Olisihan se hyvä, että uskovat voisivat kulkea rinta rinnan tätä taivastietä eteen päin. Valitettavasti käytännössä vain melko mahdotonta. Mielestäni pelkkää haihattelua,koska käytännössä tökkii oppikysymyksiin. Aletaan heti haukkumaan lahkolaisiksi, kun on esimerkiksi puhetta kasteesta. Kirkollisten kanssa heti napit vastakkain. Joo, kauniita ajatuksia nuo yhteiskristilliset pippalot, mutta käytännössä mahdottomuus.Luterilaiset ovat pahimpia hihhuleita.
Yhteiskristillisyys
Uskonsisar1
261169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
http://www.nokiamissio.com/
On minulle jutenkin tärkeä, vaikka edellisessä kaupungissa meillä oli muutama yhteinen tapahtuma luterilaisten kanssa ja itsenäisyys-, joulu-, äitienpäivä juhlat olivat ainakin vuorottain toistemme tiloissa.
Vapaan suuntien osalta tällä nykyisellä asuinpaikalla teemme paljon yhteistyötä ja pidämme kokouksia vuoroin "vieraissa" periaattella, eilenkin oli meillä yhteinen kokous eikä siinä kukaan oppieroja alkunut selventään.
Nykyään kyllä on niin monen nimikkeen alle perustettu eri "kuppikuntia", varsinkin siellä Suomessa.
Tälläkin sivustolla on "mainos" muutamista ja tunnenkin tuon työntekijän, en vai käsitä miksi pitää entisenä helarina jotain uutta etsiä, "JEESUKSESSA ON AINA TUOREUTTA".
Onhan helarit kovaa vauhtia lähenemässä luterilaisia ja mitä EY tuo tullessaan saamme vain arvella.
>>Luterilaiset ovat pahimpia hihhuleita.><
Näin käytäntö näyttää. Toisia haukkuvat lahkolaiseksi vaikka ite ovat pahimpia lahkolaisia. Helluntaiseurakunnasta eroavalla ja luterilaisiin menevällä on synti takana.
panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti. Sananlaskut.
Näköjään kirjanoppinut oot.
Juo vähemmän viiniä ja viljele vähemmän irtojakeita. Sen jälkeen kun teet vielä parannuksen ehkä on toivoa.
http://www.netmission.fi/srk/kajaani/
jehovantodistajat,helluntailaiset,mormonit ovat amerikkalaisia uskonlahkoja, ei kristittyjä
jehovantodistajat,helluntailaiset,mormonit ovat amerikkalaisia uskonlahkoja, ei kristittyjä-----
alahan todistamaan.....
Lahkoista puuttuu koko Jeesus. Jeesuksesta ei ole mitään havaintoa uudestikastajalahkoissa.
Matt.7
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
no tuskin ymmärrät kysymystäkään.
Hengelliset asiat pitääkin tutkia hengellisesti.
Amerikanlahkoissa voi oikein Hengellään aistia Saatanan läsnäolon kun on aivan hiljaa ja hengittää rauhallisesti. Kokeileppa seuraavan kerran?
On se vaan ihme! Tosiasiassa me kaikissa piireissä olemme menossa samaan taivaaseen. Miksi ei siis voisi elää sovussa täällä arvostaen toisiamme opillisista eroavaisuuksista huolimatta. Oppirakennelmathan eivät ketään pelasta, vvann Jeesus Kristus!
Toisaalta minä lienen täällä meillä päin suurin lahkolainen helarien mielestä. Enhän kuulu mihinkään kirkkokuntaan enää. Minusta on jopa usein varotettu täällä paikallisissa helareissa. Osa uskovista kuitenkin on yhä tekemisissä kanssani kaikesta huolimatta. Ja miksi eivät voi ollakin, kun en ole ketään viemässä harha teille. Itsekin tahdon pysyä Jeesuksessa puhtaana ja raitiina hengellisesti kuin ruumiillisestin!
sinunlaisia saa varoakin, olet harhassa. uskonnollisia päiväperhosia. kodittomia ja sopeutumattomia orpoja. hyvä kun varottavat sinusta.
Se joka on Kristuksessa on uusi luomus! Ei siis harhassa silloin! En ole uskonnollinen enkä päiväperhonen. Olen saanut tehdä Jeesuksen seuraajana matkaa taivastiellä jo kymmeniä vuosia. Myöskään en ole koditon. Tämän ajallisen matkan päässä on odottamassa Taivaskoti, kunhan vaan pysyn Herrassa ja Hänestä en ole edes suunnitellut luopuvani! Mutta mitä tulee sopeutumattomuuteen niin siinä on sen verran perää, että lähdin aikanaa helareista pois, siksi, että päälleni puhuttiin kaikenlaista valhetta ja panettelua. Minun olisi pitänyt tehdä parannusta, mutta kun ei ollut syytä mistä olisi pitänyt parannusta tehdä ja painostus helarien taholta oli niin kova, etten enää tuntenut kodikseni helariseukkaa ja -herätystä. Mutta olen kiitollinen siitä Jumalalle, että saan olla todella vapaa Kristuksessa. Enkä ole keräämässä ympärilleni mitään porukkaa. Rakastan kaikkia uskovia eri piireissä. Ja tahdon rakstaa ulkopuolisiakin Kristukselle Hänen avullaan!
Olet koditon ja pinnalinen kapinallinen.
Ai että helaritko ovat ainoat oikeat uskovaiset maa nimisellä planeetalla? Ei haittaa se, että juoruavat ja panettelevat toisia ihmisiä syyttä. Ei haittaa, että kiroilevat, valehtelevat ja juopottelevat ja tappelevat humalassa. Ei haittaa, että tuomitsevat muita uskonsuuntiin kuuluvia ja manipuloivat ja yrittävät kitkeä ihmisestä pois oman minuuden, ja kun eivät siinä onnistu, niin alkaa suoranainen vaino toista kohtaan! Tällainenko seurakunta on Jumalan mielen mukainen? Ei!!! Ei!!! Tuhannesti ei!!! Parempi tuollaisesta on lähteä ulos, että henki ja usko säilyy! Minä en suurin surminkaan tuollaiseen seurakuntaan lähtisi jäseneksi!
Jokainen liike joka tunnustaa Jeesuksen sovitustyön kautta uskosta Jeesukseen tulevan pelastuksen on oikea. On muitakin oikeita kuin helluntaiseurakunta, vaikka se onkin lähinnä Raamatun totuuksia. Sinä olet seurustellut uskossaan kuolleiden tai kuivien kanssa. Luterilaiset eivät ole seurakunta.
ettet harhauskoinen sinne tule, heitän tulijärveen....
Olet väärässä. Esimerkiksi one way mission on yhteiskristillinen. Kaste asia ei ole niin rankka paikka, me vain teemme siitä niin tavattoman vaikean asian.
Sanoit myös, että kun haukutaan lahkolaisiksi, mutta itse tyrkkäsit heti luterilaisia hihhuli piikillä. Meissä kaikissa on jotakin "vikaa", mutta kun ensin myöntää itselleen omat "viat", niin on paljon helponpi jatkaa matkaa muitten tovereitten kanssa!
Jumalan siunausta sinulle Uskonsisar1
johonkin seurakuntaan kuulumisesta tai kuulumatta jättämisestä nostetaan niin iso haloo ?
Itse nimenomaan tunnen olevani "yhteiskristillinen" uskovainen. Tosin tunnen, että ev.lut kirkko ei ole minun hengellinen kotini. Mutta jotenkin en osaa tuijottaa seurakunta rajoihin. Kun taas toisille ne rajat ovat hyvin tarkat ja tiukatkin, että niiden yli ei astuta.
Itse en osaa ajatella, että vain yksi srk tai yksi kirkko olisi oikeassa tai Jumalan mielen mukainen. Mutta nyt en tarkoita mormoneja tai jehovia, koska he kumminkin opettavat Raamatun vastaisesti.
Ajatuksissasi on vinha perä ja niinhän se onkin. Ei ole Jumalan tahto, että täällä uskovat nokkivat ja puhkovat toisiaan, jopa niin että meinaa vaellus katketa. Kuitenkin kaste on kuuliaisuuden askel eikä mikään pikkuasia. Ensin uskoon ja sitten kasteelle. Toiset opettavat väärin kasteesta ja juuri se jakaa kristikunnan.
"kannatan" uskovaisen kastetta. Ja itsekin olen käynyt uskovaisten kasteella.
siirtolais olosuhteista.taalla toimii yht.krist. ajatus melko hyvin.lut.hel.ja vaparien kanssa.
ei nääs ole niin paljon varaa 'nirsoilla' ,jos haluaa Sanaa kuulla omalla aidinkielella.
ehka te siella koti-suomessa olette osittain 'poispilattu',koska on varaa menna vain 'oman' kirkon tilaisuuteen ,milloin vain haluaa...
uskallan jopa vaittaa,etta taalla toteutuu tuo..
'Olisihan se hyvä, että uskovat voisivat kulkea rinta rinnan /////ainakin osittain.
viela terveiseni...jakeilla...Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne...
talle kilparadalle taytyisi saada enemman 'kilpailijoita'.....l-h...
Jos toiset ovat tottelemattomia ei yhteistyö pidemmän päälle onnistu. Puhutaan aikuiskasteesta ja sanotaan hys hys vaikka Raamattu puhuu uskovien kasteesta.
Ensin tullaan uskoon ja mennään kasteelle. Kasteen kautta liitytään seurakuntaan. Kerrotaan toisillekin Jeesuksesta. Eletään täysillä ja kokouksia on silloisessa mielessä liian vähän. Tämä on ensirakkautta.
Sitten seuraa arki.
Ei enää haluta mennä joka tilaisuuteen ja tullaan myös nirsoksi julistajan suhteen. Takerrutaan tyhjiin asioihin ja ajatukset liikkuvat tyhjänpäiväisissä asioissa onko kaatuminen oikein vai väärin. Saako käsi vapista kun rukoilee ja semmoista.
Tästä seuraa ilottomuus ja vanhat syntitottumukset tulevat kuvioihin. Tilkka viiniä maistuu mikä ennen oli kauhistus. Maistuu kohta suurempikin tilkka. Koko helluntailaisuus tuntuu ahtaalta ja seuraa surullinen vaihe, siirtyminen kirkkoon. Sieltä ehkä saa tervehdystuttuja mutta ei ihmisiä kenen kanssa lähtisi kertomaan Jeesuksesta. Viinakaupassa marketin yhteydessä hävetään kun tuttu helluntaiystävä tervehtii iloisesti. Laukussa on viinaksia. Kotona vielä vähän pahaa mieltä mutta kohta se unohtuu kun viini alkaa vaikuttaa. Pahus kun on ahdasta tämä uskonelämä.