Tämä ei ole mikään provo juttu, vaan ihan tosiasiaa.
Ensinnäkin kun löysin tämän Suomi 24 keskustelu foorumin, hämmästelin sitä touhua, sanahelinää, mitä sieltä eri palstoilta oli luettavissa.
Ennen näitä Suomi keskustelu palstoja kävin kirjoittelemassa uskottomien palstoilla, jos siellä oli kyselty uskon asioista. Tulin torjutuksi ( otin pääasiassa Raamatusta vastaukset). Täällä kirjoittelin lestadiolaisten sivuille sama vastaanotto.
Olen hämmästynyt.
Täällä luterilaisten sivuilla ei kommentteja ole tullut muuta kuin Sunilta, sinä olet antikristus saatanan palvelija.
Olen hämmästynyt.
Voitto Ramu oli kirjoittanut selkeän tekstin koskien henkien erottamista, josta kertaukseksi lainasin kohtia, koska se on tärkeämpää kuin osaamme ajatellakkaan.( ainakin puhutaan todella vähän).
Vaikka tämä Ramun kirjoitus on saanut paljon kielteistä palautetta, niin siitäkin huolimatta sanon lukekaa Ramun kirjoitus avoimin mielin, tutkikaa onko se Raamatun Sanan mukaista ( Ja mitä muuta ne kohdat on mitkä on Raamatusta otettu kuin Jumalan Sanaa?) Niin eikö ole syytä heittää kaikki entinen väärä oppi pois?
Eikö Raamattu Jumalan sanan tulekkaan olla jalkaimme lamppu ja valkeus tiellämme?
Sielujen vihollinen on ovelampi kuin osaamme arvatakkaan.
Tämä että pidämme kiinni jostakin ennen oppimastamme asiasta, käsityksestä, opista, niin sekin on sielunvihollisen juoni. Vaikka emme sitä ehkä huomaa tai sitten emme tahdo sitä noteerata. Kun emme uskalla luopua jotenkin niin tutusta, turvallisesta käsityksestä ja mikä tärkeintä niin moni muu uskoo niin ja niin, sen siis täytyy olla Jumalan mielen mukainen asia, oppi. Meillä on niin mukavaa ja hauskaakin koemmehan me yhteyttäkin keskenämme. Hyvin menee siis.
Jos joku kirjoittaa mitä Raamatussa Jumala todella sanoo, se ehkä koetaan kiusalliseksi. Voidaan ehkä miettiä, että noinhan siellä Raamatussa sanotaan, mutta jo edellä mainituista syistä( ja kyllä niitä syitä aina löytyy jos jonkinlaisia) lähdetään puolustelemaan mm. sillä, että ei tule olla noin tiukkapipoinen, tai eihän Jumala todella noin tarkoita ei tarvi ottaa niin kirjaimellisesti, tai joku ennen elänyt tai vieläkin elossa oleva armoitettuon sanonut niin ja niin, siihen uskotaan, mutta ei siihen mitä Jumala todella sanoo sanassaan.
Olen ihmeissäni.
Mihin ihmisten usko perustuukaan? Ellei se perustu yksinomaa Raamattuun Jumalan Sanaan?
Voiko pelastavaa uskoa syntyä ulkopuolella Raamatun Sanan?
Minulle ei ainakaan ole elämäni matkan varrella jäänyt muuta kuin Raamattu siksi elämän leiväksi jota tarvitsen, että uskoni voisi pysyä elävänä.
Ja niinkuin me kukin tarvitsemme hyvää ruumiin ravintoa pysyäksemme elossa, niin itsehän me sen ruuan, ravinnon "lusikoimme" suuhumme. niin samoin jos meissä on saanut syntyä uusi hengellinen elämä, niin itse meidän on myös ammennettava sitä hengen ravintoa että tämä uusi elämä pysyy elävänä.
Ja niinkuin Raamatussa sanotaan, että "usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta. Niin miten ensinkään voi syntyä uskoa jos ei ole Raamatun Sanan julistajia?
Jos ja kun on sellaisia sanan selittäjiä, jotka puhuvat niitä, näitä, omiansa, ihmisoppejaan. Voivat ottaa Raamatusta kyllä lauseita, mutta siihen se sitten jääkin (tai hyvä kun jäisikin) mutta aletaan selittää kaikenlaiset ummet, ja lammet ja mikä pahinta suoranaista epäuskoa.
Selittäjiä kyllä löytyy niistä ei ole puutetta.
Mutta missä ovat ne jotka Jumalan Sanaa selittävät niinkuin se kirjoitettu on?
Missä ovat siis ne joille Raamattu elää, eikä ole niin, että se olisi kuolleita kirjaimia täynnä.
Minua ihmetyttää.
Miksi uskovat ihmiset niin kärkkäästi vastustavat Jumalan Sanaa?
Tai miksi uskovat ihmiset ovat hiljaa, tyystin vaiti siitä mitä Raamattuun Jumala on todella kirjoituttanut?
Mikä sitoo ihmistä, ihmisiä?
Mikä pidättää ihmistä pysymään jossain vanhassa, kaavamaisessa uskon käsityksessä, vaikka hän sisimmässään kokisi, että ei se näin ole Raamatun Sanan mukaan.
Minun täytyy tunnustaa omalta kohdaltani, että oma liha, synti ja sielujen vihollinen on saanut minua pettää.
Miten pettää?
Sen me jokainen tiedämme, että liha on heikko, mutta kuitenkin voi ylpeys olla suuri.
Omalla kohdallani oli näin ja näinhän se on vielä tänäkin päivänä.
Vaikka tuntee ja näkee oman huonoutensa sen ettei mitään ole, niin silti ylpeys nostaa päätään.
Ihmisen on vaikea nöyrtyä. Vaikea nöyrtyä tunnustamaan heikkoutensa, syntisyytensä, väärässä olemisensa.
Ja kun ajattelee vielä, että minä olen noin ja noin tehnyt aina , ja noin ja noin sanonut aina, niin enhän minä voi niistä luopua. Minusta sanottaisiin olet " takinkääntäjä" ja mikä pahinta ystävät jopa kaikki sukulaiset kääntäisivät minulle selkäni.
Näin minunkin kohdallani
Tulin petetyksi.
Koin Jumalan kutsua.
Pyysin esirukousta puolestani.
Paljon on puolestanut rukoiltu sen tiedän.
Mutta minä en halunnut kuitenkaan taipua. Oli näitä jo edellä mainittujakin esteitä. Ja sielujenvihollinen syötti mitä kummallisempia asioita, mitkä olen nyt jälkeenpäin tajunnut, että miten monien valheiden isä sielujen vihollinen on.
Minun tapauksessani synti saatana ja oma liha sai pettää niin, että kun sain kokea, että Jumala päästää minut ihmeelliseen valkeuteensa ( näin hengen silmin sen valkeuden ja vapauden jonka Jumala antaa), niin en minä sitä pystynyt vastaan ottamaan.
Se oli hirveä epäuskon synti, mikä esti minua. Kun tämä tilaisuus oli ohi, jouduin hirvittävään pimeyteen, tunsin kuinka olin kuollut. Kaikki ympärillänikin kuoli. Oli vain kuollutta ja pimeää, kuitenkin piti elää, olla olemassa. En pystynyt enää rukoilemaan en lukemaan Raamattua . Raamattukin oli kuollut minun kohdallani siinä ei ollut minulle mitään sanottavaa. Koin valtavaa tuskaa. Jumala on minut lopullisesti hylännyt. Minun elämälläni ei ole mitään tarkoitusta. Elettävä oli vaikka se ei ollut elämää. Tällaisessa tilassa olin opiskelemassa. Opiskelin ammatinkin tässä tilassa. Olin elävien kirjoissa, mutta kuitenkin kuollut.
Jossain vaiheessa minulle tuli niinkuin tuulen huminassa sana: palaa minun tyköni minulla on iankaikkisen elämän sana.
Jumala ei ollutkaan minua hylännyt.
Raamatussa sanotaan , halajamalla Jumala halajaa sitä henkeä jonka Hän on laittanut meihin asumaan. Totisesti näin on.
Emme kelpaa Jumalalle minkään oman ansiomme tähden, vaan kun Hän on meidät luonut, niin Hän kutsuu, Hän houkuttelee, Hän odottaa että voisi olla meille armollinen.
Mutta ei tässä kaikki. Kyllä Taivaan Isä on minua joutunut kuljettamaan erämaiden kautta. Sitkas on ihmisluonto. Ei se tahdo taipua Jumalan väkevän käden alle. Ei se tahdo taipua ottamaan vastaan sitä mitä Jumala Sanassaan sanoo.
Alkoi taistelu. En voinut hyväksyä kaikkea sitä mitä Jumala Sanassaan sanoo. Kyselin miksi niin, ja niin . Eipä Jumala hylännyt vieläkään. Raamatun sana tuli taas todeksi kun siellä sanotaan että ei Jumala ketään hylkää eikä jätä ei Hän kadu kutsumistaan. Näiden kamppailuiden aikana Jumala osoitti minulle, että Hän on Pyhä Jumala. Ja minulle tulivat nämä Raamatun kohdat kuin Jes. 55:8-9 " Sillä minun ajatukseni eivät ole ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatiksianne".
Room.9:20 " Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen:" Miksi minusta tällaisen teit?
Minä ymmärsin, että niin mikä olen minä sanomaan mitään Jumalan Sanaa vastaan . Kaiken on Herra aikanansa tehnyt hyvin, kaikki mikä Raamattuun on kirjoitettu on niinkuin 2 Tim.3:16 sanotaan:" Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut".
Hepr.12. koko luku tekisi mieli kopsata ,mutta lukekaapa se Raamatuistanne siinäkin on niin paljon ja selkeästi sanottu.
Pitkästi tuli kirjoitettua. Paljon jäi vielä sanomatta mikä sydämellä on. Te jotka jaksoitte lukea ,niin sanomani oli, koetelkaa henket ovatko ne Jumalasta, (on todella paljon vääriä henkiä jotka villitsevät ja saavat pauloihinsa jopa valitutkin) Uskokaa Jumalan Sana niinkuin se on kirjoitettu. Pitäkää Raamattu Jumalan Sana jalkainne lamppuna ja valkeutena elämän kaidalla tiellä.
Oman epäuskoisen kokemukseni kerroin varoittavana esimerkkinä, mihin ihminen joutuu kun ei tottele Jumalaa ja epäuskossansa epäilee Jumalaa.
Tänään jos kuulette Herran kutsun älkää paaduttako sydämiänne ,vaan ottakaa Jeesus vastaan Vapahtajaksenne ja Herraksenne.
Ja Jeesuksen omat valvokaamme ja rukolkaamme joka hetki sillä meidän vastustajamme perkele käy ympärillämme kuin kiljuva jalopeura etsien kenet saisi niellä.
Nyt kun alkoi tämä uusi armon vuosi 2006, niin kiinnittäkäämme katseemme uskon alkajaan ja täyttäjään Jeesukseen.
PS. Olen perheenäiti ( siis nainen, se ei ole tullut vielä esille nimimerkin takaa, minä en sitä ole osannut noteerata, koska kaikki jotka Jeesuksessa ovat, ovat kuin yhtä perhettä, siis veli ja sisar Herrassa. Tosin näillä sivuilla käy paljon niitä jotka eivät Jumalan perheväkeen kuulu, mutta Jeesuksen kutsu kuuluu kaikille : tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä. Mtt. 11: 28-30.
mielelläni kirjoittelisin uskon sisarien kanssa tästä elämämme tärkeimmästä asiasta. Sähköposti osoitteeni on , kela2@ luukku. com
Ensinnäkin kun löysin tämän Suomi 24 keskustelu foorumin, hämmästelin sitä touhua, sanahelinää, mitä sieltä eri palstoilta oli luettavissa.
Ennen näitä Suomi keskustelu palstoja kävin kirjoittelemassa uskottomien palstoilla, jos siellä oli kyselty uskon asioista. Tulin torjutuksi ( otin pääasiassa Raamatusta vastaukset). Täällä kirjoittelin lestadiolaisten sivuille sama vastaanotto.
Olen hämmästynyt.
Täällä luterilaisten sivuilla ei kommentteja ole tullut muuta kuin Sunilta, sinä olet antikristus saatanan palvelija.
Olen hämmästynyt.
Voitto Ramu oli kirjoittanut selkeän tekstin koskien henkien erottamista, josta kertaukseksi lainasin kohtia, koska se on tärkeämpää kuin osaamme ajatellakkaan.( ainakin puhutaan todella vähän).
Vaikka tämä Ramun kirjoitus on saanut paljon kielteistä palautetta, niin siitäkin huolimatta sanon lukekaa Ramun kirjoitus avoimin mielin, tutkikaa onko se Raamatun Sanan mukaista ( Ja mitä muuta ne kohdat on mitkä on Raamatusta otettu kuin Jumalan Sanaa?) Niin eikö ole syytä heittää kaikki entinen väärä oppi pois?
Eikö Raamattu Jumalan sanan tulekkaan olla jalkaimme lamppu ja valkeus tiellämme?
Sielujen vihollinen on ovelampi kuin osaamme arvatakkaan.
Tämä että pidämme kiinni jostakin ennen oppimastamme asiasta, käsityksestä, opista, niin sekin on sielunvihollisen juoni. Vaikka emme sitä ehkä huomaa tai sitten emme tahdo sitä noteerata. Kun emme uskalla luopua jotenkin niin tutusta, turvallisesta käsityksestä ja mikä tärkeintä niin moni muu uskoo niin ja niin, sen siis täytyy olla Jumalan mielen mukainen asia, oppi. Meillä on niin mukavaa ja hauskaakin koemmehan me yhteyttäkin keskenämme. Hyvin menee siis.
Jos joku kirjoittaa mitä Raamatussa Jumala todella sanoo, se ehkä koetaan kiusalliseksi. Voidaan ehkä miettiä, että noinhan siellä Raamatussa sanotaan, mutta jo edellä mainituista syistä( ja kyllä niitä syitä aina löytyy jos jonkinlaisia) lähdetään puolustelemaan mm. sillä, että ei tule olla noin tiukkapipoinen, tai eihän Jumala todella noin tarkoita ei tarvi ottaa niin kirjaimellisesti, tai joku ennen elänyt tai vieläkin elossa oleva armoitettuon sanonut niin ja niin, siihen uskotaan, mutta ei siihen mitä Jumala todella sanoo sanassaan.
Olen ihmeissäni.
Mihin ihmisten usko perustuukaan? Ellei se perustu yksinomaa Raamattuun Jumalan Sanaan?
Voiko pelastavaa uskoa syntyä ulkopuolella Raamatun Sanan?
Minulle ei ainakaan ole elämäni matkan varrella jäänyt muuta kuin Raamattu siksi elämän leiväksi jota tarvitsen, että uskoni voisi pysyä elävänä.
Ja niinkuin me kukin tarvitsemme hyvää ruumiin ravintoa pysyäksemme elossa, niin itsehän me sen ruuan, ravinnon "lusikoimme" suuhumme. niin samoin jos meissä on saanut syntyä uusi hengellinen elämä, niin itse meidän on myös ammennettava sitä hengen ravintoa että tämä uusi elämä pysyy elävänä.
Ja niinkuin Raamatussa sanotaan, että "usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta. Niin miten ensinkään voi syntyä uskoa jos ei ole Raamatun Sanan julistajia?
Jos ja kun on sellaisia sanan selittäjiä, jotka puhuvat niitä, näitä, omiansa, ihmisoppejaan. Voivat ottaa Raamatusta kyllä lauseita, mutta siihen se sitten jääkin (tai hyvä kun jäisikin) mutta aletaan selittää kaikenlaiset ummet, ja lammet ja mikä pahinta suoranaista epäuskoa.
Selittäjiä kyllä löytyy niistä ei ole puutetta.
Mutta missä ovat ne jotka Jumalan Sanaa selittävät niinkuin se kirjoitettu on?
Missä ovat siis ne joille Raamattu elää, eikä ole niin, että se olisi kuolleita kirjaimia täynnä.
Minua ihmetyttää.
Miksi uskovat ihmiset niin kärkkäästi vastustavat Jumalan Sanaa?
Tai miksi uskovat ihmiset ovat hiljaa, tyystin vaiti siitä mitä Raamattuun Jumala on todella kirjoituttanut?
Mikä sitoo ihmistä, ihmisiä?
Mikä pidättää ihmistä pysymään jossain vanhassa, kaavamaisessa uskon käsityksessä, vaikka hän sisimmässään kokisi, että ei se näin ole Raamatun Sanan mukaan.
Minun täytyy tunnustaa omalta kohdaltani, että oma liha, synti ja sielujen vihollinen on saanut minua pettää.
Miten pettää?
Sen me jokainen tiedämme, että liha on heikko, mutta kuitenkin voi ylpeys olla suuri.
Omalla kohdallani oli näin ja näinhän se on vielä tänäkin päivänä.
Vaikka tuntee ja näkee oman huonoutensa sen ettei mitään ole, niin silti ylpeys nostaa päätään.
Ihmisen on vaikea nöyrtyä. Vaikea nöyrtyä tunnustamaan heikkoutensa, syntisyytensä, väärässä olemisensa.
Ja kun ajattelee vielä, että minä olen noin ja noin tehnyt aina , ja noin ja noin sanonut aina, niin enhän minä voi niistä luopua. Minusta sanottaisiin olet " takinkääntäjä" ja mikä pahinta ystävät jopa kaikki sukulaiset kääntäisivät minulle selkäni.
Näin minunkin kohdallani
Tulin petetyksi.
Koin Jumalan kutsua.
Pyysin esirukousta puolestani.
Paljon on puolestanut rukoiltu sen tiedän.
Mutta minä en halunnut kuitenkaan taipua. Oli näitä jo edellä mainittujakin esteitä. Ja sielujenvihollinen syötti mitä kummallisempia asioita, mitkä olen nyt jälkeenpäin tajunnut, että miten monien valheiden isä sielujen vihollinen on.
Minun tapauksessani synti saatana ja oma liha sai pettää niin, että kun sain kokea, että Jumala päästää minut ihmeelliseen valkeuteensa ( näin hengen silmin sen valkeuden ja vapauden jonka Jumala antaa), niin en minä sitä pystynyt vastaan ottamaan.
Se oli hirveä epäuskon synti, mikä esti minua. Kun tämä tilaisuus oli ohi, jouduin hirvittävään pimeyteen, tunsin kuinka olin kuollut. Kaikki ympärillänikin kuoli. Oli vain kuollutta ja pimeää, kuitenkin piti elää, olla olemassa. En pystynyt enää rukoilemaan en lukemaan Raamattua . Raamattukin oli kuollut minun kohdallani siinä ei ollut minulle mitään sanottavaa. Koin valtavaa tuskaa. Jumala on minut lopullisesti hylännyt. Minun elämälläni ei ole mitään tarkoitusta. Elettävä oli vaikka se ei ollut elämää. Tällaisessa tilassa olin opiskelemassa. Opiskelin ammatinkin tässä tilassa. Olin elävien kirjoissa, mutta kuitenkin kuollut.
Jossain vaiheessa minulle tuli niinkuin tuulen huminassa sana: palaa minun tyköni minulla on iankaikkisen elämän sana.
Jumala ei ollutkaan minua hylännyt.
Raamatussa sanotaan , halajamalla Jumala halajaa sitä henkeä jonka Hän on laittanut meihin asumaan. Totisesti näin on.
Emme kelpaa Jumalalle minkään oman ansiomme tähden, vaan kun Hän on meidät luonut, niin Hän kutsuu, Hän houkuttelee, Hän odottaa että voisi olla meille armollinen.
Mutta ei tässä kaikki. Kyllä Taivaan Isä on minua joutunut kuljettamaan erämaiden kautta. Sitkas on ihmisluonto. Ei se tahdo taipua Jumalan väkevän käden alle. Ei se tahdo taipua ottamaan vastaan sitä mitä Jumala Sanassaan sanoo.
Alkoi taistelu. En voinut hyväksyä kaikkea sitä mitä Jumala Sanassaan sanoo. Kyselin miksi niin, ja niin . Eipä Jumala hylännyt vieläkään. Raamatun sana tuli taas todeksi kun siellä sanotaan että ei Jumala ketään hylkää eikä jätä ei Hän kadu kutsumistaan. Näiden kamppailuiden aikana Jumala osoitti minulle, että Hän on Pyhä Jumala. Ja minulle tulivat nämä Raamatun kohdat kuin Jes. 55:8-9 " Sillä minun ajatukseni eivät ole ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatiksianne".
Room.9:20 " Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen:" Miksi minusta tällaisen teit?
Minä ymmärsin, että niin mikä olen minä sanomaan mitään Jumalan Sanaa vastaan . Kaiken on Herra aikanansa tehnyt hyvin, kaikki mikä Raamattuun on kirjoitettu on niinkuin 2 Tim.3:16 sanotaan:" Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut".
Hepr.12. koko luku tekisi mieli kopsata ,mutta lukekaapa se Raamatuistanne siinäkin on niin paljon ja selkeästi sanottu.
Pitkästi tuli kirjoitettua. Paljon jäi vielä sanomatta mikä sydämellä on. Te jotka jaksoitte lukea ,niin sanomani oli, koetelkaa henket ovatko ne Jumalasta, (on todella paljon vääriä henkiä jotka villitsevät ja saavat pauloihinsa jopa valitutkin) Uskokaa Jumalan Sana niinkuin se on kirjoitettu. Pitäkää Raamattu Jumalan Sana jalkainne lamppuna ja valkeutena elämän kaidalla tiellä.
Oman epäuskoisen kokemukseni kerroin varoittavana esimerkkinä, mihin ihminen joutuu kun ei tottele Jumalaa ja epäuskossansa epäilee Jumalaa.
Tänään jos kuulette Herran kutsun älkää paaduttako sydämiänne ,vaan ottakaa Jeesus vastaan Vapahtajaksenne ja Herraksenne.
Ja Jeesuksen omat valvokaamme ja rukolkaamme joka hetki sillä meidän vastustajamme perkele käy ympärillämme kuin kiljuva jalopeura etsien kenet saisi niellä.
Nyt kun alkoi tämä uusi armon vuosi 2006, niin kiinnittäkäämme katseemme uskon alkajaan ja täyttäjään Jeesukseen.
PS. Olen perheenäiti ( siis nainen, se ei ole tullut vielä esille nimimerkin takaa, minä en sitä ole osannut noteerata, koska kaikki jotka Jeesuksessa ovat, ovat kuin yhtä perhettä, siis veli ja sisar Herrassa. Tosin näillä sivuilla käy paljon niitä jotka eivät Jumalan perheväkeen kuulu, mutta Jeesuksen kutsu kuuluu kaikille : tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä. Mtt. 11: 28-30.
mielelläni kirjoittelisin uskon sisarien kanssa tästä elämämme tärkeimmästä asiasta. Sähköposti osoitteeni on , kela2@ luukku. com
Vastaukset 20
Vanhimmat
Voitto Ramu ei ole Pyhällä Hengellä täyttynyt, hänellä on oma oppi, jolla hän vastustaa Jumalan miehiä. Muuhun en nyt ota kantaa. Suosittelen tervehenkistä elävää Jumalan toimintaa http://www.nokiamissio.com/
http://mediacenter.maxinetti.fi/tv7/
1. Joh. 4:1
Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
Matt. 24:24
Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
tervehenkistä oppia muualta kuin Raamatusta? Eikö se mene Jumalan pilkaksi jos Jumalan Sanaa sanotaan vääräksi opiksi??? Tämä jos mikä on sitä kavalan käärmeen kieroutta, kun se sanoo Raamattuun ei tarvitse uskoa.( Sielujen vihollinen on ovelampi kuin luulemmekaan.) Jos emme ota koko Raamatun Sanaa sellaisenaan väärentämättömänä niin turha on silloin meidän Jumalan palveluksemme. Ei Raamatussa turhaan sanota että ei jokainen joka huutaa Herra, Herra pääse Taivasten valtakuntaan vaan se joka tekee minun Taivaallisen Isäni tahdon. Ja Taivaan Isän tahto on että pidämme Hänen sanansa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000012972695
Jumalaa. Ramun kirjoituksessa (koskien henkien koettelemista) oli paljon otteita Raamatusta. Sekö mitä Raamattuun on kirjoitettu ei olisi Jumalasta, Jumalan Pyhän Henken ilmoitusta???
Se joka kieltää Raamatun pienimmässäkään määrässä ei ole Elävän Jumalan palvelija, vaan väärän herran oma.
Lueppa uudelleen Ramun kirjoitus.
Mitä siis Jumala sanoo, hän pyytää koettelemaan kaikki henget.
Sanoit suosittelevasi tervehenkistä elävän Jumalan toimintaa, mutta siinä sinä et kuitenkaan ole mukana jos olet mukana tuossa " nokian" toiminnassa.
Yksin ja vain yksin Raamatusta voit löytää raittiin ja terveellisen,terveeksi tekevän sanan.
Hiljenny Raamatun Sanan ääreen ja etsi Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan niin kaikki muukin sinulle annetaan.
2 Tim.3:16 "Jokainen kirjoitus, jokaon syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
höh
mikä henki sinussa vaikuttaa? Ei ainakaan Jumalan Pyhä Henki.
Tällaisia sinunkaltaisia höpö pilkkapuheita uskosta osattomat kirjoittelevat ja sanovat.
http://tori.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000007&conference=4500000000001219&posting=22000000012947914
on. Eksytyksiä on lukematon määrä.
mutta kuinka moni ottaa todesta nämä Raamatun Sanat? Kyllä täällä ollaan kilvan syyttämässä toinen toistaan, mikä sekin on hyvin mieluista meidän sielujemme viholliselle. Kilvan ollaan kinaamassa mitä mistäkin asiasta ja sanomassa näin on totuus. Mikä onkaan uskomme perusta? Tuleeko uskomme perustus meistä itsestämme? Tuleeko uskomme perustus jonkun joidenkin ihmisten sanomisista opeista?
Miettikääpä miksi Raamatussa on sanottu muutakin kuin armo?
En näitä siksi sano että tuomarina tahtoisin olla, vaan olen itse antanut itseäni pettää, ja näen miten tuo kavala käärme on pettämässä muita. Kun minä tämän näen minun tekisi mieleni huutaa äänenikin muuttaa, että stop älkää enää kuunnelko käärmeen ääntä, joka sanoo onko Herra todella sanonut niin. Vaan nöyrtykää todella elävän Jumalan eteen ja sanokaa tässä minä olen minä tahdon olla Sinun palvelijasi.
olento
pilkkaajia riittää. Mutta itse sinä valintasi teet. Lueppa vaikka rikas mies ja Lasarus Raamatusta jos ei sekään sinulle mitään puhu niin aika kova olet.
Täällä on syötetty järkyttävän kauan väärää "pullamössöä" niin että ihmiset ovat käyneet välinpitämättömiksi jopa ivallisiksi väärässä rauhassaan.
>Ja niinkuin Raamatussa sanotaan, että "usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta. Niin miten ensinkään voi syntyä uskoa jos ei ole Raamatun Sanan julistajia?
Jos ja kun on sellaisia sanan selittäjiä, jotka puhuvat niitä, näitä, omiansa, ihmisoppejaan. Voivat ottaa Raamatusta kyllä lauseita, mutta siihen se sitten jääkin (tai hyvä kun jäisikin) mutta aletaan selittää kaikenlaiset ummet, ja lammet ja mikä pahinta suoranaista epäuskoa.<
Olen viimeaikoina miettinyt tätä raamatun paikkaa paljon, ja olen huomannut että myös epäusko tulee kuulemisesta. Silloin kun kylvetään tätä epäuskoa, niin myös niitetään sen hedelmä.
>Niin miten ensinkään voi syntyä uskoa jos ei ole Raamatun Sanan julistajia? <
Tässä on tämän Jumalattoman ajan lainalaisuus, ja voisi vielä jatkaa. Miten julistaja voi julistaa uskosta, jos julistaja ei itsekään suostu ottamaan sanasta kuin itselle sopivat paikat, koska usko syntyy kuulemisesta, ja kuuleminen Jumalan sanasta.
Rukous on monille tuttu siitä miten kaikki alkaa muuttua, mutta miksi sitten rukous muuttaa elämän. Rukouksessa sanotaan sanoja, ja sana on Jumala. Joh 1
Arjen keskellä usein tulee kylvettyä myös niitä epäuskon sanoja, mutta rukoillessa kiinittää enemmän huomiota sanoihin. Näin me itse luomme uskon tai epäuskon.
Meidän tulisi kiinittää huomiomme jokaiseen sanaan mikä lähtee suustamme, sillä jokainen sana luo sen minkä olemme sanoneet.
Eikä ole myöskään turhaan sanottu, rukoilkaa lakkaamatta. Etsimme usein Jumalaa, emmekä näe että se on meidän suussamme ja sydämessämme. Siksi Jeesus on sanonut myös, epäpuhtaus joka menee suusta sisälle ei saastuta, mutta mikä tulee suusta ulos saastuttaa, sillä suu puhuu mitä on sydämellä. Omilla sanoilla myös saastutamme itsemme tai ympäristömme, tai siunaamme itseämme tai ympäristöämme ja muutamme autiomaat, lähteitten maaksi.
se on, minkälainen oppi senkaltaiset hedelmät.
Ei todellakaan ole yhdentekevää minkälaista oppia opetamme, minkälaista oppia kuuntelemme, minkälaista oppia luemme.
Ja todellakin ei epäuskoinen voi synnyttää muuta kuin epäuskoa.
Tämä on sitä aikaa kuin 2 Tim.4:3-4 sanotaan:" Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
Mutta niinkuin Paavali kehoitti Timoteusta olemaan uskollinen ja ahkera virassaan, niin samoin se kuulu kaikille Jeesuksen omille siis 2 Tim. 4:2,5 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.
Mikä se on muu kuin antikristus joka kieltää Raamatun Jumalan Sanan?
Kyllä meidän tulee aina kehoittaa toinen toistamme pysymään Raamatussa Jumalan Sanan totuudessa. Jos me Raamatun Sanan Totuudesta poikkeamme pois menemme harhaan, eksymme ja totuus ei enää ole meissä.
Miksi ei uskota, kun sanotaan:
"Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste."
Kun ihmset laumoittain antavat kastaa itsensä
uudelleen. Kolmasti kastettujakin olen tavannut.
Miksi ei uskota, ettei Jumala asu ihmiskäsin
tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida niissä
ihmiskäsin palvella?
Miksi ei uskota, vaikka Jumala todistukseksi tästä
antoi roomalaisten hävittää oman temppelinsäkin,
jossa hän papeille oli ohjeita antamassa?
Miksi ei uskota, että Jumala jo Golgatalla oli
sinetöinyt temppelinsä hävittämisen ja
papeikseen valitsemiensa ihmisten hylkäämisen?
Miksi ei uskota, että Jumala Golgatalla hylkäsi
kerran valitsemansa kansan, kun Kristuksen
totuus ei sille kelvannut?
Miksi ei uskota, että Jumala antaa Pyhän Henkensä
vain niille, jotka hänen tahtoaan noudattavat?
Miksi ei uskota, että sillä hetkellä, kun ihminen
luopuu etsimästä elävää Jumalaa, ja tekee liiton
erilaisten ihmisoppien opettajien kanssa, että
sillä hetkellä Jumala vetää tällaisen ihmisen
silmille ja korville sellaisen peitteen, että
hänen on sen jälkeen mahdotonta
oppia ymmätämään totuutta?
Miksi ei uskota: "Mutta kun heidän sydämensä
kääntyy Jumalan puoleen, tuo peite otetaan pois?"
Miksi ei uskota: "Ihmisten edessä te olette
olevinanne hurskaita, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne.
SE, MIKÄ ON IHMISTEN SILMISSÄ ARVOKASTA,
ON JUMALALLE ILJETYS."
Näitä voisi kirjoittaa vaikka koko illan, mutta
riittäkööt nämä tällä kertaa.
Pyhä Henki synnyttää ihmisessä uskon kun ihmenen kastetaan. Kasteessa saatu Krituksen henki synnytti Israelin kansan uskon.
2. Moos. 14:31
Ja Israel näki sen suuren teon, jonka Herra teki tuhotessaan egyptiläiset. Silloin kansa pelkäsi Herraa ja uskoi Herraan ja uskoi hänen palvelijaansa Moosesta.
>Miksi ei uskota, kun sanotaan:
"Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste."
Kun ihmset laumoittain antavat kastaa itsensä
uudelleen. Kolmasti kastettujakin olen tavannut.<
Yhtä hyvin voisin kysyä, miksi ei uskota jos kerran Jeesus lupaa sille joka uskoo. Joka uskoo, sille on kaikki mahdollista.
Vaikka olisi antanut sata kertaa itsensä kastaa, niin silti on vain yksi kaste. Olethan itsekkin elämäsi aikana kastanut itsesi monta kertaa, suihkussa uimahallissa sateessa yms. Nämä muut kasteetkaan eivät ole sen ihmeellisempiä.
>Miksi ei uskota, ettei Jumala asu ihmiskäsin
tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida niissä
ihmiskäsin palvella? <
"Te olette Pyhän Hengen temppeli". Eikö hengellisissä tilaisuuksissa silloin tule joukko näitä todellisia temppeleitä yhteen?
>Miksi ei uskota, että Jumala antaa Pyhän Henkensä vain niille, jotka hänen tahtoaan noudattavat?<
Sana pyhä vastaa jo tähän kysymykseen. Pyhä on erotettu Jumalalle. Pyhä ajaa aina epäpyhän pois, tai epäpyhän on kuoltava.
Siksi Jeesus käskee laittamaan kynttilän korkealle että se valaisee koko huoneen, eikä piilottamaan valoa.
Silloin kun ihminen tulee uskoon, on tämä Jumalan tahdon noudattaminen täysin Kristuksen varassa, sillä muuten ei Pyhää Henkeä olisi voitu antaa sinetiksi tälle matkalle.
>Näitä voisi kirjoittaa vaikka koko illan, mutta
riittäkööt nämä tällä kertaa.<
Voisin myös kopioida yli seitsemänsataa paikkaa uskosta, jotka hakukone antaa pelkästään hakusanalla usko.
Hae vaikka esimerkiksi, Jeesuksen omista puheista kaikki paikat, jotka käsittelevät sanaa usko. Niin huomaat kuinka vähän sitä itselläsikin on. Jo sinapinsiemenen verran riittää siirtämään vuoria, eikä siemen paina edes yhtä grammaa. Jos sinä olet 80 kg niin 1/80 000 osa siitä riittää tekemään ihmeitä.
Kysyt miksi ei uskota. Emme usko koska kylvämme epäuskon sanoja. Sanoohan raamattu selvästi, että SANA ON JUMALA. Jokaine sana mitä päästät suustasi kylvää uskoa tai epäuskoa.
Eikä edes pelkkä usko riitä, sillä on myös kirjoitettu, " vaikka sinulla olisi kaikki usko, eikä sinulla olisi rakkautta, ei se olisi mitään."
>Muutkin aistit kuin kuuleminen toimii<
Tärkein aisteista on näkö. Jeesus sanoi että Hän teki vain sen minkä näki Isän tekevän. Jos mekin näemme ja teemme vain sen mitä näemme Jeesuksen tekevän, niin viimeisellä tuomiolla emme joudu enää tulen puhdistettavaksi. 1 kor 3 10- 15.
Kuuloa tarvitaan että voimme uskoa, sillä usko tulee kuulosta.
Hajuaistia tarvitaan että voimme haistaa henget. Jumalattoman rukoukset menevät löyhkänä Herran eteen. Siksi myös me saamme tunnistaa hajuaistilla.
Makuaisti tarvitaan tietääksemme mitä ruokaa syömme. Vihollinen yrittää myös syöttää omia mössöjään, ja me olemme sitä mitä syömme. Peili on tässä hyvä työkalu, josta voimme tarkistaa kuinka paljon Kristus on saanut meistä otetta.
Tuntoaisti tarvitaan tunteakseen kosketuksen. Sairaudet ja kipu on myös sovitettu ristillä, ja tuntoaisti muistuttaa myös tästä.
Jos usko tulisi vain "kuuloaistin" välityksellä niin täyskuurot ja kuurosokeat eivät voisi tulla uskoon.
Kasteessa he saavat kuitenkin luvatun Pyhän Hengen lahjan. Usko on yksi Pyhän Hengen ominaisuus, kuten toivo ja rakkauskin.
uskota? Raamatussa esim. Jeesus sanoi kylväjä vertauksen Luuk.8:5-8 "Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.
Ja osa putosi orjaintappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.
Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän." Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä:" Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
Opetuslapset kysyivä mitä vertaus tarkoitti, niin Jeesus selitti sen Luuk.8:11-15
"Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat.
Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.
Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.
Näissä Jeesuksen puheissa on paljon sanottu.
Eikä näitäkään ole turhaan Raamattuun laitettu.
Miettikäämme kukin kohdallamme minkälainen maaperä oma sydämemme on?
Onko meidän sydämemme hyvä maaperä johon siemen ( Jumalan Sana) tullessaan voi juurtua ja kasvaa ja tuottaa hedelmää?
Pahalta tuntuu niinkuin jo olen tuonot julki sen, että kun näkee ja kokee että ei ensinkään haluta kuullakkaan Jumalan Sanaa.
Ja mikä pahinta sanotaan kuitenkin että ollaan uskovia, mutta ei siedetä Jumalan Sanaa, Jumalan Sanasta puhumista.
Ystävät miettikää todella kenen herran palvelijoita olette ? Jos olette Jeesuksen omia, niin silloin teille on rakas myös Raamattu Jumalan sana, sitä haluatte kuulla ja siitä puhua.
Niinkuin tuossa aloituksessani kirjoitin miten olen tullut huomaamaan kuinka lukemattomien valheiden isä sielujen vihollinen on niin se on totta. Ja jos emme Raamatussa Jumalan Sanassa pysy tai tahdo riippua kiinni, niin emme voi pysyä elävinä Jumalan lapsina.