Katolinen kirkko ja usko on kiinnostanut minua muutaman kuukauden, ja olisi kivaa lukea katolilaisten omia kokemuksia ja kertomuksia ihan mistä vaan asiaan liittyvästä.
Minulle on vaikeaa uskoa katolilaisuuden oppeihin, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa...
Minulle on vaikeaa uskoa katolilaisuuden oppeihin, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa...
Vastaukset 10
Vanhimmat
ottaa rauhallisesti. Minä liityin Rooman patriarkaatin Helsingin hiippakunnan alaiseen seurakuntaan varttivuosisata sitten. Sitä ennen olin enemmän tai vähemmän kiinnostunut katolisuudesta parisenkymmentä vuotta.
Ja tuntuupi vieläkin joskus "vaikealta uskoa kaikkiin katolisuuden oppeihin..." Jotta älä hötkyile!
Hyviä ja monipuolisia kokemuksia uusien ja vanhojen katolilaisten elämästä: http://forums.cjb.net/gie.html
Virallista tietoa:
www.catholic.fi
NAURAA! Se listahan on silkkaa parodiaa alusta lopuun. Naurattaa kyllä muutamalla ensimmäisellä lukukerralla.
Tuli mieleeni tuosta sinun kauniista kirjoituksestasi että, miten se sanonta kuuluukaan raamatussa:
"jokainen joka itsensä ylentää,alennetaan,...jne."
Minulla ei niinkään ollut vaikeuksia oppien suhteen - ei ainakaan suuria - mutta messuissa alkuaikoina olin ihan ulalla, kun en tiennyt mitä milloinkin pitää tehdä, sanoa, polvistua vai seistä jne. Ärsytti myös oma tietämättömyys. Oppien kohdalla ajattelin, jos oli vaikeuksia heti niellä kaikkea, että nyt en ehkä niin ymmärrä, mutta tulen myöhemmin ymmärtämään paremmin. Ja niin siinä on käynytkin. Luotin myös siihen, että jos kirkko on ollut lähes 2000 v. niin se tietää paremmin kuin minä.
Ajattelin, että kirkossa on aina rukoiltu paljon (luostareissa ja muutenkin) ja luotin siihen, että muut tietävät opit paremmin kuin minä keltanokka. Luotin myös siihen, että Pyhä Henki on aina johtanut kirkkoa ja johtaa, joten minun ei tarvitse huolestua tai pelätä, että jotain 'kamalaa' lankeaisin uskomaan.
Suht hyvin on mennyt ja en kadu pätkääkään. Olen n. 17 vuotta ollut katolilaisena ja käynyt kirkossa sitä ennen lähes pari vuotta. Ihmettelen vieläkin, kuinka Jumala hyvyydessään minutkin johdatti kirkkonsa yhteyteen. Pidän koko asiaa suurena lahjana ja armona kelle tahansa!
Me katolilaiset emme ole enkeleitä, vaikka niitäkin joukossamme on. Olemme tavallisia ihmisiä heikkouksinemme.
Rukoilin alkuaikoina itselleni ymmärrystä käsittämään katolisia oppeja. Ne kuultiin. Kaikki on loksantanut paikoilleen ja tunnen vahvasti, että Jeesus on kirkon pää ja sen perustaja. No, tässähän tätä tulikin. Toistamani neuvo kiinnostuneille: askel kerrallaan.
Pääkaupunkiseudulla alkaa syksyisin informaatiokurssi katolisesta uskosta. Tästä löydät tietoa www.catholic.fi
Kannattaa osallistua vaikka kesken vuoden. Niin minäkin tein.
Sinun kokemuksesi on kauniisti kirjoitettu ja sillä tavalla että ihan kokematon katolisesta uskonnosta oleva pystyy sen myös ymmärtämään.
Illanjatkoja sinulle...
ja hyvää Loppiaista sinulle, Amazon.
Messu sai minut kääntymään katolilaiseksi. Kävin katolisessa messussa joskus 10 vuotta ennen kuin liityin kirkkoon ja jäin sitä kaipaamaan. Osallistuin jopa ehtoolliseen, ei tiennyt, että luterilaisilla ja katolilaisilla ei olekaan ehtoollisyhteyttä. Mutta minuakin epäilytti, koska pidin joitakin kirkon oppeja outoina ja ei-raamatullisina. Epäilykseni karisi kun luin vain yhden teoksen. Luin Paavi Johannes Paavali II:n haastattelukirjan Uskalla toivoa, ja tuntui siltä, että olin löytänyt kodin. Koti on nyt hiukka riitaisa, mutta rakastettava. Hienointa on ollut tässä kirkon yhteydessä, että olen oppinut taas rukoilemaan niinkuin lapsena rukoilin. Luotan Isään Jumalaan, vaikka en kaikkia oppeja ymmärrä.
Katoliset suojelevat pedofiilejä sekä muita pervoja
oman kirkon edun nimessä ja vastustavat kondomeita.
Jos alat katoliseksi liityt yhteen maailman suurimmista rikollissakeista.