Täytyy heti ensiksi sanoa, etten halua ali- enkä yliarvioida kenenkään koulutusta. Ja sitten itse asiaan...
Eli kysymykseni koskee koulutussuunnittelijoiden koulutusta. Käsittääkseni suurin osa esim. kesäyliopistojen koulutussuunnittelijoista (joskus näkee tästä hieman poikkeavia nimityksiä, kuten koulutussihteeri, suunnittelusihteeri) on koulutukseltaan kasvatustieteiden maistereita. Tietenkin koulutussuunnittelijoiden työnkuva voi poiketa paljonkin toisistaan; osa k-suunnittelijoista (esimerkki 1) suunnittelee esim. yrityksille alusta loppuun asti koulutuksia. Tehtävään voi siis kuulua yrityksen työntekijöiden (esim. yksi työntekijäryhmä) koulutustarpeen analysoiminen, koulutuksen suunnitteleminen (kuinka laaja koulutus, mitä asioita käsittelee), opettajien rekrytoiminen, aikataulujen sopiminen, juoksevien asioiden (kuten matkajärjestelyt, tilavaraukset) hoitaminen, budjetin laskeminen. Osa k-suunnittelijoista (esimerkki 2) suunnittelee valmiita koulutuksia, hyvänä esimerkkinä avoimen yliopiston koulutusten suunnittelu. Tällöin esim. kurssisisällöt on tarkasti määritelty "isäntäyliopiston" toimesta, joten koulutussuunnittelijan työksi voi jäädä vain opettajien "metsästäminen", aikataulujen sopiminen, tilavaraukset, esitteiden tekeminen ja ylipäänsä kurssin markkinointi (osassa organisaatioista on sitten erikseen toimisto-, kurssisihteeri tms., joka hoitaa osan asioista, kuten esim. tilavaraukset). Mielestäni tällaisten esimerkki 2:n koulutussuunnittelijoiden tehtävät koostuvat lähinnä tavallisista toimistotöistä.
Joidenkin organisaatioiden sivuilla on lueteltu henkilökunta ja nimen perässä on kunkin henkilön toimenkuva sekä mahdollisesti koulutus (esim. Maija Meikäläinen, merkonomi, yleiset toimistotehtävät). Tätä kautta olen huomannut, että joissain organisaatioissa KM:n koulutuksen saaneet tekevät esimerkki 2:n kaltaisia tehtäviä. Haluaisinkin nyt tietää alalla olevilta ja/tai muilta, mitä mieltä olette siitä, että tällaisiin tehtäviin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto?
Haluan korostaa, että en tietenkään tiedä kovin tarkasti mitä kukin koulutussuunnittelija tekee työpaikallaan. Taannoin kuitenkin juttelin erään koulutussuunnittelijan kanssa (koulutus KM) ja hänen puheittensa perusteella hänen työtehtäviinsä _ei_ kuulu varsinaista koulutusten suunnittelua sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan jo suunnitelluille koulutuksille opetuspäivien sopimista jne. Minua siis ihmetyttää tarvitaanko tällaiseen työhön todellakin akateemista tutkintoa kasvatustieteen osalta.
Paljastettakoon nyt, että olen itsekin tehnyt tuollaisia esimerkki 2:n kaltaisia tehtäviä kesätyönä. Minulla oli opintosuorituksia yliopistosta (humanistinen ala) ja ammattikorkeakoulusta (kaupallisen alan ja viestinnän opintoja). En kokenut työssäni vaikeuksia ja työnantajaltani sekä työtovereiltanikin sain hyvää palautetta. Olen miettinyt päteekö tapauksessani sanonta "viisaus on sitä, että tietää ettei tiedä". Olenko siis sen verran tyhmä, etten vain käsitä mitä minulta puuttuva KM:n koulutus minulle toisi?
Ja vielä kertaalleen varmuuden vuoksi; en aliarvioi kenenkään työtä. Mietin vain, että kohtaako työtehtävät ja niiden hyvään suorittamiseen vaadittava koulutus toisensa.
Koulutussuunnittelijan koulutus
12
15624
Vastaukset 12
- Tätä päivää
Kyllä valitettavasti nykyaikana on niin, että akateemisella loppututkinnollakin moni päätyy suorittavan tason tehtäviin. Koulutusmäärät kautta linjan ovat liiallisia.
Esimerkki asian vierestä: teknisellä puolella moni amk-insinööri tekee nykyään tehtäviä, joihin 70-luvulla (jolloin opistoinsinöörikin oli iso herra) riitti pelkkä kansakoulupohja.- bluffia
60/70 luvun opistoinsinööreiksi valikoitui pääsykokeiden kautta ikäluokkansa paras aines.
Osa lensi ulos vielä opiskeluaikanakin.
Samoin työkokemusvaatimukset olivat olemassa ja useammilla yli vaatimustason. Itselläni esimerkiksi yli 5 vutta valmistuessani.
Tilanne näkyi kyllä palkkauksessakin.
Minun aloituspalkkani v1969, esikuntaosaston osastoinsinöörinä, pikkukaupungissa yksityisellä sektorilla, oli eläkevakuutusyhtiön laskelman mukaan 3346,84E/kk.
Ottaen huomioon, että palkkaindeksi on koko ajan kohonnut nopeammin kuin eläkeindeksi, olisi tämän päivän lukema jossain 5000E:n tienoilla.
Voi tänä päivänä tuntua epäluotettavalta mutta tilastoja kyllä löytyy.
Luulisin myös, ettei vakuutusyhtiö hyvyyttään maksa ylisuurta eläkettä!
Minun tekniseltä fysiikalta kolmisen vuotta sitten valmistunut poikani puurtaa toiminnanohjauskonsulttina kansainvälisen yrityksen palveluksessa neljättä vuotta noin 4000E:n palkalla!
Tuossa vaiheessa palkkani oli, edelleen vakuutusyhtiön mukaan, 4430E/kk. - Svenks Bord
bluffia kirjoitti:
60/70 luvun opistoinsinööreiksi valikoitui pääsykokeiden kautta ikäluokkansa paras aines.
Osa lensi ulos vielä opiskeluaikanakin.
Samoin työkokemusvaatimukset olivat olemassa ja useammilla yli vaatimustason. Itselläni esimerkiksi yli 5 vutta valmistuessani.
Tilanne näkyi kyllä palkkauksessakin.
Minun aloituspalkkani v1969, esikuntaosaston osastoinsinöörinä, pikkukaupungissa yksityisellä sektorilla, oli eläkevakuutusyhtiön laskelman mukaan 3346,84E/kk.
Ottaen huomioon, että palkkaindeksi on koko ajan kohonnut nopeammin kuin eläkeindeksi, olisi tämän päivän lukema jossain 5000E:n tienoilla.
Voi tänä päivänä tuntua epäluotettavalta mutta tilastoja kyllä löytyy.
Luulisin myös, ettei vakuutusyhtiö hyvyyttään maksa ylisuurta eläkettä!
Minun tekniseltä fysiikalta kolmisen vuotta sitten valmistunut poikani puurtaa toiminnanohjauskonsulttina kansainvälisen yrityksen palveluksessa neljättä vuotta noin 4000E:n palkalla!
Tuossa vaiheessa palkkani oli, edelleen vakuutusyhtiön mukaan, 4430E/kk.Niinhän se on että ennen oli kaikki paremmin. Laivat oli puuta ja miehet rautaa vai onko se vain niin että aika kultaa muistot. Onhan nykyäänkin vielä pääsykokeita kouluissa ja opiskeluaikanakin saattaa lentää pois mikäli suoritukset jäävät vähäiseksi. Mitään tilastollista näyttöä ei ole että nykypäivän insinöörityö olisi jollain tavoin huonompaa kuin ennen. Lienee asia olla toisinpäin että nykypäivän vaatimukset insinööreiltä ovat aivan eri kuin silloin joskus Beatlesien aikakautena.
- Svenks Bord2
bluffia kirjoitti:
60/70 luvun opistoinsinööreiksi valikoitui pääsykokeiden kautta ikäluokkansa paras aines.
Osa lensi ulos vielä opiskeluaikanakin.
Samoin työkokemusvaatimukset olivat olemassa ja useammilla yli vaatimustason. Itselläni esimerkiksi yli 5 vutta valmistuessani.
Tilanne näkyi kyllä palkkauksessakin.
Minun aloituspalkkani v1969, esikuntaosaston osastoinsinöörinä, pikkukaupungissa yksityisellä sektorilla, oli eläkevakuutusyhtiön laskelman mukaan 3346,84E/kk.
Ottaen huomioon, että palkkaindeksi on koko ajan kohonnut nopeammin kuin eläkeindeksi, olisi tämän päivän lukema jossain 5000E:n tienoilla.
Voi tänä päivänä tuntua epäluotettavalta mutta tilastoja kyllä löytyy.
Luulisin myös, ettei vakuutusyhtiö hyvyyttään maksa ylisuurta eläkettä!
Minun tekniseltä fysiikalta kolmisen vuotta sitten valmistunut poikani puurtaa toiminnanohjauskonsulttina kansainvälisen yrityksen palveluksessa neljättä vuotta noin 4000E:n palkalla!
Tuossa vaiheessa palkkani oli, edelleen vakuutusyhtiön mukaan, 4430E/kk.Niinhän se on että ennen oli kaikki paremmin. Laivat oli puuta ja miehet rautaa vai onko se vain niin että aika kultaa muistot. Onhan nykyäänkin vielä pääsykokeita kouluissa ja opiskeluaikanakin saattaa lentää pois mikäli suoritukset jäävät vähäiseksi. Mitään tilastollista näyttöä ei ole että nykypäivän insinöörityö olisi jollain tavoin huonompaa kuin ennen. Lienee asia olla toisinpäin että nykypäivän vaatimukset insinööreiltä ovat aivan eri kuin silloin joskus Beatlesien aikakautena.
- Bluffia
Svenks Bord kirjoitti:
Niinhän se on että ennen oli kaikki paremmin. Laivat oli puuta ja miehet rautaa vai onko se vain niin että aika kultaa muistot. Onhan nykyäänkin vielä pääsykokeita kouluissa ja opiskeluaikanakin saattaa lentää pois mikäli suoritukset jäävät vähäiseksi. Mitään tilastollista näyttöä ei ole että nykypäivän insinöörityö olisi jollain tavoin huonompaa kuin ennen. Lienee asia olla toisinpäin että nykypäivän vaatimukset insinööreiltä ovat aivan eri kuin silloin joskus Beatlesien aikakautena.
Kuules! Minulla on ollut sekä näitä amk-insinöörejä että DI-inssejä organisatiossani. Vain muutama DI. Koneheppu Oulusta, hyvä tekninen suunnittelija, kaksi TUTA:n kaveria Otaniemestä, toinen kehityskelpoinen mutta vaatii aikaa ja kokemusta, yksi vuorimies, väärässä tehtävässä.
Lisäksi useampia AMK-inssejä.
Lisäksi mahdollisuus nähdä ko. koulutusryhmien henkilöiden toimintaa rinnakkaisorganisatioissa.
Yhteistä kavereille tietämisen kapea-alaisuus, epäkäytännöllisyys ja puutteelliset työpaikan vaatimat ihmissuhdetaidot (kun ei haalarikokemusta niin ei ymmärretä ajatusmaailmaa).
Oikein johdettuina soveltuvat suunnittelu- ja tutkimustyöhön.
Esimiestehtäviin pitkä matka. Kaikista ei tietysti koskaan. - Pomo ja kouluttaja
Etsiskelin juuri oman organisaationi koulutussuunnittelijalleni koulutussuunnittelijan koulutusta ja löydettyäni viestisi minulle heräsi pakottava tarve vastata kyselyysi.
Jos ymmärsin kysymystäsi oikein, kysyit, mitkä ovat koulutussuunnittelija pätevyysvaatimukset ja mitä hänen pitäisi osata?
Toimin itse yksityisen koulutusyrityksen toimitusjohtajana. Ydinosaamistamme on pitkien koulutusprosessien suunnittelu ja toteuttaminen.
Koulutussuunnittelijanamme toimii olosuhteiden pakosta kaupallisen koulutuksen saanut tunnollinen ja tarkka henkilö. Loistava asiakaspalvelija. Hän toteuttaa loistavasti annettuja määrittelyjä, homma kouluttajat tarvittaessa ja tekee tarkkoja sopimuksia.
Kunnioitan näitä ominaisuuksia, mutta kaipaan niiden lisäksi seuraavia ominaisuuksia:
1) Kyky analysoida annettuja määrityksiä (opetussuunnitelmat) ja esittää niihin muutoksia tarvittaesas. Me toimimme teollisen monistamisen maailmassa, mutta olisi toivottavaa, että ihan jokaista tyhmyyttä ei toistettaisi. Vielä hienompaa on, jos yhteisössä on henkilöitä, jotka pystyvät tyhmyyksiä tunnistamaan.
2) Kyky rakentaa kouluttajalle tarkoituksenmukainen orientaatioperusta koulutuksen toteuttamista varten. Kouluttajan rekrytointi ei ole vapaan kouluttajan löytämistä vaan keskustelua annetun opetussuunnitelman toteuttamisesta tietyn kohderyhmän kanssa.
3) Kykyä ottaa selville kohderyhmän tarpeita ennen koulutuksen toteuttamista. Osa tarpeista selviää koulutuksen aikana, mutta tarvitseeko kaikki aloitaa suosta?
4) Liiketoiminta osaamista. Kykyä ottaa kantaa koulutuksen hintaan ja kustannuksiin.
5) Kykyä arvioida ja käyttää arvioinnin välineitä kouluksen seurantaan. Itse asiassa välineet ovat itseselvyys, mutta kaipaan ihmistä, joka pystyy analyysiin ja kehittämisehdotuksiin niiden perusteella.
6) Varmaan muita osaamisen alueita.
Tekstilläni halusin sanoa, että suurin osa työtä on suorittavaa. Usein ajattelua ja suorittamista ei ole hedelmällistä erottaa, mutta ihan liian paljon näen ihmisiä, jotka ovat kykeneviä ajattelemaan, mutta eivät pysty, koska eivät suorita työprosesseja = tosi tieto puuttuu tai päinvastoin: suorittavat, mutta eivät kyken ajattelemaan.
t. Pomo, joka mielellään palkkaa päteviä suorittamaan. - llllppp
bluffia kirjoitti:
60/70 luvun opistoinsinööreiksi valikoitui pääsykokeiden kautta ikäluokkansa paras aines.
Osa lensi ulos vielä opiskeluaikanakin.
Samoin työkokemusvaatimukset olivat olemassa ja useammilla yli vaatimustason. Itselläni esimerkiksi yli 5 vutta valmistuessani.
Tilanne näkyi kyllä palkkauksessakin.
Minun aloituspalkkani v1969, esikuntaosaston osastoinsinöörinä, pikkukaupungissa yksityisellä sektorilla, oli eläkevakuutusyhtiön laskelman mukaan 3346,84E/kk.
Ottaen huomioon, että palkkaindeksi on koko ajan kohonnut nopeammin kuin eläkeindeksi, olisi tämän päivän lukema jossain 5000E:n tienoilla.
Voi tänä päivänä tuntua epäluotettavalta mutta tilastoja kyllä löytyy.
Luulisin myös, ettei vakuutusyhtiö hyvyyttään maksa ylisuurta eläkettä!
Minun tekniseltä fysiikalta kolmisen vuotta sitten valmistunut poikani puurtaa toiminnanohjauskonsulttina kansainvälisen yrityksen palveluksessa neljättä vuotta noin 4000E:n palkalla!
Tuossa vaiheessa palkkani oli, edelleen vakuutusyhtiön mukaan, 4430E/kk.60-70-luvulla parhaat tekniikan alan osaajat ovat opiskelleet Teknillisessä korkeakoulussa. Sitä heikommat ovat silloinkin olleet opistoinsinöörejä. Edelleen diplomi-insinöörit ovat pätevämpiä kuin insinöörit. Ennenhän oli myös teknikkokoulutus, jota nykyisin ei ole. Näin heikoimmat tekniikan alan osaajat ovat nykyisin insinöörejä, parhaimmat edelleen diplomi-insinöörejä. Alojen kesken on nykyisin selkeä ero. Konetekniikan ja tuotantotalouden DI-opiskelijat ovat kuin yö ja päivä eli tutalaiset fiksuja ja konelaiset lähellä ammattikorkeakoulujen tasoa.
Koulutustasot ovat nousseet. Mielestäni koulutussuunnittelijan työ ei vastaa akateemiselle koulutukselle asetettuja vaatimuksia. - Anonyymi
Pääsisi edes suorittaviin tehtäviin, niin olisi hyvä.
- päällikkö
Ei noissa mainitsemissasi hommissa varmaan maisterin papereita tarvita. Mutta sama vika on monella muullakin akateemisella, meitä on liikaa ja joudumme (tai jopa pääsemme) koultustamme vastaamattomiin hommiin jos niihinkään.
Yleensä kai koulutusorganisaatioissa koulutuspäällikkö suunnittelee suuret linjat ja koulutussuunnittelija/-sihteeri/-koordinaattori käytännön suunnitelmat, nuo mainitsemasi.
Jos sinulla on maisterin paperit taskussa ja osaamista koulutettavasta alasta, on suurempi mahdollisuus edetä koulutuspäälliköksi. Silloin tarvii vaan ideoida ja sanoa muille mitä tekevät :D - tihguihgu
No tuota itselleni tulee lähinnä mieleen kysymykset sinulle siitä, kuinka hyvin itse päättelisit osaavasti tehdä opetussuunnitelmatyötä, sekä myös itse koulutustyötä (jota koulutussuunnittelijat usein myös tekevät)?Mielestäni siihen jos mihin tarvitaan niin kasvatustieteellistä, kuin myös poikkitieteellistä osaamista.Että kyllä se maisterin tutkinto on aika paikallaan, ettei mene sormi suuhun jos pitää jotain muutakin tehdä kuin keittää kahvia ja lähetellä sähköposteja.suosittelen..
- maisterin tutkinto
En sano etteikö maisterin tutkinnosta olisi hyötyä, mutta koulutuksia ja koulutuksien suunnittelua voidaan tehdä ilman maisterin papereita... itse olen toiminut 7 vuotta kouluttajana (atk), hankkinut kurssilaiset, arvioinut kurssilaisten koulutustarpeet ja tehnyt siitä koulutussuunnitelmat... ja tähän kaikkeen olen päässyt pelkillä opistoasteen tutkinnoilla... outoa?
- Anonyymi
Lähtökohtana koulutussuunnittelijaksi tai muuhun tehtävään valikoitumisessa on kilpailutilanne työmarkkinoilla. Koulutussuunnittelijan nimike on yleensä arvostettu. Siksi on luontevaa, että maisterit pyrkivät niihin töihin. Ongelmaksi voi muodostua, jos käytännön työt ovat jollain toisella henkilöllä kuten sihteerillä. Silloin suunnittelijalta puuttuu kokemus käytännön tehtävistä, joten suunnittelu voi olla kuulopuheen tai mutun varassa. Jos käytännön työtä tekevää vielä aliarvostetaan, eikä näkemyksiä myönnetä sihteerin tai muun alemman työntekijän näkemyksiksi, on hankala soppa valmis. Korkeakouluissa näkee paljon tilanteita, joissa suunnittelija tai muu ylempi omii nimiinsä muiden näkemyksiä ja osaamista, kun oma käytännön työpohja puuttuu, etenkin tuoreista töistä. Esimieskin saattaa mennä mukaan ja kohdella ylempiin tehtäviin tai nimellisiin vastuutehtäviin valittuja myös töiden tekijöinä. Töiden analysointi ja niistä puhuminen ovat kuitenkin erikseen käytännön töiden suorittamisesta niiltä osin, kuin työt on käytännössä tehnyt joku muu henkilö. Tätä ei ikinä pitäisi unohtaa. Jos suunnittelija haluaa sanoa tehneensä työt, pyytäköön saada tehdä ne jo siinä vaiheessa, kun töitä on tarkoitus alkaa tehdä ja kun niitä käytännössä tehdään. Jälkeenpäin töiden tekijäksi ilmoittautuminen ja kokouksissa tai opettajille tekijänä esiintyminen on vain valehtelua, olkoon kuinka yleistä tahansa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 43935
- 95923
Tiesitkö? Jorma Uotisen EX-rakas on Helena Lindgren - Nämä ovat välit nyt: "Me ollaan..."
Jorma Uotinen ja Helena Lindgren olivat avoliitossa v. 1982-1999. Pariskunta oli aikansa näyttävä julkkispari, missä i19775- 116731
Anteeksi J-mies
Anteeksi että myötävaikutin siihen että rakastuit minuun, jota et voi koskaan saada. Viimeksi kun näimme ja katselimme t80678Olet nainen ollut vaikein rasti
Eniten olet tunteitani myllännyt ja niitä kuluttanut, ja tuottanut. 🤔34624- 43621
Minä muistan
Minä muistan sinut nauravana. Sellaisena, joka sai tavallisenkin hetken tuntumaan vähän kevyemmältä, kuin huoneeseen ol45600- 19586
- 46568
Kenen viisautta on ollut laittaa tie väärällä murskeella pilalle
Kenen viisautta on ollut kun Siimeksen/Kylmänpurontie pantu pilalle kun on ajettu liian karkeaa mursketta. Rengasliikke20535- 33533
- 36522
Siinä kävi mies nyt niin että tämä ämmä muuttaa ulkomaille
Vuonojen maa kutsuu, joten ei hätää. Et kuule minusta enää. 😂 Lycka till! Ämmä riittää.66509- 25502
Ähtäri on taas TV: n ja radion ykkösuutinen
Uusi podcast on julkaistu ja on nyt kuunneltavissa. Mot on tehnyt hyvää työtä! Mikko Savola ja kepu ei ota mitään vast44486Mitä muuta on olemassa kuin lisääntyminen
Jos mies ei pääse lisääntymään niin mikä hänen osansa elämässä on? mitä jää jäljelle? Hän on vain muiden palvelija kok106477Koska Martina viettää aikaansa lapsiensa kanssa
Äiti vaan juoksee miehen perässä Tallinnassa, Lontoossa, Turussa. Kyllä oli kätilö oikeassa, kun sanoi, että ei olisi ka132460- 44454
Pahkalassa tapahtuu
Mitäs on tapahtunut yöllä pahkalan kerrostaloilla.oli poliisia ja ambulanssia taas vaihteeksi7427