"Joulu olikin auringon syntymäjuhla
Joulun vietolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kristinuskon kanssa.Varhaiskirkon jäsenet hankittiin ”pakanoiden” keskuudesta, jotka juhlivat mithrarituaalien mukaisesti auringon syntymää saturnalia-juhlien lopuksi. Germaani- ja kelttiheimoilla oli oma jule-niminen pääjuhlansa talvipäivän seisauksena, Saturnalia oli riehakas juhla, jossa jaettiin lahjoja ja jossa isännät ja orjat vaihtoivat osia. Tarkoituksena oli päästä ankeasta ”rauta-ajasta” takaisin ihmiskunnan ”kulta-aikaan”, jota antiikin Rooman mytologiassa hallitsi maanviljelyksen (kylvön) jumala Saturnus.
Kreikkalaisilla tämän muinaisen kuvitellun ”kulta-ajan” hallitsijana toimi Kronos, joka oli eräs titaaneista, Uranoksen (taivaan) ja Gaian (maaemon) poika.
Sijoittamalla juhla tähän aikaan käännynnäisten energia ja huomio voit keskittää ”kristilliseen” juhlaan. Säilyneiden lähteiden mukaan tämä tapahtui vuonna 354 paavi Liberiuksen aikana. Idän kristillinen kirkko hyväksyi ajatuksen viitisenkymmentä vuotta myöhemmin.
Noihin aikoihin monet kansat juhlivat talvipäivän seisausta auringonjumalan, taivaallisen neitsyen pojan syntymäpäivänä 25.
joulukuuta vanhan juliaanisen kalenterin mukaan. Alun perin Vatikaanissakin isännöi persialaisen auringonjumalan Mithran kannattajien paavi.
Joulukuun 25. päivänä ovat syntyneet Dionysos eli Bacchus, Horus (Isis-neitsyestä), Krishna (Devaki-neitsyestä), Buddha (Maya-neitsyestä) ja Mithra.
Näissäkin tapauksissa taivaalle syttyi uusi tähti. Krishna syntyi luolassa paimenten keskellä, ja Buddhaa tulivat viisaat miehet katsomaan.
Tämän tapaisia, todistettavasti kristinuskoa paljon vanhempia kertomuksia jumalien ja profeettojen syntymistä löytyy vaikka kuinka paljon.
Jeesuksen syntymävuosi ja vuodenaika on epäselvä. Epäselväksi syntymävuoden tekee se, että Herodes I kuoli neljä vuotta ennen ajanlaskun alkua. mutta Luukkaan evankeliumiin liitetty maaherra Quiriniuksen väestölaskenta tapahtui kuusi vuotta ajanlaskun alun jälkeen.
Raamatun todistuksen mukaan Jeesus ei syntynyt talvella. Jeesuksen syntymän aikaan paimenet olivat yhä ulkona ja paimensivat laumojaan yöllä. Tällainen tilanne ei sovellu joulukuun öihin, jolloin Betlehemin alueella on usein pakkasta. Sen jälkeen, kun sadekausi alkaa lokakuun loppupuolella, paimenet eivät enää ole öitä ulkona.
Lääninrovasti Risto Heikkilä, joka on myös tähtitieteen tutkija, on päätynyt esittämään, että Jeesus syntyi syyskuun 11. päivänä vuonna kolme ennen ajanlaskumme alkua. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Joulun tähti (Wsoy).
Jeesuksen syntymäkertomuksessa puhutaan ”tietäjistä itäisiltä mailta”, mutta professori Armas Salosen mukaan käännös on väärä. Kreikkalaisen alkutekstin sanalla ’magoi’ tarkoitetaan erään muinaispersialaisen pappiskunnan jäseniä, jotka tunnetaan maageina. He olivat Luoteis-Persiassa eläneen meedialaisen heimon pappeja. Salosen mukaan kreikkalaisessa tekstissä sanalla ’magoi’ tarkoitetaan aina iranilaisia pappeja. Meedialaisia maageja oli jo varhain siirtynyt Vähään-Aasiaan ja Palestiinaan. Kun Matteuksen evankeliumi puhuu ”itäisistä maista”, sillä ei Palestiinan näkökulmasta katsoen voida tarkoittaa mitään muuta kuin Eufrat-virran itäpuolella ollutta parttilaisten valtakuntaa, mistä mistä maagit olivat kotoisin ja minkä huomattavin jumala oli Mithra (jonka tunnus oli risti – kristinuskon vanhin tunnus on kala).
Nämä zarathustralaiset papit eivät pitäneet Jeesusta pelastajanaan tai messiaanaan vaan juutalaisten kuninkaana. Eikä heitä johtanut todellinen tähti eikä kiertotähtien konjunktio, koska kukaan muu ei sitä nähnyt.
Joka tapauksessa he olivat nähneet ”tähden” ensimmäisen kerran, kun he olivat Mesopotamiassa, monen kuukauden matkan päässä Betlehemistä, eikä Jeesus silloin, kun he löysivät hänet, ollut enää seimessä vaan talossa.
Jeesus lähestyi kahden vuoden ikää näiden pappien käydessä hänen luonaan.
Asko Rantanen"
Aamulehti A 4 Perjantai 6. tammikuuta 2006
http://www.aamulehti.fi/
Joulun vietolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kristinuskon kanssa.Varhaiskirkon jäsenet hankittiin ”pakanoiden” keskuudesta, jotka juhlivat mithrarituaalien mukaisesti auringon syntymää saturnalia-juhlien lopuksi. Germaani- ja kelttiheimoilla oli oma jule-niminen pääjuhlansa talvipäivän seisauksena, Saturnalia oli riehakas juhla, jossa jaettiin lahjoja ja jossa isännät ja orjat vaihtoivat osia. Tarkoituksena oli päästä ankeasta ”rauta-ajasta” takaisin ihmiskunnan ”kulta-aikaan”, jota antiikin Rooman mytologiassa hallitsi maanviljelyksen (kylvön) jumala Saturnus.
Kreikkalaisilla tämän muinaisen kuvitellun ”kulta-ajan” hallitsijana toimi Kronos, joka oli eräs titaaneista, Uranoksen (taivaan) ja Gaian (maaemon) poika.
Sijoittamalla juhla tähän aikaan käännynnäisten energia ja huomio voit keskittää ”kristilliseen” juhlaan. Säilyneiden lähteiden mukaan tämä tapahtui vuonna 354 paavi Liberiuksen aikana. Idän kristillinen kirkko hyväksyi ajatuksen viitisenkymmentä vuotta myöhemmin.
Noihin aikoihin monet kansat juhlivat talvipäivän seisausta auringonjumalan, taivaallisen neitsyen pojan syntymäpäivänä 25.
joulukuuta vanhan juliaanisen kalenterin mukaan. Alun perin Vatikaanissakin isännöi persialaisen auringonjumalan Mithran kannattajien paavi.
Joulukuun 25. päivänä ovat syntyneet Dionysos eli Bacchus, Horus (Isis-neitsyestä), Krishna (Devaki-neitsyestä), Buddha (Maya-neitsyestä) ja Mithra.
Näissäkin tapauksissa taivaalle syttyi uusi tähti. Krishna syntyi luolassa paimenten keskellä, ja Buddhaa tulivat viisaat miehet katsomaan.
Tämän tapaisia, todistettavasti kristinuskoa paljon vanhempia kertomuksia jumalien ja profeettojen syntymistä löytyy vaikka kuinka paljon.
Jeesuksen syntymävuosi ja vuodenaika on epäselvä. Epäselväksi syntymävuoden tekee se, että Herodes I kuoli neljä vuotta ennen ajanlaskun alkua. mutta Luukkaan evankeliumiin liitetty maaherra Quiriniuksen väestölaskenta tapahtui kuusi vuotta ajanlaskun alun jälkeen.
Raamatun todistuksen mukaan Jeesus ei syntynyt talvella. Jeesuksen syntymän aikaan paimenet olivat yhä ulkona ja paimensivat laumojaan yöllä. Tällainen tilanne ei sovellu joulukuun öihin, jolloin Betlehemin alueella on usein pakkasta. Sen jälkeen, kun sadekausi alkaa lokakuun loppupuolella, paimenet eivät enää ole öitä ulkona.
Lääninrovasti Risto Heikkilä, joka on myös tähtitieteen tutkija, on päätynyt esittämään, että Jeesus syntyi syyskuun 11. päivänä vuonna kolme ennen ajanlaskumme alkua. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Joulun tähti (Wsoy).
Jeesuksen syntymäkertomuksessa puhutaan ”tietäjistä itäisiltä mailta”, mutta professori Armas Salosen mukaan käännös on väärä. Kreikkalaisen alkutekstin sanalla ’magoi’ tarkoitetaan erään muinaispersialaisen pappiskunnan jäseniä, jotka tunnetaan maageina. He olivat Luoteis-Persiassa eläneen meedialaisen heimon pappeja. Salosen mukaan kreikkalaisessa tekstissä sanalla ’magoi’ tarkoitetaan aina iranilaisia pappeja. Meedialaisia maageja oli jo varhain siirtynyt Vähään-Aasiaan ja Palestiinaan. Kun Matteuksen evankeliumi puhuu ”itäisistä maista”, sillä ei Palestiinan näkökulmasta katsoen voida tarkoittaa mitään muuta kuin Eufrat-virran itäpuolella ollutta parttilaisten valtakuntaa, mistä mistä maagit olivat kotoisin ja minkä huomattavin jumala oli Mithra (jonka tunnus oli risti – kristinuskon vanhin tunnus on kala).
Nämä zarathustralaiset papit eivät pitäneet Jeesusta pelastajanaan tai messiaanaan vaan juutalaisten kuninkaana. Eikä heitä johtanut todellinen tähti eikä kiertotähtien konjunktio, koska kukaan muu ei sitä nähnyt.
Joka tapauksessa he olivat nähneet ”tähden” ensimmäisen kerran, kun he olivat Mesopotamiassa, monen kuukauden matkan päässä Betlehemistä, eikä Jeesus silloin, kun he löysivät hänet, ollut enää seimessä vaan talossa.
Jeesus lähestyi kahden vuoden ikää näiden pappien käydessä hänen luonaan.
Asko Rantanen"
Aamulehti A 4 Perjantai 6. tammikuuta 2006
http://www.aamulehti.fi/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mutta johonkin se christmas piti laittaa, miksei sitten yhteen pakanajuhlan kanssa?