On täydellisesti unohdettu eräs presidentti Urho Kekkosen lausuma vakava varoitus. Siitä seurauksena demokratian on suorastaan mahdoton toimia nyky-Suomessa. Kekkonen näki pitkälle. Hän ehti tajuta tehneensä kamalan virheen, ehkä elämänsä suurimman, nostaessaan Mauno Koiviston pääministeriksi. Hänen terveytensä valitettavasti petti, ennen kuin hän ehti korjata asian.
Hän yritti vielä viimeisillä voimillaan saada tehdyn tekemättömäksi, mutta voimat loppuivat kesken. Koiviston taloudelliseen katastrofiin johtaneen valtakauden velkoja maksetaan vieläkin. Hänen aikanaan myös päästettiin SAK lopullisesti kiinni vallankahvaan. Toteutui se minkä Kekkonen ennusti:
”Ammattijärjestöt voivat käytännössä tehdä arvottomaksi demokratian perussäännön: VALTIOVALTA KUULUU KANSALLE.”
***************************************************************************
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3538889
Tiistain Uutispäivä Demarin etusivulla viisi vallantäyteyttä puhkuvaa ay-pomoa - kaikki miehiä - julistivat tukeaan Haloselle. Halosen valinta ensimmäisellä kierroksella olisi herrojen mielestä todellista demokratiaa ja juhlistaisi komeasti suomalaisten 100-vuotista äänioikeutta.
Minulla ei ay-johtajista tule ensimmäisenä mieleen demokratia ja kansanvalta, vaikka SAK onkin rahansa ja toimitsija-armeijansa vasemmiston ehdokkaan taakse valjastanut.
Kun Urho Kekkonen 30-luvulla rakensi poliittista uraansa, hän saattoi ilkamoida (ja saattoipa olla vähän vakavissaankin), ettei sosialidemokratia ole demokraattinen aate. Kekkosen mukaan se on siinnyt marxilaisuudesta ja sukua kommunismille, jota hän piti diktatuurina siinä missä kansallissosialismia ja fasismia. Italian fasismi nimenomaan rakentui korporatismille.
Todisteena Kekkonen käytti silloisia sosialidemokraattisia ideologeja, jotka olivat korostaneet demokratian olevan vain "välikappale" siirryttäessä porvarien vallasta työväenluokan valtaan.
Vielä 1950-luvulla, jolloin hän pääministerinä joutui taistelemaan voimansa yhdistäneitä SDP:ta ja SAK:ta vastaan, Kekkonen saattoi lohkaista, että sosialidemokraateille laillisuus ja demokratian kunnioittaminen oli ehdollista.
Laillisuus oli hänen mukaansa vain hallitsevan sosialidemokratian avu, sosialidemokraatit ovat valmiita toimimaan demokratian pelisääntöjen mukaan vain ollessaan vallan päällä. Syynä Kekkosen kiukkuisiin lausuntoihin oli sosialidemokraattien johtaman SAK:n hallitukseen ja eduskuntaan kohdistama toistuva ulkoparlamentaarinen painostus.
Kekkosen mukaan kansanvalta ei toteudu silloin, kun etujärjestövoima asettuu yleistä tahtoa vastaan.
Eräässä puheessaan Kekkonen lausui: "Ei voida sanoa, mihin kehitys länsimaisessa demokratiassa johtaa, mutta ei ole kaukana se ajatus, että niin kuin ammattijärjestöt nyt voivat käytännössä tehdä arvottomaksi demokratian perussäännön: valtiovalta kuuluu kansalle, tästä ei ole enää pitkä matka valtiovallan periaatteelliseen siirtämiseen nykyisen valtiojärjestyksen vallitessa järjestäytyneen työväestön käsiin."
Hän yritti vielä viimeisillä voimillaan saada tehdyn tekemättömäksi, mutta voimat loppuivat kesken. Koiviston taloudelliseen katastrofiin johtaneen valtakauden velkoja maksetaan vieläkin. Hänen aikanaan myös päästettiin SAK lopullisesti kiinni vallankahvaan. Toteutui se minkä Kekkonen ennusti:
”Ammattijärjestöt voivat käytännössä tehdä arvottomaksi demokratian perussäännön: VALTIOVALTA KUULUU KANSALLE.”
***************************************************************************
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3538889
Tiistain Uutispäivä Demarin etusivulla viisi vallantäyteyttä puhkuvaa ay-pomoa - kaikki miehiä - julistivat tukeaan Haloselle. Halosen valinta ensimmäisellä kierroksella olisi herrojen mielestä todellista demokratiaa ja juhlistaisi komeasti suomalaisten 100-vuotista äänioikeutta.
Minulla ei ay-johtajista tule ensimmäisenä mieleen demokratia ja kansanvalta, vaikka SAK onkin rahansa ja toimitsija-armeijansa vasemmiston ehdokkaan taakse valjastanut.
Kun Urho Kekkonen 30-luvulla rakensi poliittista uraansa, hän saattoi ilkamoida (ja saattoipa olla vähän vakavissaankin), ettei sosialidemokratia ole demokraattinen aate. Kekkosen mukaan se on siinnyt marxilaisuudesta ja sukua kommunismille, jota hän piti diktatuurina siinä missä kansallissosialismia ja fasismia. Italian fasismi nimenomaan rakentui korporatismille.
Todisteena Kekkonen käytti silloisia sosialidemokraattisia ideologeja, jotka olivat korostaneet demokratian olevan vain "välikappale" siirryttäessä porvarien vallasta työväenluokan valtaan.
Vielä 1950-luvulla, jolloin hän pääministerinä joutui taistelemaan voimansa yhdistäneitä SDP:ta ja SAK:ta vastaan, Kekkonen saattoi lohkaista, että sosialidemokraateille laillisuus ja demokratian kunnioittaminen oli ehdollista.
Laillisuus oli hänen mukaansa vain hallitsevan sosialidemokratian avu, sosialidemokraatit ovat valmiita toimimaan demokratian pelisääntöjen mukaan vain ollessaan vallan päällä. Syynä Kekkosen kiukkuisiin lausuntoihin oli sosialidemokraattien johtaman SAK:n hallitukseen ja eduskuntaan kohdistama toistuva ulkoparlamentaarinen painostus.
Kekkosen mukaan kansanvalta ei toteudu silloin, kun etujärjestövoima asettuu yleistä tahtoa vastaan.
Eräässä puheessaan Kekkonen lausui: "Ei voida sanoa, mihin kehitys länsimaisessa demokratiassa johtaa, mutta ei ole kaukana se ajatus, että niin kuin ammattijärjestöt nyt voivat käytännössä tehdä arvottomaksi demokratian perussäännön: valtiovalta kuuluu kansalle, tästä ei ole enää pitkä matka valtiovallan periaatteelliseen siirtämiseen nykyisen valtiojärjestyksen vallitessa järjestäytyneen työväestön käsiin."
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nimenomaan Kekkosen aikana ammattiyhdistysliike nousi nykyiseen valtaansa. Kekkosen aikana eduskunnassa ei saanut edes kirjoitusvirheitä korjata jos ne oli SAK:n kassa sovittu.
Sorsa uitti kolmikannan Suomen politiikkaan. Kekkosen aikana SAK piti kyntensä vielä piilossa. Vasta demarivallan aikana SAK hyppäsi voimansa tunnossa pöydälle uhoomaan.
Kekkosen ensimmäisenä presidenttikautena ei ollut kuin kaksi enemmistöhallitusta, yöpakkashallitus ja viimeinen, se jossa oli kokoomus mukana. Maalaisliiton vähemmistö- ja virkamieshallistkset vuotottelivat. Normaalista demokratiasta ei ollut (tietenkään) tietoakaan. Maalaisliiton vähemmistöhallitusten jälkeen oli tietysti valtion kassa tyhjä ja jopa kassakriisesjä.
Tämän vastapainoksi työntekijä- ja työnantajaliitot sopivat yli Kekkosen vallankäytön vakautussopimukset -60 luvun puolivälin jälkeen.
Liinamaa ykkösta alkoi talouden vakautus.
Silloin VASTUULLISET ryhmät, SDP ja kokoomus työnantajat ja työntekijät, ulkoparlamentaarisesti kylläkin, sopia yli eduskunnan. Se oli pakon sanelema teko. Päästä inflaatio-devalvaatio kierteestä ja saada vaihtotase tasapainoon ja pikkuhiljaa positiiviseksi, so. ylijäämäiseksi. Tämä ei olisi ikäpäivänä onnistunut Kekkosen ja maalaisliiton johdolla.
pääpiirteittäin oli, kuten kirjoitat.
Kekkosen vallassa pysymisen yksi tuki oli SAK.
Kekkosesta muistetaan jonkin pienipalkkaisen virkamiesten lakon estäminen, muttä nämä virkamiehet olivat hyvin voimattomia silloin, ehkä nytkin.
Näinhän se tuli jälleen todistettua, että Kekkonen pysyi vallassa vain SAK:n avulla. Kerrassaan heikko mies tuo Kekkonen.
Eiköhän Lehtisen ja Rautakallionkin kannattaisi jättää rauhaan noin mitätön mies.
Olisiko luotettava vain tähän kepumytologiaan; Savupirtin Poika = Savupirtissä oli korsteeni eli savupiippu siis se ei ollut savupirtti
Lepikon torppa = Ei ollut torppa vaan itsenäinen tila.
Urho Kekkosen isä ei ollut torppari vaan varsin varakas kauppias.
Pitäisikö meidän uskoa tähän Kepumytologiaan?
Muistuttaisin vielä että Kekkonen oli keväällä 1918 teloitusjoukkueen innokas johtaja. Tapatti siviileitä.
Tämä nimimerkki Pekka Peitsi teki täydellisen käännöksen sodan loppuvaiheessa ja ajoi sotasyylliseksi Kukkosen ja Reinikan vain henkilökohtaisen kaunan tai kilpailun takia.
Onneksi Hannu Rautkallio ja Lasse Lehtinen tutkivat edesmenneen Neuvostoliiton arkistoja. Saamme varmasti TIETOA Juhani Suomen "tutkimusten" vastapainoksi!
Yksi indikaattori ay-liikkeen voimasta ovat lakot. Tosiasia on, että Kekkosen aikana lakkoja oli tämän tästä, jotkut aika pitkiäkin, mm. metallin lakko v. 1971. Lakkokenraaleita oli vähän joka lähtöön, oli Wälläriä, Hautasta jne. Ay-liike oli ylipäätään voimissaan.
Aika on kummasti kullannut muistot; Kekkosfanit ovat tyystin unohtaneet, että Suomen talous oli käytännössä koko Kekkosen ajan rempallaan. Nuoremman polven on vaikea ymmärtää elämää kaksinumeroisten inflaatioprosenttien maailmassa - se oli kuitenkin suomalaista arkea Kekkosen aikana. Ja devalvaatiot kuuluivat Suomen taloudenpidon ruttiinikuvioihin.
Kekkonen puuttui rautatieläisten lakkoon -70-luvun toisella puoliskolla.
kertoo:
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20040430090740829882
Voiko kukaan väittää, ettei valta olisi siirtynyt "järjestäytyneen työväen" käsiin. Jopa niin, että kaikkein kapitalistisimman puolueen presidenttiehdokkaan on suorastaan PAKKO tekeytyä työväenmieheksi - kansakunnan pomo ei enää kelpaa. - Jotain omituista siinä on.
Näin siis Kekkonen:
"Ei voida sanoa, mihin kehitys länsimaisessa demokratiassa johtaa, mutta ei ole kaukana se ajatus, että niin kuin ammattijärjestöt nyt voivat käytännössä tehdä arvottomaksi demokratian perussäännön: valtiovalta kuuluu kansalle, tästä ei ole enää pitkä matka valtiovallan periaatteelliseen siirtämiseen nykyisen valtiojärjestyksen vallitessa järjestäytyneen työväestön käsiin."
Kyllä järjestäytynyt työväki on hyvin vähän syyllistynyt laittomuuksiin jos sitä vertaa esim. MTK:n touhuihin.
MTK:lainen luottamushenkilö uhkasi tappaa EU:n maatalouskomissaarin, MTK:laiset mielenosoittajat uhmasivat avoimesti virkavaltaa Helsingissä mielenosoituksessaan, MTK:n paikallisjohtaja kehui lehtien palstalla kuinka hän menee aseistettuna Brysseliin jne.
MTK:n nykyiset "päälliköt" ovat Isäntien isännän, Heitteelle jättäjäin tuomitsomattoman kuninkaan Heikki Haaviston hengenheimolaisia ja kouluttamia.
Meni vastaus väärän ketjun perään, mutta katso sieltä.
Mistä helvetistä Lehtinen on keksinyt, että Kekkosen isä oli varsin varakas kauppias?
että Urho Kekkosen isä oli maaton torppari? Olisi historian kummallisuus, että maattoman torpparin poika lahtaa muita torppareita ja työläisiä?
No se siitä kepumytologiasta.
Väitän, että Kekkosen isä ei ollut varsin varakas kauppias. Ainoa lähde, joka näin väittää, on Lasse Lehtinen. Sen tiedän, että Kekkosen isä ei ollut myöskään maaton torppari.