Milloin Suomi syntyi maana ja heimona?
Nähdäkseni Ritari Mannerheim teki Suomen ja suomalaiset.
Nähdäkseni Ritari Mannerheim teki Suomen ja suomalaiset.
Suomen synty?
Tankkikone
141296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos tarkoitat ritari Mannerheimilla 1900-luvulla elämäntyönsä tehnyttä marsalkka Mannerheimia, niin täytyy sanoa, että Suomi syntyi jo paljon aikaisemmin. Suomi syntyi jo ennenkuin Suomen itsenäisyyttä vakavasti ajateltiinkaan.
Linkki asiasta.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/me_suurvallan1_2001.htm
Jopa on ollut merkittävä suurvalta kun ei ole jättänyt jälkipolville minkäänlaista merkkiä itsestään. Samaan aikaan kun tämä väitetty suurvalta suomalaisilla muka oli, niin Egypti, Kreikka ja Rooma jättivät historiaan merkkinsä - kulttuuriin, taiteeseen ja monumentteihin, jotka ovat säilyneet näihin päiviin saakka. Jos suomalaisen suurvallan asukkaat asuivat samaan aikaan maakuopissa niin mitä suurta heissä oli? Ainakaan mitään merkkiä tällaisesta suurvallasta ei ole arkeologit löytäneet, pitääkö meidän tosiaankin luottaa tässä vain suomalaisuuden liiton propagandaan? Ei tarvitse.
hymiöryssä.
raivoa niille esi-isille, jotka niissä maakuopissaan asuivat. Mahtoivatkohan edes tietää asuvansa suurvallassa?
Pitääkö tämä sama härva aloittaa taas alusta? Eikö tätä samaa asiaa puida samoilla nimimerkeillä ties monessako aiemmassa avauksessa. C'mon jotain uutta??
Suomi on syntynyt ja kehittynyt aikojen saatossa.
Ei voida sanoa, että Suomi olisi syntynyt 6.12.1917, koska suomen kieltä ja kulttuuria ei keksitty silloin.
Toki 6.12.1917 pelasti suomen kansan venäläistymiseltä, mikä on ollut itäisten heimoveljiemme kohtalona.
Niin paljon kuin ruotsalaisia haukutaankin, niin he eivät koskaan pyrkineet väkivalloin muuttamaan kieltämme ja kulttuuriamme.
On aivan turhaa jauhaa, että Venäjän valta 1800-luvulla takasi kansamme tulevaisuuden, koska osana Ruotsia kohtalomme olisi ollut vielä parempi.
Siis pelkästään Venäjä ei teollistunut ja kehittynyt 1800-luvulla, vaan koko Eurooppa.
Ruotsi olisi taatusti antanut Suomelle vähintään samanlaisen aseman kuin Venäjä ajan hengen mukaisesti.
Suomen kieli ja kulttuuri säilyi vuosisataisista Ruotsin vallan allan olosta huolimatta.
Venäjähän alkoi jo slaavilaistamaan meitä hieman ennen vallankumoustaan. Mikä olisi ollut kohtalomme, jos olisimme jääneet Venäjän yhteyteen?
Asia ei ole ihan noin yksiselitteinen, Suomalaiset heimona on olleen varmaan tuhansia vuosia, samoin maa on ollut kymmenentuhatta vuotta ...
Tietoisuus omasta identtiteetistä "kansallisvaltiona" luotiin kai aikaisintaa 1700 luvun lopulla, viimeistään 1850 luvulle mennessä.
Maata Ruotsalaistettiin voimakkaasti 1700 luvulla, Tsaari taas tuki Suomalaisuutta saadakseen Ruotsin kannatuksen hiipumaan.
Joka tapauksessa kasallisvaltio oli syntynyt 1900 luvun alkuun tultaessa, itsenäistyminen oli luonnollinen jatko sille.
Kuten sanoin kieli ja maa ovat tuhansia vuosia vanhoja, tietoisuus omasta kielestä on pari-kolme sataa vuotta vanha, tosin pieniä tietoisuudeen hetkiä oli aiemminkin mutta ei kansan piirissä ...
Varmaan tuhansia vuosia...varmaaaan.
Maapohja noussut kyllä jään alta.
Identiteetti ei ole sama kuin heimo tai maa.
Ruotsi paha ja tsaari (itäistäminen) hyvä?
Tsaari oli aateliseliittiä ja siten OK vrt. sosdem-komukoihin jne?
Kieli tuhansia vuosia vanhaa millä alueella ja mikä murre?
Tietoisuus on todellakin hetkittäistä.
"Varmaan tuhansia vuosia...varmaaaan."
Vanhimmat asutuksen merkit Suomessa ovat 7000 v takaa.
"Maapohja noussut kyllä jään alta."
Ja merestä. Mistäpä arvelet sanan "Uusimaa" tulevan?
"Identiteetti ei ole sama kuin heimo tai maa."
Ei. Tämä identiteetti alkoi kypsymään 1700-luvulla ja kehittyi 1800-luvulla lopullisesti. Samanlainen prosessi käynnistyi tuolloin myös monissa muissa eurooppalaisissa maissa. Joissakin maissa on kehittynyt sekä kansallinen identiteetti ("Britishness") että myös hyvin vahvat heimoidentiteetit ("Englishness" tai "Scotitude"). Joissakin maissa se ei ole käynnistynyt vieläkään, kuten Balkanilla.
"Ruotsi paha ja tsaari (itäistäminen) hyvä?"
Ei. Reaalipolitiikka ei tunne käsitteitä "hyvä" eikä "paha", se tuntee vain erilaisia harmaasävyjä. Ruotsi merkitsi ruotsalaistamista; tsaari taas poliisivaltiota. Yksilöiden kannalta Ruotsin valta oli parempi; kansakunnan kannalta Venäjän valta oli parempi. Kaikki on suhteellista.
"Tsaari oli aateliseliittiä ja siten OK vrt. sosdem-komukoihin jne?"
Tsaari oli jossakin kaukana Pietarissa. Mutta siinä vaiheessa, kun tsaari asettautui lakien yläpuolelle ja söi sanansa aloittaen sortovuodet, sen jälkeen hänestä tuli paha.
Jos Nikolai II ei olisi onnistunut tekemään itsestään niin pahuksen vihattua Suomessa, on todennäköistä, että bolsevikkivallankumouksen jälkeen Nikolai olisi paennut Suomeen, jossa hän olisi julistautunut kuninkaaksi - ja kansa olisi tukenut legitiimiä hallitsijaa. Meillä olisi nyt kuningaskunta, jonka valtaistuimella olisivat suomalaistuneet Romanovit.
"Kieli tuhansia vuosia vanhaa millä alueella ja mikä murre?"
Suomalaisugrilaiset kielet ovat tuhansia vuosia vanhoja, ja itämerenkantasuomi hajosi lopullisesti noin Kristuksen syntymän aikoihin eri murteisiin. Eesti ja suomi erosivat toisistaan noin 1100-1200 -luvuilla, samoihin aikoihin kuin espanjan ja portugalin kieli.
Proto-suomessa oli kolme murretta: läntinen, pohjoinen ja itäinen. Läntisestä muodostuivat eestin kieli ja suomen lounaismurteet; pohjoisesta suomen hämäläismurteet ja itäisestä karjalan kieli sekä suomen karjalaismurteet. Siksi turkulaisen ja tallinnalaisen puheenparsi muistuttavat toisiaan eniten; lingvistisesti ne ovat lähimpiä. Lounaismurteet ovat kaikkein lähimpänä itämerenkantasuomea: esimerkiksi tuo mainitsemani pitkien vokaalien diftongioituminen ei lounaismurteissa ollut tapahtunut vielä Agricolan aikana täydellisesti.
"Tietoisuus on todellakin hetkittäistä"
Kyllä. Nyt on muotoutumassa jälleen eurooppalainen identiteetti - samaan tapaan kuin antiikin aikana roomalaisuus ja keskiajalla kuuluminen kristikuntaan.
Ennen vuotta 1229 Suomea ei ollut kansakuntana. Oli vain kolme heimoa: varsinaissuomalaiset (finnar, sumi), hämäläiset (tavaster, jemi) ja karjalaiset (kareler, korela). Kaikki olivat enemmän tai vähemmän vihoissa keskenään.
Turun hiippakunta siirtyi 1229 paavin suojeluvaltioksi. Tästä voidaan laskea Suomen historian alkavan hallintoyksikkönä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun varsinaissuomalaiset ja hämäläiset olivat samaa hallintoyksikköä, joskin yhä eri heimoja.
Suomi oli siis 1229-1249 de facto autonominen valtio, jota hallitsi Turun piispa (Tuomas vuoteen 1245) ja joka oli tilivelvollinen toimistaan ainoastaan Paaville. Siihen kuuluivat Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Pohjanmaa ja Häme.
1248 Turkuun nimitettiin ruotsinmielinen piispa, Bero. Loppuvuodesta 1249 Birger Jaarli hyökkäsi joukkoineen perimätiedon mukaan Vantaanjokea pitkin Hämeeseen, nujersi hämäläiset ja perusti Hämeen linnan. Lyypekin kronikan mukaan tämä merkitsi Suomen alistamista Ruotsin valtaan ja itsenäisen Turun hiippakunnan alistamista Uppsalan arkkihiippakunnan ylivaltaan.
1284 perustetaan Itämaan herttuakunta, jonka ensimmäisenä herttuana on Birgerin pikkuveli Bengt (Pentti). Vaikka herttuakunta onkin olemassa vain de jure, merkitsee se kuitenkin myös ensimmäisen maallisen hallintoyksikön syntyä Suomeen. Herttuan valtaa käytti Turun linnan käskynhaltija.
1293 Tyrgils Knutsson hyökkäsi joukkoineen Karjalaan, jossa ne löivät karjalais-novgorodilaisen armeijan. Retken päätteeksi perustettiin tukikohdaksi Viipurin linna ja länsikarjalaiset alistettiin Ruotsin valtaan. Tämä merkitsi Karjalan jakoa kahtia. Siihen saakka ortodoksiset karjalaiset jakautuivat kahtia; ruotsinpuoleiset karjalaiset katolilaistettiin ja novgorodinpuoleiset jäivät yhä ortodokseiksi. Karjalan valloitus merkitsi kuitenkin hämäläisten ja karjalaisten välisen jatkuvan heimosodan loppumista. Hämäläis- ja karjalaisalueiden väliin jääneeseen erämaahan syntyi molempien puolten uudisasukkaista savolaisten heimo.
1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha. Tämä merkitsi ensimmäistä paperille (pergamentille) vietyä sopimusta ja maa-alueen määritettyä rajaa. Suomi kattoi nyt Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Uudenmaan, Hämeen, Savon ja Länsi-Karjalan.
1544 syntyi Suomen kirjakieli. Tänä vuonna ilmestyi Mikael Agrocolan toimittama ABC-kirja eli ensimmäinen suomenkielinen aapinen. Suomen kirjakielen pohjana olivat lounaismurteet. 1548 ilmestyy Uusi testamentti suomeksi.
1556 Itämaan herttuakunta muuttuu de juresta de factoksi, ja Suomen herttuaksi nimitetään Kustaa I Vaasan poika Johan (myöhemmin kuninkaana Juhana III). Hän pitää hovia Turun linnassa. Suomen vallankäyttö keskitetään ja konsolidoidaan, ja entiset maakunnat menettävät lopullisesti autonomisen asemansa.
1595 solmitaan Täyssinän rauha. Suomen herttuakuntaan kuuluvat nyt lisäksi Kainuu ja Lappi. Suomi hallintoalueena on nykyisen kaltainen. Hallintokielenä on toki ruotsi.
1642 ilmestyy ensimmäinen täydellinen Raamatun painos suomeksi. Tämä laitos on yhä edelleen käytössä joillakin lahkoilla. Tämä Raamatun laitos levisi käyttöön koko Suomeen, ja oli ensimmäinen koko Suomen levikillään kattanut kirjallinen teos. Suomen kirjakieli oli lopullisesti muototutunut ja pappien levittämän lukutaidon myötä yhdisti kaikki Suomen heimot.
1700-luvulla alkoi kansallistunteen kehittyminen ja yhtenäisen kansallistietoisuuden synty. Kirjakielessä siirrytään vanhasta kirjasuomesta nykykirjasuomeen. Rajapyykkejä tässä ovat mm. Daniel Jusleniuksen ensimmäinen suomen kielen sanakirja, Henrik Porthanin tutkimukset suomen kielestä, suomen historiasta ja suomalaisista kansantavoista. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä 1776 (Tietosanomat).
1800-luku merkitsee todellista kansallisen heräämisen aikaa. Tärkeä rajapyykki on 1809, ja Suomen herttuakunnan sekä Ahvenanmaan liittäminen Venäjän kolmoismonarkiaan Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Nyt Suomi tunnustetaan ensimmäisen kerran de facto kansakunnaksi. Tästä voidaan alkaa puhumaan Suomesta maana; kansakunta syntyi noin sata vuotta aiemmin. Myös suomenruotsalaiset alkoivat nyt tiedostaa olevansa suomalaisia eivätkä ruotsalaisia. Viimeistään Kalevala 1835 merkitsi, että Suomi maana ja heimona, sellaisena kuin me sen tunnemme, oli lopullisesti syntynyt.
Viimeinen rajapyykki luonnollisesti oli itsenäisyysjulistus 6. joulukuuta 1917.
Koulussa opetettiin juuri niinkuin kerroit, mutta meille korostettiin vielä Anjalan liiton merkitystä, koska silloin (1788-90) kaiketi ensimmäisen kerran esitettiin ajatus Suomen valtiosta puskuriksi Ruotsin ja Venäjän välille. Lisäksi korostettiin suomalaisuusaatteen nousua 1800-luvulla, koska tämä muokkasi maaperää Snellmannin ym. toiminnalle.
kirkon oman historian mukaan nimitys Turun piispa otettiin käyttöön 1258.
>Suomi oli siis 1229-1249 de facto autonominen
>valtio, jota hallitsi Turun piispa (Tuomas
>vuoteen 1245)
Itse tulkitsisin asian samoin, jos ei dokumentteja tai todisteita löydy toiseen tulkintaan.
Ilman selviä dokumentteja en tulkitse tilannetta kenenkään toisen eduksi, sillä siihen ei ole mitään syytä.