Sonera-jupakka, Suomen taloushistorian pahin kämmi, oli lastenleikkiä sen rinnalla, miten kepu on hassannut muiden - suomalaisten rautakourien, metsäteollisuuden sekä elektroniikkasektorin - tuottamaa taloudellista arvoa routaisiin maihin, paskanajoon ja isoperse-isäntien pankkitileille.
Onneksi on EU, USA, WTO, SDP ja Kokoomus. Muutos on välttämätön-muutos on mahdollinen!
Onneksi on EU, USA, WTO, SDP ja Kokoomus. Muutos on välttämätön-muutos on mahdollinen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikä on tuo ko. rahasumma ? Kuka sen maksaa ? Kenelle ? Perustele ja erittele, älä nimittele ja herjaa.
Kun lasketaan yhteen EU:n antama ja kotimainen maatalouden tuki, jotakuinkin tuo summa siitä vuosittain on kertynyt.
Taloutta ei pidä vinouttaa tukemalla Björn Wahlroosin harrastusmaataloutta, eikä Sika-Nauta Anttilan kahta työtä pidä rahoittaa verovaroista.
Eu maksaa Suomelle 1,2 mrd euroa maataloustukea. Suomen kansallinen tuki omalle maataloudelle on 0,6 mrd euroa. Mittasuhteiden hahmottamisen vuoksi, ei prioriteettivertailu, Suomen maksama kehitysapu on 0,67 mrd euroa. Kehitysapu on määritelty nostettavaksi asteettain vuoteen 2010 mennessä 1,076 mrd euroon vuodessa. Tämän lisäksi tulee vielä muu tarvike ym. apu. Suomessa huudetaan tukka punaisena, että kehitysapua pitää nostaa, mutta maataloustuet pitää poistaa. Elintarvikkeiden hinnasta tuottaja saa n. 33 %, kauppa 24.6 %, teollisuus 27.5 % ja 14,5 % menee arvonlisäveroon. Lisäksi tuottaja maksaa osuudestaan tuloveron. Ts. tuottaja saa tuotteestaan n. kolmanneksen maksuna myynnistä, ja loput 2/3 tulee Cap-tukena, ympäristötukena ja LFA-korvauksena (luonnonhaittakorvaus). Tämä myynnistä tuleva 1/3 -korvaus kattaa juuri ja juuri tuotantoon uhratut panokset (mm. apulannat, siemenet, pääomakulut) Tästä kulurakenteesta nähdään, että kuluttaja saa ruokansa halvemmalla, kuin jos hän joutuisi maksaa tuotteen kokonaishinnan. Näin tuet hyödyttävät kauppaa, elintarviketeollisuutta ja ruoan kuluttajaa. Mitä tulee niihin rikkaisiin viljelijöihin totean vain seuraavaa. Tämä maatalouskulu- ja tuotantorakenne on EU:n rakentama, jossa suurimmat tuet maksetaan yhteisistä varoista Ranskan aatelisille ja Englannin ylimyksille. Ranskassa , Saksassa ja Englannissa hehtaaria kohti maksetaan huomattavasti suurempi tuki kuin Suomessa, koska maksujärjestelmä perustuu hehtaarikohtaiseen tuottoon, joka on noissa maissa suurempi kuin Suomessa. Toisekseen Suomi on vapaa maa, ja täällä saa jokainen lain puitteissa yrittää niin paljon kuin jaksaa. Vielä kuplasta nimeltään elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinta. Kaikki maat tukevat omaa maatalouttaan. Yksi suurimmista oman maatalouden tukijoista on USA. Se vain osaa nimetä omat tukimuotonsa sellaisiksi, että niitä ei voi vaatia poistettavaksi vapaan kauppapolitiikan perusteella.Yksi esimerkki tästä on kehitysmaihin vietävä elintarvikeapu, siis ei rahaa vaan viljaa , toinen halvat vientiluotot kolmas suhdannevaihtelutuet. Lisäksi USA on nostanut suoria maataloustukia 1996 ja 2002, joten nyt kun WTO- neuvottelut ovat alkaneet se voi laskea näitä tukia ilman haittaa omalle maataloutuotteiden viennille. Mutta neuvotteluvalttina se sillä on suuri vaikutus.
Kun vielä laskemme erilaiset ympäristötuet mukaanalkaa meikäpoikaa jo huimaamaan.
Muuten näitä ympäristötukia maksetaan aivan perusteettomasti = ei vastinetta miljoonille. Eräskin ympäristöministeriön virkamies sanoi että
ko tuet on käytetty turhaan, ei mitään vaatimusta vastineeksi. Kepulaiset vain nostavat ne.
Siksi niillä onkin oikein yhteiskunnan palkkaama neuvontajärjestö. On maatalousneuvojaa, on ympäristöneuvojaa, on maaseudun elinkeinokonsulttia ja neuvojaa, on maaseutusihteeriä on, on lomasihteeriä, on lomittajia,on eläkeneuvojat on, on ,on... ........
Liittymisneuvottelujen melskeessä cap-tuki jota maksetaan tiettyjen vuosien keskisadon mukaan jouduttiin hyväksymään toista tuhatta kiloa alemmaksi kuin mikä suomen todellinen sato olisi. Osassa maata tätä vajetta pystyttiin paikkaamaan lfa-tuella(luonnonhaitta korvaus) tämän lisäksi eroa keski-euroopan saamiin tukiin keksittiin kuroa umpeen ympäristötuella. Myöhemmin muistaakseni kokoomuksen Jari Koskinen onnistui neuvottelemaan koko suomen Lfa-tuen piiriin.
Maataloustukien kokonaisuudessa ympäristötuen osuus on 0,264 mrd euroa. Toisin kuin väität tämä tuki velvoittaa erittäin huolelliseen ympäristön suojeluun viljelyssä. Lisäksi sitä valvoo kunnan maaseutusihteeri ja TE-keskuksen valvojat. Jälkimmäiset mittaavat mittanauhalla suojakaistojen leveyksiä, ja tulevat jopa syksyllä lumen alta kaivamaan ja mittaamaan kyntösyvyyksiä. Suomessa on löydetty niin vähän väärinkäytöksiä verrattuna muihin EU-maihin, että komission virkamiehet vaativat Suomea lisäämään tarkastuksia, että löydettäisiin enemmän virheitä. Mutta tarkastusten lisääminen maksaa, ja ne rahat ovet poissa tuottajien kukkaroista . Kuluttajan ruoan hintaa se ei nosta, koska hän saa alkutuotteen kolmasosalla sen todellisesta arvosta. Mitä tulee luetteloon neuvojista, itse olen tavannut maaseutusihteerin ja TE-keskuksen tarkastajia. Kunnassa vierailee n. kerran viikossa parin tunnin ajan neuvoja, joka neuvoo investointitukien hakemisessa. Palkan maksaa TE-keskus. Ympäristömääräyksiä toteutan tilallani seuraavasti: lisätoimenpiteenä noudatan talviaikaista kasvipeitteisyyttä 30 % kokonaisalasta, josta saan korvausta 23,55 e /ha. Noudatan tarkennettua lannoitusta, josta en saa korvausta. Siinä lasketaan kasvien kuluttama fosfori- ja typpimäärä vastaamaan tarkalleen satotasoa. Valtaojien varteen jätän määräysten mukaisen 1 metrin suojakaistan, sekä joen varteen kolmen metrin suojakaistan. Nämä kaistat pidetään siistinä niittämällä, rehua niistä ei saa korjata. Ympäristötuen suuruus on CI -alueella 93,34 e /ha. Tulevassa tilatukijärjestelmässä velvoitetaan myös kartoittamaan ja suojelemaan tilan alueilla olevia monimuotoisuuskohteita, esim. kiviröykkiöitä, pensasryhmiä, lammikoita ,latoja , eliöstöä ja kasvistoa. Lisäksi olen käynyt kaikille pakollisen kasvinsuojeluainekoulutuksen, ja noudatan sen ohjeita ja määräyksiä tarkalleen. Kasvinsuojeluruiskun testaukset suoritetaan kunnostustoimenpiteiden lisäksi 5 vuoden välein. Suomessa ja Ruotsissa käytetään kasvinsuojeluaineita vain murto-osa verrattuna muihin maihin. Julkisuudessa on esitetty väite, että lannotteiden valumat vesistöihin eivät ole vähentyneet ennakolta lasketulla nopeudella. Tämä ei johdu siitä, että määräyksiä ei noudatettaisi, vaan siitä että muutosprosessit ovat luonnossa hitaita molempiin suuntiin. Toisekseen vesien likaantumisessa on liikaa korostettu maatalouden osuutta jo poliittisistakin syistä johtuen. Mm. lannoitefosforin käytön vähentyminen on jo nyt näkynyt satojen pienentymisenä. Tämän olen käytännössä havainnut, ja saman ovat todenneet muutkin viljelijät kun asiasta on keskusteltu. Sanokoot ympäristötutkijat liukoisen ja liukenemattoman fosforin osuuksista mitä tahansa. Se , että ympäristöministeriön virkamies kertoo sinulle tuollaisia asioita osoittaa hyvin heidän asenteellisuuden maataloutta kohtaan. Se ei ole uutta, mutta noin suuri asiantuntemattomuus ja sitäkautta ammattitaidottomuus hämmästyttää.
Jonka puheenjohtaja oli heti seuraavana päivänä vaatimassa eu:n budejettin myötä laskevia eu:n rahoittamia tukia korvattavaksi kansallisesti.