Olen tästä asiasta aikaisemminkin kirjoittanut, mutta asia tuli taas mieleeni kun luin Tapanin edellisen aloituksen...
Tiedämme todennäköisesti kyllä kaikki perustelut sille, miksi MAP-kirkko väittää olevansa ainoa oikea kirkko - ja osa noista perusteluista on minustakin ihan ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä. Mutta jos unohdetaan nyt omaa uskoaan ja kirkon oppeja puolustelevat partasuut, niin mitä jää jäljelle? Se on omasta sisimmästämme kumpuava hengen todistus - joillekin se on Puhä Henki ja joillekin omatunto. En tiedä onko näillä kahdella loppujen lopuksi mitään eroa. Itsetutkiskelulla eroa tuskin huomaa.
Väitän, että kaikissa kirkoissa on hyviä ja totuutta etsiviä ihmisiä ja heidän sisäinen henkensä todistaa heidän olevan oikealla tiellä. Jos he olisivat väärällä tiellä, niin eikö heidän sisällään olevan pyhän tms Hengen pitäisi ilmoittaa siitä heille? Joka uskonnossa on ihmisiä, jotka saavat suurta ravintoa hengelleen ja he TIETÄVÄT olevansa oikeassa paikassa. Tämä on minusta todiste, että kaikki kirkot ovat oikeassa tai sitten mikään kirkko ei ole oikeassa. Jos näin ei olisi, niin Hengen johdatus olisi eksytystä (tai se toinen tapaus: hengen johdatus on mielikuvitustamme).
Heitänkin tähän loppuun pari kysymystä (niin morkuille kun anti-morkuille):
- Jos ihminen on kirkon jäsen ja tuntee sydämessään olevansa oikealla asialla, niin miten kukaan voisi olla asiasta eri mieltä?
- Jos totuutta halajava ihminen on väärällä uskonnollisella polulla, niin todistaisiko Henki siitä hänelle (jos on olemassa)?
- Miksi totuutta halajava ihminen pettäisi itseään olemalla sellaisessa kirkossa, jossa vaikuttaisi jokin muu kuin Pyhä Henki?
On hulluutta väittää tietävänsä jotain uskonnollisia totuuksia muuta kuin itsensä kohdalla.
Tiedämme todennäköisesti kyllä kaikki perustelut sille, miksi MAP-kirkko väittää olevansa ainoa oikea kirkko - ja osa noista perusteluista on minustakin ihan ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä. Mutta jos unohdetaan nyt omaa uskoaan ja kirkon oppeja puolustelevat partasuut, niin mitä jää jäljelle? Se on omasta sisimmästämme kumpuava hengen todistus - joillekin se on Puhä Henki ja joillekin omatunto. En tiedä onko näillä kahdella loppujen lopuksi mitään eroa. Itsetutkiskelulla eroa tuskin huomaa.
Väitän, että kaikissa kirkoissa on hyviä ja totuutta etsiviä ihmisiä ja heidän sisäinen henkensä todistaa heidän olevan oikealla tiellä. Jos he olisivat väärällä tiellä, niin eikö heidän sisällään olevan pyhän tms Hengen pitäisi ilmoittaa siitä heille? Joka uskonnossa on ihmisiä, jotka saavat suurta ravintoa hengelleen ja he TIETÄVÄT olevansa oikeassa paikassa. Tämä on minusta todiste, että kaikki kirkot ovat oikeassa tai sitten mikään kirkko ei ole oikeassa. Jos näin ei olisi, niin Hengen johdatus olisi eksytystä (tai se toinen tapaus: hengen johdatus on mielikuvitustamme).
Heitänkin tähän loppuun pari kysymystä (niin morkuille kun anti-morkuille):
- Jos ihminen on kirkon jäsen ja tuntee sydämessään olevansa oikealla asialla, niin miten kukaan voisi olla asiasta eri mieltä?
- Jos totuutta halajava ihminen on väärällä uskonnollisella polulla, niin todistaisiko Henki siitä hänelle (jos on olemassa)?
- Miksi totuutta halajava ihminen pettäisi itseään olemalla sellaisessa kirkossa, jossa vaikuttaisi jokin muu kuin Pyhä Henki?
On hulluutta väittää tietävänsä jotain uskonnollisia totuuksia muuta kuin itsensä kohdalla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
se, mitä MAP-kirkossa opetetaan. Nimittäin, että jokaisessa kirkossa voi olla todella vilpittömiä ihmisiä, jotka elävät hyvää elämää, vaikka eivät tiedäkään koko totuutta evankeliumista. He elävät tehden parhaansa. Kyllähän myös muissakin kirkoissa saarnataan evankeliumia, mutta se ei ole täydellistä niinkuin MAP-kirkossa on. Jos esim. ev.lut kirkossa pappi saarnaa oikean synnin synniksi ja antaa ohjeita, jotka ovat yhtä evankeliumin kanssa, niin ei ole mikään ihme, että joku vilpitön ihminen voi saada Pyhän Hengen todistuksen asiasta. Jumala ei toimi vain MAP-kirkossa, vaan Hänellä on rakkaita "lapsia" myös kirkon ulkopuolella, joita Hän rakastaa ja johdattaa. Kuitenkin ainoastaa MAP-kirkon kautta tulevat kuitenkin ilmoitukset, jotka ovat koko maailmaa varten. Muut kirkothan eivät taida uskoakaan jatkuvaan ilmoitukseen ja profeettaan.
MAP-kirkon osalta se todisteluketju meni jokseensakin nain: Mormonin Kirja todistaa Joseph Smithin oikeaksi profeetaksi ja Pyha Henki todistaa Mormonin Kirjan todeksi.
Mika se nyt sitten on tama Pyhan Hengen todistus? Onko asialla Pyha Henki, hurmos vai teatteri?
Kylla MAP-kirkko vaatii kovaa uskoa silla mitaan kattapidempaa ei uskon lisaksi ole tarjolla.
Profeettana Joseph Smith oli onnistumisprosenteiltaan taysi tunari ja Mormonin Kirjan tarinat ja tunnettu historia seka arkeologia astuvat pahasti toistensa varpaille.
Ei jaa jaljelle kuin pelkka usko. Sehan taas on jokaisen oma asia mihin uskoo.
"Onko asialla Pyha Henki, hurmos vai teatteri?"
Ne, jotka sen on kokeneet, niin tietävät sen olevan Pyhä Henki.
"Kylla MAP-kirkko vaatii kovaa uskoa silla mitaan kattapidempaa ei uskon lisaksi ole tarjolla."
Se Pyhän Hengen todistus on aika suuri asia. Mihin muuhun voisit nojata uskosi, jos sinulla ei olisi Pyhän Hengen todistusta? Argeologiaanko? Historiaanko? Muiden ihmisten vakuutteluihin? Omaan järkeesikö? Eikö silloin usko olisi aika heikoilla kantimilla, jos Jumala ei todistaisi sinulle totuutta?
On erittain hankalaa todistaa toiselle ihmiselle etta itse on saanut todistuksen Pyhalta Hengelta. Miten sen uskottavasti todistat? Et kasittaakseni mitenkaan!
Ei arkeologia ja tiede varmaankaan voi selvittaa uskonnollista totuutta mutta voivat osaltaan vahvistaa tarinoita joita uskonnolliseksi totuudeksi vaitetaan. On helppo uskoa faraoiden elaneen muinaisessa Egyptissa koska sielta loytyy signeerauksella varustettuja pyramideja.
Tieteelliset ja arkeologiset faktat toimivat palomuurina kun arvioidaan uskonnollisten totuuksien uskottavuutta. Itse lahden olettamuksesta etta Jumala on kaikkivoipa, tuntee luomansa maailman historian seka luonnonlait pieninta yksityiskohtaa myoten.
Ihmiset taas puhuvat lapia paahansa, ovat epataydellisia, ahneita ja vallanhaluisia. On suuri kiusaus ruveta leikkimaan profeettaa mikali siita kuvittelee jotakin hyotyvansa.
Omasta mielestani OIKEA Jumalan ilmoitus on taydellinen ja virheeton myoskin tieteen ja historian nakokulmasta. Miksi Jumala antaisi epataydellisia ilmoituksia? Oikeita Jumalan ilmoituksia ei tarvitse vaantaa ja kaantaa tahi selitella naama punaisena.
Nailla perusteilla en voi henkilokohtaisesti uskoa Mormonin Kirjan olevan totta tai Joseph Smithin olleen oikea profeetta. Olkoon nyt sitten millainen "totuuden tuntu" tahansa Mormonin Kirjasta niin mikali se ei stemmaa historiallisten faktojen kanssa niin se ei todellakaan ole muuta kuin satukirja.
Jos satukirjaa ja sen kirjoittajaa pitaa oikeana profeettana niin silloin taytyy tunnustaa etta Jumala on tehnyt VIRHEEN.
Mormonikirkon johtajat eivät usko persoonalliseen
Pyhään Henkeen joka on tällä hetkellä lihaa ja
luuta olevassa ruumiissa.Mistä he sitten ilmoituk-
sensa saavat?Olemattomalta persoonalliselta Pyhäl-
tä hengeltä jolla ei ole lihaa ja luuta olevaa
ruumista ja jota ei ole tällä hetkellä olemassa,
sellaiset ovat kyllä kirkon opitkin tällä hetkellä
että vihtahousu on tyytyväinen.
Kirkolle ei ole tullut ilmoituksia pitkiin aikoihin. Lähinnä profeetta on tyytynyt muistuttamaan siitä, että huumeita ja muita päihteitä ei ole hyvä käyttää eikä ottaa tatuointeja tai reikiä korviinsa. Lisäksi miehellä ei tulisi olla pitkiä hiuksia eikä partaa.
Profeetan saamat "ilmoitukset" ovat nykyään sellaisia, että myös kaikkien apostoleiden on oltava yhtä mieltä siitä, että ne ovat oikeita ilmoituksia. Näin tarvittaan vähintään 13 amerikkalaisen miehen yksimielisyys "ilmoituksesta" ja kukin voi tykönään kuvitella, miten lahoja kompromisseja sellaisesta "profetoinnista" jää julistettaviksi ns. ilmoituksena.
Toista oli Joseph Smithin ja Brigmah Byoingin aikana, silloin rapattiin reippaasti ja rapatessa totta vie roiskui!
- Jos ihminen on kirkon jäsen ja tuntee sydämessään olevansa oikealla asialla, niin miten kukaan voisi olla asiasta eri mieltä?
Koska kaikilla on vapaa tahto ja ne halut ja himot, joita toiset osaavat paremmin pitää aisoissa kuin tosiet. Ja ehkäpä nekin, jotka väittävät vastaan TIETÄVÄT TOTUUDEN sismmässään, niin minä ainakin tiesin kun väitin vastaan, mutta luuletko minun tunnustaneeni, että tiesin väitteeni olevan vääriä.
- Jos totuutta halajava ihminen on väärällä uskonnollisella polulla, niin todistaisiko Henki siitä hänelle (jos on olemassa)?
Ei välttämättä. Riippuu myös hieman siitä etsiikö ao. totuutta todella vai vain silmänlumeeksi, ei kaikki jotka väittävät etsivänsä totuutta todella totuutta etikään. Vaikka kyllä mulle mm. tuotiin totuus nenän alle sitä pyytäessäni. Onneksi ymmärsin sen totuudeksi.
- Miksi totuutta halajava ihminen pettäisi itseään olemalla sellaisessa kirkossa, jossa vaikuttaisi jokin muu kuin Pyhä Henki?
Koska hän ei ole oppinut tuntemaan Pyhän Hengen kuiskauksia. Hän ei petä itseään, koska ei ymmärrä mikä on totuus. Hmm vaikka kyllä minä petin tietoisesti itseäni tuolloin... miksi...koska oli enemmän pop thdä niin kuin tein, koska mua otti päähän koko elämä, Koska en nähnyt missään mitään järkeä. Koska halusin uhitella.