Jännite ja virta

jännittävää

Osaako joku selittää selkokielellä, miten jännite ja virta eroaa toisistaan? Osaan kyllä soveltaa niitä elektroniikassa ja laskea sähköstä yhtä sun toista. Ohmin laki on tuttu, enkä haekaan tässä mitään laskukaavoja, vaan "maalaisjärkeä".
Tiedän kyllä, että virta vaatii kulkeakseen kuorman. Mutta sähköhän on elektronien liikettä ja elektronit alkaa virrata vasta, kun johdon toisessä päässä on jotain. Mitä siis jännite on? Jos otan jännitteellisestä johdosta kiinni, niin virta alkaa kulkea kehoni läpi maahan. Virtaa ei kuitenkaan kulje, ellei kuormaa ole. Miten siis esim. verkkosähkössä kulkee juuri tietty virta riippumatta siitä, mikä kuorma johdon päässä on? Siis mitä häh täh? :)

51

11371

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vertaus

      Jännite = veden paine, Sähkövirta = vesivirta, sähköjohdin = vesiputki jne.

    • Erkko

      Helpoten on jännite ymmärrettävissä juurikin vedellä. Minulle taas tuo veden paine ei ole koskaan kertonut yhtään mitään, koska vettä ei voi nähdä putkistossa eikä painetta erottaa silmällä.

      Jännite johtuu potentiaalierosta. Vesi siis erikorkeudella. Ajattele vesiputousta, jossa on estetty veden putoaminen vaikka padolla. Vesi ei virtaa, mutta "jännite" siellä on. Kun pato avataan, saadaan vesi virtaamaan.

      • jännittävää

        Kiitän! Tämä oli hyvä vertaus. Vesivertauksia olen ennenkin kuullut, mutta nimenomaan se vedenpaine on jäänyt vähän hämärän varjoon. Mitäs jännite muuten on atomitasolla?


      • Juuso

        Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

        Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

        Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

        Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.


      • jännittävää
        Juuso kirjoitti:

        Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

        Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

        Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

        Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

        Samaa olen joskus itse miettinyt. Siis energiaa siirretään sähkön välityksellä. Mutta kyllähän sähkökin tavallaan on energiaa, P=UI. Tosin tällöin tarvitaan se laite, johon energia tuodaan. Melko sekavaa... :)


      • vertaus
        Juuso kirjoitti:

        Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

        Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

        Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

        Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

        Sähköenergiaa voidaan siirtää "säiliöön". Yksinkertaisin on kondensaattori. Sitä voidaan täyttää ja tyhjentää aivan kuin vesiastiaa.
        Energiaa voidaan muuttaa eri muotoihin, sähköenergia on helposti muutettavissa lämmöksi, valoksi, mekaaniseksi työksi jne.


      • Planck
        Juuso kirjoitti:

        Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

        Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

        Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

        Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

        Heti kun joku löytää hienon analogian, niin pitää löytyä jokin kusipää joka alkaa nussimaan pilkkuja.

        Sähkölle ja veden virtaukselle ja paineelle ei voisi löytää parempaa analogiaa alkeistasolla, esimerkiksi peruskoulussa.

        Vi..tu, sitten tulee joku saa...nan ku..pää fyysikko: "Mutta kun"


      • Juuso
        vertaus kirjoitti:

        Sähköenergiaa voidaan siirtää "säiliöön". Yksinkertaisin on kondensaattori. Sitä voidaan täyttää ja tyhjentää aivan kuin vesiastiaa.
        Energiaa voidaan muuttaa eri muotoihin, sähköenergia on helposti muutettavissa lämmöksi, valoksi, mekaaniseksi työksi jne.

        Olet oikeassa nimetessäsi kondensaattorin sähkösäiliöksi, mutta suurimpienkin kondensaattorien energianvarauskyky on mitätön käytettäväksi käytännön energiasovellutuksiin kuten mainitsemiisi lämpöön, valoon tai mekaaniseen työhön.

        Kaikissa käytännön energiasovellutuksissa sähkö on lähinnä energian siirtomuoto joka välittää energiaa jostain energialähteestä johonkin energian kuluttajaan kuten lämpöön. valoon ja mekaaniseen työhön ym.


      • Juuso
        Planck kirjoitti:

        Heti kun joku löytää hienon analogian, niin pitää löytyä jokin kusipää joka alkaa nussimaan pilkkuja.

        Sähkölle ja veden virtaukselle ja paineelle ei voisi löytää parempaa analogiaa alkeistasolla, esimerkiksi peruskoulussa.

        Vi..tu, sitten tulee joku saa...nan ku..pää fyysikko: "Mutta kun"

        Ellet sitten itse ole vielä peruskoululainen


      • vertaus
        Juuso kirjoitti:

        Olet oikeassa nimetessäsi kondensaattorin sähkösäiliöksi, mutta suurimpienkin kondensaattorien energianvarauskyky on mitätön käytettäväksi käytännön energiasovellutuksiin kuten mainitsemiisi lämpöön, valoon tai mekaaniseen työhön.

        Kaikissa käytännön energiasovellutuksissa sähkö on lähinnä energian siirtomuoto joka välittää energiaa jostain energialähteestä johonkin energian kuluttajaan kuten lämpöön. valoon ja mekaaniseen työhön ym.

        on mitätön, jos sillä pitäisi tyhjentää uima-allas.
        Kondensaattorin mainitsin vain esimerkin vuoksi.
        Sähköenergiaa on helppo siirtää, siirtomuotona voi olla vaikka sähkömagneettinen aaltoliike.
        Pelkästä sähköstä puhuminen voi tarkoittaa mitä vaan sähköön liittyvää.


      • joo
        Juuso kirjoitti:

        Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

        Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

        Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

        Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

        Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

        Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

        Tuota tuota, tossa ei mitään tolkkua.
        Sähköllä nimenomaan on paljon juuri tuollaisia energiasäiliöitä(kondensaattort,paristot,akut).

        Ja totta hitossa sähköä voidaan kutsua energialajiksi. Oletko koskaan kuullut energialaitoksista? Mitähän niissä tuotetaan?

        Ja yleensä hydraulipumpusta virtaa paineistettu öljy hydraulimoottoriin...


      • Energisti?
        Juuso kirjoitti:

        Olet oikeassa nimetessäsi kondensaattorin sähkösäiliöksi, mutta suurimpienkin kondensaattorien energianvarauskyky on mitätön käytettäväksi käytännön energiasovellutuksiin kuten mainitsemiisi lämpöön, valoon tai mekaaniseen työhön.

        Kaikissa käytännön energiasovellutuksissa sähkö on lähinnä energian siirtomuoto joka välittää energiaa jostain energialähteestä johonkin energian kuluttajaan kuten lämpöön. valoon ja mekaaniseen työhön ym.

        Ota akku. Jos se ei riitä, laita monta rinnakkain. Saat haluamasi suuruisen energiasäiliön. Tosin siinä sähkö on varastoitunut kemialliseksi energiaksi.
        Mutta t x U x I x cos fii on energiaa.


    • jännittävää

      Jännite käsitteenä on nyt selvä. Mitä se on atomitasolla? Entä miten sähkölähteen virranantokyky määräytyy? Tähän olisi kiva saada jo laskuesimerkkikin. :)
      Eli siis, miksi 2A puskeva lähde antaa juuri 2 ampeerin maksimivirran?

      • vertaus

        Ohmin lain avulla voit laskea virran. Sehän on tuttu? Virtalähteen antama suurin virta on rajoitettu ylikuormituksen estämiseksi esim. sulakkeella.
        Jännitteen noin "atomitasolla" voisi havainnollistaa atomimallilla, jossa positiivisesti varautunutta ydintä kiertää joukko negatiivisia elektroneja. Sähkökenttä pitää elektronit kehällään samoin kuin painovoimakenttä planeetat radoillaan.


      • jännittävää
        vertaus kirjoitti:

        Ohmin lain avulla voit laskea virran. Sehän on tuttu? Virtalähteen antama suurin virta on rajoitettu ylikuormituksen estämiseksi esim. sulakkeella.
        Jännitteen noin "atomitasolla" voisi havainnollistaa atomimallilla, jossa positiivisesti varautunutta ydintä kiertää joukko negatiivisia elektroneja. Sähkökenttä pitää elektronit kehällään samoin kuin painovoimakenttä planeetat radoillaan.

        Ei ollut ihan ajatus mukana, kun kysyin virta-asiaa. Kyllähän tuon jo tiesinkin :)

        Jännite ei siis ole varsinaista elektronien liikettä. Eli kun johtoon tuodaan jännite, sen hiukkasten varaustilaa nostetaan? Sitten, kun johto yhdistetään kuormaan, alkaa elektronien luovutus/vastaanotto?

        Voisitko (tai joku muu) vielä selittää, mitä käytännön eroa on negatiivisella ja positiivisella jännitteellä? Monelle komponentille, esim. oparillehan tuodaan kaksipuoleinen jännite. Miksi? AC:ssä homma on melko selvä, mutta nyt tarkoitan DC:tä. Eli lyhyesti, miten -5V eroaa 5V:sta muuten, kuin U=f(t)-koordinaatistossa?


      • vertaus
        jännittävää kirjoitti:

        Ei ollut ihan ajatus mukana, kun kysyin virta-asiaa. Kyllähän tuon jo tiesinkin :)

        Jännite ei siis ole varsinaista elektronien liikettä. Eli kun johtoon tuodaan jännite, sen hiukkasten varaustilaa nostetaan? Sitten, kun johto yhdistetään kuormaan, alkaa elektronien luovutus/vastaanotto?

        Voisitko (tai joku muu) vielä selittää, mitä käytännön eroa on negatiivisella ja positiivisella jännitteellä? Monelle komponentille, esim. oparillehan tuodaan kaksipuoleinen jännite. Miksi? AC:ssä homma on melko selvä, mutta nyt tarkoitan DC:tä. Eli lyhyesti, miten -5V eroaa 5V:sta muuten, kuin U=f(t)-koordinaatistossa?

        Jännite mitataan aina kahden pisteen välisenä. Jonkin pisteen jännite ajatellaan olevan nolla ja siihen verrattuna on sitten sekä positiivisia että negatiivisia jännitteitä. Se, mikä valitaan nollaksi, on sopimuksen varainen asia. Normaalisti nollajännitteisenä pidetään maan potentiaalia tai sähkölaitteen runkoa.


      • jännittävää
        vertaus kirjoitti:

        Jännite mitataan aina kahden pisteen välisenä. Jonkin pisteen jännite ajatellaan olevan nolla ja siihen verrattuna on sitten sekä positiivisia että negatiivisia jännitteitä. Se, mikä valitaan nollaksi, on sopimuksen varainen asia. Normaalisti nollajännitteisenä pidetään maan potentiaalia tai sähkölaitteen runkoa.

        Vieläkin on epäselvää, miten ne jännitteet toisistaa eroavat. Jos esim. oskilloskoopilla mitataan kaksipuoleista DC-jännitelähdettä, niin nollan positiiviselle ja negatiiviselle puolelle tulee DC-viiva. Käytännössähän on ihan sama, kumpaa jännitettä käyttää komponentille, joka tarvitsee vain yksipuolisen jännitteen. Mutta miten ne teoriassa sitten eroavat? Kyse ei voi olla vain laskukikkailuista, koska analogiskooppikin jännitteet näyttää erimerkkisinä.


      • oppi
        jännittävää kirjoitti:

        Vieläkin on epäselvää, miten ne jännitteet toisistaa eroavat. Jos esim. oskilloskoopilla mitataan kaksipuoleista DC-jännitelähdettä, niin nollan positiiviselle ja negatiiviselle puolelle tulee DC-viiva. Käytännössähän on ihan sama, kumpaa jännitettä käyttää komponentille, joka tarvitsee vain yksipuolisen jännitteen. Mutta miten ne teoriassa sitten eroavat? Kyse ei voi olla vain laskukikkailuista, koska analogiskooppikin jännitteet näyttää erimerkkisinä.

        Ei pos-neg jännite eroa toisistaan millään tavalla.
        Jännitteen napaisuus kertoo johtimen varauksen tutkittavaan maapotentiaaliin nähden.

        Esim. Jos on kaksi tavallist 1.5V paristoa sarjassa, ja paristojen väliin kuvitellaan maapotentiaali niin silloin maata vastaan mitattuna kummankin pariston päästä saadaan 1.5V jännite-ero. Tosin napaisuus on eri.


      • jännittävää
        oppi kirjoitti:

        Ei pos-neg jännite eroa toisistaan millään tavalla.
        Jännitteen napaisuus kertoo johtimen varauksen tutkittavaan maapotentiaaliin nähden.

        Esim. Jos on kaksi tavallist 1.5V paristoa sarjassa, ja paristojen väliin kuvitellaan maapotentiaali niin silloin maata vastaan mitattuna kummankin pariston päästä saadaan 1.5V jännite-ero. Tosin napaisuus on eri.

        Suunnilleen noin olin itsekin asian ajatellut. Halusin vaan tietää, onko jännitteissä oikeasti jotain eroa. Sähköstä ja sen sovelluksista melkoisesti tiedän, mutta tällaisia ruohonjuuritason juttujan ei ole koskaan tullut järkeiltyä :D


      • as-keetti
        jännittävää kirjoitti:

        Suunnilleen noin olin itsekin asian ajatellut. Halusin vaan tietää, onko jännitteissä oikeasti jotain eroa. Sähköstä ja sen sovelluksista melkoisesti tiedän, mutta tällaisia ruohonjuuritason juttujan ei ole koskaan tullut järkeiltyä :D

        elektronin varaus on tunnetusti negatiivinen ja
        sähkövirta muodostuu elektroneista.

        Sähkölähteen negatiivisessa navassa on ylimäärä
        elektroneja ja positiivisessa navassa niistä on puutetta.
        Kun navat yhdistetään jollain (esim. lampulla) alkavat elektronit virrata negatiivisesta navasta positiiviseen. Tämä virtaus on juuri sitä sähkövirtaa.
        Jos halutaan sähkövirran kulkevan jatkuvasti, elektroniylijäämää on jollain lailla ylläpidettävä.
        Joko kemiallisesti (paristo) tai magneettisesti (generaattori).


      • jännittävää
        as-keetti kirjoitti:

        elektronin varaus on tunnetusti negatiivinen ja
        sähkövirta muodostuu elektroneista.

        Sähkölähteen negatiivisessa navassa on ylimäärä
        elektroneja ja positiivisessa navassa niistä on puutetta.
        Kun navat yhdistetään jollain (esim. lampulla) alkavat elektronit virrata negatiivisesta navasta positiiviseen. Tämä virtaus on juuri sitä sähkövirtaa.
        Jos halutaan sähkövirran kulkevan jatkuvasti, elektroniylijäämää on jollain lailla ylläpidettävä.
        Joko kemiallisesti (paristo) tai magneettisesti (generaattori).

        Tuo on ihan totta, mutta epäselvää oli se, mitä johtimessa tapahtuu, kun siinä ei kulje virta (eli elektronien liike), vaan se on vain jännitteellinen. Eihän esim. verkkosähköjohdossa kulje virtaa, ellet siihen sormea laita. Silti johto on jännitteellinen. Tämä käsite oli epäselvä. :)


      • Pultti
        jännittävää kirjoitti:

        Tuo on ihan totta, mutta epäselvää oli se, mitä johtimessa tapahtuu, kun siinä ei kulje virta (eli elektronien liike), vaan se on vain jännitteellinen. Eihän esim. verkkosähköjohdossa kulje virtaa, ellet siihen sormea laita. Silti johto on jännitteellinen. Tämä käsite oli epäselvä. :)

        Ainakin näin maalaisena aattelisin ettei siellä johtimessa tapahdu varmaan yhtään mitään. Ainakin jos verrataan sähköä esim. veteen, ei vesijohtoverkossakaan tapahdu mitään jos kaikki hanat on kiinni vaikka verkossa on painetta. mutta heti kun avaat hanan alkaa vesi juosta.


      • Alessandro Volta
        jännittävää kirjoitti:

        Vieläkin on epäselvää, miten ne jännitteet toisistaa eroavat. Jos esim. oskilloskoopilla mitataan kaksipuoleista DC-jännitelähdettä, niin nollan positiiviselle ja negatiiviselle puolelle tulee DC-viiva. Käytännössähän on ihan sama, kumpaa jännitettä käyttää komponentille, joka tarvitsee vain yksipuolisen jännitteen. Mutta miten ne teoriassa sitten eroavat? Kyse ei voi olla vain laskukikkailuista, koska analogiskooppikin jännitteet näyttää erimerkkisinä.

        Alessandro Volta teki kokeita 1800-luvulla ja keksi pariston, josta saada virtaa ja jännitettä. Napaisuus ja niiden merkinnät juontanevat juurensa noista kokeista.

        Jännitteen yksikkö voltti kantaa em. herran nimeä.

        http://inventors.about.com/library/inventors/bl_Alessandro_Volta.htm


      • as-keetti
        jännittävää kirjoitti:

        Tuo on ihan totta, mutta epäselvää oli se, mitä johtimessa tapahtuu, kun siinä ei kulje virta (eli elektronien liike), vaan se on vain jännitteellinen. Eihän esim. verkkosähköjohdossa kulje virtaa, ellet siihen sormea laita. Silti johto on jännitteellinen. Tämä käsite oli epäselvä. :)

        vesijohtovertaus on ihan osuva.
        Rautalankaa:
        Jännitteellisessä mutta virrattomassa johdossa
        ei tapahdu mitään (vrt. paineellinen vesiputki
        jossa hanat kiinni). Jännitteellisessä
        sähköjohdossa on elektroneja liikaa verrattuna
        atomien normaalitilanteeseen (vesiputkessa liikaa
        vesimolekyylejä).

        Jos jännite kasvaa liikaa tapahtuu ns. läpilyönti
        (vastaa sitä että vesiputki halkeaa liikapaineesta).


      • jännittävää
        as-keetti kirjoitti:

        vesijohtovertaus on ihan osuva.
        Rautalankaa:
        Jännitteellisessä mutta virrattomassa johdossa
        ei tapahdu mitään (vrt. paineellinen vesiputki
        jossa hanat kiinni). Jännitteellisessä
        sähköjohdossa on elektroneja liikaa verrattuna
        atomien normaalitilanteeseen (vesiputkessa liikaa
        vesimolekyylejä).

        Jos jännite kasvaa liikaa tapahtuu ns. läpilyönti
        (vastaa sitä että vesiputki halkeaa liikapaineesta).

        Eli siis jännitteellisessä johdossa on elektronien ylimäärä. Silloinhan virran on täytynyt kulkea jossain vaiheessa, koska normaalissa johtimessa ei ole elektronien ylimäärä.

        Onko tämä oikein ajateltu sitten:
        kun johdin muutetaan jännitteelliseksi, siihen kulkee virta tiettyyn "pisteeseen"/määrään asti. Nyt siellä on liikaa elektroneja valmiina syöksähtämään liikkeelle, kun johtimeen yhdistetään kuorma (josta edelleen johdin lähteen toiseen napaan, tai maadoitukseen). Näinkö?


      • vertaus
        jännittävää kirjoitti:

        Eli siis jännitteellisessä johdossa on elektronien ylimäärä. Silloinhan virran on täytynyt kulkea jossain vaiheessa, koska normaalissa johtimessa ei ole elektronien ylimäärä.

        Onko tämä oikein ajateltu sitten:
        kun johdin muutetaan jännitteelliseksi, siihen kulkee virta tiettyyn "pisteeseen"/määrään asti. Nyt siellä on liikaa elektroneja valmiina syöksähtämään liikkeelle, kun johtimeen yhdistetään kuorma (josta edelleen johdin lähteen toiseen napaan, tai maadoitukseen). Näinkö?

        Kyllä se jännite synnytetään teholähteessä. Johdinmetallissa on ns. vapaita elektroneja, jotka voivat siirtyä atomista toiseen. Kun johdon päähän kytketään vaikka lamppu, syntyy suljettu virtapiiri, jossa elektronit virtaavat generaattorista lampun kautta takaisin generaattoriin. Generaattori ei tee elektroneja, vaan synnyttää sähkömotorisen voiman, jännitteen, joka aiheuttaa elektronivirran, sähkövirran.


      • jännittävää
        vertaus kirjoitti:

        Kyllä se jännite synnytetään teholähteessä. Johdinmetallissa on ns. vapaita elektroneja, jotka voivat siirtyä atomista toiseen. Kun johdon päähän kytketään vaikka lamppu, syntyy suljettu virtapiiri, jossa elektronit virtaavat generaattorista lampun kautta takaisin generaattoriin. Generaattori ei tee elektroneja, vaan synnyttää sähkömotorisen voiman, jännitteen, joka aiheuttaa elektronivirran, sähkövirran.

        Tämä selvensi asian perinpohjin, kiitän! :)


      • Feinstein.
        jännittävää kirjoitti:

        Eli siis jännitteellisessä johdossa on elektronien ylimäärä. Silloinhan virran on täytynyt kulkea jossain vaiheessa, koska normaalissa johtimessa ei ole elektronien ylimäärä.

        Onko tämä oikein ajateltu sitten:
        kun johdin muutetaan jännitteelliseksi, siihen kulkee virta tiettyyn "pisteeseen"/määrään asti. Nyt siellä on liikaa elektroneja valmiina syöksähtämään liikkeelle, kun johtimeen yhdistetään kuorma (josta edelleen johdin lähteen toiseen napaan, tai maadoitukseen). Näinkö?

        Ajattele jännitteellä veden korkeutta vaikkapa astiaa nostamalla. Jos nostan täyden astian vettä metrin ylemmäs mitään EI silti varsinaisesti vielä tapahdu, ainoastaan sen potentiaali nousee.

        Vasta sitten kun avaan hanan, joka on astian pohjasta kulkevassa letkussa, alkaa VIRTA kulkea. Sama juttu sähköllä: kun kytket jännitteelisen virtapiirin kiinni, alkaa sähkövirta kulkemaan.

        Jännite, elikkä astian korkeus EI sinällään aiheuta mitään (tietyin poikkeuksin).


      • jännittävää
        Feinstein. kirjoitti:

        Ajattele jännitteellä veden korkeutta vaikkapa astiaa nostamalla. Jos nostan täyden astian vettä metrin ylemmäs mitään EI silti varsinaisesti vielä tapahdu, ainoastaan sen potentiaali nousee.

        Vasta sitten kun avaan hanan, joka on astian pohjasta kulkevassa letkussa, alkaa VIRTA kulkea. Sama juttu sähköllä: kun kytket jännitteelisen virtapiirin kiinni, alkaa sähkövirta kulkemaan.

        Jännite, elikkä astian korkeus EI sinällään aiheuta mitään (tietyin poikkeuksin).

        Mihin sitten jotkut virtaa ottamattomat komponentit tarvitsevat käyttöjännitteen? Äimänkäkenä...


      • Feinstein.
        jännittävää kirjoitti:

        Mihin sitten jotkut virtaa ottamattomat komponentit tarvitsevat käyttöjännitteen? Äimänkäkenä...

        Käyttöjännite tarjoaa jollekin laitteelle potentiaalia. Laite päättää itse paljonko se ottaa virtaa ko. potentiaalista.

        Elikkä letkussa olevan hanan avauksen suuruden määrää laite, mutta astian korkeuden määrää voimayhtiö. Voimayhtiö takaa, että astiaa pidetään tietyllä korkeudella riippumatta siitä, kuinka monta letkua siitä ottaa virtaa.


      • Feinstein.
        jännittävää kirjoitti:

        Mihin sitten jotkut virtaa ottamattomat komponentit tarvitsevat käyttöjännitteen? Äimänkäkenä...

        Jos jokin komponentti on toiminnassa, niin on aivan varmaa, että se ottaa myös virtaa. Laite voi olla kytketty käyttöjännitteeseen, mutta se ei ole toiminnassa (valot katkaistu pöytälampusta pois päältä, mutta lamppu on silti kytketty seinäkoskettimeen elikkä käyttöjännitteeseen).


      • jännittävää
        Feinstein. kirjoitti:

        Jos jokin komponentti on toiminnassa, niin on aivan varmaa, että se ottaa myös virtaa. Laite voi olla kytketty käyttöjännitteeseen, mutta se ei ole toiminnassa (valot katkaistu pöytälampusta pois päältä, mutta lamppu on silti kytketty seinäkoskettimeen elikkä käyttöjännitteeseen).

        Olen ollut siinä käsityksessä, että esim. operaatiovahvistin ei ota piiristä virtaa. Käyttöjännitteen se kyllä tarvitsee ja vielä kaksipuolisen sellaisen.


      • jännittävää
        Feinstein. kirjoitti:

        Jos jokin komponentti on toiminnassa, niin on aivan varmaa, että se ottaa myös virtaa. Laite voi olla kytketty käyttöjännitteeseen, mutta se ei ole toiminnassa (valot katkaistu pöytälampusta pois päältä, mutta lamppu on silti kytketty seinäkoskettimeen elikkä käyttöjännitteeseen).

        Meneekö se sittenkin niin, että operaatiovahvistin ei ota vahvistettavasta signaalista virtaa, mutta käyttöjännitteestään ottaa?


      • vertaus
        jännittävää kirjoitti:

        Meneekö se sittenkin niin, että operaatiovahvistin ei ota vahvistettavasta signaalista virtaa, mutta käyttöjännitteestään ottaa?

        Operaatiovahvistimien ottonapojen impedanssit ovat hyvin suuret, ja vastaavasti virrat pienet, nA luokkaa.
        Yleensä operaatiovahvistin voidaan ajatella ideaaliseksi vahvistimeksi jolla ottoimpedanssi on ääretön, antoimpedanssi nolla ja jännitevahvistus äärettömän suuri.
        Käyttöjännitettä kuormitetaan vahvistintyypistä ja kytkennästä riippuen alle mA:sta muutamaan kymmeneen.


      • Feinstein.
        jännittävää kirjoitti:

        Olen ollut siinä käsityksessä, että esim. operaatiovahvistin ei ota piiristä virtaa. Käyttöjännitteen se kyllä tarvitsee ja vielä kaksipuolisen sellaisen.

        Ottaa ottaa. Mutta virran määrää yritetään tietenkin minimoida.


      • Energisti???

        Jos virtaa ei ole teknisesti rajattu, maksimivirta riippuu jännitelähteen sisäisestä vastuksesta Ri. Kun kuorma Rl = Ri saadaan maksimiteho.
        Paristoilla et saa uaton starttimoottoria pyörähtämään, vaikka jännitettä riittäisi. Virranajokyky on liian pieni.


      • Energisti????
        Feinstein. kirjoitti:

        Jos jokin komponentti on toiminnassa, niin on aivan varmaa, että se ottaa myös virtaa. Laite voi olla kytketty käyttöjännitteeseen, mutta se ei ole toiminnassa (valot katkaistu pöytälampusta pois päältä, mutta lamppu on silti kytketty seinäkoskettimeen elikkä käyttöjännitteeseen).

        Esimerkiksi tyhjiöputken hila ei juurikaan ota virtaa, eikä edes MOSFET:N ohjauselektroni. Jännitettä käytetään näissä komponentin läpi kulkevan virran säätelyyn.


    • kaksi puolinen jänni

      he voisko joka laittaa tänne piirin joka tekee 12v tasa sähköstä kaksipuolista kun käytössä on vain 12v tasa sähköä eikä ole kaksipuolista eli -6v ja 6v oparia varten

      • HV672

        Laita 2 riittävän suurta vastusta sarjaan (esim. 12 kOhm). Kytke toiseen pähän 12 V ja toiseen 0V. Vastusten keskelle syntyy vertailutaso (0V) ja päissä /- 6V keskitasoon nähden.


    • MrHolker

      Mitä jännitteitä sähkö laitteet tarvitsevat?

      • Alkuperäinen viesti johon vastaat on vuodelta 2011 ja vastaat siis vuonna 2017. Ei taida olla hyötyä kysyjälle.

        Tuossa tilanteessa kannattaisi käyttää operaatiovahvistinta joka hyväksyy sisäänmenojännitteet rail-to-rail eli tuossa nollasta kahteentoista volttiin. Jos on oikeasti tarvis tehdä negatiivista jännitettä maahan nähden niin yksinkertaisesti se onnistuu esimerkiksi piirillä 7666, joka siis tuottaa 12V jännitteestä -12V joskin antaa pienen lähtövirran ja tuottaa jonkin verran häiriöitä. Kaupasta löytyy valmiita alle kympin hintaisia paketoituja DC-DC - muuntimia, joilla voi sitten tarvittaessa tehdä sama temppu ja saada enemmän virtaa.


      • Aurajuust0

        Mun mielestä toi piiri oli 7660. Voin olla toki väärässäkin ja tuo sun piiri on joku uudempi. Mä oon käyttäny usein vaativammissa oparikytkennöissä Etri:n valmistamia DC-DC- muuntimia jotka tekee 24V:sta -15V. Pari ylimääräistä noita olis jos joku tarvii.


      • OhmiKertaaKähmi
        Aurajuust0 kirjoitti:

        Mun mielestä toi piiri oli 7660. Voin olla toki väärässäkin ja tuo sun piiri on joku uudempi. Mä oon käyttäny usein vaativammissa oparikytkennöissä Etri:n valmistamia DC-DC- muuntimia jotka tekee 24V:sta -15V. Pari ylimääräistä noita olis jos joku tarvii.

        Nyton pakko kysyä.
        Väkästelin nuorempana C-MOS pohjaisista logiikkapiireistä milloin mitäkin. Nyt taas olisi aikaa ja se ehkä jarruttaisi myös ajattelun rappeutumista.
        Mistä nykyään komponenttitason harraste-elektroniikkaa saa? Ennen Tampereellakin oli useita liikkeitä. Toinen kysymys, mistä saisi C-MOS databookin edullisesti. Yli kolmekymmentä vuotta edellisistä näpertelyistä on liian pitkä aika, että enää muistaisi piirejä ulkoa.


      • dfgrdfvdfvd

        Jos ei ole enää kivijalassa komponenttikauppaa Tampereella niin hesalaisen Partco.fi firman postimyynnistä voi löytyä.


      • OhmiKertaaKähmi kirjoitti:

        Nyton pakko kysyä.
        Väkästelin nuorempana C-MOS pohjaisista logiikkapiireistä milloin mitäkin. Nyt taas olisi aikaa ja se ehkä jarruttaisi myös ajattelun rappeutumista.
        Mistä nykyään komponenttitason harraste-elektroniikkaa saa? Ennen Tampereellakin oli useita liikkeitä. Toinen kysymys, mistä saisi C-MOS databookin edullisesti. Yli kolmekymmentä vuotta edellisistä näpertelyistä on liian pitkä aika, että enää muistaisi piirejä ulkoa.

        Data on nykyään netissä. Esimerkkinä Texas Instrumentsin pieni logiikkapiirien datakirja vuodelta 2003:

        https://goo.gl/EyD0ND


    • Atomitaso

      Alkuperäinen kysyjä kysyi jatkokysymyksen joka on edelleen vastausta vailla:
      "Mitäs jännite muuten on atomitasolla?"

      Itse tarkentaisin kysymystä vaikkapa seuraavasti:
      1. tilanne: Kahden mittauspisteen välinen jännite on 5 V
      2. tilanne: Kahden mittauspisteen välinen jännite on 10 V
      Mitä jälkimmäisessä tilanteessa on tuplasti edelliseesn verrattuna?
      Siis atomitasolla. Perinteiset vesivertauksethan tuossa jo tulikin.

      • silviisiin

        Vapaita elektroneja paljon ja toisessa pisteessä vajausta elektroneista.


    • atomitasolla

      Varausten q ja Q välisen sähköisen voiman kaava on samaa muotoa kuin massojen m ja M välisen gravitaatiovoiman kaava. Näin ollen sähkövoima ja gravitaatiovoima ovat analogisia, samoin varaukset ja massat.

      Maan pinnalla massaan m kohdistuu voima F = m g, kun g = f M/r^2, f on gravitaatiovakio, M on maan massa ja r on maan säde. Eli g on maan massan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys. Vastaavasti korkeudella h olevan massan potentiaalienergia on W = m g h.

      Etäisyydellä h varauksesta Q olevaan varaukseen q kohdistuu voima F = q E, kun E on vetovoiman kaavasta laskettu sähkökenttä. Tällöin etäisyydellä h olevan varauksen q potentiaalienergia on W = q E h. Potentiaali eli jännite määritellään U = E h, jolloin W = q U. Teho P = dW/dt = U dq/dt = U I.

      Jännitten U analogia on siis g h ja sähkökentän E analogia on g. "Atomitasolla" elektroni e "edustaa" massaa m.

      Todetaan vielä, että sähkökenttä E voidaan synnyttää muutenkin kuin staattisen varauksen Q avulla. Se on sitten oma tarinansa.

    • keptikkona

      Noin sähkö on kuvattu, mutta tarkalleen ei kukaan tiedä mitä se on...vieläkään. Atomeja, elektroneja, mitäs ne on sitten ja mistä ne koostuu ja miksi ne on siellä, mikä pitää ne kasassa ja miksi sähkö käyttäytyy niinkuin käyttäytyy ym. malleja, mutta ei totuutta täysin.

      • QED

        No tuosta hieman lisää ihmeteltävää.
        http://www.courses.physics.helsinki.fi/teor/kfp/kfp2014_04.pdf


    • Voioiiv

      Yritän näin pähkäilyn jälkeen vastata yksin kertaisesti jännitteeseen atomi tasolla. Eli meillä tuotetaan jännitettä yleensä lämpövoimakoneilla pyörimisliikkeenä, joka välitetään generaattorin avulla sähköverkkoon. Jännite itsessään on atomien lämpövärähtelyä ja kun lämpövärähtelyä tuotetaan tarpeeksi avoimeen sähköpiiriin, se purkautuu helpointa reittiä maahan. Otetaan esimerkiksi ihmisjono. Jono viimeiset ihmiset ovat liikkeen alkuun panijat ja muut välittävät liikkeen eteenpäin, joka vaimenee edetessään häviöiden takia. Kun tuuppijoiden aikaansaama "jännite" kasvaa liian suureksi, "vastus" antaa periksi ja virta lähtee liikkeelle. Mekanismi millä valaisin esim. saadaan palamaan on, että tätä virtaa ahdistetaan (hidastetaa) hallitusti. Sillä saadaan aikaan atomien liikkeen laajentuminen (paine) supistus kohdassa. Ahdistaminen aihettaa aina energiahäviöitä johtimeen, joka purkautuu lämpönä, valona , jne.

      En tiiä selvittääkö tää kenellekkään mitään. Näin olen aina mieltänyt käsitteen jännite, niin kuin ihmistenkin välillä, joka purkautuu, kun sitä on liikaa. Mutta eksyin tänne, kun 9-v poika kysyi ensimmäisen kysymyksen ikinä, mihin en osannut suoraan vastata. Kysymys oli, että mitä on jännite ja halusin varmistusta ajatuksilleni. Liki 13 vuotta kysymyksen estämisestä on mennyt, eikä selvää vastausta ole kukaan antanut. Enkä minäkään.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1565
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1214
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1127
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1046
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      995
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      977
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      892
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      880
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      734
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      680
    Aihe