Vastikkeeton tuki

"Maatalouspäästöistä johtuva vesistöjen kuormitus on vain lisääntynyt".

Sellainen on mielipuolinen väite ja tarkoitushakuisuudessaan. Sietäisi sinun ja tuon päällikön mennä tohtorin juttusille.

Maajussitko muka olisi niin tyhmiä, että ostaisivat kalliita lannotteita ja antaisivat niiden valua vesiin?

Luonnonsuojeluliitossa ei ympäristön kuormitukseen ole laskettu rakentamisen ja maanmuokkauksen aiheuttamia ravinnepäästöjä erikseen. Helsingin katutyötkin ovat maatalouden syntilistalla.

Mitä tulee vastikkeettomaan tukeen, niin sitä saavat myös paviaaneja ruokkivat poliittiset tahot, kuten DEMARI-lehti, SAK ja SDP, jotka saastuttavat vielä enemmän ympäristöä.

Minna Lintosen vastikkeeton elättäminen maksaa veronmaksajille vuosittain enemmän kuin viidenkymmenen maitotilan saamat ympäristötuet.

Mielipidepankin maatalousvastaisuus on toisaalta patologista. Toivottavasti pääset patologin luokse piankin saastuttamasta luontoa.

Eivät maahan sitoutuneet niukkaliukoiset ravinnevarat mihinkään häviä, vaikka lannoitus lopetettaisiin kokonaan. Niitä liukenee maasta vähitellen. Kestää aikansa, ennenkuin tulokset alkavat näkyä.

Luonnon kanssa (=armoilla) toimiminen edellyttää pitkää pinnaa. Maatalouden käynnistäminen uudelleen on hitaampaa ja tulee vielä kalliimmaksi kuin paperitehtaan. Luonto ei tunne kvartaalitaloutta, ellei kvartaalilla tarkoiteta neljännesvuosisataa.

kirjoitat vain. Maatalouden saama ympäristötuki ei tule viljelijälle ilman vastiketta.

Mutta jos tehdyt toimenpiteet eivät ole auttaneet vesistöjen päästöissä, syyllisiä ei ole maanviljelijät, vaan ne jotka ovat ne toimenpiteet vaatineet mitä noudatetaan. Moni viljelijä on kyllä tiennyt jo alunperinkin ettei niillä toimenpiteillä ole suurta vaikutusta, mutta vaivaa ja hankaluutta sitäkin enemmän.

Lintosen pitää itse ilmeisesti keksiä ne toimenpiteet jotka auttavat, Mielipidepankki voisi ilmeisesti auttaa niiden suunittelussa.

Kertoiko muuten se luonnonsuojeluliiton päällikkö mitä pitäisi tehdä. Tuosta loppupäätelmästäsi voisi ajatella että viljelijä itse parhaiten osaisi päättää ne toimenpiteet jotka luontoa auttaa.

Ei kannata syyttää tukien vastaanottajia, jos tukien antaja ei hoida omaa velvollisuuttaan tukien vastikkeellisuuden kontrolloimisessa.

Maataloustuottajia pitää tukea sen edistämiseksi, että he huolehtivat siitä, etteivät valumat pilaa vesistöjä, mutta tuen antajan tehtävä on katsoa, ettei tukijärjestelmä ole pelkkä pajazzo, vaan että rahoilla on myös tehty jotain vesistöjen paremman kunnon eteen.

Etsitkö tollo poliittisista puheenvuoroista "asiantuntevuutta"! Mm. Saimaan vesistön yläosissa on tehty pitkäaikaista vesistön kuormitustutkimusta ja seurattu ravinteiden kulkeutumisen kehitystä. Kuormituksen väheneminen on selvästi havaittu´ja todennettu. Pääasiallinen vaikuttaja on maatalouden ympäristötuen erityistoimenpiteiden kohdentaminen suojavyöhykkeiden perustamiseen, lannan käsittelyyn sekä mm. AIV- ja muiden pintanesteiden ohjaamiseen.

Sinänsä maataloutta suurempi haitta ovat pienet ja vanhentuneet jätevedenpuhdistamot.

Menehän nyt mielipuolipankki tutkimaan asiaa ennen kuin jatkat keskustelua. Löydät lisää tietoa hakusanalla Onkiveden valuma-alue...

Vaikka tuskin se tieto sinua kiinnostaa.

Hänen esittämänsä kannanotot maataloudesta olivat perusteiltaan keveitä, kuten yleensäkin tietämättömien lausunnot. Ainoa hyvä asia on hänen kausiensa jääminen ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Vaikka Forssa onkin kyseessä, jossa kaikki on mahdollista, niin tuskin valitaan uudelleen.

Olisi mielenkiintoinen nähdä mistä luonnonsuojeluliiton toimintaan tuleva rahoitus on peräisin.

... hän ei syytä viljelijöitä siitä, että eivät olisi täyttäneet ympäristötukien ehtoja. Hän vaatii yhteikunnalta ja poliitikoilta tehokkaampia toimia.

Yksittäistä viljelijää ei voi velvoittaa mihinkään muuhun kuin täyttämään lakien ja tukiehtojen vaatimukset. Niitä kyllä valvotaan. Jos hän vapaehtoisesti tekisi jotain enempää, hänen jo ennestäänkin heikkotuottoinen yritystoiminta ei sitä kestäisi.

Tämä periaate koskee muuten muutakin yritystoimintaa. Ei yksittäinen yrittäjä voi ottaa esim. sellaista yhteikunnallista vastuuta, joka ylittää lait ja sopimukset. Hän menettäisi kannattavuutensa. Niinpä nämä vastuut on määriteltävä tarkoin laissa ja sopimuksissa, joka takaa sen, että kaikilla on sama lähtökohta.

Minna Lintosen maatalouspuheenvuoro aikaisemmin syksyllä osoitti niin järkyttävän huonoa asiantuntemusta, että se ei ansaitse muuta kommentointia. On kyllä erittäin surullista Suomelle, kun meillä on maatalousvaliokunnassa näin osaamattomia henkilöitä. Suomen Luonnonsuojeluliiton päällikkö kirjoitti tämän päivän Hesarissa vesiensuojelusta ja ympäristötuista. Kirjoitus sisälsi useita virheitä ja epätarkkuuksia, sekä syyllisti aiheettomasti maanviljelijöitä laiminlyönneistä. Valtion talousarvioesityksen- 2005 mukaan ympäristötukeen käytetään rahaa 264 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelupäällikkö Kuronen esitti arvion vuodelle 2006 :327 milj. euroa. Toivottavasti tuo summa pitää paikkansa. Hän kuvailee vesien pilaantumista, mikä varmaankin on totta, mutta ihmettelen miksi hän syyllistää maatalouden harjoittajia, jotka noudattavat pilkulleen ympäristömääräyksiä. Onko kyse poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta ? Hän kysyy , että miksi suojavyöhykkeitä ei perusteta enempää kuin vain se minkä laki vaatii. Vastaus on hyvin yksinkertainen. Viljelijän on saatava pellostaan tuottoa, ja sitä tehdään viljelemällä. Tilanne muuttuu sitten kun suojakaistasta saadaan parempi tuotos kuin sen alueen viljelystä. Lisäksi viljelijä on alan ammattilainen , joka haluaa tehdä työtä ansaitakseen elantonsa. Ts. Kurosen tulisi osoittaa vaatimuksensa ympäristöministeriöön, ja vaatia lisää rahaa maataloudelle. Kuronen: "Suojavyöhykkeillä voidaan kuitenkin vaikuttaa vain osaan päästöjen kokonaismäärästä" Se on totta, mutta hän ei ilmeisesti halua mainita asutuksen vaikutusta valumiin. Lisäksi peltoviljelyssä pintavalumien osuus kokonaisvalumista on pieni, joten suojakaistojen merkitys on sitäkautta pieni. Suuri merkitys kokonaisvalumissa on kasvukerroksen läpi suotuvalla vedellä. Se tuo mukanaan lannoitejäämiä, mitä kasvit eivät ole pystyneet käyttämään hyväkseen. Kuronen vaatii, että peltoja lannoitettaisiin tyypillisten satotasojen mukaan. Näin nyt tehdäänkin niiden kohdalla, jotka ovat mukana tarkennetussa lannoituksessa. Ne, jotka lannoittavat perustason mukaan saavat käyttää vain 15 kg fosforia hehtaarille. Se on auttamattomasti liian vähän , siksi satotasot ovat kin viime vuosina pudonneet. Perusongelma , mitä Kuronen ei tiedä (?), on siinä, että maat ovat liian happamia. Kasvit eivät kykene käyttämään kaikkia lannoitteita liian matalan PH:n vuoksi. Sen vuoksi syntyy liikaa valumia. No, miksi viljelijät eivät sitten kalkitse maitaan nostaakseen PH-arvoja. Syy on tietenkin rahassa, sen puutteessa. Mitä ahtaammalle maatalous elinkeinona ajetaan, sitä vähemmän on rahaa käyttää maan peruskunnostukseen. Tilanteeseen auttaa vain lisäraha, tulkoon se sitten ympäristötukena tai nousseina elintarvikkeiden hintoina. Nostettakoon elintarvikkeiden hintoja, niin samalla nähdään tavallisen kuluttajan motivaatio osallistua luonnonsuojeluun. Me viljelijät hoidamme osamme varmasti kun saamme siihen taloudelliset edellytykset, mutta se vaatii yhteistoimintaa koko kansan tasolla. Tosin olen skeptinen tällaisesta konsensuksesta, varsinkin kun lukee tämänkin foorumin keskustelua maalaisten nimittelyineen. Epäilyni pohjaksi on muutakin näyttöä. Luomutuotteiden tuottamista pidetään hyvänä ekologisesti, mutta kun kaupassa pitäisi niistä maksaa vähänkin enemmän, niin ne jäävät hyllyyn.