Hintakisa vei puhelinoperaattorit totuuden eteen
Lehdistössä uutisoidaan operaattorien järjestämien mm. vammaispalveluiden tilausjärjestelmien aiheuttamista ongelmista loppukäyttäjille. Samoin on uutisoitu hankaluuksista loppukäyttäjille, kun esim. Espoon kaupunki on paininut tavoitettavuuden kimpussa ottaessaan uuden puhelintekniikan käyttöönsä.
Operaattorit ovat joutuneet totuuden eteen perusliiketoiminnan eli puhelin- ja datasiirron mennessä tuotoiltaan niin alhaiseksi, että teleyritykset ovat lähes jatkuvassa YT-kierteessä. Talouden lainalaisuudet kertovat lisäarvon olevan tuottoisaa kassavirralle. Operaattorit keksivät kilpaa erilaisia keinoja saada lisäliiketoimintaa ja lisäarvoa puheluiden välittämisen, datasiirron ja internetyhteyksien ohelle. Nyt operaattorit ovat pelkkiä "rautateitä", jossa liikuttelevat "vuorojuniaan" heikolla turvallisuuden tasolla. Operaattoreille on jäänyt bitinliikuttelijan virka.
2000-luvun vaihteessa operaattoreilla meni niin lujaa, että esim. jo eläkkeelle jäänyt Soneran toimitusjohtaja totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa oireellisesti, että Sonera on noussut niin arvokkaaksi, ettei suomalaisilla ole siihen enää varaa. Lausahdus oli todempi kuin kukaan osasi arvata; Soneran "ilmatilahyökkäys" Saksaan UMTS-operaatiossa oli todellakin niin kallis, ettei suomalaisilla siihen olisi ollut varaa.
Tilanne nyt vuoden 2006 alkaessa on aivan toinen. Tänään on keksittävä lisäarvoa bitinkuljetukselle, jotta suuret operaattoriorganisaatiot hyvin palkattuine asiantuntijoineen saavat riittävästi työtä vastineeksi palkoilleen. Kiire ja suuunnittelematon tuotekehitys poikii innovaatioita, joita tuodaan markkinoille keskeneräisinä. Operaattorit haluavat ryhtyä ammattilaisiksi toiminta-alueille, mistä heillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Loppukäyttäjät ja kuluttajat joutuvat useasti koekaniineiksi. Uusien liikeideoiden innovointi ja "luovustelu" on ymmärrettävää, kun tekemistäkin pitäisi olla ja YT kolkuttaa ovella. Täytyisi vielä näyttää konsulttien silmissä tehokkaaltakin, jotta työtehtävä varjeltuisi.
Liiketoiminta on "aikaansa kutakin", kuten pässi tunnetusti sanoi sen päätä leikattaessa. Tämän tokaisun ovat huomanneet monet yksityisyrittäjät casino- ja hulabaloo aikoina, kun yrittäjiä vietiin kuin "kuoriämpärin" lailla pankista käräjille ja käräjiltä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Nyt operaattoritoiminta on "kuoriämpärin" roolissa, kun mm. pääomasijoittajat hankkivat, pilkkovat ja uudelleen järjestelevät "songeja, elisoita ja saunalahteja". Fuusiot, hajauttamiset, liittämiset ja purkamiset ovat huomista operaattoreille.
Olisi myöskin tutkittava, voidaanko operaattorien perusliiketoiminnasta saada enää nykyparametreilla tuottavuutta itselleen ja asiakkailleen. Ehkä bittiväylien eli "tiedon moottoriteiden" haltuunotto yhteiskunnalle turvaisi parhaalla tavalla strategisen tiedonsiirron ominaisuudet kansalaisille, yhteisöille ja yritystoiminnalle. Uudessa suunnitelmassa sopivat yliopistot ja korkeakoulut ottaisivat tuotekehitys- ja innovaatiovastuut viestintäviraston vastatessa hallinnollisesti asioiden järjestelyistä. Varmentaaksemme tuotekehityksen ja hallinnoinnin, voidaan jakaa sallittuja bonuksia ja määrätä tavoitteet sekä aikataulut kapasiteetin, nopeuden, peiton ja turvallisuuden osalle. Mm. korkeakoulut osaavat tänä päivänä niin kilpailla kuin olla yhteistyössäkin keskenään.
Ilkka Luoma
Lehdistössä uutisoidaan operaattorien järjestämien mm. vammaispalveluiden tilausjärjestelmien aiheuttamista ongelmista loppukäyttäjille. Samoin on uutisoitu hankaluuksista loppukäyttäjille, kun esim. Espoon kaupunki on paininut tavoitettavuuden kimpussa ottaessaan uuden puhelintekniikan käyttöönsä.
Operaattorit ovat joutuneet totuuden eteen perusliiketoiminnan eli puhelin- ja datasiirron mennessä tuotoiltaan niin alhaiseksi, että teleyritykset ovat lähes jatkuvassa YT-kierteessä. Talouden lainalaisuudet kertovat lisäarvon olevan tuottoisaa kassavirralle. Operaattorit keksivät kilpaa erilaisia keinoja saada lisäliiketoimintaa ja lisäarvoa puheluiden välittämisen, datasiirron ja internetyhteyksien ohelle. Nyt operaattorit ovat pelkkiä "rautateitä", jossa liikuttelevat "vuorojuniaan" heikolla turvallisuuden tasolla. Operaattoreille on jäänyt bitinliikuttelijan virka.
2000-luvun vaihteessa operaattoreilla meni niin lujaa, että esim. jo eläkkeelle jäänyt Soneran toimitusjohtaja totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa oireellisesti, että Sonera on noussut niin arvokkaaksi, ettei suomalaisilla ole siihen enää varaa. Lausahdus oli todempi kuin kukaan osasi arvata; Soneran "ilmatilahyökkäys" Saksaan UMTS-operaatiossa oli todellakin niin kallis, ettei suomalaisilla siihen olisi ollut varaa.
Tilanne nyt vuoden 2006 alkaessa on aivan toinen. Tänään on keksittävä lisäarvoa bitinkuljetukselle, jotta suuret operaattoriorganisaatiot hyvin palkattuine asiantuntijoineen saavat riittävästi työtä vastineeksi palkoilleen. Kiire ja suuunnittelematon tuotekehitys poikii innovaatioita, joita tuodaan markkinoille keskeneräisinä. Operaattorit haluavat ryhtyä ammattilaisiksi toiminta-alueille, mistä heillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Loppukäyttäjät ja kuluttajat joutuvat useasti koekaniineiksi. Uusien liikeideoiden innovointi ja "luovustelu" on ymmärrettävää, kun tekemistäkin pitäisi olla ja YT kolkuttaa ovella. Täytyisi vielä näyttää konsulttien silmissä tehokkaaltakin, jotta työtehtävä varjeltuisi.
Liiketoiminta on "aikaansa kutakin", kuten pässi tunnetusti sanoi sen päätä leikattaessa. Tämän tokaisun ovat huomanneet monet yksityisyrittäjät casino- ja hulabaloo aikoina, kun yrittäjiä vietiin kuin "kuoriämpärin" lailla pankista käräjille ja käräjiltä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Nyt operaattoritoiminta on "kuoriämpärin" roolissa, kun mm. pääomasijoittajat hankkivat, pilkkovat ja uudelleen järjestelevät "songeja, elisoita ja saunalahteja". Fuusiot, hajauttamiset, liittämiset ja purkamiset ovat huomista operaattoreille.
Olisi myöskin tutkittava, voidaanko operaattorien perusliiketoiminnasta saada enää nykyparametreilla tuottavuutta itselleen ja asiakkailleen. Ehkä bittiväylien eli "tiedon moottoriteiden" haltuunotto yhteiskunnalle turvaisi parhaalla tavalla strategisen tiedonsiirron ominaisuudet kansalaisille, yhteisöille ja yritystoiminnalle. Uudessa suunnitelmassa sopivat yliopistot ja korkeakoulut ottaisivat tuotekehitys- ja innovaatiovastuut viestintäviraston vastatessa hallinnollisesti asioiden järjestelyistä. Varmentaaksemme tuotekehityksen ja hallinnoinnin, voidaan jakaa sallittuja bonuksia ja määrätä tavoitteet sekä aikataulut kapasiteetin, nopeuden, peiton ja turvallisuuden osalle. Mm. korkeakoulut osaavat tänä päivänä niin kilpailla kuin olla yhteistyössäkin keskenään.
Ilkka Luoma
Vastaukset 2
Vanhimmat
Totta, operaattorit ovat tiukan paikan edessä - uusia innovaatioita todella tarvitaan. Monilla operaattoreilla on suhteessa paljon hyvin palkattua henkilökuntaa, tätä väkeä myös tarvitaan. Verkon hallinta ei ole aivan yksinkertainen juttu. Perinteisten yhteyksien päälle on jo nyt kasvanut kuitenkin paljon uutta ja luulenpa että lisää on tulossa, tästä esimerkkinä kaapeli tv. Käsittääkseni Suomessa olevat kuituverkot mahdollistavat hyvinkin monimuotoista liikennettä jatkoa ajatellen.
Se, että näitä laadukkaita verkkoja alkaisi hallita esim. valtio ja tuotekehityksestä vastaisi esimerkkisi mukaan joku yliopisto kuulostaa kyllä hieman hurjalta - pieni hyppy tuon ajatuksen sisällä niin olemme yllättäen kommunisteja koko porukka.
..sullahan on runsaasti kokemusta ei kannattamattoman busineksen teosta ja firmojen nurin menosta.