. On osattava sanoa ei.
Kuka antaa rahaa venäläiselle tänään !
- Liekehtivä peräaukko
Vanha ketju jota kukaan ei varmaan koskaan lue, mutta tähän Kiuruveden Uomaassa kuolleisiin noin 30 mieheen sellainen mummuvainaan ensikäden tieto sota-ajalta, että koko joukkue kuoli omaan tykistökeskitykseen. Ei ole paljon sotahistoriassa tätä hehkutettu ...
- Enää en ihmettele
No, kävin vielä lukemassa. Olen se ihmettelijä , joka avasi tämän keskustelun. Sodankäynnistä en mitään ymmärrä, mutta tosiaankin kummastutti, että olivat kuolleet samana päivänä.
- kaatui 54
Enää en ihmettele kirjoitti:
No, kävin vielä lukemassa. Olen se ihmettelijä , joka avasi tämän keskustelun. Sodankäynnistä en mitään ymmärrä, mutta tosiaankin kummastutti, että olivat kuolleet samana päivänä.
sotilasta joulukuun loppuun mennessä Talvisodassa. Heistä 27 eli tarkalleen puolet 4.joulukuuta 1939. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta he kuuluivat 4./Jr 39:n sotureihin. Jotain hyvin poikkeavaa on täytynyt tapahtua ja varmaankin voisimme porukalla selvittää missä kyseinen komppania on sijainnut 4.joulukuuta.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=30&kuol_a_v=1939&kuol_a_k=11&kuol_l_p=31&kuol_l_v=1939&kuol_l_k=12&kunta=0606&i=20&haekaikki=0&sort=ko&i=0 - Uomaa-Lemetti-Kitilä
Enää en ihmettele kirjoitti:
No, kävin vielä lukemassa. Olen se ihmettelijä , joka avasi tämän keskustelun. Sodankäynnistä en mitään ymmärrä, mutta tosiaankin kummastutti, että olivat kuolleet samana päivänä.
Tuoltakin löytyy jotain:
http://fi.wikipedia.org/wiki/12._divisioona_(talvisota)
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/laatokka/talvisodan_taistelut
http://www.winterwar.com/Battles/4corpsCA1.htm
http://www.winterwar.com/battles.htm
Nyt vaan lukemaan Jukka L. Mäkelän kirjaa Marokon Kauhu eli Aarne Juutilaisesta kertova kirjahan on kyseessä. Tosin tuossa kirjassa kerrotaan enemmänkin Juutilaisen vaiheista mm. Kollaanjoen taisteluissa. - Anu Saukkonen-Pukama
Keskity sinä vain anuksesi sammutteluun ja jätä kirjoittelu muille. Miksi kirjoitat anuksesi tuotetta, eli täyttä paskaa, muiden harmiksi?
- Anonyymi
Kyllä hyviä aiheita luetaan mutta venäjän ortodoksikirkko on yksi haara joka väärentää tietoja kuin myös helluntailaiset vaparit ja synagogat moskeijat jehovat. ...joka lahkolla on omat väärennökset .
- Yliltn
1 sotamies BLOMBERG EINARI ALEKSANDER 04.12.1939 näytä »
2 sotamies HUKKANEN TAUNO SAMUEL 04.12.1939 näytä »
3 sotamies HYVÄRINEN KALLE 04.12.1939 näytä »
4 sotamies KÄRKKÄINEN TOIVO 04.12.1939 näytä »
5 korpraali LAPPALAINEN ANTTI 04.12.1939 näytä »
6 sotamies LAPPALAINEN VÄINÖ VILHELM 04.12.1939 näytä »
7 sotamies MÅRD JUHO EINO 04.12.1939 näytä »
8 alikersantti MÄHÖNEN KALLE IIVARI 04.12.1939 näytä »
9 sotamies NISSINEN VEIKKO ARMAS 04.12.1939 näytä »
10 sotamies PARTANEN EEMIL NIKOLAI 04.12.1939 näytä »
11 sotamies PEKKALA VILJO AUGUST 04.12.1939 näytä »
12 sotamies REMES VÄINÖ ARTTURI 04.12.1939 näytä »
13 sotamies SAASTAMOINEN SAMUEL AUGUST 04.12.1939 näytä »
14 sotamies VÄISÄNEN VILHO SAKARI 04.12.1939 näytä
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php- Teltan teilaus?
Liittyisikö tuo Keinosen porukan löytämään telttaan?
Hitlerin liittolaisen 18D. oli teilannut ainakin teltallisen ja ja muutamaa viikkoa myöhemmin Korpijaakon porukka haki alueelta jonkun haavoittuneen.
Lähteet:Keinonen , Veriset lumet
Korpijaakko, Tulessa ja pakkasessa - Anonyymi
Venäläisiä upposi tykkien mukana laatokkaan ja pohjoiseen mereen Viipurissa terijoella jäät ei kestänyt painoa.
- korolainen
Olikohan se joulukuun 4,. kun kiuruveteläiset yrittivät vallata vastahyökkäyksellä Patakukkulan Uomaalla eli rajan pinnassa. Kukkula oli muistaakseni aukea, eikä tykistötukea ollut. Kaatui turhaan parikymmentä miestä.
- Wäiski57
Vastahyökkäyksen tekivät JR 39:n II pataljoonan 4.K ja 6.K. Venäläiset olivat tulleet aamupäivällä tai jo aamusta Uuksujoen yli. Jotain sekaannusta oli ollut, kun III pataljoonan 8.K ja 9.K irtautuivat Uuksujoelta ja Erillinen pataljoona 9:n 3. komppanian päällikkö kapteeni Norme oli edellisenä päivänä mennyt kahden joukkueen kanssa joen yli ja ansaan. En muista oliko vastahyökkäyksen aikana tykistön tukea, mutta nämä kaksi komppaniaa olivat taistelussa klo 12-17 ennen kuin irtautuivat ja vetäytyivät Lavajärvelle. Patakukkulasta en ole lukenut eikä kartassa sellaista ole. Patamäki on lännempänä Ruokojärvellä ja sen hallinnasta käytiin kyllä kovat taistelut 22.12. mutta taisi olla Er.P 8, Kevyt Osasto 12 ja JR 39:n I pataljoona. Tuo JR 39:n II pataljoona oli tuolloin levossa. Jos pitäisi arvata niin veikkaisin suurien tappioiden aiheuttajaksi omaan tai naapurin tykistökeskitykseen joutumista.
- Wäiski57
Wäiski57 kirjoitti:
Vastahyökkäyksen tekivät JR 39:n II pataljoonan 4.K ja 6.K. Venäläiset olivat tulleet aamupäivällä tai jo aamusta Uuksujoen yli. Jotain sekaannusta oli ollut, kun III pataljoonan 8.K ja 9.K irtautuivat Uuksujoelta ja Erillinen pataljoona 9:n 3. komppanian päällikkö kapteeni Norme oli edellisenä päivänä mennyt kahden joukkueen kanssa joen yli ja ansaan. En muista oliko vastahyökkäyksen aikana tykistön tukea, mutta nämä kaksi komppaniaa olivat taistelussa klo 12-17 ennen kuin irtautuivat ja vetäytyivät Lavajärvelle. Patakukkulasta en ole lukenut eikä kartassa sellaista ole. Patamäki on lännempänä Ruokojärvellä ja sen hallinnasta käytiin kyllä kovat taistelut 22.12. mutta taisi olla Er.P 8, Kevyt Osasto 12 ja JR 39:n I pataljoona. Tuo JR 39:n II pataljoona oli tuolloin levossa. Jos pitäisi arvata niin veikkaisin suurien tappioiden aiheuttajaksi omaan tai naapurin tykistökeskitykseen joutumista.
Tarkistelin 4.12. tapahtumia. Näyttäisi olevan niin, että kiuruvetisten 4. komppaniasta on yksi joukkue (IV J) jäänyt taistelun aikana saarroksiin. Tästä 38 miehen joukkueesta on kaatunut 27 miestä, joukkueenjohtaja vänrikki Viljo Paasio mukaan luettuna. Vain 7 miehen ruumiit saatiin mukaan. Samassa taistelussa tämän JR 39:n II pataljoonan 5.K:sta kaatui 5 miestä ja 6.K:sta 7 miestä ja pataljoonan konekiväärikomppaniasta 2.KKK:sta yksi mies.
- Wäiski57
Wäiski57 kirjoitti:
Vastahyökkäyksen tekivät JR 39:n II pataljoonan 4.K ja 6.K. Venäläiset olivat tulleet aamupäivällä tai jo aamusta Uuksujoen yli. Jotain sekaannusta oli ollut, kun III pataljoonan 8.K ja 9.K irtautuivat Uuksujoelta ja Erillinen pataljoona 9:n 3. komppanian päällikkö kapteeni Norme oli edellisenä päivänä mennyt kahden joukkueen kanssa joen yli ja ansaan. En muista oliko vastahyökkäyksen aikana tykistön tukea, mutta nämä kaksi komppaniaa olivat taistelussa klo 12-17 ennen kuin irtautuivat ja vetäytyivät Lavajärvelle. Patakukkulasta en ole lukenut eikä kartassa sellaista ole. Patamäki on lännempänä Ruokojärvellä ja sen hallinnasta käytiin kyllä kovat taistelut 22.12. mutta taisi olla Er.P 8, Kevyt Osasto 12 ja JR 39:n I pataljoona. Tuo JR 39:n II pataljoona oli tuolloin levossa. Jos pitäisi arvata niin veikkaisin suurien tappioiden aiheuttajaksi omaan tai naapurin tykistökeskitykseen joutumista.
Kävin läpi asiakirjoja uudemman kerran. Tuo Viljo Paasion joukkue lähettiin yöllä 4.12. yhden kk:n puolijoukkueen kanssa Uuksujoelle edellisenä päivänä kaatuneen kapteeni Holger Normen komppanian puolustuslohkolle Hilipänkoskenkankaalle (asemat kukkulalla pisteessä 96). Paasio ei saanut yhteyttä sivustoilla oleviin joukkoihin, mutta oli todennut, ettei asemista lähdetä muuten kuin rykmentin komentajan (Autti) luvalla. Paasio oli yksikseen varsin edessä ja uhanalaisessa paikkassa eikä tiennyt, että kaikki vasemmalla puolella olleet joukot (5.K, 8.K ja 9.K) olivat irtautuneet yön ja aamun aikana. Venäläiset tulivat sitten Saarikosken kohdalta joen yli ja saartoivat puolen päivän aikaan Paasion osaston. Vain yksi ryhmä pääsi tykistön tulenjohtueen ja kk-puolijoukkueen kanssa murtautumaan ulos. Paasio ja kolmen ryhmän miehet eivät selvinneet. Arkiston mukaan 7 siunattu ja haudattu, 11 kadonnutta julistettu kuolleeksi ja 9 siunattu kentälle jääneenä. II pataljoona, johon Paasion 4. komppania kuului, teki puolen päivän aikaa vastahyökkäyksen kukkulalle, jossa oli "suomea puhuvia". Tämä hyökkäys tuskin olisi ennen pysähtymistään ehtinyt niin pitkälle, että kukkula olisi voinut olla se missä Paasion osasto oli asemissa.
- Wäiski57
Wäiski57 kirjoitti:
Vastahyökkäyksen tekivät JR 39:n II pataljoonan 4.K ja 6.K. Venäläiset olivat tulleet aamupäivällä tai jo aamusta Uuksujoen yli. Jotain sekaannusta oli ollut, kun III pataljoonan 8.K ja 9.K irtautuivat Uuksujoelta ja Erillinen pataljoona 9:n 3. komppanian päällikkö kapteeni Norme oli edellisenä päivänä mennyt kahden joukkueen kanssa joen yli ja ansaan. En muista oliko vastahyökkäyksen aikana tykistön tukea, mutta nämä kaksi komppaniaa olivat taistelussa klo 12-17 ennen kuin irtautuivat ja vetäytyivät Lavajärvelle. Patakukkulasta en ole lukenut eikä kartassa sellaista ole. Patamäki on lännempänä Ruokojärvellä ja sen hallinnasta käytiin kyllä kovat taistelut 22.12. mutta taisi olla Er.P 8, Kevyt Osasto 12 ja JR 39:n I pataljoona. Tuo JR 39:n II pataljoona oli tuolloin levossa. Jos pitäisi arvata niin veikkaisin suurien tappioiden aiheuttajaksi omaan tai naapurin tykistökeskitykseen joutumista.
Kansa taisteli lehdessä 5/1971 oli kirjoitus tästä Normen tekemästä hyökkäyksestä. Oli lähtenyt höntyilemään kahden joukkueen ja yhden kk-ryhmän kanssa Uuksujoen yli, käsky oli tiedustelupartion lähettäminen. Pataljonan komentaja Jaakko Malkamäki lähetti Normelle käskyn vetää "komppania takaisin asemiinsa" eli Malkamäki oli saanut tiedon siitä mitä Norme oli tekemässä. Käsky ei ehtinyt perille, kun Norme meni "puolen komppaniansa" kanssa pahki asemissa olevaa venäläisosastoa. Tässä kirjoituksessa on ehkä hieman mielikuvistuskin laukannut, mutta muutama asia kyllä tarkentui ja Normen luonnekuva.
- Anonyymi
Tahallaan täällä tapattivat ihmisiä käskijät vihollisen leiriä ja riippuen uskonnosta. Muut uskonnot vihaa kristittyjä.
- Anonyymi
Wäiski57 kirjoitti:
Vastahyökkäyksen tekivät JR 39:n II pataljoonan 4.K ja 6.K. Venäläiset olivat tulleet aamupäivällä tai jo aamusta Uuksujoen yli. Jotain sekaannusta oli ollut, kun III pataljoonan 8.K ja 9.K irtautuivat Uuksujoelta ja Erillinen pataljoona 9:n 3. komppanian päällikkö kapteeni Norme oli edellisenä päivänä mennyt kahden joukkueen kanssa joen yli ja ansaan. En muista oliko vastahyökkäyksen aikana tykistön tukea, mutta nämä kaksi komppaniaa olivat taistelussa klo 12-17 ennen kuin irtautuivat ja vetäytyivät Lavajärvelle. Patakukkulasta en ole lukenut eikä kartassa sellaista ole. Patamäki on lännempänä Ruokojärvellä ja sen hallinnasta käytiin kyllä kovat taistelut 22.12. mutta taisi olla Er.P 8, Kevyt Osasto 12 ja JR 39:n I pataljoona. Tuo JR 39:n II pataljoona oli tuolloin levossa. Jos pitäisi arvata niin veikkaisin suurien tappioiden aiheuttajaksi omaan tai naapurin tykistökeskitykseen joutumista.
Ortodoksikirkon jäsenten rikokset synnit on sitten heidän ja synagogan jäsenten synnit on heidän näin se vaan on että tuomiolla nekin on omistaan.
- Jasupiedro
Isoisäni(synt. -15 Kiuruvedellä) taisteli talvisodassa 2KKK/JR 39 konekivääriampujana mm. Uomaalla 4.12.1939 ja Koirinojalla 1940. Uomaan taistelusta olen kuullut sellaista että vihollinen alkoi saartamaan ukin porukkaa ja joutuivat siitä lähtemään "löttötuoheen", perääntyessä ukin taistelupari Eino Saali katosi. Isoisä myös kertoi Saalin sanoneen perääntyessä ennen katoamistaan "minusta tuntuu että jään tänne" johon ukki oli sanonut "kuka perkele nyt tänne jää". Tapahtuneen jälkeen Saalista ei ole havaintoa joten todennäköisesti isoisäni oli viimeinen joka jutteli Saalin kanssa..
- Anonyymi
Se tiesi kuolevansa siellä tai sitten teki sen sankari teon että jäi suojaamaan pakenevia omalla hengellään .
- Jasupiedr
Ja tosiaan samassa taistelussa kaatui/katosi usea kiuruveteläinen aivan kuten aikaisemmissa viesteissäkin on tullut ilmi..
- Talvisotakronikka s.
3.12.1939 Suomalaisten vastahyökkäys Suojärven suunnalla epäonnistuu täysin.
Päämajan käskyn saatuaan IV AK:n komentajaja kenraalimajuri Heiskanen pyytää käskyn peruuttamista, mutta sitä ei anneta ja vastahyökkäyksen valmisteluun jää aikaa yksi aamuyö. Etelässä Laatokan rantatien suunnalla hyökkäys pysähtyy lähes heti joukkojen fyysisen väsymyksen takia. Pohjoisessa, Loimolan ja Suojärven välisen tien suunnassa etenevät joukot kohtaavat vihollisen hyökkäysvaunuja ja vetäytyvät pakokauhun vallassa. Aittojoella hyökkäys alkaa huomattavasti myöhässä ja vahva vihollisosasto pysäyttää sen hyökkäysvaunujen tukemana. Millään suunnalla ei saavuteta menestystä.
Vai ei muka hyökätty?
Talvisotakronikka s. 24 3.12.1939 - Uuksujoki
Talvisotakronikka s. kirjoitti:
3.12.1939 Suomalaisten vastahyökkäys Suojärven suunnalla epäonnistuu täysin.
Päämajan käskyn saatuaan IV AK:n komentajaja kenraalimajuri Heiskanen pyytää käskyn peruuttamista, mutta sitä ei anneta ja vastahyökkäyksen valmisteluun jää aikaa yksi aamuyö. Etelässä Laatokan rantatien suunnalla hyökkäys pysähtyy lähes heti joukkojen fyysisen väsymyksen takia. Pohjoisessa, Loimolan ja Suojärven välisen tien suunnassa etenevät joukot kohtaavat vihollisen hyökkäysvaunuja ja vetäytyvät pakokauhun vallassa. Aittojoella hyökkäys alkaa huomattavasti myöhässä ja vahva vihollisosasto pysäyttää sen hyökkäysvaunujen tukemana. Millään suunnalla ei saavuteta menestystä.
Vai ei muka hyökätty?
Talvisotakronikka s. 24 3.12.1939Kyseiset vastahyökkäykset eivät liity millään tavalla Uomantien tai Uoman kylässä ympäristöineen tapahtuneisiin taisteluihin.
- Wäiski57
Uuksujoki kirjoitti:
Kyseiset vastahyökkäykset eivät liity millään tavalla Uomantien tai Uoman kylässä ympäristöineen tapahtuneisiin taisteluihin.
Joo, eivät liity millään tavalla.
Joissain sotahistoriaopuksissa esitetään, että Erillinen pataljoona 9 ja JR 39:n I pataljoona olisivat 3.12. hyökänneet osana IV AK:n vastahyökkäystä Uuksujoelta Pensaanjoelle, mutta ei tämmöistä siellä tapahtunut. Muutamalla joukkueella menivät joen yli tiedustelemaan.
Jos kenellä on tietoja JR 39:n III pataljoonan konekiväärikomppaniasta eli 3.KKK/III/JR39:stä niin mieluusti kuulisin. Ja myös jos on valokuvia tästä Pielaveden pataljoonasta tahi 3.KKK:sta. - Anonyymi
Sitten joku ryssä on voinut ottaa heidän passit vaatteet ja esiintynyt väärällä henkilöllisyydellä jossain .
- Anonyymi
Talvisotakronikka s. kirjoitti:
3.12.1939 Suomalaisten vastahyökkäys Suojärven suunnalla epäonnistuu täysin.
Päämajan käskyn saatuaan IV AK:n komentajaja kenraalimajuri Heiskanen pyytää käskyn peruuttamista, mutta sitä ei anneta ja vastahyökkäyksen valmisteluun jää aikaa yksi aamuyö. Etelässä Laatokan rantatien suunnalla hyökkäys pysähtyy lähes heti joukkojen fyysisen väsymyksen takia. Pohjoisessa, Loimolan ja Suojärven välisen tien suunnassa etenevät joukot kohtaavat vihollisen hyökkäysvaunuja ja vetäytyvät pakokauhun vallassa. Aittojoella hyökkäys alkaa huomattavasti myöhässä ja vahva vihollisosasto pysäyttää sen hyökkäysvaunujen tukemana. Millään suunnalla ei saavuteta menestystä.
Vai ei muka hyökätty?
Talvisotakronikka s. 24 3.12.1939Jos nyt kysytään mielipide niin nyt kannattaisi laittaa junaraiteet poikki kilometrin matkan verran purkaa .
- Jasupiedro
Mikäli jotakin kiinnostaa niin tässä olisi linkki JR/39:n sotapäiväkirjoihin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1593182
- wäiski57
JR 39:n sotapäiväkirjan liitteistä löytyy kaksi "kuulustelupöytäkirjaa". Toinen on 2.KKK:n puolijoukkueen ja toinen sen yhden Paasion joukkueesta selviytyneen ryhmän. Näistä se tapahtunut minulle aukesi. Luulin ensin Paasion joukkueen olleen 4.K:n mukana ja joutuneen siinä II pataljoonan vastahyökkäyksessä erilleen muusta porukasta, mutta Paasio olikin saanut jo edellisenä iltana erillistehtävän ja se saarroksiin joutuminen tapahtui ihan eri paikassa. Tähän II pataljoonan vastahyökkäykseen Haahkajärven tietä koilliseen lähetettiin ensin 5. K ja muistaakseni vasta tuntia myöhemmin saatiin liikkeelle 6. K ja 4.K (pl. Paasion joukkue). Aika palapeliä oli saada sotapäiväkirjoista ja taistelukertomuksista tolkullinen kuva siitä, mitä Haahkajärven tien suunnassa 4.12 tapahtui. Vastahyökkäys oli 6.K:lle ja 4. K:lle sodan ensimmäinen taistelukosketus. 5.K:sta oli yön aikana joutunut tykistökeskityksessä joukkueen verran miehiä kateisiin ja sen miehet olivat muutenkin eestaas marssimisesta ja jatkuvasta valvomisesta väsyneitä. Ei siis ihme, ettei tässä nopeasti improvisoidussa operaatiossa oikein menestystä tullut.
- 1939-1940
Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta kuitenkin tiedoksi:
Kiinnostava ja harvinainen kirja Talvisodan tapahtumista Laatokan pohjoisosassa:
Erkki Airas Pitkärannan miehet
Pitkärannan miehet- kirja kertoo Talvisodan taisteluista Laatokan koilisrannalla.
Talvisodan Pitkäranta
http://www.kirjastovirma.net/kalajoki/lauri_jarvinen/1999-11-02?page=0,1
Ravaajan, JR 64 toisen pataljoonan oli määrä edetä kapteeni Räsäsen komennossa oikealla, kertoo sotilaspappina toiminut professori Erkki Airas teoksessaan ”Pitkärannan miehet”.- Erkki 1
Isäni haavoittui vaikeasti Kollaanjoella 12.3.1940. Hänen Sotilaskantakortissa on mainittu taistelupaikat; Suomussalmi, Uomaa ja Kollaanjoki. Hän kuului 1. / JR 64
miehiin. Osaisiko joku kertoa koska tämä miehistö tuli Kollaanjoelle ja mistä. Muistini mukaan he ehtivät taistella Kollaalla vain muutaman päivän! - Wäiski57
Erkki 1 kirjoitti:
Isäni haavoittui vaikeasti Kollaanjoella 12.3.1940. Hänen Sotilaskantakortissa on mainittu taistelupaikat; Suomussalmi, Uomaa ja Kollaanjoki. Hän kuului 1. / JR 64
miehiin. Osaisiko joku kertoa koska tämä miehistö tuli Kollaanjoelle ja mistä. Muistini mukaan he ehtivät taistella Kollaalla vain muutaman päivän!JR 64:n I pataljoona, johon 1. komppania kuului, tuli Suomussalmelta Laatokan Karjalaan 15.1.1940. Pataljoona hiihti Roikonkosken pysäkiltä Uomaalle, jossa se oli Taisteluosasto Tiikerille alistettuna aina 6.3.1940 saakka. Uomaan kylässä oli ryssä motissa ja Uuksujoella oli suomalaisten puolustuslinja itään Käsnäselkään päin. En tarkemmin tiedä mitä kaikkea 1./JR 64 Uomaalla teki, sen sotapäiväkirjaa en löytänyt eikä pataljoonan sotapäiväkirjasta komppanian tasolla asia selvinnyt - Uomaalla ja Tiikerille alistettuna joka tapauksessa.
Kun Kollaan suunnalla alkoi olla tiukat paikat, siirrettiin I/JR 64 sinne avuksi. Pataljoona lähti Uomaalta 6.3.40 puolen päivän aikaan hiihtämään Saarijärven kautta Korpijärvelle. Venäläisten 128. Mt.D oli tullut eräaluiden kautta, perässään tietä rakentaen, ja oli kiertämässä etelän kautta Kollaanjoen puolustusasemien ohi. Suomalaisilla oli neljä pataljoonaa venäläisten kolmea rykmenttiä (~9 pataljoonaa) vastassa. I/JR 64 alistettiin Taisteluosasto Silpulle, joka tätä divisioonaa eräalueella pidätteli.
En ryhtynyt sen tarkemmin selaamaan noita sotapäiväkirjoja. Tst.Os. Silppuun kuului II/JR 34, III/JR 34, Kev.OS. 23 ja SissiP 4. Ainakin III/JR 34:n sotapäiväkirjassa on kirjaus (9.3. klo 16) "saapui 2 komppaniaa Juoksijasta (=I/JR 64). Pari joukkuetta alistettiin Kev.Os. 23:lle 11.3.40.
Viikon päivät 128 Mt.D vastaan käydyt taistelut olivat ankarat ja tappioita tuli puolin ja toisin, venäläisille huomattavan suuret - lähempi tuhannen miehen luokkaa. - Kisko
Kiitos Wäiskille, nyt vasta luin vastaustasi kysymykseeni, " Isäni haavoittui 12.3. Kollaanjoella...koska miehistö ( I / JR64 tuli Kollaalle? " Kysyi Erkki 29.7.-14
- Anonyymi
Wäiski57 kirjoitti:
JR 64:n I pataljoona, johon 1. komppania kuului, tuli Suomussalmelta Laatokan Karjalaan 15.1.1940. Pataljoona hiihti Roikonkosken pysäkiltä Uomaalle, jossa se oli Taisteluosasto Tiikerille alistettuna aina 6.3.1940 saakka. Uomaan kylässä oli ryssä motissa ja Uuksujoella oli suomalaisten puolustuslinja itään Käsnäselkään päin. En tarkemmin tiedä mitä kaikkea 1./JR 64 Uomaalla teki, sen sotapäiväkirjaa en löytänyt eikä pataljoonan sotapäiväkirjasta komppanian tasolla asia selvinnyt - Uomaalla ja Tiikerille alistettuna joka tapauksessa.
Kun Kollaan suunnalla alkoi olla tiukat paikat, siirrettiin I/JR 64 sinne avuksi. Pataljoona lähti Uomaalta 6.3.40 puolen päivän aikaan hiihtämään Saarijärven kautta Korpijärvelle. Venäläisten 128. Mt.D oli tullut eräaluiden kautta, perässään tietä rakentaen, ja oli kiertämässä etelän kautta Kollaanjoen puolustusasemien ohi. Suomalaisilla oli neljä pataljoonaa venäläisten kolmea rykmenttiä (~9 pataljoonaa) vastassa. I/JR 64 alistettiin Taisteluosasto Silpulle, joka tätä divisioonaa eräalueella pidätteli.
En ryhtynyt sen tarkemmin selaamaan noita sotapäiväkirjoja. Tst.Os. Silppuun kuului II/JR 34, III/JR 34, Kev.OS. 23 ja SissiP 4. Ainakin III/JR 34:n sotapäiväkirjassa on kirjaus (9.3. klo 16) "saapui 2 komppaniaa Juoksijasta (=I/JR 64). Pari joukkuetta alistettiin Kev.Os. 23:lle 11.3.40.
Viikon päivät 128 Mt.D vastaan käydyt taistelut olivat ankarat ja tappioita tuli puolin ja toisin, venäläisille huomattavan suuret - lähempi tuhannen miehen luokkaa.Miten te ette osaa puolustautua tai annatte huijata kaiken jos ei pidä puoliaan joku vie.
- Weman
Noita päivämäärä virheitä tulee kirjoitettua, tosiasiassa sota olkoi 30.11.1939, siellä kaatui myös Siilinjärveläinen setäni Veikko Weeman, jonka arkku on nyt oimitettu Siilinjärvelle saadakseen asianmukaisen hautauksen, jäännökset tutkittu dna-testillä
- Wäiski57
Osaatko kertoa tarkemmin Veikko Weemanin löytämisestä. Appiukkoni kummisetä maaninkalainen Erkki Kokkonen kaatui 7.12. tuossa samaisessa hyökkäyksessä Siiran tienhaaraan. Oma arvaukseni oli, että venäläiset olisivat haudanneet kaikki kaatuneet samaan hautaan?
Olen menossa elokuussa paikan päälle. - Wäiski57
Sain jo tiedot. Siiran tienhaarassa 7.12.1939 kaatuneita löydettiin joukkohaudasta. Näistä 3-4 on nyt tunnistettu ja haudattu/haudataan. Tunnistusprosessi on vireillä mm. Erkki Kokkosen osalta.
- Matti 58
Wäiski57 kirjoitti:
Sain jo tiedot. Siiran tienhaarassa 7.12.1939 kaatuneita löydettiin joukkohaudasta. Näistä 3-4 on nyt tunnistettu ja haudattu/haudataan. Tunnistusprosessi on vireillä mm. Erkki Kokkosen osalta.
Äitini setä, Veli Benjami Ryynänen (kaatui 7.12.-39 Uomaalla ), lienee noiden löytyneiden joukossa , koska huomasin kuolinilmoituksen lehdestä, ensi sunnuntaina hänet siunataan kotikunnan(Maaningan) multiin, liki 75 vuotta kaatumisesta. En ole tiennytkään että häntä ei ole haudattu Maaningalle, vaikka siellä hautakivi on, olen vienyt itsenäisyyspäivinä kynttilän hänelle "haudalleen", niinkuin hänen veljilleen myös. Äitinikään ei tuota tiennyt. Vihdoinkin hän pääsee kotikunnan multiin, kiitos kaikille osallisille, jotka mahdollistivat Veli Benjaminin kotiinpaluun!
- Wäiski57
Matti 58 kirjoitti:
Äitini setä, Veli Benjami Ryynänen (kaatui 7.12.-39 Uomaalla ), lienee noiden löytyneiden joukossa , koska huomasin kuolinilmoituksen lehdestä, ensi sunnuntaina hänet siunataan kotikunnan(Maaningan) multiin, liki 75 vuotta kaatumisesta. En ole tiennytkään että häntä ei ole haudattu Maaningalle, vaikka siellä hautakivi on, olen vienyt itsenäisyyspäivinä kynttilän hänelle "haudalleen", niinkuin hänen veljilleen myös. Äitinikään ei tuota tiennyt. Vihdoinkin hän pääsee kotikunnan multiin, kiitos kaikille osallisille, jotka mahdollistivat Veli Benjaminin kotiinpaluun!
Näin on, Veli Benjamin Ryynänen on yksi näitä joukkohaudasta löytyneitä. Hautapaikka on toista kilometriä itään päin kaatumispaikasta, joka on Siiran tienhaara Uomaan tiellä. Venäläiset ovat koonneet kaatuneet taistelun jälkeen ja siirtäneet ne todennäköisesti jollekin komentopaikalle.
Tästä JR 38:n I pataljoonasta on toistakymmentä miestä edelleen kateissa tuon epäonnisen 7.12.39 hyökkäyksen jäljiltä. Kuulin, että etsintöjä jatkettaisiin nyt kesällä, kun asiasta on olemassa tarkempaa tietoa. Yhdistyksen kauttahan tähän kaatuneiden etsijään saat Matti tarvittaessa yhteyden.
Hieno asia sankarivainajan kotiin saaminen! Toivottavasti se viimeinenkin hautaamista odottava saadaan tunnistettua. - Matti 58
Wäiski57 kirjoitti:
Näin on, Veli Benjamin Ryynänen on yksi näitä joukkohaudasta löytyneitä. Hautapaikka on toista kilometriä itään päin kaatumispaikasta, joka on Siiran tienhaara Uomaan tiellä. Venäläiset ovat koonneet kaatuneet taistelun jälkeen ja siirtäneet ne todennäköisesti jollekin komentopaikalle.
Tästä JR 38:n I pataljoonasta on toistakymmentä miestä edelleen kateissa tuon epäonnisen 7.12.39 hyökkäyksen jäljiltä. Kuulin, että etsintöjä jatkettaisiin nyt kesällä, kun asiasta on olemassa tarkempaa tietoa. Yhdistyksen kauttahan tähän kaatuneiden etsijään saat Matti tarvittaessa yhteyden.
Hieno asia sankarivainajan kotiin saaminen! Toivottavasti se viimeinenkin hautaamista odottava saadaan tunnistettua.Kiitos Wäiski57 infostasi. Oli juhlava siunaustilaisuus, nyt on Veli Benjamin kotikunnan mullassa. Siellä sain muuten tietää että vielä yksi veljeksistä puuttuu, hautakivi kyllä on hänelläkin. On kaatunut 14.2.-40 Leipäsuolla, siirretty Viipurin vanhaan kirkkoon, joka tuhoutui tulipalossa, kuin myös siellä olleet sankarivainajat.
- Anonyymi
Matti 58 kirjoitti:
Kiitos Wäiski57 infostasi. Oli juhlava siunaustilaisuus, nyt on Veli Benjamin kotikunnan mullassa. Siellä sain muuten tietää että vielä yksi veljeksistä puuttuu, hautakivi kyllä on hänelläkin. On kaatunut 14.2.-40 Leipäsuolla, siirretty Viipurin vanhaan kirkkoon, joka tuhoutui tulipalossa, kuin myös siellä olleet sankarivainajat.
Mutta siellä on edelleen katolisen ja luterilaisen kirkon hautausmaita paikka ja vanhoja kiviä myös kirkon raunioissa.
- Anonyymi
Wäiski57 kirjoitti:
Sain jo tiedot. Siiran tienhaarassa 7.12.1939 kaatuneita löydettiin joukkohaudasta. Näistä 3-4 on nyt tunnistettu ja haudattu/haudataan. Tunnistusprosessi on vireillä mm. Erkki Kokkosen osalta.
Muistakaa se että varkaat ottaa toisten vaatteet asepuvut identiteetin niitä on armeijassa työpaikoilla nytkin.
- Anonyymi
Wäiski57 kirjoitti:
Näin on, Veli Benjamin Ryynänen on yksi näitä joukkohaudasta löytyneitä. Hautapaikka on toista kilometriä itään päin kaatumispaikasta, joka on Siiran tienhaara Uomaan tiellä. Venäläiset ovat koonneet kaatuneet taistelun jälkeen ja siirtäneet ne todennäköisesti jollekin komentopaikalle.
Tästä JR 38:n I pataljoonasta on toistakymmentä miestä edelleen kateissa tuon epäonnisen 7.12.39 hyökkäyksen jäljiltä. Kuulin, että etsintöjä jatkettaisiin nyt kesällä, kun asiasta on olemassa tarkempaa tietoa. Yhdistyksen kauttahan tähän kaatuneiden etsijään saat Matti tarvittaessa yhteyden.
Hieno asia sankarivainajan kotiin saaminen! Toivottavasti se viimeinenkin hautaamista odottava saadaan tunnistettua.Ai ryssä tappoi Benjamin juutalaisen kiitos tästä eivät voi syyttää suomalaisia.
- Anonyymi
Matti 58 kirjoitti:
Kiitos Wäiski57 infostasi. Oli juhlava siunaustilaisuus, nyt on Veli Benjamin kotikunnan mullassa. Siellä sain muuten tietää että vielä yksi veljeksistä puuttuu, hautakivi kyllä on hänelläkin. On kaatunut 14.2.-40 Leipäsuolla, siirretty Viipurin vanhaan kirkkoon, joka tuhoutui tulipalossa, kuin myös siellä olleet sankarivainajat.
VIIPURIN kirkoista tuhoutui yksi katolinen jonka rauniot on vieläkin korjattavissa ja hautausmaa sekä luterilainen kirkko joka on korjattu Viipurin torin vieressä sivukadulla ja pieni katolinen kirkko ja Terijoen kirkko. Katolisessa kirkossa on Suomen valtion omaisuutta ja hautoja Viipurissa raunioilla.
- LuenjuuriGordijenkoa
Laatokan itäpuolelta Talvisodassa joulukuun alussa -39 hyökänneet neuvostojoukot joutuivat ensi kertaa todelliseen taisteluun suomalaisten kanssa ( lienee ollut Salmin pitäjää ) Uomaan kylässä 5.12.. Tuohon asti suomalaiset olivat vain viivyttäneet näiden muutaman kymmenen kilometrin etenemistä.
Suomen ja NL:n rajahan kulki tuolloin suurin piirtein keskeltä viistosti lounais-koillissuuntaisesti Laatokan halki, ja Salmi taisi olla ensimmäinen kunta rajalla.- Wäiski57
Kyllä ne venäläiset joutuivat todella kovan hinnan maksamaan jo ensimmäisen 1½ viikon taisteluista Käsnäselässä, Pensaanjoella, Uuksujolla ja Lavajärvellä. Käsnäselkä kuului Salmin pitäjää, Uomaan kylä jo Impilahteen.
Suosittelen Ari Raunion ja Juri Kilinin Talvisodan taisteluja opusta. - Anonyymi
Stalinistit hukkui jäiseen veteen jään läpi kun niiden aseet painui jään läpi.
- Anonyymi
Wäiski57 kirjoitti:
Kyllä ne venäläiset joutuivat todella kovan hinnan maksamaan jo ensimmäisen 1½ viikon taisteluista Käsnäselässä, Pensaanjoella, Uuksujolla ja Lavajärvellä. Käsnäselkä kuului Salmin pitäjää, Uomaan kylä jo Impilahteen.
Suosittelen Ari Raunion ja Juri Kilinin Talvisodan taisteluja opusta.Juri. Näitä Ivan ja Juri Ruslan tyyppejä liikkuu edelleen Suomessa ei niillä omaatuntoa olekaan kehtaavat kyllä varastella hymyillen.
- Eipä kannattaisi
Gordijenkon satukirjoja siis luet...
- Anonyymi
Gorgin puistossa vai varastetut saappaat jalassa.
- erkkikin
Isäni, kiväärijoukkueen johtaja, haavoittui olkapäähän Uomaalla 4 (?).1.1940, viholisen ampuessa lähietäisyydeltä pistoolilla.
Isä pystyi toivuttuaan jatkamaan taisteluja.- Wäiski57
Keskiviikkona 3. joulukuuta Taisteluosasto Valkama käynnisti hyökkäyksen saamansa käskyn mukaan kuuden aikaan aamulla. Se suoritti oman osuutensa valtaamalla maantietä Uomaalla Sääksjärven eteläpuolella. Myös eversti Veijon pataljoonat olivat hyök-käysvalmiudessa, odottamassa kahden tukipatterin kanssa käskyä, jota ei koskaan tullut. Puolen päivän aikaan pataljoonille ilmoitettiin hyökkäyksen siirtyneen torstaiksi. Majuri Yrjö Valkaman tiedusteltua Uomaalta tilannetta, oli eversti Veijo todennut Tykin hyökkäyksen tyrehtyneen alkuunsa. Valkamalla oli omat epäilynsä asiasta ”lieneekö hyökkäystä lainkaan suoritettu, kun sieltä päin ei mitään kuulunut”.
Isäsi on siis ollut Taisteluosasto Valkaman mukana. - erkkikin
En tiedä. Mutta isäni haavoittui tammikuun alkupäivinä 1940, ja se tapahtui oli noin kuukautta edellä kuvattua 3.12 tapahtumia myöhemmin.
Ymmärsin että kyseessä marssiva joukkue, jossa upseerilla oli tietty paikka, ja hangessa ollut vihollinen ilmeisesti tiesi tämän ampuessaan.
Mutta oli isällä sotilaspassissa tai muussa asiakirjassa merkintöjä että oli osallistunut useampaan talvisodan taisteluun, niiden nimiä en muista. " Kovia taisteluja" hän sanoi, enempiä ei niistä puhuttu.
Vuosisadan alussa syntynyt isäni täytti velvollisuutensa, ja tietysti minäkin, reseservin jääkäri, olen valmis vaikka kohta eläkeiässä. - Wäiski57
Minulle tuli painovirhe, Taisteluosasto Valkaman hyökkäys oli tietysti 3. tammikuuta 1940. Muistaakseni se Valkaman osasto pisti ryssän mottiin Uomaan kylään ja piti asemat itään päin Uuksujoella niin että eivät saaneet apujoukkoja avaamaan Uomaan tietä. Uomaan kylän omat joukot polttivat maan tasalle 4. joulukuuta 1939 vetäytyessään Uuksujokilinjan viivytysasemasta.
Tammikuun alussa tulivat suomalaiset Uomaalle hiihtämällä. Lunta oli yli puoli metriä, että tuskin siinä mitään "tiettyjä paikkaa" on voinut olla. - Anonyymi
Wäiski57 kirjoitti:
Minulle tuli painovirhe, Taisteluosasto Valkaman hyökkäys oli tietysti 3. tammikuuta 1940. Muistaakseni se Valkaman osasto pisti ryssän mottiin Uomaan kylään ja piti asemat itään päin Uuksujoella niin että eivät saaneet apujoukkoja avaamaan Uomaan tietä. Uomaan kylän omat joukot polttivat maan tasalle 4. joulukuuta 1939 vetäytyessään Uuksujokilinjan viivytysasemasta.
Tammikuun alussa tulivat suomalaiset Uomaalle hiihtämällä. Lunta oli yli puoli metriä, että tuskin siinä mitään "tiettyjä paikkaa" on voinut olla.Kokeilen vaan, että pääsenkö enää tähän keskusteluun mukaan, Wäiski57 nääs kun olen-
- KuolemanDivisioona
Linkkasin toisen asiaa sivuavan vanhan keskustelun uudelleen ylös.
Lukekaa....nimm.- KukaTietääMiksi
Näköjään siirretty "yleistä Venäjästä palstalle tää Kuolemandivisioona keskustelu?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/10590790/kuoleman-divisioona
- Bror-Erik1958
Uomaalla tapahtui seuraavaa; oli torstai ja hernerokka ja pannaripäivä.Eräs suomalainen vartiossa oleva jääkäri oli ahnennut muonaa yli tarpeensa ja
ravinto sulaessaan alkoi muodostaa suolikaasua kuten ruhollamme tapana on.
-No sankarimme nosteli kankkua ja lasetti tuulta jalkaa vaihtaen kunnes tu-
li tunne että nyt pamahtaa ihan kybällä ja kalsarit ovat vaarassa! Hädissään
tämä onneton sotaaedeltävä sankari sytytti vielä loppisaimaan ja silloin vie-
tiin kaasuinsa hunnuissa tupakoivaa tolvanaa.Mitään ei jäänyt kotiinviemisiksi
tästä Uomaan kuuluisasta rakettihappeningista vaikka tulinen pyrstötähti
rekisteröitiin niin Pitkärannan kuin Salminkin it vartiotorneista.Mantsin saa-
ren osalta tiedot puuttuvat koska tykkimiehet vetivät sikeitä ja nauttivat
marraskuun alun hämäryydestä.- Anonyymi
Ortodoksikirkon hernekeitto .
- Wäiski57
Me kohta kotiin tulemme kirja ilmestyy huhtikuussa 2017. Siinä niistä talvisodan tapahtumista Uomaalla on yksityiskohtaiset kuvaukset. Seitsemän vuoden projekti alkaa nyt olla valmis.
- erkkikin
Viittaan 3.4.16 kirjoutukseeni isäni havoittumisesta.
"Tuskin tiettyä paikkaa voinut olla...".
Marssivassa joukkueessa upseerilla oli tietty paikka rivistön muodostelmassa, näin isäni puheista ymmärsin. Olisiko ollut marssivan rivistön edessä oikealla tai vasemmalla
Vähän puhui.. Olen res jääkäri enkä osaa tarkemmin sanoa.
Kiväärijoukkueen johtaja Talvisodasssa.
Sanoi että Kollaa oli kova taistelu. - Anonyymi
Uomaan kylä kuului Impilahteen. Sileäsaarenkarin kankaan viereiseltä suolta. Juuri tuolla paikalla oli 4.12.1939 puolijoukkueteltta, jossa oli haavoittuneena neljä Vieremän miestä. Miehet odottivat tuskissaan hakupartiota. Vieremän miehistä koottu hakupartio oppaana Tauno Eskelinen onnistui paikalle läpi vihollisrintaman reilun 10 vrk:n odotusten jälkeen. Tosin kaksi neljästä haavoittuneesta pääsi itse konttaamaan omien joukkojen luo. Sileäsaarenkarin/Uomaan taistelut olivat vieremäläisille ensimmäiset Talvisodassa Laatokan-Koillispuolella. Vieremältä oli lähes komppanian verran miehiä (150), jotka kuuluivat JR39:n viidenteen komppaniaan. Jalkaväkirykmentti 39 johti eversti Pietari Autti.
Uumaalla Ukksuanjoella oli suomalaisten viivytysjoukkojen rintama. Taktiikkana oli viivyttää ja vaikeuttaa Venäläisten etenemista Suomeen Hyrsylän suunnasta.
3-4.12 Venäläisten joukot (8. armeijakunnan Divisioona) lähestyivät Laatokan koilispuolella ja heidän vastassaan oli huomattavasti alivoimaisenpi Suomalaisten viivytysjoukot. Venäläiset ovat kirjoittaneet, että Uomaalla oli heidän ensimmäinen todellinen taistelu Suomalaisia vastaan. Suomalaiset joutuivat vetäytymään taistellen seuraavaan puolustuslinjaan, mistä lähti pelastuspartio hakemaan Suomalaisia haavoittuneita pois vihollisten keskeltä. Uomaalla oli JR 39 joukoissa monista Pohjois-Savolaisista pitäjistä koottuja miehiä, mm Kiuruvedeltä. Talvisota, miksi Ylimääräista kertausharjoitusta 39 kutsutaan, joukko-osastot koottiin-perustettiin pääosin saman pitäjän miehistä. Pahaan paikkaan joutuesaan kaatuneetkin saattoivat olla kaikki samalta kylältä kuten Viremältä tai Kiuruvedeltä. Uomaan taisteluissa kaatuneita ei kaikkia saatu perääntymisen aikana mukaan. Laatokan koilispuolelta hyökanneet venäläiset saatiin motitettua Koirinojalle ja Lemettiin ja joissa kaatui runsaasti Venäläisiä. Mottitaistelut sitoivat Suomalaisia sotilaita, mutta venäläiset pysäytettiin. Vasta alkuvuodesta (tammi-helmikkuu) saatiin osa suomalaisista kaatuneista pois taistelualuilta. Kaikkia ei tosin saatu sieltä pois. Kiuruveden kesken jääneen kirkon kivijalan sisäpuolelle on haudattu Kiuruveteläisiä "Talvisodan" Sankarivainajia. Haudatuista tunnetuin on Kiuruveden seurakunnan pappi Lauri Elias Simojoki, joka kaatui tammikuussa 1940 Laatokan jäälle ollessaan lopettamassa haavoittunutta hevosta. Elias Simojoki oli mies, joka toi vaarini Einar Aleksander Blomberg:n ruumiin pois Uomaalta ja vaarini on haudattu saman Kiuruveden kesken jääneen kirkon perustusten sisäpuolelle. Einar Blomberg oli kaatuessaan 28-vuotias työmies ja häneltä jäi leski ja 5 lasta, nuorin syntynyt 12.8.1939.
Tänävuonna 2019 tulee kuluneeksi 80-vuotta talvisodan syttymisestä ja me kaikki olkaamme onnellisia heidän kaikkien antamastaan uhrista Isänmaamme Suomen puolesta.
Tuomas "Tomi" Blomberg kaikki elossa olevat serkkuni Einar Aleksander Blomberg jälkeläisinä- Anonyymi
Hei pikkuserkku Tuomas !
miksi sotapolku sivustolla mainitaan Einarin jääneen kentälle ? onko siellä oleva tieto väärä ?
ps. Einari oli mummoni pikkuveli...
- Anonyymi
Isäni oli majoitettuna Uomaan kansakoululle talvisodan syttyessä. Hän oli aamulla aikaisin viemässä muonaa etulinjaan, kun vastaan tuli kauhun vallassa ihmisiä ja eläimiä, suinpäin pakenemassa Käsnäselältä päin. Jukka L. Mäkelä on kirjoittanut kirjan noista taisteluista. Kirjan nimi on Lumitiikeri.
- Anonyymi
Vastaanpa nyt minäkin tähän, harmi etten ole huomannut tätä ketjua silloin aikanaan.
Edellinen kirjoittaja mainitsi Jukka L. Mäkelän kirjan Lumitiikeri. Toinen kirja, joka kertoo Uomaan suunnan taisteluista on Yrjö Keinosen Veriset Lumet. Keinonen, josta siis aikanaan tuli puolustusvoimiemme komentajakin, toimi joukkueenjohtajan tehtävissä Laatokan Karjalan sotanäyttämöllä ja osallistui Uomaata vastaan suunnattuihin vastahyökkäyksiin. Keinosen kirja on minä-muotoon kirjoitettu sotaromaani, jossa päähenkilöllä on keksitty nimi. Tapahtumat ovat silti kai suurin piirtein todellisia, siten kuin Keinonen ne itse vanhoilla päivillään muisti. Hänen myöhemmistä vaiheistaan (jatkosodasta) kertovat kirjat Kärkijoukkoa Syvärille ja Taistellen takaisin hän sitten kirjoitti normaaliin muistelmatyyppiseen muotoon, kuten myös puolustusvoimien komentajana toimimisestaan ja erottamsiestaan kertovan kirjan Huipulla tuulee. Kadonnut joukkue taas oli sotaromaaniksi kirjoitettu, ja sen todellisuuspohjasta en tiedä, varmaankin jotain pohjaa on, kuten lähes kaikissa fiktiivisissä sotaromaaneissa.
Uomaan taistelusta mainituissa kirjoissa (Lumitiikeri, Veriset lumet) kerrotaan, että pyrkiessään katkaisemaan venäläisten huollolle tärkeän Uomaan tien suomalaiset hyökkäsivät useammankin kerran Uomaan kylää vastaan ja jossain vaiheessa se taidettiin saartaa mottiinkin, jota ei kai kuitenkaan saatu vallattua. Yhdessä hyökkäyksessä meikäläiset saivat kylän jo haltuunsakin, mutta johtuen tilanteesta muualla, luopuivat siitä. Sen jälkeen tehtiin uusia hyökkäyksiä ilman tulosta, joissa tuli tappioita. Oman tykistötulen sattuminen joukkoihin on täysin mahdollista, pelkästään tulenjohtoyhteydet olivat alkeelliset, talvisodassa kun ei aina ollut edes kunnollisia lankayhteyksiä sitä varten käytössä, vaan saatettiin turvautua jopa lähetteihin osalla matkaa! Joukkojemme aseistus ja varusteet vaihtelivat suuresti, reserviläisjoukoilla ne olivat onnettomat.
Tuon alueen taisteluista kertoo myös Antti Juutilaisen kirja Mottien maa, joka on muodoltaan lähinnä sotatieteellnen tutkielma. Sen lisäksi ainakin Matti Aarnion kirjassa Talvisodan ihme kerrotaan tuon alueen taisteluista. Aarnio itse toimi Laatokan Karjalassa talvisodan aikana Jääkäripataljoona 4:n komentajana johtaen useiden mottien valtaamista, josta hän sai lempinimensä Motti-Matti. Hän ei osallistunut Uomaan taisteluihin, mutta jotain niistäkin mainitaan, koska Uomaa ei kaukana ollut niistäkään paikoista, joissa Aarnio toimi.
Raskaan tulen osumisesta omiin joukkoihin mainitaan silloin tällöin, mutta varmaankin sitä sattui jonkin verran useammin kuin on myöhemmin haluttu laittaa kirjoihin ja kansiin. Sotapäiväkirjoja tutkimalla tapauksia voisi löytyä enemmänkin, vaikka on se niissäkin voitu jättää mainitsematta. Viholliselle omien tulittamista taisi sattua useamminkin ja joskus siitä syystä, että suomalaiset onnistuivat tavalla tai toisella harhauttamaan naapurin tulittamaan omiaan. Jatkosodassa muistaakseni Krivin toisessa taistelussa venäläiset ampuivat kovan keskityksen suomalaisten asemiin omien joukkojensa jo ollessa lähitaisteluetäisyydellä ja se tuotti viholliselle suuret tappiot ja ratkaisi taistelun meikäläisten eduksi. Oma tykistömme ei uskaltanut ampua, koska vihollnen oli liian lähellä.
Ainakin talvisodassa suomalaisetkin joskus pyysivät tuli-iskun omiin asemion vihollisen päästyä valtoimenaan niihin riehumaan. Betonilinnoitetussa Mannerheim-asemassa se ei välttämättä tuottanut juuri omia tappioita vaan auttoi puhdistamaan juoksuhaudat ja linnakkeiden päällykset vihollisista.
Taistelu oli puolin ja toisin joskus hyvin epätoivoista. Suomalaisten osalta sen ymmärtää, sitä ihmettelee, miten vieraalla maaperällä olleet punasotilaat intoutuivat moiseen uhrivalmiuteen. - Anonyymi
Kiuruvetisten kohtalosta on toimittaja Seppo Kononen puhunut ansiokkaasti tuoden esille mm. sen, ettei kukaan halua puhua ja sen, että asia on huonosti dokumentoitu, vastoin kuin muu sodankäynti. Kononen toi esille kokemattomuuden sodan ensi päivinä, huonon johtajuuden ja vuoden pimeimmät päivät. Rivien välistä voi lukea, että siinä sattui vahinko, jolloin sovittiin, ettei tätä kerrota kotona. Todennäköisesti kuruvetiset joutuivat omiensa ampumaksi.
- Anonyymi
Ja taas nousee tsasounaa moskeijaan Synagogaa ortodokskirkkoja itämaan herodeksille ympäri Suomea.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k374906- 823496
- 302943
- 612915
- 82737
Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t552270- 381763
Tuksu on edelleen sinkku - nuori Joonas jätti!
Hihhahihhahhaahheee Joonas keksi hyvän syy. : Tuksu on liian Disney-prinsessa hänelle. (Mikähän prinsessa lie kyseessä….91690- 181681
- 161574