Loppiaisaatoksi

Rauhaa ja hyvää loppiaista

Olen kirjoittanut jotakin juhlista, ja pohdiskellut juhlien merkitystä.
Mikään juhla ei varaman ole pahaksi jos sen hartaudella Herrassa viettää.

Jumalan siunausta
jari laurila

JUHLA-AJAT


Kristikunta on aina vietänyt erilaisia juhlia.
Osaan juhlista on ollut jumalallinen asetus, mutta osa on ihmisten itsensä asettamia juhlia.

VT:n puolella on kaksi kohtaa jossa Jumala oli kyllästynyt ihmisten juhliin jotka eivät olleet Herran asettamia. (Hoos 2:13, Jes 1:11-15)
Kun Jumala suuttui kansan juhlintaan, oli asiayhteys aina sama; - Kansa ei ollut kuuliainen Jumalalle. Asiayhteyden voimme havaita lukemalla Raamattua ko. jakeiden ympäriltä. (Jes 1:16-20)

Jumala ei halunnut tietenkään poistaa itse asettamiaan juhlapäiviä, ja siitä vakuuttaakin (Jes 58:13-14)


Apostoli Paavali oli pahoillaan kun uskoon tulleet pitivät silmällä "päiviä, kuukausia, juhla-aikoja, ja määrävuosia." (Gal 4:8-11) Mistä tässä on kysymys?

Tuohon aikaan oli runsaasti kreikkalais-roomalaisia pakanallisia juhlia.
Luonnollisesti Paavali tarkoitti tässä ihmisten asettamia juhlia. (Matt 15:1-9)
"Alkeisvoimat" (9) olivat luontoon liittyviä palvontamenoja. Myös astrologia oli käytössä palvonnassa. On myös huomattava että juhliin liityi aina valtava määrä erilaisia ihmisten tekemiä yksityiskohtaisia määräyksiä miten juhlia tuli viettää. Jeesus ja Paavali taistelivat näitä fariseusten asettamia määräyksiä vastaan. (Matt 15:3-9, Gal 2:16-17)

Nykyisinkin meillä on suuri määrä erilaisia liputus-, ja uskonnollisessa mielessä vietettäviä juhlapäiviä. Ihmiset ovat nämä juhlat asettaneet itse itselleen.
On kuitenkin usein varsin hyvä silloin miettiä asioita mitkä näihin juhliin liittyvät pelastuksen kannalta, ja miten ne kiinnittävät ja antavat uskoa Jeesukseen.

Jumalan lain asettama sapatti on ollut aina voimassa, maailman luomisesta lähtien, niin kuin Jumalan lakikin on ollut aina voimassa.
(1 Moos 2:2-3, Matt 5:17-18, Room 3:31, Luuk 16:17, 1 Kor 7:19, Jaak 2:10-12, 1 Joh 2:3-5, 3:4, 5:3) Laki on voimassa ajan loppuun saakka.

Voidaan sanoa että Raamatullisia jumalallisen asetuksen juhlia uuden liiton aikana ovat vain lepopäivä eli sapatti, sekä myös kristillinen kaste ja ehtoollinen ovat juhlia jotka Jeesus asetti kuolemansa ja ylösnousemuksensa muistoksi. (Matt 26:26-30, Luuk 22:14-20, Room 6:3-14, 1 Kor 23-29) Sunnuntaille ei ole mitään asetusta. Juhlaa ylösnousemuksen muistoksi ei ole asetettu Raamatussa, eikä lepopäivän merkitystäkään voida muuttaa siitä miksi Jumala sen asetti.

Uuden liiton ajalle ei ole joulusta eikä pääsiäisestäkään asetusta.
Kuitenkin joulua ja pääsiäistä vietetään, ja käytetään mahdollisuus viedä evankeliumia hyväksi. Näiden juhlien vietossa on syytä huomoida että ne vietetään oikeassa hengessä.
Juhlat sisältävät myös tapoja ja perinteitä joiden mielekkyyttä on hyvä miettiä.