usko ja kirkko

Olen tässä viime aikoina pohtinut kristinuskoa ja olen tullut seuraavaan lopputulokseen; minä uskon Jumalaan mutta en kirkkoon. Kirkko on minulle ihmisen luoma instituutio, joka on etääntynyt kauan aikaa sitten perimmäisestä tarkoituksestaan...Usko on henkilökohtainen asia, minun ja Jumalan välinen, enkä kaipaa siihen väliin kirkkoa instituutiona.

Haluasin kuulla kommenttejanne ja mielipiteitä asiasta.
16788
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

niistä ihmisistä jotka suomessa uskovat, ovat tehneet saman ratkaisun.

Mistä se kertoo?

Parantuneesta koulutuksesta, kirkon vallan laskusta, raamatun juttujen mielettömyyksistä jne.

Usko rauhassa. Jos on pakko.

Äänestä

Se tässä maailmassa onkin vikana!Ihmiset etääntyvät Jumalasta ja kuvittelevat omaavansa suoran puheyhteyden Häneen, välittämättä Jumalan omista puhemiehistä! Voin sanoa, että sinä ja muut kaltaisiesi tulette huomaamaan ajatustenne erheen tuomiopäivänä!

Äänestä
  • He palavat helvetin tulessa!

    Äänestä

  • vaatiiko usko todella kirkollisveron maksua ja raskasta organisaatiota. usko jumalaan on jo kohta 2000 v vanhaa. mikä se on ja mistä tullut. raamattua luetaan ja tulkitaan miten sattuu. uskon sodat ovat nykypäivää. tämäkö on "jumalan" tahto.onko kirkko ja kirkonmiehet ainoat puheyhteyden omaavat valtakunnassa. onko raha , joka tässäkin ratkaisee?

    Äänestä

  • ilmari05 kirjoitti:

    vaatiiko usko todella kirkollisveron maksua ja raskasta organisaatiota. usko jumalaan on jo kohta 2000 v vanhaa. mikä se on ja mistä tullut. raamattua luetaan ja tulkitaan miten sattuu. uskon sodat ovat nykypäivää. tämäkö on "jumalan" tahto.onko kirkko ja kirkonmiehet ainoat puheyhteyden omaavat valtakunnassa. onko raha , joka tässäkin ratkaisee?

    ...usko jumalaan on jo kohta 2000 v vanhaa. mikä se on ja mistä tullut. raamattua luetaan ja tulkitaan miten sattuu...

    Olisipa kiva nähdä että vanhoolliset kirkon jäsenet myöntäisivät kirkon ja kristinuskon alkuperän. Se myönnetään että juutalaisten vanhantestamentin Jumala on pohjalla mutta kristiuskon juuret ovat paljon kauempana. Se on saanut viitteitä lähes kaikilta muinaisen lähi-idän jumaluuksilta mesopotaniasta lähtien.

    Lisäksi se iän ikuinen Raamatun siteeraaminen ja sen ohjeita noudattaminen; Raamattu on joukko tarkasti valikoituja kertomuksia, jotka sattuivat sopimaan kirkon isien tarkoituksiin!Haluaismpa nähdä ne muinaiset kirjoitukset jotka jätettiin pois Raamatusta

    Äänestä

Maailmassa ei ole yhtään sellaista tosiasiaa mikä antaisi aihetta epäillä jumalaa todeksi.

Miksi uskot jumalaan?
Täytyyhän sinulla olla jokin järkevä perustelu.

Äänestä
  • ehkä minä en välttämättä usko kristinuskon jumalaan tai allahiin tai johonkin intialaisten miljoonosta jumaluuksista, vaan johonkin ns. suurempaanvoimaan. Tai kenties minua ajaa se iänikuinen pelko ja tarve uskoa johonkin tarkoitukseen...Mikä on sinällänsä hieman ristiriitaista sillä uskon myös evoluutio teoriaan ja fysiikan lakeihin.
    Nykyään on vaikea yhdistää tieteelllistä tietoa ja vain uskoa johonkin jota ei voi todistaa olevan olemassa....

    Äänestä

  • mariana kirjoitti:

    ehkä minä en välttämättä usko kristinuskon jumalaan tai allahiin tai johonkin intialaisten miljoonosta jumaluuksista, vaan johonkin ns. suurempaanvoimaan. Tai kenties minua ajaa se iänikuinen pelko ja tarve uskoa johonkin tarkoitukseen...Mikä on sinällänsä hieman ristiriitaista sillä uskon myös evoluutio teoriaan ja fysiikan lakeihin.
    Nykyään on vaikea yhdistää tieteelllistä tietoa ja vain uskoa johonkin jota ei voi todistaa olevan olemassa....

    Kaikki syntyvät uskonnottomina!
    Omaa valtaansa pönkittävä kirkko yrittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saada lapsen henkiseen otteeseensa ja onnistuukin usein, mutta onneksi yhä harvemmin.
    Kun lapsi on sidottu tunnesitein uskonnolliseen kulttuuriin hänen on myöhemmin vaikea irrottautua tästä.
    Muista että moni ei koskaan ole tullut kirkon kahlimaksi ja että monet jotka aavistamattaan ovat nielleet kirkon koukut ovat päässeet siitä aikuistuttuaan irti.
    Vapautumisen jälkeen eläminen ilman uskoa vaatii vain totuttautumista itsenäiseen, täysivaltaiseen elämään.
    Ota yhteyttä vapareihin ja humanisteihin ja katso mitä vastauksia heillä on ns suuriin kysymysiin.

    Äänestä

  • Lueppa 1. korinttolais kirje, vaikka ihan vain 1. ja 2. luku. Ihminen on niin fiksu olento, että kun se rupee järkeilemään niin se keksii loppujen lopuksi vain ison kasan lisää kysymyksiä. Järjellä ei raamattua voi lukea, itsessään ei kukaan kestä kaikkivaltiaan Jumalan edessä, eikä kukaan ole synnitön paitsi yksi, Jeesus Kristus, joka on ainut tie iankaikkiseen elämään...

    Uskon jumalaan koska hän elää, koska hän on, on aina ollut ja tulee aina olemaan.

    Kun olet kerran elämän saanut et siitä voi eroon päästä, mutta itse voit vaikuttaa siihen missä iankaikkisuutesi vietät. Minä olen tie totuus ja elämä, sanoo Jeesus. Isän tykö ei pääse muutoin kuin minun kauttani, sanoo Jeesus. Pyydä Jeesukselta että hän tulisi läheiseksi sinulle. Miten? Rukoilemalla. Kun olet tullut tuntemaan Jeesuksen ja huomaat että Hän antaa sinulle anteeksi, koska on jo kärsinyt kaiken puolestasi, voit itse vastata omaan kysymykseesi.

    Äänestä

  • mariana kirjoitti:

    ehkä minä en välttämättä usko kristinuskon jumalaan tai allahiin tai johonkin intialaisten miljoonosta jumaluuksista, vaan johonkin ns. suurempaanvoimaan. Tai kenties minua ajaa se iänikuinen pelko ja tarve uskoa johonkin tarkoitukseen...Mikä on sinällänsä hieman ristiriitaista sillä uskon myös evoluutio teoriaan ja fysiikan lakeihin.
    Nykyään on vaikea yhdistää tieteelllistä tietoa ja vain uskoa johonkin jota ei voi todistaa olevan olemassa....

    Nykytutkijat selittävät, että osalla ihmisistä on ns. uskovaisuusgeeni. Tarve uskoa on siten sisäsyntyinen geneettinen ominaisuus osalla imisistä.

    Äänestä

  • Science kirjoitti:

    Nykytutkijat selittävät, että osalla ihmisistä on ns. uskovaisuusgeeni. Tarve uskoa on siten sisäsyntyinen geneettinen ominaisuus osalla imisistä.

    mistäs tämmösen tiedon löysit?Saisiko hieman lähteitä tms.

    Mutta mitä mieltä olet: Määräytyykö meidän elämämme saamiemme geenien myötä, vai onko kasvatuksella ja ympäristöllä mitään tekemistä siinä millaisia olemme tai mihin uskomme?

    Äänestä

  • kerro yksikin tosiasia ,joka todistaa jumalan olemasaolon.en usko sananmukaisesti jumalaan, vaan johonkinkin ihmistä voimakkaanpaan voimaan.tämä voima kuitenkaan tuskin vaatii palvomista saatikka kirkkoja ym.

    Äänestä

    "Olen tässä viime aikoina pohtinut kristinuskoa ja olen tullut seuraavaan lopputulokseen; minä uskon Jumalaan mutta en kirkkoon."

No niin, hienoa päättelyä.

Minä taas en usko jumalaan, mutta uskon kirkkoon. Kirkko on todistettavasti olemassa, mutta todistakapa jumalan olemassaolo. Vaatii varmaankin 5000 vuotta, ennenkuin ihminen tajuaa, että tuollaiset jumala höpötykset on naurettavia. Käsittämätöntä käyttäytymistä aikuisilta ihmisiltä.

Äänestä

samaa mieltä. ei uskoon tarvita rahastavaa kirkkoa raskaine organisaatioineen. ei kirkollisvero voi olla uskon mitta.

Äänestä

Samoilla linjoilla ollaan! Itse erosin kirkosta, mutta en uskosta. Eikös kirkko tullut Suomeen vasta joskus 1100-luvulla... joten tuskinpa siihen on ainakaan pakko kuulua, siis pelastuakseen, muutoinhan ne ihmiset jotki elivät aiemmin, joutuis kadotukseen koska ei kuulunu kirkkoon? Etkö muutes usko Jeesukseen kun et maininnut Häntä lainkaan?

Äänestä
  • Kysysmys Jeesuksesta on hieman ongelmallinen minulle! Onhan todistettu, että Jeesus on todellinen historiallinen henkilö, se on selvää!Mutta minulle kompastuskiveksi koituu se ihmeitten teko ja Jumalan ainoa poika-asia...
    Uskon että Jeesus oli ns. viisasmies, oppinut, filosofi tai jokin muu sen kaltainen joka kyseenalaisti sen ajan tilanteen. Mutta oliko hän Jumalan poika se onkin vähän vaikeampi todistaa. Onhan tässä ollut 2000 vuotta aikaa paisutella tarinoita ja kertomuksia Jeesuksesta. Ja monilla ketomuksilla on alkuperin voinut olla kuvainnollinen merkitys joka on aikojen myötä muuttunut "todeksi"

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mariana kirjoitti:

Olen tässä viime aikoina pohtinut kristinuskoa ja olen tullut seuraavaan lopputulokseen; minä uskon Jumalaan mutta en kirkkoon. Kirkko on minulle ihmisen luoma instituutio, joka on etääntynyt kauan aikaa sitten perimmäisestä tarkoituksestaan...Usko on henkilökohtainen asia, minun ja Jumalan välinen, enkä kaipaa siihen väliin kirkkoa instituutiona.

Haluasin kuulla kommenttejanne ja mielipiteitä asiasta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu