Tuolla alempana nimimerkki hansutuulia hyrisee tyytyväisyyttä, kun on saanut vietellyksi jonkun ihmispolon lahkonsa paulaan, ansaan, retkuun. Kysynkin nyt: eikö ihmisen hädänalaisen tilan käyttäminen ole synti? Eikö valheellisten ja perustelemattomien helluntaiharhojen levittely ole tuomittavaa? Jos ei ole, miksi ei ole? Pnjan valehtelu kai kuitenkin synti?
Miten hädässä apua kaipaavan ihmisen harhauttaminen voi muka olla hyvä asia?
Miten hädässä apua kaipaavan ihmisen harhauttaminen voi muka olla hyvä asia?
Vastaukset 45
Vanhimmat
säälittävä pelle/reppana.
Uudestikastajat väijyvät samoin kuin russelilaiset ja muut lahkot, niitä luterilaisia jotka tulevat uskoon.
Kun he tietävät yhdenkin olevan herätyksen tilassa
he juosta jolkuttelevat suden lailla sellaisen puolustuskyvyttömän luokse ja aikansa valheitaan kertoen, pistävät sellaisen poskeensa.
Eivät edes häpeä moisesta käyttäytymisestä.
Sait hymyn nousemaan huulille :)
Kaiken maailman susia...
Pakkokastajien työt vähenivät, kun joukosta 70000 erosi viime vuona.
Ihminen on sellainen eläjä,ettei se tahdo pakon vallassa elää.
Eli tässä lopun ajassa ihmiset ovat ajatelleet Jumalan armoa ja vapautta, enemmän kuin lapsikasteen pakkoa.
Tuo edellä kirjoittamani luku koski kylläkin sve-mamman maata.
Tuntui olevan suuri rahallinen huoli svean papeille, kun radiossa keskustelivat.
Ei sen puoleen kyllä heillä nappulaa riitää.
Helarit ei onneksi kuulu tuohon uudesti kastajien joukkoon, kastetaan uskoon tulleet ja sillä sipuli.
Onhan niitä huonompiakin kultteja, esim. Jehnut, mormuskat tai lestat.
On se kovaa tämä elämä. Kaiken maailman juonittelijoita vaanimassa puolustuskyvyttömiä ihmisiä, jotka haluavat ottaa Jeesuksen vastaan.
Ehdottaisin, että perustaisit Puolustuskyvyttömien Reppanoiden Pelastuskomitean (PRPK). Sinun on aika nousta vastarintaan, olen varma että saat runsaan kannatuksen. Nyt vain liput liehumaan ja kohti taistelua! ;)
Hädänalaisen tilan hyväkseen käyttäminen ON vähintään moraalitonta, paitsi teidän lahkosaatanoiden mielestä. Teille se on lahkon elinehto.
Niin: te sanotte, että joku on "halunnut ottaa paskanne vastaan", kun ensin tyrkytätte sitä kieli ryvella niin ahneesti, että hädässä oleva antaa lopulta periksi, koska lupaatte niin kauniita katteettomia. Sitä se on se käännytetyn haluaminen.
Persutapa itse vaikka tekopyhien valehtelijoiden yhdistys. Helluntaiseyrakunnissa on siihen sakkiin paljon sopivaa kauraa.
olla edes kaverina? sillä suustasi tulee sellasta tekstiä, että oma äitisikin sinua häpeäisi!
Niin, mikä nyt on kenenkin mielestä moraalitonta ja mikä ei. Kyllä meidän "lahkosaatanoiden" on ihan turha yrittää mitään, ellei ihminen itse halua vastaanottaa sanomaa. Ei kukaan pakolla julista, tai jos joku niin taitamaton on, ainahan voi kävellä ohi korvat tukossa.
Mielestäni on erikoista, että aliarvioit suuren osan ihmisistä noin pahasti. Kyllä kaikilla ihmisillä on täysin oma vastuu itsestään ja valinnoistaan. Vastuu ei ole evankeliumin julistajilla (he ovat vastuussa Jumalalle), vaan niillä, jotka sanoman kuulevat. Heillä on viimeinen sana.
"Kieli ruvella tyrkyttäminen" on aika kaukana todesta, ainakin minun lähipiirissäni. Nykyään ei kukaan halua edes puhua uskonasioita sivuavistakaan asioista, joten suoran evankeliumin julistaminen on aika hankalaa. Siksi pyrinkin vain todistamaan elämälläni, ja olemaan aina valmiina vastaamaan mihin toivoni perustan. En todellakaan halua tyrkyttää kenellekään mitään, mutta toivon, että jokainen pelastuisi.
Yksinäisyyden tunne voi aiheuttaa epätoivon ja masennuksen tuntemuksia, mikä jo sinällään altistaa päihderiippuvuuteen. Rakastetuksi ja huomioiduksi tulemisen kokeminen voi täten auttaa pääsemään riippuvuuksista irti, mielihyvän tunteita alkaa ilmaantua myös ilman kemiallisten aineiden elimistössä aiheuttamaa responssia.
Näissä tapauksissa huono puoli on siinä, että uskonlahkolaiset käyttävät kurjaan tilanteeseen ajautuneen henkilön heikkoutta hyväkseen. Tarjoamalla näennäistä yhteenkuuluvuutta, rakkautta ja välittämistä saadaan kemiallinen riippuvuus korvattua psykologisella uskontoriippuvuudella. Elimistöa rappeuttava vaikutus jää tällöin pienemmäksi. Kokonaisuuden kannalta tilanne olisi kuitenkin hallinnassa vasta sitten, kun ihminen pääsisi irti myöskin uskonyhteisöstä, joka valheellisesti täyttää uhrinsa rakkaudenkaipuun.
ihan hyvä selitys, mutta miksi uskoontulleet ihmiset sitten eivät toivuttuaan yksinkertaisesti eroa "lahkosta"? Eihän heitä lopulta mikään pidättele, jos kerta se on niin haitallista. Ehkä pointti on siinä, että he saavat sieltä merkityksen elämäänsä. Onko siinä jotain pahaa? Onko ongelma jos ihminen löytää elämälleen suunnan, joka auttaa häntä tasapainoiseen elämään ja toisten ihmisten rakastamiseen ja tukemiseen?
Riippuvuuksista, olkoon kyse kemiallisista tai psykologisista, ei ole helppoa irrottautua. Uskonto muodostuu eräänlaiseksi korvaushoidoksi, kuten nikotiinipurkka tupakan polttajalle.
Onko sinulla jonkinlaista tutkimusaineistoa tukemaan väitöstä?
olen 47 vuotta kamppaillut irti siitä lahkosta jossa minun oli oltava.Uskonnollisuuden lahkosta.Koska en kelvannut muuten vanhemmilleni-äidilleni-kuin oli oltava uskonnollinen.
tämä on karmeaa.tästä irtipääsy.tänäänkin taas terapiassa sitä karmeutta sain purettua.
mieletöntä väkivaltaa tehdään uskonnollisuuden takia.ja olen syyllistynyt tähänkin syntiin omien lasteni kohdalla.olen painostanut heitä väärällä tavalla.
saankohan sen anteeksi?olen surullinen sen johdosta.olen jatkanut vanhempieni sairasta mallia.
olen rukoillut tämän asian puolesta.kuinka olenkaan vammauttanut omat rakkaat lapseni-voi kullanmurujani.
olen hyvin surullinen tästä.olet työmies oikeassa.uskolla ja uskonnollisuudella tehdään murhia.sieluja silvotaan.koko elämä mennyttä.
miten tästä eteenpäin??
..kristinuskon sanoma itsessään vaikeuttaa uskosta luopumista. Kirjoitin jo aiemmin asiasta ja laiskana kopsasin yhen kohdan sieltä tähän:
"Mustavalkoinen valinnan paikka. Useimmiten valintatilanteet elämässä sisältää useampia valintamahdollisuuksia ja voi olla vaikea tietää mikä on paras vaihtoehto, kun muutkaan ei niin huonoja ole. On vain valittava jokin.
Kristinuskon (samaten islaminuskon) mukaan vaihtoehtoja elämän "kulkusuunnan" valitsemisesa on tasan kaksi: toinen vie tuhoon ja toinen paratiisiin. Jos henkilö on uskovainen (on siis josain vaiheesa hyväksynyt teorian mm. kahdesta vaihtoehdosta ihmiselle), hänellä on jatkuvasti tämä mielesä eikä tohdi asettua kovin paljoa poikkiteloin Jumalaansa vastaan, siis epäillä uskoaan eli omaksumaansa teoriaa elämästä ja kuoleman jälkeisestä elämästä. Kun vielä oma uskonteoria mm. kertoo epäilyjen olevan "pimeyden ruhtinas Lucifeeruksen" juonitteluja, on asetelma vankkumattomasta uskosa pysymisestä valmis.
Huonompi vaihtoehdoista siis johtaa uskovaista peloittavaan helvettiin. Kristinuskon tarjoama valintakysymys on mielestäni naiivin mustavalkoinen."
Vois jatkaa, että kristinuskon asettamaan valinnan paikkaan lankeaa varsinkin hiukan yksinkertaiset ja "onnelliset" ihmiset mutta turhaa näräähän se vain aiheuttas.
Hiukan pistää ihmetteleen miten niin suuri osa ihmiskunnasta sortuu uskomaan typerän naiiveihin sankaritarinoihin kuten kristinusko ja islam (sankareina ihte Jeesus ja toisesa kait Allah vai ketä sielä onkaan). Kertooko se jotain ihmislajista? Omien synkkien arvioiden mukaan väh. yli puolella ihmisistä ei ees oo potentiaalia omaan kriittiseen ajatteluun, minkä seurauksia on mm. "sankarien" (Kiinan Mao tse tungit, Hitlerit, Napoleonit, Bushit ja muut suuret kansanjohtajat jotka vain osaa hyvin hallita typerää kansaa) perässä kulkeminen ja myytteihin uskominen joille todellisuuspohjaa saa hakea. Kukas sanokaan että uskonto on oopiumia kansalle..? Tais osua valitettavan oikeaan.
vielä elämää elettävänä. Vaikea on kuvitella, että kenenkään elämä täydellistä voisikaan olla. Monet vaan eivät saa elämänkoulussa suppeaakaan oppimäärää läpi eikä ikä tuo viisautta eikä laajempia näkökulmia. Sinun tapauksessasi nyt on toisin. Myöskin täydellinen vanhemmuus lienee teoreettinen asia, kaikki vanhemmat varmaan tekevät virheitä kasvatuksessa. On sitäpaitsi täysi syy olettaa, että lapsesi ymmärtävät sinun tilannettasi ja sen, että äitiliini on tullut iänmyötä entistäkin fiksummaksi. =)
Jeesus-riippuvuus on valtava asia,kertakaikkiaan.
Tästä riippuvaisuudesta minua ei erota mikään,eikä kukaan!"Ja minä annan heile iankaikkisen elämän ja he eivät ikinä huku,eikä kukaan ryöstä heitä minun Isäni kädestä." Kiitos Jeesus!
Olet kuitenkin ymmärtänyt kristinuskon sanoman väärin (tai ainakin katsot sitä väärältä kantilta). Kyseessä ei ole niinkään kuoleman ja kadotuksen pelko, vaan pikemminkin usko ja toivo pelastuksesta, vapautuksesta, ikuisesta elämästä. Tämä sanoma tuo ihmisille lohdutuksen ja merkityksen elämään. Sanoma on itse Elämä.
En tiedä sinun elämänfilosofiastasi, mutta mikä tekee siitä paremman kuin kristinuskon vastaava? Kun ajatellaan objektiivisesti, ei elämänfilosofioita voi asettaa paremmuusjärjestykseen, vaan "jokainen on oman onnensa seppä". Uskon, että todellinen onni ja Elämä löytyy yksin ja ainoastaan Jeesuksesta ja Hänen pelastustyöstään ristillä.
P.S. Kieltämättä tuo nietzscheläinen sankarifilosofia on todella ankea, ja pitää harmillisen usein paikkansa. En kyllä näe mitään yhtymäkohtia kristinuskon kanssa, sillä Nietzschehän nimenomaan piti sitä filosofiansa pahimpana vastustajana. Jeesuskaan ei tehnyt itsestään sankaria, vaan nöyrän palvelijan joka teki taivaallisen Isänsä tahdon. Hän ei missään tapauksessa käyttänyt massoja sumeilematta omiin tarkoituksiinsa.
Tiedän että uskovaiset esittelevät kristinuskoa vapautuksen ja toivon sanomana vaikkakin kadotuksesta puhumalla kans saadaan porukkaa haaviin (herätyskokoukset ym. herkän mielen tilanteet). Ensisijaisesti uskovainen varmaankin ajattelee uskomansa pelastumisen ihanuutta mutta käsittelinkin esimerkissä tilannetta, jolloin uskovan usko on koetuksella. Tällöin mainitsemani seikka on varmastikin hyvin suuressa osassa pitämässä uskova "ruodussa".
Ajattelenko että elämänfilosofiani on parempi kuin vaikkapa kristinusko? Kun asiaa objektiivisesti tarkastelen, en näin voi ajatella. Omalla kohdallani olen tietenkin havainnut omani parhaimmaksi :)
Kirjoituksissani tuon vain ilmi esille havaitsemiani epäkohtia kristinuskossa (miksei muissakin), joskus tiukan asiallisesti, joskus vähemmän asiallisesti. Keskeisin ajatukseni on, että totuutta (loppujen lopuksi) mistään ei voi TIETÄÄ. Tämän vuoksi en pahemmin mieti elämän tarkoitusta ym. vaan vain yritän elää elämää.
Uskovaisilla on mielestäni yleisestikin uskossaan se jännä piirre, että jossain vaiheessa heidän uskonsa muuttuu tietämiseksi. Varmana todetaan, että mikä on Jumalan mielen mukaista, kuka on menossa helevettiin ym. Tuota seikkaa vastustan jyrkästi. Oma usko vaihtuu yhtäkkiä tietäjän rooliin, Jumalan sanansaattajaksi. Onko USKOvainen tällöin muuttunut TIETÄväiseksi?
Lausettas soveltaen omalle kohdalleni uskon, että todellinen onni ja elämä löytyy tajuamalla, ettemme loppujen tiedä mistään mitään:) ja elämällä tätä mahdollisesti ainutta elämäämme aidosti läsnä kussakin hetkessä.
Kiitti käsitteiden opettamisesta. Nietzscheläinen sankarifilosofia on siis käsite kuvailemalleni asialle. En itekään usko, että mahdollisesti elänyt Jeesus ite ois ollu tällanen valtaa haikaileva diktaattoriluonne mutta minkäs teet ku ihmiset vielä 2000 vuotta jälkeenpäinkin näkyy Jeesukseen "sankarina" suhtautuvan, jota sitten sokeasti seurataan. Riittää että toteaa uskovans Jeesukseen ja sillä sipuli. Tuskin Jeesus itekään esim. ajatteli, ettei hänen ajatuksiinsa ja toimintaansa sais suhtautua kriittisesti. Kuitenkin, mitä arvelet uskovaisten reaktioksi, jos hell. srk:n kokouksesa menisin pönttöön esittään kritiikkiä Jeesuksesta?
Jeesus Raamatun mukaan opetti monia hienoja periaatteita ja halus ihmisten niitä noudattavan mutta ihmiset on vääntänyt Jeesuksen hajatelmista opin, jossa uskominen Jeesukseen tarkoittaa jotain oudon mystistä sen sijaan että uskottais, että ois aika fiksua toteuttaa Jeesuksen opettamia asioita käytännön elämäsä, mikä mielestäni olisi todellista kristinuskoa, jos sellainen pitäisi määritellä. Toisaalta, ko. periaatteiden ja elämänviisauksien toteuttamiseen ei mielestäni Jeesuksen opetukset ole välttämättömiä.
Hyvin kirjoitat, kiitos asiallisuudesta :)
Ymmärrän täysin pointtisi. Kaikkihan on uskosta kiinni. Minä olen löytänyt henkilökohtaisen varmuuden Jumalan olemassaolosta, enkä voi sitä tehdä tyhjäksi. Silloin valehtelisin itselleni. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, kunhan se ei ole uhaksi muille ihmisille.
P.S. Taijat olla pohojammaalta murtehen perusteella...
Pohojanmaaltahan minä alunperin, mehtisä kasvannu, lehemien ja muien kantturoien kaa touhunnu :)
>Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, kunhan se ei ole uhaksi muille ihmisille.<
Naulankantahan. Jatkethan praataamista.
Ihtekki asustelen täälä mehtien keskellä Pohojammaalla, lehemiäki oli vielä puoli vuosikymmentä sitten :) Ajat alkaa hilijalleen muuttuhan.
kohtaa hansutuulia oli levittänyt helluntaiharhoja. Toisen hädänalaisen tilan käyttäminen on aina synti ja väärin. Missä sitten tällainen tapahtuu, jos ihminen itse on etsinyt elämälleen perustaa ja todennut sen olevan Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa yksin. Ei kysymys olen helluntailaisuudesta tai helluntailaisesta, enempää kuin jostakin muusta pulluntailaisesta. Jokainen kristitty on velvoitettu hoitamaan kyseisiä papillisia tehtäviä kohdatessaan tällaisen lähimmäisen. Se on Jumalan tahdon mukainen tehtävä. Aivan sama koskee luterilaistakin, kuten edellä viittasin. Raamattu sanoo, että jokainen joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmisten edessä, sen ihmisen hänkin tunnustaa Jumalan edessä. Raamattu sanoo, että enkelitkin riemuitsevat taivaassa jokaisesta parannuksen tekijästä. Tässä kyseisessä tapauksessa voi sanoa, että hädässä ystävä tunnetaan. Totisesti.
on kuin hyeenat luterilaisen juuri uskoontulleen kimpussa, jos sattuvat siitä jossain kadunkulmassa kuulemaan...ja sitten houkutellaan "ensin usko ja vasta sitten kaste" mantrat ja hokemat lähtee pyörimään...
tuo sinun hysteerisyytesi ehkä kaipaa enemmänkin hoitoa kuin huolesi "hellareista". Sinähän vaikutat olevan suorastaan paniikissa. Oletan, että lääkityksesi ei ole kunnossa.
sieltä nurkan takaa huumeita eks ilmatteeksi ja sitten perivät vielä maksun jatkossa! Mutta tämäpä lahja on ilmainen, kertamaksuna hoidettu.
Missäpä sellaista lahjaa on tarjolla josta ei tarvitse maksaa.
Parempi Jeesuksen seurassa, kuin maata katuojassa.
sieltä et pääse ennenkuin maksat viimeisenkin rovon
Tuossako ovat KAIKKI mahdolliset vaihtoehdot? Kyllä sitä aikuinen ja tietoaKIN arvostava ihminen pärjäilee mainiosti ihan katuojan ulkopuolella ihan ilman hihhuleitakin.
ulkopuolella saattaa tosin hyvinkin pysyä. elää peräti täysin normaalia ja hyvääkin elämää, tehden hyviä tekojakin.
vaihtoehtoja on kristittyjen näkökulmasta vain kaksi olemassa. iankaikkinen ilo vapahtajansa luona tai iankaikkinen kadotus erossa jumalasta.
ei se sen kummempaa ole. näin kaikki kristityt tietävät asian olevan. ei ole eroa, kuuluuko helluntaihin, luterilaisiin, vapaakirkkoon jne.
it`s your choice.
olet kyllä todella säälittävä! okein aloitus piti laittaa kun alkoi päähän ottamaan.
SIIS: YES , MUTTA EN TUOSSA SÄVYSSÄ. ON IHANAA, ETTÄ EDES JOKU JOHTAA IHMISIÄ JEESUSEN LUO.
PITÄNEE RUETA KÄYTTÄMÄÄN
REKISTERÖITYÄ NIMIMERKKIÄ,
NIIN EI TULE
VÄÄRINKÄSITYKSIÄ. T.NASU
Eikö olekkin hyvä, että sinun ei ole pakko, siis tulla kokemaan samaa? Mutta anna muiden etsiä Jumalaa, vaikkei se pelastus ehkä sinun kuvioihisi kuuluisikaan.Ja vielä, tuskinpa se sinun seurueesikaan, pystyisi tarjoamaan parempaa?
Parempi niin, kuin että kävisi kuten eräässä tuntemassani tapauksessa, jossa homo raiskasi puolustuskyvyttömän uhrin. Eikä muuten ole ainoa tapaus, on myös omakohtainen kokemus homon suorittamasta hyväksikäytöstä. Että näin.
Ei ole kauaa kun suomalainen homo raiskasi 160 alaikäistä poikaa thaimaassa!
Onko lasten harhauttaminen homoseksuaaliseen suhteeseen hyvä asia?
Sinä olisit kai tehnyt kaverista homon. Ketä homous on auttanut.
Ihan pikku oikaisu: homoksi EI voi vietellä eikä käännyttää, helluntailaiseksi voi. Siinä on iso ero.
Pitäisikö sinusta siis ihmisen seksuaalisen suuntautumisen auttaa häntä jotenkin? Miten ja miksi?
Ketä lahkolaisuus on auttanut? Kun riippuvuuteen tarjotaan avuksi toinen riippuvuus, se on vain ojasta allikkoon hyppäämistä.
Näin "syntymä" alkiksen riipuduudesta sen verran, että se vaihtui uskoon, se ei ole sama kuin riipuvuus, vaan paremminkin vapaus, koska nyt olen vapaa, vaikkakin avioliitossa.
Eli näin sitä pikku hiljaa "syntymä- alkiskin" eheytyy.
Olen kanssasi samaa mieltä, että homous ei ole sairaus, kuten ei alkkis.
Minulle kyllä meinas välillä sairauksiakin tulemaan, kuten monille homillekin on tullut erittäin ikäviäkin.
Joten riipuvuus ei ole sama kuin elävä usko Kristukseen, sehän tarkoittaa myös sitä, ettei tarvitse murjottaa siteissä sängyn pohjalla, vaan saa vapaasti auttaa kanssa matkaajaa.
Muuten se toine hömpsy on oman todisksesa perusteella lopetellu hömpsyilyt ja tahtoo kasteelle.
Miten voisin mielestäsi häntä nyt auttaa tällä uudella tiellä, kertoi minulle toissa iltana tuolla kirpiksellä, kun kahviteltiin ja lupas keväällä matkaan lähteä,kun kuormia vien.
Voisit sen verran vihjasta, että mitä tulis ottaa houmioon ,niiku teidän kannaltanne.
valitella. Olette saaneet yhden uhrin lisää. Ehkä kaipaisit onnitteluja?
Ja tuskimpa ne todesta ottaisinkaan, jos tämä pojan pelastus olisi minun tekoni ollut, vaikka olen hänet kymmenisen vuotta tuntenut.
Palaset vain joidenkin kohdalla saadaan kohdalleen.
Eli mikä olisi sinun neuvosi, kun tunnut niin tietävä olevan.
Miten "lasta" nyt aletaan hoitamaan ja eheyttämään, saisko jotain vihjeitä asiaan perehtyneeltä.
Katos ku poikalapsikin käski kyseisestä hommasta hankimaan tietoa, niin luotan kykyysi.
Olen kyllä häntä auttanut ja kokouksiakin hänen luonaan pitänyt, vaan silloin ei minun kauttani uskoon tullut.
Minulle oli melko yllätys, kun sen ilmi toi, eli tällänen on meikän usko.
Sinuun meilkein uskon ja Jumalan uudeksi tekevään voimaan epäilykseni asetan.
Odottelen hyviä neuvoja, kiitos jo etukäteen.
painostaa ja vietellä toisia helvetin esikartanoon. Miksi minun pitäisi neuvoa?
"Miten "lasta" nyt aletaan hoitamaan ja eheyttämään, saisko jotain vihjeitä asiaan perehtyneeltä."
En edeelleenkään onnittele sinua, vaikka saaliin olet saanutkin.
Olisi luullut ystävän elämän alkua hiukan opstuksellaan tukeneen, vaa ei.
Pidätkö muuten millaisena,kun poppoosi jätti.
Miten muuten minut yhdistät tuohon pelastukseen,enhän minä ole häntä nähnyt moneen viikkoon ja ihmettelinkin, että oliko jäänyt Suomeen, kun kerto sinne syys-talvella lähtevänsä.
Minä en nykyään muuta, kuin hyräilen kiitosta Jeesukselle, kun Hän vieläkin kutsuu ihmisiä pelastukseen.
Rukous voi paljon, uskothan?
Se muuten nostattaa suurta vihaa, jos joku elämänsä aikoo Herralle luovuttaa.
Tuolla ulkomailla, eräässä kapakka-kokouksessa eräs äiti pyysi ,että rukoilkaa minunkin puolesta, niin poika riemastu niin, että lopulta kapakan jätti.
Piti sellasen älinän, kun äiti uskoon äiko, etten viitsi edes kirjoittaa.
Se ei saatanaa mielytä, kun ihminen kelkan hänelle kääntää.
Hyvät ja siunatut yöt kaikille ja niin myös sinulle, vastaa Herran kutsuun,jos kohdalle sattuu ja myöntävästi.
että ihminen pystyy kieltämään seksuaalisuutensa jopa itseltään ja tukahduttamaan sen. Siinä sinä varmaankin olet hyvänä "tukena". Sitten voi vaikka ryhtyä kulissiavioliittoon ja saada lunastettua paikan taivaassa. Ei kai sekään kovin harvinaista ole.
Itseltä kielletty seksuaalisuus taas voi johtaa homofobiaan ja fanaattiseen tuomitsemis- ja eheytysvimmaan. Siitäkin taitaa löytyä tältäkin palstalta esimerkkejä.
Mitäpä mieltä minä kyseisestä, tuntemattomasta kaverista, osaan olla. Valitan kohtaloaan.
"Haluaisin, että ihmiset ajattelisivat ensin ja heittäisivät kiven vasta sitten." Nuo ovat sinun sanasi. Minusta tuntuu, että sinä olet suurimpia kivien heittelijöitä täällä. Ajattele, jos joudut keräilemään niitä kiviä, joita heittelet uskovia kohtaan. Sinulla ei ole mitään muuta mielessäsi kuin vainota Jeesuksen omia. Muista, kuinka Jeesus sanoi Saulille, kun tämä vainosi seurakuntaa. Jeesus sanoi: "Saul, Saul, miksi vainoat minua." Kaikki, mitä me teemme, on väärin. Me emme sinun mielestäsi osaa sanoa tai tehdä mitään oikein. On sanottu, että se, mitä puhumme, kertoo meistä paljon. Arvaa, mitä sinun kirjoituksesi paljastaa sinusta esimerkiksi minulle.
Kun itse koin, että Jeesus kutsui minua luokseen, juttelin helluntailaisen ja luterilaisen kanssa uskonasioista. Kumpikaan ei millään tavalla yrittänyt pakottaa minua uskoon. Itse tein ratkaisuni ja minun on ollut hyvä olla uskossa. En haluaisi vaihtaa Jeesusta mihinkään. Olen molemmille uskovaisille kiitollinen, että he juttelivat kanssani ja vastasivat kysymyksiini. Minusta he osoittivat suurinta rakkautta minua kohtaa, kuin kukaan elämässäni. He kulkivat vierelläni jonkin aikaa ja osoittivat tien Jeesuksen luo. Mutta ratkaisun tein minä.
Ainakaan minä en vaadi sinua vaihtamaan Jeesusta mihinkään. Sinun uskosi on sinun asiasi, JOS kerran olet sen itse valinnut vapaaehtoisesti. Se, että sinä olet omien sanojesi mukaan uskosi itse valinnut, ei kuitenkaan todista, ettei helluntailaisuuteen voi painostaen käännyttää. Minulla on ikävä kyllä faktaa siitä, että voi.
Minä en ole sitä mieltä, ettei lahkossanne ole mitään hyvää. Se hyvä ei vain juurikaan tällä palstalla näy: täällä te tuomitsette, parjaatte ja valehtelette mm. homoseksuaalisuudesta, koska teidän "totuutenne" on vain Paavalin yksittäisen mielipiteen varassa. Täällä vallalla on helluntailaisen linjan mukainen ja täysin harhaluuloihin sekä kenties uskovien omasta heikosta itsetunnosta johtuviin fobioihin perustuva käsitys mm. seksuaalisuudesta. Siinä ei ole mitään hyvää, jos aikuinen ihminen tietoisesti kieltää asiatiedon ja hokee silkkaa sontaa muka totena muille.
Enimmäkseen palstan helluntailaiset ovat kohtuullisen sivistymätöntä ja tietoa pakoilevaa väkeä. Jos se on seurakuntiennekin tila, ei voi toiboa muuta kuin TIEDON lisäämistä. Jos kieltäydytte kohtaamasta reaalimaailmaa, se on oma häpeänne. Jos taas levitätte epärealistista valhetta muillekin, se ei ole yksin oma asianne vaan siihen tulee saada puuttua.
http://www.johtajuusseminaari.fi/