Politiikassa taitetaan kovasti peistä kuntien lukumäärästä ja monet ajavat kuntaliitosten kautta suurempia kuntia.
Näyttäisi siis siltä, että ollaan palaamassa keskiaikaisiin oloihin eli vanhat, suuret emäpitäjät ovat pian taas voimissaan.
Näyttäisi siis siltä, että ollaan palaamassa keskiaikaisiin oloihin eli vanhat, suuret emäpitäjät ovat pian taas voimissaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
mutta keskiajalla maassamme oli paljon vähemmän ihmisiä kuin nyt. Kunnat ovat tietääkseni ihmisiä varten. Eivätkä maa-aluettansa varten. Kun vanhaan hyvään aikaan 1960-luvulla puhuttiin kuntauuudistuksesta väitettiin, että 8000 asukasta olisi vähintään kunnassa oltava. Nyt kun ollaan jo koko pääkaupunkiseutua yhdistämässä niin kai on todettava, että kunnan minimiväestöpohja on oltava 800000 (kahdeksan sataa tuhatta). Montako kuntaa tällä menolla maassamme tarvitaan????
...lieneekin säästöajattelu, palvelujen tuottaminen keskitetysti, byrokratian vähentäminen ja muu rationalisointi.
Taisi olla Matomäki, joka taannoin ihmetteli, että pitääkö parinkymmenen kilometrin välein olla kunnanvaltuusto.
Eipä sinällään, kun oli tämä lääniuudistus.
Oliko se joku mikkeliläinen kähmy sitä tekemässä?
Hieno kaupunki se Mikkeli.
Jälkijättöisenä sanon, että sille edustajalle tuli kirotusvihre.
Hänen tarkoituksensa ei ollut lakkauttaa läänit, vaan kunnat. Piti lakkauttaa kunnat ja yhdistää ne suunnilleen viiteentoista lääniin.
Se on hyvä malli. Kertarysäys, eikä ainainen natina. Talousmallista voidaan aluksi kiistellä, mutta kaikkien pitää taipua yhteiseen tahtoon.
Varaan siihen kyllä sanomiseni. Yhteiskunnan vähäosaisimmista pitää huolehtia. Kannan korteni siinä kekoon.
Se lääniuudistus meni siinä sekamelskassa, kun tämä Itäsuomen läänin rouva maaherra astui virkaansa. Ja hänen ylkänsä, kaima-Pentti muutti Kajaanista Mikkeliin.
Tunnen tämän kaimani hyvin.
Samalla Herra Sailas vyötti kupeensa ja esitti taloussuunnitelmansa. Tietysi pääministerin kehotuksesta.
Se nyt on vaan sivujuonnetta.
Lisäksi.
Tapasin erään gambialaisen miehen.
(Tätähän voisi melkein verrata vaikkapa Hotakaiseen)
Tapasin hänet jossain. En muista missä.
Jossain kulttuuripaikassa. Teatterissa?
Hän on maailmanmatkaaja, päinvastoin kuin minä.
Kerroin hänelle Suomesta. Kulttuurista, historiasta, kielestä.
Meitä suomalaisia on noin 5 miljoonaa asukasta. Enemmistö puhuu suomea, osa ruotsia. Lisäksi muut vähemmistökielet. Venäläiset, saamelaiset, mustalaiset, meänkieliset.
Hän ihmetteli.
"Miksi pitää olla oma kieli puolelle kaupungille?."
Miten niin puolelle....?
"No, olin New Yorkissa. Kyllä ne siellä puhui samaa kieltä."
En todellakaan tiedä enkä osaa arvata, mutta montakohan kieltä Gambiassa puhutaan?
Gambian virallisiin kieliin kuuluu varmasti englanti, jota siellä new yorkissa puhutaan kans. Minusta on ihan mukava että meidän Suomessa ei tarvitse puhua jonkun isäntäkansa kieltä!
Se juttu ei liittynyt mihinkään erityiseen kieleen, vaan pelkästään paikallisiin olosuhteisiin ja siksi vertauskuvannollisesti kuntauudistukseen.
Gambia on vain hyvin hienoinen sivujuonne. Juttu ei mitenkään liity Gamgian kieleen tai maantieteeseen.
Enimmäkseen se juttu liittyy siihen, että jopa oppimaton afrikkalainen tajuaa sen, että niin pienelle porukalle, kuten me suomalaiset olemme, ei tarvita niin suurta hallinnollista organisatiota.
Mutta me suomalaiset emme ymmärrä sitä.
viidakkoon moinen Gambian ukko! Jos on gambialainen omaksunut maansa valloittajan englannin kielen niin se on hänen häpeänsä. Maat ja kansat, kunnat ja läänit ovat monestakin hyvästä syystä erikokoisia. Onhan Kallankarin kalastajayhteisölläkin itsehallinto vaikka siellä ei ole sataakaan asukasta. Kertokaa viisaammat miten suuris tai pieniä kuntia on vaikkapa Ranskassa ja Sveitsissä. Ja meneekö niillä hyvin vai huonosti. Ovatko esim. Ahvenanmaan pienet kunnat asukkailleen mörköjä, joista asukkaat haluavat suurempiin yksikköihin?
Miten se hallinto oikein lasketaan, Gampiassa varmaan siten että hallinnossa työskentelevät jakavat valtion rahat ...
Siksi hallintoa on siellä vähempi, koska ei ole rahaa ajettavaksi kaikille ...
Suomessa hallinnon piikkin lasketaan paljon muutakin, julkinen sektori hoitaa sairaanhoidon, koulutuksen ja vanhusten hoidon muiden hommien lisäksi.
Eli Suomessa ei ole kymys pelkästään "verorahojen" jaosta pomon ja sen kavereiden kesken.
Suomalaisten pitäisi tunnustaa se tosiasia, että kapitalismi ei toimi ilman yhteiskunnan tukea.
Meidän koko hyvivointimme perustuu siihen, että yhteiskuntamme tukee kapitalismia hyvin avokätisesti.
Valtio kouluttuu yrityksille työvoiman, rakentaa niille infasfuktuurin, kuten energiaverkoston ja tiestön, lentokentät, satamat, kunnallistekniikan ja itseasiassa rakentaa tai ohjaa rekntamista myös varsinaisessa tuotantorakennuksista.
yhteiskunta järjestää päivähoidon, jotta naiset vapautuvat työelämään.
Sekä huolehtii koko väestön sairaan ja vanhustenhuollosta.
Sen lisäksi yhteiskunta elättää kaikki köyhät ja muut rähinöitsijät ja loiset, jotta yhteiskuntarauha säilyy yrityksille.
Eli tällä tavalla suojataan pääomasijoittajien omaisuus.
On lukematomia esimerkkejä siitä, ettei ilman yhteiskunnan tukea kapitalismi pysty toimimaan.
Emäpitäjien ajatus oli enimmäkseen veronkanto.
"Ruotsien" toimesta.
Saatta olla, ettei siinä eroa ole.
Veronkanto on tärkein.
Vähän surullisena.
Ressu
Vanha kuntarakenne perustuu siihen 1860-luvun seurakuntatilanteeseen. Nykyajasta sen erotta esimerkiksi se, että silloin 50 km oli todella pitkä etäisyys. Niin pitkä matkan taakse asioiminen vei pari päivää.
Nykyisillä kulkuvälineillä keskiaikainen emäpitäjäjärjestelmä olisi varmasti erittäin toimiva. Suurin ongelma rationalisoinnin tiellä on se, että joka kunnassa on rakennettu hallinto, jonka purkaminen on hankalaa.
Toivoisin, että kunnat yhdistettäisiin valtion mahtikäskyllä niin kunnallispoliitikkojen ei tarvitsisi stressaantua tästä asiasta!
Kertarysäyksellä!
Eikä jatkuvaa kitinää.
Aivan, tässä on takana nimenomaan jatkuvasti kasvavat hallinnon kustannukset ...
Toisaalta unohdetaan sellainen asia, että kunta on asukkaitaan varten olemassa ei valtion hallinnon jatke.
Osa Suomen kunnista on pinta-alaltaan suurempia mitä pienimmät Euroopan valtiot, jos niitä vielä liitetään yhteen yhtä suurien naapureidensa kanssa niin mihin oikeastaan kuntaa enää tarvitaan ...
Kun sitten katsotaan näitä hallinnon kustannuksia, niin minulle ei ole koskaan avautunt se että miksi ne nousee niin paljon nopeammin kuin muu yleinen kustannustaso.
Miksi esim. koulutoimessa hallinnon osuus koulutoimen budjetista on joku 35 %:tia kuin se kuuskymmentäluvulla oli esim. vain 20 %:tia kustannuksista. ( tämä oli esimerkki ja prosenntiluvut ei ole todellisia vaan suuntaa antavia )
Kysymys on mikä pitää esittää, että miksi kunnan hallinnossa nimen omaan hallinon osuus budjetista kasvaa koko ajaan itse toiminnan puolelta, eli esim. koulutoimintaa koko ajan puristetaan toimimaan tiukemmilla budejteilla ja hallinto nielee koko ne säästöt mitä saadaan aikaan.
Yksityisellä on tietenkin tietotekniiikan luoman muutoksen takia saneerattu välittömästi ylimääräinen väki ulos firmoista, hallintoa on näin karsittu samalla lilla kuin tuotannnossakin karsitaan koneistamisen seurauksena ylimääräinen väki ulos, ehkä kunnissa pitäisi toimia samoin.
Toisaalta onko järkevää kunnan tuottaa kaikkea palvelutoimintaansa omalla henkilökunnalla, ostopalveluja on paljon helpompi karsia silloin kun tulee huonoja vuosia.
Nyt kuntasektorista on tullut kuntien omien työntekijöiden etujen valvojia ...
Esim. meillä täällä on kunnan valtuutetuista 70 %:tia julkisten palvelujen toimessa, eli valtion tai kunnan oman hallinnon.
Tämä tottakai vaikuttaa päätösten teossa, itseasiassa todennäköisesti tuhoisasti koska tämä porukka tuskin osaa visoida tulevaisuutta siitä mihin suuntaan elinkeinoelämää tulisi kehittää.
Ainoa hyvä puoli vertailussa keskiaikaan on mielestäni se, että keskiajalla ei hallintoa paljon ollut ...
Viipurin Linnasta hallittu ks. aluetta "Suomessa" ja pidetty terä pystyssä idän ihmeiden suuntaan?
harvinaisen oikeassa kuntien perverssistä roolista taantumuksellisena omien etujen vartijana.
Vittu, joooo ....
Miten sitä muka voi verrata keskiaikaan, eihän keskiajalla ollut mitään kunnallishallintoa.
Keskiajallakin oli kunnallishallintoa. Pitäjässä oli nimismies ja pitäjät oli jaettu neljänneksiin, joissa oli neljännesmiehet. Osallistuivat veronkantoon ym.
Ei nyt ihan noinkaan, nimismiehet edustaa valtion hallintoa ja sillä on ihan omat tehtävät.
Järjestyksenpito, veronkanto yms ...
Nykyisen kunnallishallinon tehtävät hoiti keskiajalla kai lähinnä kirkko, eli koulutuksen ja vanhusten huollon siinä määrin kuin se silloin hoidettiin.
Pitäjä oli tietenkin suunnilleen sama asia kuin kirkkopitäjä. Pitäjänkokouksia pidettiin kirkossa kirkkoherran johdolla.
1407 Eerik Pommerilainen perusti neljänneskuntiin jaetut hallintopitäjät. Näihin valittiin käräjillä (1700-luvulle asti) nimismiehet, joille pitäjä maksoi palkan veroista.
Kustaa Vaasan aikana 1540-luvulla nimismiesvero siirtyi kruunulle ja nimismiehen palkka pieneni samalla. Nimismiehen virka ei ollut siis kovin haluttu, koska siihen kuului myös kievarien pito ja velvollisuus huolehtia virkamiesten kyyditsemisistä. 1500-luvulla virkaa alettiinkin kierrättää eri talojen kesken.