Ei lisää pakkoja yo-tutkintoon - ANTTI VESALA, Jyväskylä 02.01.2006 00:05
RKP:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam haluaa turvata Suomen kaksikielisyyden mahdollisesti jopa palauttamalla pakollisen toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkintoon. Tässä ei ole mitään yllättävää, mutta siinä on, että myös keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on ollut tv-tentissä valmis samanlaisiin toimenpiteisiin samoilla perusteilla. Sellainen osoittaa lyhytnäköisyyttä ja huonoa harkintaa.
Enestamin perustelut eivät kestä minkäänlaista tarkastelua. Hän muun muassa väittää, että toisen kotimaisen osaaminen olisi edellytys yliopisto-opinnoille. Tässä väitteessä on pielessä kaikki: Ylioppilaskokeen suorittaminen jossakin aineessa ei vaikuta sen osaamiseen juurikaan millään tavalla, koska esimerkiksi ruotsin kielen tapauksessa sitä on pitänyt kuitenkin opiskella noin kolme vuotta, ja sitä ennen vielä peruskoulussakin toiset kolme. Toiseksi, yliopistotutkinnon ainoa pakollinen ruotsin kurssi on useimmille normaaliälyisille pelkkä muodollisuus. Kolmanneksi, tämänkään ns. virkamieskurssin suorittaminen ei takaa kielen osaamista myöhemmässä elämässä. Neljänneksi, yliopistotutkintojen pakolliset sisällöt ovat pelkkiä säädösasioita, joita siis voi myös muuttaa, kuten tällä kohtaa pitäisikin.
Suomi on ehkä kaksikielinen maa, mutta se toinen kieli ei todellisuudessa ole enää pitkään aikaan ollut ruotsi, vaan englanti.
Maamme yleinen sivistystaso on riittävän korkealla, jotta ihmisten voi aikuisiän kynnyksellä antaa itse päättää, mihin osaamisen he haluavat panostaa. Jos esimerkiksi ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja sitä kautta oppimistuloksia halutaan parantaa, kielestä pitäisi tehdä alusta asti täysin vapaavalintainen. Tämän estävät vain aikansa eläneet periaatteelliset syyt ja pikkumainen eturyhmäpolitikointi. Ja kansa maksaa.
Suomalaisessa koulutuspolitiikassa abiturienttien hienoisesti vähenevä kiinnostus toista kotimaista kieltä kohtaan on kaikista mahdollisista ongelmista ylivoimaisesti merkityksettömin. Kansantaloutta, ihmisten hyvinvointia ja suomalaisen osaamisen tasoa ajatellen olisi paljon tärkeämpää saada nuoriso kiinnostumaan nykyistä huomattavasti enemmän esimerkiksi matematiikasta ja luonnontieteistä.
http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=13&id=60570&threadid=60570&start=&order=&noheader=0
RKP:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam haluaa turvata Suomen kaksikielisyyden mahdollisesti jopa palauttamalla pakollisen toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkintoon. Tässä ei ole mitään yllättävää, mutta siinä on, että myös keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on ollut tv-tentissä valmis samanlaisiin toimenpiteisiin samoilla perusteilla. Sellainen osoittaa lyhytnäköisyyttä ja huonoa harkintaa.
Enestamin perustelut eivät kestä minkäänlaista tarkastelua. Hän muun muassa väittää, että toisen kotimaisen osaaminen olisi edellytys yliopisto-opinnoille. Tässä väitteessä on pielessä kaikki: Ylioppilaskokeen suorittaminen jossakin aineessa ei vaikuta sen osaamiseen juurikaan millään tavalla, koska esimerkiksi ruotsin kielen tapauksessa sitä on pitänyt kuitenkin opiskella noin kolme vuotta, ja sitä ennen vielä peruskoulussakin toiset kolme. Toiseksi, yliopistotutkinnon ainoa pakollinen ruotsin kurssi on useimmille normaaliälyisille pelkkä muodollisuus. Kolmanneksi, tämänkään ns. virkamieskurssin suorittaminen ei takaa kielen osaamista myöhemmässä elämässä. Neljänneksi, yliopistotutkintojen pakolliset sisällöt ovat pelkkiä säädösasioita, joita siis voi myös muuttaa, kuten tällä kohtaa pitäisikin.
Suomi on ehkä kaksikielinen maa, mutta se toinen kieli ei todellisuudessa ole enää pitkään aikaan ollut ruotsi, vaan englanti.
Maamme yleinen sivistystaso on riittävän korkealla, jotta ihmisten voi aikuisiän kynnyksellä antaa itse päättää, mihin osaamisen he haluavat panostaa. Jos esimerkiksi ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja sitä kautta oppimistuloksia halutaan parantaa, kielestä pitäisi tehdä alusta asti täysin vapaavalintainen. Tämän estävät vain aikansa eläneet periaatteelliset syyt ja pikkumainen eturyhmäpolitikointi. Ja kansa maksaa.
Suomalaisessa koulutuspolitiikassa abiturienttien hienoisesti vähenevä kiinnostus toista kotimaista kieltä kohtaan on kaikista mahdollisista ongelmista ylivoimaisesti merkityksettömin. Kansantaloutta, ihmisten hyvinvointia ja suomalaisen osaamisen tasoa ajatellen olisi paljon tärkeämpää saada nuoriso kiinnostumaan nykyistä huomattavasti enemmän esimerkiksi matematiikasta ja luonnontieteistä.
http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=13&id=60570&threadid=60570&start=&order=&noheader=0
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nuorissa on tulevaisuutemme! Kiitos Antti: kokoomus saa ääneni sinun ansiostasi!
Mutta mies joka pettää tuollaisilla puheilla kaikki Suomen maanviljelijätkin ( vrt. pohjalaisuus ) niin ääni menee nyt toiselle ja varmasti !