Meptek Ilto 650 mikä on vastaava laite?

.600€: vesikiertoista jälkilämmitystä on turha laittaa, koska kone ei ainakaan Tampereen seudulla tarvitse sitä. Kone tulee silloin sinulle halvemmaksi kuin ILTO. Minulla on 150€:n sähköinen lisälämmitys varalla. Pyörivä osa on aina potentiaalinen hajoava osa, sanokoot pyörivän kennon puolustajat mitä tahansa. Koneessani ei ole mitään ylimääräistä automatiikkaa, anturia tai valokennoa, paitsi takkakytkin (10€ johto) ja sekin näemmä on isossa talossa turha. On naurettavaa kiistellä 65-80% laskennallisista lämmön talteenottoeroista, koneen pätkimisestä pakkasella ja että koneen hyötysuhde laskee, kun kone pyörii maksitehoilla. Eihän kukaan järkevä ihminen pyöritä konetta suurilla nopeuksilla talvella, ei siihen rittävän isolla koneella isossa talossa ole mitään tarvetta. Asia saa aivan liian suuren painoarvon, eikä maksa koskaan itseään takaisin. a) ja b) Koneen täytyy olla riittävän suuri, niinkuin sekä Vallox 180 ja ILTO 650 ovat, jotta konetta voi pyörittää riittävän hiljaa ja silti paine riittää putkiston loppuun saakka. Ainakin allekirjoittaneella Vallox toimii mainiosti. Ps. kun koneessa on 200 lähdöt, niin itse kanava suositellaan kasvatettavaksi 250:ksi pian koneen jälkeen.

Meptek 650 ovh on 4400 ja
vallox 180 ovh 4100 jälkilämmitysyksikkö 600 eur, joten vallox on kalliimpi (4700).

Talo on 207/308, pääkaupunkiseudulla ja taloon tulee kaukolämpö ja vsikiertoinen lattialämmitys.

Täytyy sana että tämä on huono paikka säästää. ensin on tehty suunnitelmat jotka maksaa ja miksi vaihtaa sitä johonkin mikä ei pysty sitä pyörittämään. Iv putket on 200mm.

2006 kirjoitti:

Meptek 650 ovh on 4400 ja
vallox 180 ovh 4100 jälkilämmitysyksikkö 600 eur, joten vallox on kalliimpi (4700).

Talo on 207/308, pääkaupunkiseudulla ja taloon tulee kaukolämpö ja vsikiertoinen lattialämmitys.

Täytyy sana että tämä on huono paikka säästää. ensin on tehty suunnitelmat jotka maksaa ja miksi vaihtaa sitä johonkin mikä ei pysty sitä pyörittämään. Iv putket on 200mm.

Lue lisää

Samat tehot 200l/s ja hyötysuhde 85% kun vallox180 60%. AC malli on muutenkin fiksumpi.

pelikaanii kirjoitti:

Samat tehot 200l/s ja hyötysuhde 85% kun vallox180 60%. AC malli on muutenkin fiksumpi.

Eli Pelicanissa Lto:n hyötysuhde 76-86%
Valloxissa 80-85%

VTT:n sertifioima 60% ( huomioitu myös energiankulutus ) Enerventistä ei sertifikaattia,todellinen hyötysuhde ??

Rööriroope kirjoitti:

Eli Pelicanissa Lto:n hyötysuhde 76-86%
Valloxissa 80-85%

VTT:n sertifioima 60% ( huomioitu myös energiankulutus ) Enerventistä ei sertifikaattia,todellinen hyötysuhde ??

Lue lisää

Vastaus on sulatus. Valloxin hyötysuhde ilman sulatusta on 85%. Enerventissä ei käytännössä ole sulatusta joten sen vuosihyötysuhde on lähellä tuota 85%:a. Ja mitä väliä vaikka olisi vain 60%, kuitenkin parempi kuin vallox myös muilta ominaisuuksiltaan.

(VTT:n sertifikaatin voi työntää sinne minne aurinko ei paista. pelkkää myyntipropagandaa)

Rööriroope kirjoitti:

Eli Pelicanissa Lto:n hyötysuhde 76-86%
Valloxissa 80-85%

VTT:n sertifioima 60% ( huomioitu myös energiankulutus ) Enerventistä ei sertifikaattia,todellinen hyötysuhde ??

Lue lisää

arvot viittaavat, että ilmaa menisi 180-205 l/s ja hyötysuhde olisi 80%. Todellisuudessa hyötysuhde on saatu poistoilmavirralla 105 l/s eli ilmavirralla 180 ei ylity edes 70% mahdolisesti 65%. Mahdollisesti myös tuloilmavirta on pienempi kuin poisto.
Lisäksi tarjolla on seisokkisulatuksia ja esilämmityksiä ylilämpösuojineen ym tarpeetonta roinaa.
Eikä se sertifikaattisivu auennut kahdella eri kojeella ja kahdella eri selaimella!!

Siinä taas kotityhmää viedään kuin pässiä narussa....

Joo joo, ei suoraan valehtele missään, mutta ...

täyttä kusetusta kirjoitti:

arvot viittaavat, että ilmaa menisi 180-205 l/s ja hyötysuhde olisi 80%. Todellisuudessa hyötysuhde on saatu poistoilmavirralla 105 l/s eli ilmavirralla 180 ei ylity edes 70% mahdolisesti 65%. Mahdollisesti myös tuloilmavirta on pienempi kuin poisto.
Lisäksi tarjolla on seisokkisulatuksia ja esilämmityksiä ylilämpösuojineen ym tarpeetonta roinaa.
Eikä se sertifikaattisivu auennut kahdella eri kojeella ja kahdella eri selaimella!!

Siinä taas kotityhmää viedään kuin pässiä narussa....

Joo joo, ei suoraan valehtele missään, mutta ...

Lue lisää

Tossa vielä sertifikaatti pdf dokumenttina http://www.vallox.com/documents/Sertifikaatit/Suomenkieliset/Lto/sertifikaatti_180AC.pdf

Vähän uskottavampi kun toi enerventin epämääräinen kaavio.

hyötysuhdetta? kirjoitti:

Vastaus on sulatus. Valloxin hyötysuhde ilman sulatusta on 85%. Enerventissä ei käytännössä ole sulatusta joten sen vuosihyötysuhde on lähellä tuota 85%:a. Ja mitä väliä vaikka olisi vain 60%, kuitenkin parempi kuin vallox myös muilta ominaisuuksiltaan.

(VTT:n sertifikaatin voi työntää sinne minne aurinko ei paista. pelkkää myyntipropagandaa)

Lue lisää

Eli samanlailla se Pelican lämmitystä tarvitsee vai luuletko että -20 asteen pakkasella tulee 20 asteista ilmaa kanavista? Eikohän sitä patterilla lämmitetä niin valloxissa kuin enerventissäkin.

Rööriroope kirjoitti:

Eli samanlailla se Pelican lämmitystä tarvitsee vai luuletko että -20 asteen pakkasella tulee 20 asteista ilmaa kanavista? Eikohän sitä patterilla lämmitetä niin valloxissa kuin enerventissäkin.

Lue lisää

Jos hyötysuhde on 85%, nousee lto:ssa ilma -20 -> 15,7 C:een jos poisto on 22C.
Sitä ei tarvitse eikä kannata jälkilämmittää sisäisten lämmönlähteiden hyödyntämiseksi eli eteläsuomessa ei patteria tarvita kuten valloxissa aina, jopa 2 patteria, 1 edessä ja 1 perässä.
Ja vielä koje seisomaan välillä , voe voe ...

Rööriroope kirjoitti:

Eli samanlailla se Pelican lämmitystä tarvitsee vai luuletko että -20 asteen pakkasella tulee 20 asteista ilmaa kanavista? Eikohän sitä patterilla lämmitetä niin valloxissa kuin enerventissäkin.

Lue lisää

Enerventin hyötysuhde pysyy pakkasellakin hyvissä lukemissa kun valloxin hyötysuhde alkaa tippua. Hyvä hyötysuhde vähentää jälkilämmityksen tarvetta. Molemmissa loput lämmitetään jälkilämmityspatterilla. Ei kylläkään 20 asteeseen vaan 18 on ihan hyvä arvo.

Valloxissa on lisäksi typerä etulämmitysvastus jolla lämmitetään raitisilmaaa jottei poistoilman lämpötila laske alle 6 asteen. Tämä siksi ettei synny jääkuutio. Jos etulämmittely ei riitä niin tuloilmaa aletaan pätkiä. Tämähän se vasta fiksua onkin.

Jos aloittajalla oli tarkoitus laittaa jokin muu lämmitys kuin sähkö niin valloksi kannattaa hylätä jo sähkösulatuksen vuoksi. Sähkölämmitteisessä talossa sulatusmenetelmällä ei ole niin väliä kun energia tulee jokatapauksessa sähköstä.

Rööriroope kirjoitti:

Tossa vielä sertifikaatti pdf dokumenttina http://www.vallox.com/documents/Sertifikaatit/Suomenkieliset/Lto/sertifikaatti_180AC.pdf

Vähän uskottavampi kun toi enerventin epämääräinen kaavio.

Lue lisää

Hyötysuhteeseen ei ole huomioitu koneen sähkönkulutusta. Eli hyötysuhteen huonontuminen ei johdu siitä vaan pelkästään jäätymisen estosta. jälkilämmityspatterin sähkökuluusta ei huomioida ollenkaan, mutta etulämmityspatterin kulutukseksi ilmoitetaan 1400-2400kWh(riippuen paikkakunnasta). Tästä mainitaan erikseen ettei lisää talon energian kulutusta. Ei tietenkään lisää jos sulatukseen tarvittava energia otetaan jokatapauksessa jostain. Mitä jos sulatusta ei tarvittaisikaan?

Muu kulutus eli käytännössä puhaltimien sähkönkulutus on 2300kWh. Pientalolaitteissa puhaltimet ovat kaikissa koneissa lähes samanlaiset. Tietty energia tarvitaan tietyn ilmamäärän liikuttamiseen eikä erimerkkien väliillä ole tässä suhteessa paljonkaan eroja. Ei vaikka toisessa olisi tosi hyvät 90% hyötysuhteella toimivat puhaltimet ja toisessa huonot 70% puhaltimet.

Myös parmairilla on sertifikaatti mutta lukemattakin arvaa millaiset lukemat sille annetaan kun ristivirtakoneesta on kyse. Omakotitalojen kennokoneet on toistensa kopioita kaikki.

niin huomaat kirjoitti:

Hyötysuhteeseen ei ole huomioitu koneen sähkönkulutusta. Eli hyötysuhteen huonontuminen ei johdu siitä vaan pelkästään jäätymisen estosta. jälkilämmityspatterin sähkökuluusta ei huomioida ollenkaan, mutta etulämmityspatterin kulutukseksi ilmoitetaan 1400-2400kWh(riippuen paikkakunnasta). Tästä mainitaan erikseen ettei lisää talon energian kulutusta. Ei tietenkään lisää jos sulatukseen tarvittava energia otetaan jokatapauksessa jostain. Mitä jos sulatusta ei tarvittaisikaan?

Muu kulutus eli käytännössä puhaltimien sähkönkulutus on 2300kWh. Pientalolaitteissa puhaltimet ovat kaikissa koneissa lähes samanlaiset. Tietty energia tarvitaan tietyn ilmamäärän liikuttamiseen eikä erimerkkien väliillä ole tässä suhteessa paljonkaan eroja. Ei vaikka toisessa olisi tosi hyvät 90% hyötysuhteella toimivat puhaltimet ja toisessa huonot 70% puhaltimet.

Myös parmairilla on sertifikaatti mutta lukemattakin arvaa millaiset lukemat sille annetaan kun ristivirtakoneesta on kyse. Omakotitalojen kennokoneet on toistensa kopioita kaikki.

Lue lisää

Ensinäkin Valloxissa ei ole jälkilämmityspatteria laisinkaan, joten ei siihen energiaakan mene. Lisävarusteena sen saa jos haluaa. ACja DC mallien välillä on n. 600 kwh ro vuosikulutuksessa.

Tässä yksiParmairin sertifikaatti :http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_ExSK_C325-05.pdf Hyötysuhde 55-66%, Valloxilla 80-85%. Ei muka mitään eroa!

Jos enervent olisi oikeasti ylivoimainen lämmöntalteenotossa, luulisi niiden hakevan juosten ton VTT:n sertifikaatin! Eihän mita koneita juuri myytäis sen jälkeen!

Rööriroope kirjoitti:

Ensinäkin Valloxissa ei ole jälkilämmityspatteria laisinkaan, joten ei siihen energiaakan mene. Lisävarusteena sen saa jos haluaa. ACja DC mallien välillä on n. 600 kwh ro vuosikulutuksessa.

Tässä yksiParmairin sertifikaatti :http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_ExSK_C325-05.pdf Hyötysuhde 55-66%, Valloxilla 80-85%. Ei muka mitään eroa!

Jos enervent olisi oikeasti ylivoimainen lämmöntalteenotossa, luulisi niiden hakevan juosten ton VTT:n sertifikaatin! Eihän mita koneita juuri myytäis sen jälkeen!

Lue lisää

Valloxin sertifikaatin arvoista sanatarkasti siteeratut sanat:

Lämmityspatterit: ulkoilman esilämmitys 1,0 kW, tuloilman jälkilämmitys: sähkövastus 2,0 kW

Mitä luulet tekstin tarkoittavan?

Rööriroope kirjoitti:

Tossa vielä sertifikaatti pdf dokumenttina http://www.vallox.com/documents/Sertifikaatit/Suomenkieliset/Lto/sertifikaatti_180AC.pdf

Vähän uskottavampi kun toi enerventin epämääräinen kaavio.

Lue lisää

eli hyötysuhde olisi 75% enintään tasailmavirroilla.

Tavaappas kirjoitti:

Valloxin sertifikaatin arvoista sanatarkasti siteeratut sanat:

Lämmityspatterit: ulkoilman esilämmitys 1,0 kW, tuloilman jälkilämmitys: sähkövastus 2,0 kW

Mitä luulet tekstin tarkoittavan?

Lue lisää

Sertifikaatista lainattua:"Tuloilman lämmityspatterin energiankulutus 0kwh"
Eli ei päällä! Sitä ei tarvitse, siksi lisävaruste!

Rööriroope kirjoitti:

Ensinäkin Valloxissa ei ole jälkilämmityspatteria laisinkaan, joten ei siihen energiaakan mene. Lisävarusteena sen saa jos haluaa. ACja DC mallien välillä on n. 600 kwh ro vuosikulutuksessa.

Tässä yksiParmairin sertifikaatti :http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_ExSK_C325-05.pdf Hyötysuhde 55-66%, Valloxilla 80-85%. Ei muka mitään eroa!

Jos enervent olisi oikeasti ylivoimainen lämmöntalteenotossa, luulisi niiden hakevan juosten ton VTT:n sertifikaatin! Eihän mita koneita juuri myytäis sen jälkeen!

Lue lisää

On näköjään sen verran paljon kirjoittajia että pitänee käyttää tätä nimimerkkiä.

Sertifikaatti kertoo sen minkä voi päätellä muutenkin laitteen tekniikasta. Tuo sertifikaatti ei kerro asiasta jotain tietävälle mitään uutta. Laitteessa käytetty tekniikka kertoo kuinka hyvä sen on.

Yleisesti tiedetään että ristivirtaus(kuutio)kennoilla päästään 50-60% hyötysuhteisiin. Vastavirta, massavaraaja ja pyöriväkennoissella päästään 70-90% hyötysuhteeseen. Näillä arvoilla ei yksinään ole merkitystä vaan pitää huomioda myös muut asiat kuten mahdollinen sulatus ja sen toteutus. Myös talon tiiveys ja vuotoilman määrä voikuttavat hyötysuhteeseen. Tämä ei kuitenkaan ole koneesta riippuvaa vaan talon rakenteista, ja hyötysuhde huononee kaikilla koneilla.

Pyöriväkennoisessa ja massavaraajassa ei tarvita sulatusta joten ne toimivat lähes vakio hyötysuhteella jatkuvasti. Kennokoneissa(vasta- ja ristivirta) tarvitaan sulatus jonka toteutuksesta riippuu, paljonko hyötysuhde tippuu käytännössä. Iltoissa käytetään valokennnoa sulatustarpeen tunnistukseen ja Kair käyttää paine-ero tunnistinta. Näillä keinoilla sulatus suoritetaan vain kennon jäätäessä ja näin hyötysuhde huononee mahdollisimman vähän. vallox ei tunnista jäätä vaan pitää(sähkölämmityksellä) poistoilman 6 asteessa jotta kenno ei jäädy. Hyötysuhde alkaa huonontua jo pikkupakkasilla.

Kun katsot tältä palstalta viime viikkojen keskusteluista jutut ilmanvaihdon pätkimisestä ja muista kennokoneen ongelmista, niin ei tarvitse miettiä kahteen kertaan kumman koneen laittaa, vaikka pyöriväkennoisella olisi huonompi hyötysuhde.

2006 kirjoitti:

Meptek 650 ovh on 4400 ja
vallox 180 ovh 4100 jälkilämmitysyksikkö 600 eur, joten vallox on kalliimpi (4700).

Talo on 207/308, pääkaupunkiseudulla ja taloon tulee kaukolämpö ja vsikiertoinen lattialämmitys.

Täytyy sana että tämä on huono paikka säästää. ensin on tehty suunnitelmat jotka maksaa ja miksi vaihtaa sitä johonkin mikä ei pysty sitä pyörittämään. Iv putket on 200mm.

Lue lisää

Otat vain sen enervent pelicanin. Jälkilämmityspatteria et tarvitse pääkaupunkiseudulla, mutta sähkösuodattimen ottaisin kyllä kovien suodatin hintojen vuoksi. Ohjehinnaston löydät http://www.enervent.fi/family/fi/pdf/hinnasto2006.pdf

Ja lopuksi: Koneen vaihto ei todellakaan maksa yhtään mitään. Putkikoko on sama ja se on putkien asentajalle ihan sama miten päin ne putket siihen koneelle tuodaan. Jos joku suo rupeaa muutoksilla rahastamaan niin siihen ei kyllä ole perustetta.

Niitä kun tulee työkseen asennettua.
650 ja 850 ilto ihan hyvä kone mutta aika ääneäs. ja tässä tapauksessa kyllä kallistusin valloxin vastaavaan vaikka on kait vähän kalliimpi.

Taas pienemmissä koneissa toisin päin 440ilto hiljaisempi kuin valloxin digit

iv koneista kirjoitti:

Niitä kun tulee työkseen asennettua.
650 ja 850 ilto ihan hyvä kone mutta aika ääneäs. ja tässä tapauksessa kyllä kallistusin valloxin vastaavaan vaikka on kait vähän kalliimpi.

Taas pienemmissä koneissa toisin päin 440ilto hiljaisempi kuin valloxin digit

Lue lisää

Älkää maksako ylihintoja, muistakaa ottaa tarjouksia muiltakin - mikäli epäilette ylihinnoittelua. Itselleni on tulossa uuteen OMK ILTO 650 Econo ja hinnaksi Starkista 2760 EUR, nyt jälkeenpäin katsoin Jukiralta 2400 EUR. Joten aika pahasti särähti 4400 EUR, jonka joku oli saanut hinnaksi kyseiselle koneelle.

ILTO 650 Econo, suunnittelmat tehty ja toteutettu 200mm runkoputkilla - tilavuus 2½ kerroksisessa talossa n. 1050m3.

Econo kirjoitti:

Älkää maksako ylihintoja, muistakaa ottaa tarjouksia muiltakin - mikäli epäilette ylihinnoittelua. Itselleni on tulossa uuteen OMK ILTO 650 Econo ja hinnaksi Starkista 2760 EUR, nyt jälkeenpäin katsoin Jukiralta 2400 EUR. Joten aika pahasti särähti 4400 EUR, jonka joku oli saanut hinnaksi kyseiselle koneelle.

ILTO 650 Econo, suunnittelmat tehty ja toteutettu 200mm runkoputkilla - tilavuus 2½ kerroksisessa talossa n. 1050m3.

Lue lisää

Jukiran 2400 maksava malli on sähkövastukselle ja vesikiertomalli on 2760, joten starkin hinta on kilpailukykyinen.
Muistakaa aina tarkistaa mitä laite/ hinta pitää sisällään...

tiedot kirjoitti:

Jukiran 2400 maksava malli on sähkövastukselle ja vesikiertomalli on 2760, joten starkin hinta on kilpailukykyinen.
Muistakaa aina tarkistaa mitä laite/ hinta pitää sisällään...

Lue lisää

Ilto 650 econo 2607,74 jukiralla, mutta toi on LÄHTÖHINTA! Kannattaa pyytää tarjous.Hinta putoaa vielä satasia varsinkin jos ottaa muuta tavaraa mukana. Kaveri osti Talterin 600 rautakaupasta 2350, netistä sain 1925 eur. Hinta-erot ovat älyttömän suuria!