Suomen hyökkäyssuunnat

Mitä järkeä oli Suomen jatkosodan hyökkäysvaiheessa vallata erämaa-alueita ? Eikö olisi ollut parempi keskittää voimat esimerkiksi Muurmanskin ja Pietarin ottamiseen. Sillä olisi ollut sodan lopputuloksen kannalta aivan toinen vaikutus.
293358
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Ei asia ole ihan niinkään ...

Pietarin haltuunottoa ei Suomi edes halunnut, Saksa jopa tarjosi sitä Suomelle mutta Suomi kieltäytyi.
Syy oli se, että Pietarissa eli 3,5 miljoonaa ihmistä ja niiden valvominen ja elättäminen olisi ollut mahdoton tehtävä Suomelle.
Ne olis pitänyt tappaa, eikä Suomen johtajat siihen halunnet lähteä.
Murmansk taas ei ollut Suomelle tärkeä, Mannerheim tiesi että toinen rata ulottui Argangelista etelään suoraan Moskovaan eikä sitä kumminkaan saada poikki koska se on Viennameren itäpuolella.

Sodan vieminen Suomen aluiden ulkopuolelle Itäkarjalaan oli oikea ratkaisu, taloudelliset tappiot pysyy kurissa.

Tärkeintä oli tuhota vihollisen armeijan hyökkäysvoima ja sen jälkeen ratkaista sota neuvottelupöydässä.
Hyökkäysvoima kyllä tuhottiin 1941, mutta sota ei loppunut ja siksi se jouduttiin tekemään uudestaan torjuntavoitoissa 1944.
Sen jälkeen voitiinkin sopia rauhasta.

Äänestä
  • eihän suomalaiset joukot olisi joutuneet yksin miehittämään Pietaria, vaan yhdessä saksalaisten kanssa, silloinhan olisi ollut paljon enemmän miehiä miehittämässä ja suurempi vastuualue kaiketi saksalaisilla.

    Äänestä

  • JSS kirjoitti:

    eihän suomalaiset joukot olisi joutuneet yksin miehittämään Pietaria, vaan yhdessä saksalaisten kanssa, silloinhan olisi ollut paljon enemmän miehiä miehittämässä ja suurempi vastuualue kaiketi saksalaisilla.

    joka oli Pietarin nimi silloin.

    Äänestä

  • JSS kirjoitti:

    eihän suomalaiset joukot olisi joutuneet yksin miehittämään Pietaria, vaan yhdessä saksalaisten kanssa, silloinhan olisi ollut paljon enemmän miehiä miehittämässä ja suurempi vastuualue kaiketi saksalaisilla.

    Väitetään Mannerheimin sanoneen, että sellaista ei kannata ottaa, jota ei pysty pitämään. Sanonta kohdistui tietääkseni Muurmannin rataan, mutta soveltuu vielä paremmin Leningradiin.

    Äänestä

  • JSS kirjoitti:

    eihän suomalaiset joukot olisi joutuneet yksin miehittämään Pietaria, vaan yhdessä saksalaisten kanssa, silloinhan olisi ollut paljon enemmän miehiä miehittämässä ja suurempi vastuualue kaiketi saksalaisilla.

    Ei kysymys ole siitä, että minkä alueen saa voitettua vaan siitä että myös ne vallatut alueet täytyy pystyä pitämään, eli ns. "voiton varmistaminen" ...

    Ei se ole oleellista mitä alueita esim. Venäjä menettää sodan kuluessa, kunhan sen sodankäynti kyky säilyy.
    Eli hyökkääjän täytyy tuhota Venäjän armeija ja infasfuktuuri jolla uusia yhtymiä luodaan, silloin se voi voittaa sodan.

    Venäjä USA:n tuella pystyi koko ajan lisäämään sotilasyksikköidensä määrää enemmän mitä taisteluissa tuhoutui, eli armeija kasvoi koko ajan vuodesta 1942 eteenpäin, sitä ennen asia oli toisinpäin.

    Samajuttu Suomella, armeija oli suurimmillaan 1944 eli 560 000 miestä, hyökkäysvaiheessa 1941 kesällä oli vain 460 000 miestä.
    samoin panssareiden määräoli kasvanut 200 noin 2000 kpl:seen, lentokoneita kaikenkaiikiaan oli 1944 noin 700 kpl:tta.

    Eli Suomi soti oikein koska se oli vahvimmilaan silloin kun käytiin ratkaisutaistelut, eli 1944.

    Saksan virhe oli hajoitta hyökkäys 1941 kesällä, vaikea syksy hyydyytti myöhästyneen hyökkäyksen Moskovaa vastaan ja hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään sen takia,jos Saksa olisi edennyt alkuepräisen suunnitelman mukaan suoraan moskovaan niin Neuvostoliitto ei olisi ehtinyt kerätä uutta armeijaa tuhoutuneen tilalle.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    Ei kysymys ole siitä, että minkä alueen saa voitettua vaan siitä että myös ne vallatut alueet täytyy pystyä pitämään, eli ns. "voiton varmistaminen" ...

    Ei se ole oleellista mitä alueita esim. Venäjä menettää sodan kuluessa, kunhan sen sodankäynti kyky säilyy.
    Eli hyökkääjän täytyy tuhota Venäjän armeija ja infasfuktuuri jolla uusia yhtymiä luodaan, silloin se voi voittaa sodan.

    Venäjä USA:n tuella pystyi koko ajan lisäämään sotilasyksikköidensä määrää enemmän mitä taisteluissa tuhoutui, eli armeija kasvoi koko ajan vuodesta 1942 eteenpäin, sitä ennen asia oli toisinpäin.

    Samajuttu Suomella, armeija oli suurimmillaan 1944 eli 560 000 miestä, hyökkäysvaiheessa 1941 kesällä oli vain 460 000 miestä.
    samoin panssareiden määräoli kasvanut 200 noin 2000 kpl:seen, lentokoneita kaikenkaiikiaan oli 1944 noin 700 kpl:tta.

    Eli Suomi soti oikein koska se oli vahvimmilaan silloin kun käytiin ratkaisutaistelut, eli 1944.

    Saksan virhe oli hajoitta hyökkäys 1941 kesällä, vaikea syksy hyydyytti myöhästyneen hyökkäyksen Moskovaa vastaan ja hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään sen takia,jos Saksa olisi edennyt alkuepräisen suunnitelman mukaan suoraan moskovaan niin Neuvostoliitto ei olisi ehtinyt kerätä uutta armeijaa tuhoutuneen tilalle.

    Luftwaffe olisi omannut vuonna -41 raskaan pitkänmatkan pommikoneen, esim. ju-390, sekä hävittäjiä, jotka olisivat kyenneet suojaamaan sitä. Olisivat saksalaiset kyenneet tuhomaan neuvostovenäjän tuotantolaitoksia siellä jossain kaukana uralin takana. Mutta saksan ilmavoimat olivat rakennettu salamasotaa varten, koneilla ei ollut tarkoitus lentää pitkiä matkoja. Yksi merkittävä tappio tuli saksalle kaukasuksen öljykentillä, jotka olivat tulessa wehrmachtin saapuessa paikalle. Bensiinipula hidasti hyökkäystä venäjälle, jalkaväki joutui odottelemaan panttereita kuukausitolkulla ennen hyökkäyksen aloittamista.

    Äänestä

..se saisi katkaistua vihollisen etenemisreitit.

Äänestä

Arkangelissa tosin oli valtamerisatama, mutta se oli sula vain vajaat puoli vuotta.
Murmanskissa sitä vastoin oli ympäri vuoden sula valtamerisatama.
Murmanskin lähellä oli sitä paitsi tärkeitä kaivoksia.
Saksa kyllä yritti vallata Murmanskin, mutta ei ollut tottunut niin karuihin olosuhteisiin.

Äänestä
  • ketkä sotivat rintarinnan ja samassa rintamalinjassa?

    Äänestä

Onneksi sinun kaltaiset idiootit ei pääse Suomessa koskaan valtaan.

Suomen sen aikainen armeija soveltui parhaiten korpisotiin, se pystyi operoimaan kaukana vihollisen sydänmailla ja liikkumaan nopeasti.

Sitä ei oltu varustettu raskaisiin kaupunkitaisteluihin, eikä sotilaat olleet psygologisesti varautuneet suuriin siviilitappioihin tai siviilien hallinon organisoimiseen.

Ei Saksallakaan sotilaat siviilihallintoa organisoineet tai toteuttaneet, se jäi SS:N tehtäväksi sillä se oli koulutettu ja varustettu siihen.

Mitä haittaa Suomelle oli siitä, että sota työnnettiin kauas Suomen sydänalueiden ulkopuolelle Karjalan korpiin.

Äänestä
  • Toinen maailmansota oli jo siinä mielessä moderni sota, että merkittävien kaupunkien, teollisuuskeskusten ja huoltoliikenteen solmukohtien hallussapidolla oli selvästi merkitystä sodan kulun kannalta. Siksi esimerkiksi Murmanskin haltuun saaminen olisi estänyt Länsiliittoutuneiden materiaaliavun tulon puna-armeijalle.

    Sitä paitsi suomalaiset joukot pitivät siviilien hallintoa yllä Itä-Karjalassakin. Siihen ei käytetty tietenkään perusmokkereita vaan suomalaisia sotilasvirkamiehiä. Ja Leningradin ja Murmanskin hallinnoiminen olisi voitu hyvin jättää Saksalle.

    Neuvostoliitto oli silloin lyötävissä Saksan kanssa ja sitä ei tehty.

    Äänestä

  • nurkanvaltaaja kirjoitti:

    Toinen maailmansota oli jo siinä mielessä moderni sota, että merkittävien kaupunkien, teollisuuskeskusten ja huoltoliikenteen solmukohtien hallussapidolla oli selvästi merkitystä sodan kulun kannalta. Siksi esimerkiksi Murmanskin haltuun saaminen olisi estänyt Länsiliittoutuneiden materiaaliavun tulon puna-armeijalle.

    Sitä paitsi suomalaiset joukot pitivät siviilien hallintoa yllä Itä-Karjalassakin. Siihen ei käytetty tietenkään perusmokkereita vaan suomalaisia sotilasvirkamiehiä. Ja Leningradin ja Murmanskin hallinnoiminen olisi voitu hyvin jättää Saksalle.

    Neuvostoliitto oli silloin lyötävissä Saksan kanssa ja sitä ei tehty.

    ihan varmaan olikin.

    >Neuvostoliitto oli silloin lyötävissä Saksan
    >kanssa ja sitä ei tehty.

    Äänestä

  • nurkanvaltaaja kirjoitti:

    Toinen maailmansota oli jo siinä mielessä moderni sota, että merkittävien kaupunkien, teollisuuskeskusten ja huoltoliikenteen solmukohtien hallussapidolla oli selvästi merkitystä sodan kulun kannalta. Siksi esimerkiksi Murmanskin haltuun saaminen olisi estänyt Länsiliittoutuneiden materiaaliavun tulon puna-armeijalle.

    Sitä paitsi suomalaiset joukot pitivät siviilien hallintoa yllä Itä-Karjalassakin. Siihen ei käytetty tietenkään perusmokkereita vaan suomalaisia sotilasvirkamiehiä. Ja Leningradin ja Murmanskin hallinnoiminen olisi voitu hyvin jättää Saksalle.

    Neuvostoliitto oli silloin lyötävissä Saksan kanssa ja sitä ei tehty.

    Tosiasia on, että toinen maailmansota käytiin 90 %:tisesti vanhoin menetelmin, eli tykistöllä ja jalkaväellä.

    Nämä ihmeaseet kuten "stukat", "panssarivaunut", "laskuvarjoukot", jne ... oli vain hyttysen pieraus kokonaisuuden kannalta.

    Äänestä

  • nurkanvaltaaja kirjoitti:

    Toinen maailmansota oli jo siinä mielessä moderni sota, että merkittävien kaupunkien, teollisuuskeskusten ja huoltoliikenteen solmukohtien hallussapidolla oli selvästi merkitystä sodan kulun kannalta. Siksi esimerkiksi Murmanskin haltuun saaminen olisi estänyt Länsiliittoutuneiden materiaaliavun tulon puna-armeijalle.

    Sitä paitsi suomalaiset joukot pitivät siviilien hallintoa yllä Itä-Karjalassakin. Siihen ei käytetty tietenkään perusmokkereita vaan suomalaisia sotilasvirkamiehiä. Ja Leningradin ja Murmanskin hallinnoiminen olisi voitu hyvin jättää Saksalle.

    Neuvostoliitto oli silloin lyötävissä Saksan kanssa ja sitä ei tehty.

    ja sitten nämä nörtit vielä yrittää kiistää suur-suomen kumppanuuden saksan kanssa.

    Äänestä

  • vanha jermu kirjoitti:

    Tosiasia on, että toinen maailmansota käytiin 90 %:tisesti vanhoin menetelmin, eli tykistöllä ja jalkaväellä.

    Nämä ihmeaseet kuten "stukat", "panssarivaunut", "laskuvarjoukot", jne ... oli vain hyttysen pieraus kokonaisuuden kannalta.

    Karjalan korvessa ei ollut pieru vaan pysäytti ratkaisevalla tavalla punakoneita.

    Äänestä

  • Miekan Laki kirjoitti:

    Karjalan korvessa ei ollut pieru vaan pysäytti ratkaisevalla tavalla punakoneita.

    Nämä muutama kone on saaneet aivan suhteettoman huomion, ne osallistuivat yhteen neljästä torjuntataistelusta ja siinäkin iskivät rintamalle meneviin kolonniin, eli eivät osallistuneet edes varsinaiseen taisteluun.

    Tosiasia on että 1941 kuukausi sodan alkamisen jälkeen Saksan armeija oli käyttänyt uudet aseensa loppuun, sen jälkeen jatkettiin seuraavat neljä vuotta perinteisin asein eli tykistöllä ja jalkaväellä.

    En muista että 1942 aikana tai sen jälkeen enää Saksa kävi sellaista panssaritaistelua mihin osallistui yli 200 pansarivaunua Saksan puolelta.
    Eli se siitä panssariaseesta ...
    Ilmaherruus meni jo aikaisemmin.

    Äänestä

  • Vanha veteraani kirjoitti:

    Nämä muutama kone on saaneet aivan suhteettoman huomion, ne osallistuivat yhteen neljästä torjuntataistelusta ja siinäkin iskivät rintamalle meneviin kolonniin, eli eivät osallistuneet edes varsinaiseen taisteluun.

    Tosiasia on että 1941 kuukausi sodan alkamisen jälkeen Saksan armeija oli käyttänyt uudet aseensa loppuun, sen jälkeen jatkettiin seuraavat neljä vuotta perinteisin asein eli tykistöllä ja jalkaväellä.

    En muista että 1942 aikana tai sen jälkeen enää Saksa kävi sellaista panssaritaistelua mihin osallistui yli 200 pansarivaunua Saksan puolelta.
    Eli se siitä panssariaseesta ...
    Ilmaherruus meni jo aikaisemmin.

    Muuten sukellusveneet loppui myös 1941 aikana myös sen verran selkeästi, että vuoden 1942 kesästä lähtien ei enää Saksan merivoimista ollut uhkaamana Murmanskin saattueita, eli se niistä meivoimien uusista ihmeaseista ...

    Laskuvarjojoukkoja Saksa käytti kreetalla 1941, sen jälkeen ei ollut enää ilmaherruuta sitä vertaa että niitä olisi voitu käyttää merkittävässä määrin.

    Vuoden 1943 jälkeen siirreltiin lentokoneita lehmillä eri kentillä, eli se siitä tekniikasta.

    Rynnäkkökivääri oli kyllä keksitty, mutta sitä ei pystytty ottamaan käyttöön tuotantovaikeuksien takia.

    Kuinkahan moni muukin ase jäi suunittelijoiden pöydälle ...

    Äänestä

  • Vanha veteraani kirjoitti:

    Nämä muutama kone on saaneet aivan suhteettoman huomion, ne osallistuivat yhteen neljästä torjuntataistelusta ja siinäkin iskivät rintamalle meneviin kolonniin, eli eivät osallistuneet edes varsinaiseen taisteluun.

    Tosiasia on että 1941 kuukausi sodan alkamisen jälkeen Saksan armeija oli käyttänyt uudet aseensa loppuun, sen jälkeen jatkettiin seuraavat neljä vuotta perinteisin asein eli tykistöllä ja jalkaväellä.

    En muista että 1942 aikana tai sen jälkeen enää Saksa kävi sellaista panssaritaistelua mihin osallistui yli 200 pansarivaunua Saksan puolelta.
    Eli se siitä panssariaseesta ...
    Ilmaherruus meni jo aikaisemmin.

    Kurskin taistelussa 1943 saksalaisilla 2700 tankkia: http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Kursk

    Ensimmäisessä El Alameinin taistelussa 1942 saksalaisilla 585 tankkia: http://en.wikipedia.org/wiki/First_Battle_of_El_Alamein

    Toisessa El Alameinin taistelussa 1942 saksalaisilla 500 tankkia: http://en.wikipedia.org/wiki/Second_Battle_of_El_Alamein

    Äänestä

  • Vanha veteraani kirjoitti:

    Nämä muutama kone on saaneet aivan suhteettoman huomion, ne osallistuivat yhteen neljästä torjuntataistelusta ja siinäkin iskivät rintamalle meneviin kolonniin, eli eivät osallistuneet edes varsinaiseen taisteluun.

    Tosiasia on että 1941 kuukausi sodan alkamisen jälkeen Saksan armeija oli käyttänyt uudet aseensa loppuun, sen jälkeen jatkettiin seuraavat neljä vuotta perinteisin asein eli tykistöllä ja jalkaväellä.

    En muista että 1942 aikana tai sen jälkeen enää Saksa kävi sellaista panssaritaistelua mihin osallistui yli 200 pansarivaunua Saksan puolelta.
    Eli se siitä panssariaseesta ...
    Ilmaherruus meni jo aikaisemmin.

    "...iskivät rintamalle meneviin kolonniin, eli eivät osallistuneet edes varsinaiseen taisteluun."

    Tällainen toiminta tunnetaan nimellä "taistelualueen eristäminen (engl. interdiction)" ja se on ehkä TÄRKEIN ilmavoimista saatava hyöty; lähitulituki taas on vaikein varsinkin WW2:n aikaisilla aseilla (rynnäköinti rintaman savupeitteessä suojautuneita joukkoja vastaan - hankalaa). Vain idiootti päästäisi vihollisen joukot täysivoimaisina etulinjaan jos on olemassa mahdollisuus estää niiden pääsy taisteluun. Samaten tällaisessa toiminnassa pyritään tuhoamaan liikenneyhteydet ja vaikeuttamaan huoltoa. Ilmavoimat on käytännössä ainut aselaji jolla tst-kentän eristämistä voidaan tehokkaasti harjoittaa.

    Äänestä

  • It-mies kirjoitti:

    "...iskivät rintamalle meneviin kolonniin, eli eivät osallistuneet edes varsinaiseen taisteluun."

    Tällainen toiminta tunnetaan nimellä "taistelualueen eristäminen (engl. interdiction)" ja se on ehkä TÄRKEIN ilmavoimista saatava hyöty; lähitulituki taas on vaikein varsinkin WW2:n aikaisilla aseilla (rynnäköinti rintaman savupeitteessä suojautuneita joukkoja vastaan - hankalaa). Vain idiootti päästäisi vihollisen joukot täysivoimaisina etulinjaan jos on olemassa mahdollisuus estää niiden pääsy taisteluun. Samaten tällaisessa toiminnassa pyritään tuhoamaan liikenneyhteydet ja vaikeuttamaan huoltoa. Ilmavoimat on käytännössä ainut aselaji jolla tst-kentän eristämistä voidaan tehokkaasti harjoittaa.

    Suomessa suunniteltua/valmistettua PST-asetta tai rynnäkköhävittäjää Karjalassa oli tulessa?

    Entäs aseveljeys ja koulutus?

    Äänestä

  • JSS kirjoitti:

    Kurskin taistelussa 1943 saksalaisilla 2700 tankkia: http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Kursk

    Ensimmäisessä El Alameinin taistelussa 1942 saksalaisilla 585 tankkia: http://en.wikipedia.org/wiki/First_Battle_of_El_Alamein

    Toisessa El Alameinin taistelussa 1942 saksalaisilla 500 tankkia: http://en.wikipedia.org/wiki/Second_Battle_of_El_Alamein

    Tuo wikissä esitetty luku ei pidä paikkaansa saksalaisten tankkien määrästä, kertoo jotakin lähteen tasosta ...

    Äänestä

  • Miekan Laki kirjoitti:

    Suomessa suunniteltua/valmistettua PST-asetta tai rynnäkköhävittäjää Karjalassa oli tulessa?

    Entäs aseveljeys ja koulutus?

    PST-tykit oli Suomalaista valmistetta, samoin muukin tykistö, heittimet ja niiden ammukset.

    Singot oli Saksalaista valmistetta, ne oli niitä uusia aseita.

    Lentokoneita oli Sakslaisilla alueella muistaakseni noin 300 kpl:tta, Suomalaisten koneita oli noin 350 kpl:tta alueella.
    Tosin Suomalaisten kalusto oli huonompaa ja ne keskittyikin eri kohteisiin.
    Mutta Suomalaisilla on kumminkin pudotuksia ihan kunnioitettava määrä, eli lentäjien taso oli vastaava.

    Äänestä

  • Nestori kirjoitti:

    PST-tykit oli Suomalaista valmistetta, samoin muukin tykistö, heittimet ja niiden ammukset.

    Singot oli Saksalaista valmistetta, ne oli niitä uusia aseita.

    Lentokoneita oli Sakslaisilla alueella muistaakseni noin 300 kpl:tta, Suomalaisten koneita oli noin 350 kpl:tta alueella.
    Tosin Suomalaisten kalusto oli huonompaa ja ne keskittyikin eri kohteisiin.
    Mutta Suomalaisilla on kumminkin pudotuksia ihan kunnioitettava määrä, eli lentäjien taso oli vastaava.

    valmistetta olivat 75mm panssarintorjuntatykit.
    Suomalaisilla oli myös paljon n-liitolta sotasaaliina saatua kenttätykistöä.

    Lento-osasto Kuhlmey käsitti noin 70 toimintakuntoista konetta, määrä vaihteli tietenkin tilanteen mukaan.
    Linkki :http://fi.wikipedia.org/wiki/Lento-osasto_Kuhlmey

    Äänestä

  • Nestori kirjoitti:

    Tuo wikissä esitetty luku ei pidä paikkaansa saksalaisten tankkien määrästä, kertoo jotakin lähteen tasosta ...

    suurin piirtein paikkansa. Frankson ja Zetterling ovat kirjassaan "Kurskin taistelu" päätyneet myös suurin piirtein noihin lukuihin saksalaisten osalta.
    Wikipedian luotettavuus on yleensä ottaen aika hyvä ja kontrolli "huuhaa" tiedon osalta pelaa aika hyvin..

    Äänestä

  • Igor kirjoitti:

    suurin piirtein paikkansa. Frankson ja Zetterling ovat kirjassaan "Kurskin taistelu" päätyneet myös suurin piirtein noihin lukuihin saksalaisten osalta.
    Wikipedian luotettavuus on yleensä ottaen aika hyvä ja kontrolli "huuhaa" tiedon osalta pelaa aika hyvin..

    Katsoin teeveestä dokumentin, siinä sanottiin aivan selvästi että Saksalaisten joukkojen määrää ja panssareiden määrää on vahvasti liioiteltu Neuvostotappioden selittämiseksi.

    Siinä myös sanottiin että vuoden 1942 jälkeen ei Saksa kyennyt enää asettamaan yhteen taisteluun yli 200 panssarivaunua, tosin nuo Afrikan taistelut oli jo käyty silloin.

    Saksa ei koko sodanaikana kyennyt korvaamaan syntyneitä tappioita, eli armeija supistui koko sodan ajan niin yksiköiden määrällä kuin niiden vahvuudella mitattuna.

    Suurin puute oli nimenomaan näistä uusista aseista, eli sodankäynti meni sodan pitkittyessä yhä enempi ensimmäisen maailmansodan jauhamiseksi.

    Äänestä

  • Nestori kirjoitti:

    Katsoin teeveestä dokumentin, siinä sanottiin aivan selvästi että Saksalaisten joukkojen määrää ja panssareiden määrää on vahvasti liioiteltu Neuvostotappioden selittämiseksi.

    Siinä myös sanottiin että vuoden 1942 jälkeen ei Saksa kyennyt enää asettamaan yhteen taisteluun yli 200 panssarivaunua, tosin nuo Afrikan taistelut oli jo käyty silloin.

    Saksa ei koko sodanaikana kyennyt korvaamaan syntyneitä tappioita, eli armeija supistui koko sodan ajan niin yksiköiden määrällä kuin niiden vahvuudella mitattuna.

    Suurin puute oli nimenomaan näistä uusista aseista, eli sodankäynti meni sodan pitkittyessä yhä enempi ensimmäisen maailmansodan jauhamiseksi.

    >>Katsoin teeveestä dokumentin, siinä sanottiin aivan selvästi että Saksalaisten joukkojen määrää ja panssareiden määrää on vahvasti liioiteltu Neuvostotappioden selittämiseksi.
    Siinä myös sanottiin että vuoden 1942 jälkeen ei Saksa kyennyt enää asettamaan yhteen taisteluun yli 200 panssarivaunua, tosin nuo Afrikan taistelut oli jo käyty silloin.

    Äänestä

  • Miekan Laki kirjoitti:

    ja sitten nämä nörtit vielä yrittää kiistää suur-suomen kumppanuuden saksan kanssa.

    melkoinen valheessa eläjä jos noin toimii...

    Kenen mielestä Mannerheim on suomalainen?

    Äänestä


Ketjusta on poistettu 26 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


pielessä kirjoitti:

Mitä järkeä oli Suomen jatkosodan hyökkäysvaiheessa vallata erämaa-alueita ? Eikö olisi ollut parempi keskittää voimat esimerkiksi Muurmanskin ja Pietarin ottamiseen. Sillä olisi ollut sodan lopputuloksen kannalta aivan toinen vaikutus.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu