Liittoutumattomuus presidentinvaalin pääkysymys...

... ehdokkaita" otsikoi maanantaina 9.1.2006 Ilta-Sanomat pääkirjoituksensa.

Väliotsikossa muistutetaan kansaa vielä, että "Nato-yhteistyön syvenemisestä ei haluta puhua, jottei lintukodon vaalirauha häiriintyisi".

Ja kuvatekstissä arvuutellaan lisäksi seuraavasti: "Toistaiseksi ratkaisematon kysymys on, liehuuko tämän Naton portin takana vielä tällä vuosikymmenellä myös Suome lippu."

"Huomenta!" -tyyppi jos kuka tarvitsee - huonomuistisuutensa lisäksi kehnonpuoleisen ymmärryksensä ylösarakentamiseksi - jatkuvaa muistuttamista, jotta hänelläkin olisi edes jatkossa mahdollisuus olla mitäänsanomattoman typerästi jatkuvasti toistamatta itseään...

Josko hänkin olisi aamutv:stä sattunut katsomaan puolustusministeriön ent. kansliapäällikkö Matti Aholan haastattelun, hän vois tulla vakuuttuneeksi myös siitä, että paljon enemmän ja kaikkialla olisi varsin monien muiden kuin allekirjoittaneen herätä pöhnästään: jos sitten tiemmä eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen käsittelyn yhteydessä on jo viime vuosituhannen viimeiseltä vuosikymmenltä lähtien kansanedustajilla ollut tiedossaan, että yhteiset sotilaallisen kriisinhallinnan eli ns. NRF-harjoitukset ovat olleet militaarien mielestä aivan välttämättömiä, millainen on ollut kansanedustajiemme tajunnan ja ymmärryksen taso. Presidentistämme ja pääminister(e)istämme puhumattakaan! Vai ovatko he kaikki tietoisesti ollet johdattamassa kansaa harhaan ja vedättämässä Suomea sotilaalliseen liittoutumiseen ja sen kautta sotilaallisiin selkkauksiin eri puolilla maailmaa.

Ja ajatella: puolustusministeri Seppo Kääriäisen jäljiltä Suomella ei liene enää kohta muuta kuin vaivaisia siviileistä värvättyjä maakuntajoukkoja koko Suomen aluepuolustuksen turvaamiseksi, ja samaan aikaan Suomi on jo sitten sitoutunut toimimaan "alueellisesti" jopa 6000 kilometrin säteellä!!

"Annapa neuvo" saa kyllä jäädä ilman minun äänestysoheistustani. Paitsi että ns. ensimmäisellä kierroksella kenen tahansa kuin ns. kolmen kärkiehdokkaan äänestäminen on oleva tälle kansalle ja kansanvallalle onneksi!

Itse olen jo useampaankin otteeseen todennut, että kestoehdokkaani eli Finlandia-voittaja Erno Paasilinna edustaa vainajanakin enemmän älyllisyyttä, oikeudenmukaisuutta, inhimillisyyttä ja "arvojohtajuutta" kuin ainutkaan nykyisistä kandideeraajista. Heistä ainoassakaan ei ole - olisipa heillä miten suuret (eli heidän vähättelemänsä) valta-oikeudet tahansa - munaa ja/tai munasarjaa esim. siihen, että heistä ainutkaan kelpaisi sitomaan niin ikään edesmenneen, karismaattisen arvojohtaja UKK:n kengännauhoja...

Pientä vihjettä nyt lopuksi kuitenkin siihen, ettei nyt ihan sentään kirkkoveneitä ja/tai akuankkoja äänesteltäisi turhautumisen puuskissa.

Äänestämällä Timo Soinia voi sangen onnistuneesti nokittaa asiakysymyksissä niin Euroopan Unionia kuin Natoakin. Ja henkilökysymyksissä toki kaikkia ns. kärkiehdokkaita, mutta ennen muuta keskustan epäonnekseen ehdokkaakseen asettamaa pääministeri Matti Vanhasta, jonka peräti naiiville uusoikeistolaisuudelle ei näytä löytyvän äärtä eikä rajaa. (Eikä kyllä muuten hänen ja esikuntansa odottamaa määrää kannatustakaan...)

Heidi Hautalaa äänestämällä voi luonnollisesti nokittaa eniten Tarja Halosta, jonka voimisteluharrastuksen lisäksi näyttää osoittautuvan mitä ilmiöisemmäksi luistelijaksikin! Todella murheellista on, että yleisin yhteiskunnallisin mittarein Heidi Hautala, vihreä "sotilaan lapsi", joka vielä lapsenomaisesti ratsastaakin "puolustusvoimalla", lienee "vasemmistolaisin" eli ehkä miltei eniten "työväen" presidenttiehdokas. Hänen - ja vihreiden - peräti naiivi suhtautumisen(sa) normaaliparlamentarismiin osoittaa huonoa itsetuntoa ja asioiden ymmärtämistä: mitäköhän vihreät ovat saaneet normaaliparlamentarismin oloissa pysyvää hyvää aikaan taikka edes alulle. Ja nyt ei tarkoiteta "pyhän perheen" jäsenten ja liepeilijöiden sijoittautumista edustuksellisen deomkratian ja EU:n elätiksi - aina Darfuria myöten...

Arto Lahtea äänestämällä voinee parhaiten nokittaa "työväen" presidentiksi julistautunutta Sauli "Repe" Niinistöä, jolle kotimaisten hallintoneuvostojen sijasta rakkaimpia tuntuvat olevan mitkä tahansa EUvostohhallinnot; kyllä yrittäjyyden asialla Lahden simsettikaulaisuus aina rullaluistelun voittaa?!?

Bjarne Kalliksella voinee nokittaa oikeastaan miltei kaikkia porvari- ja muita demarikandidaatteja: tilannetajullaan ja humöörillään voittaa Kallis muutenkin ääniä myös Nato-Laxilta. Eniten Bjarnen vetovoiman toki saavat kokea siis sekä Vanhanen että Niinistö, sillä köyhien asian unohtamisella ja tuloerojen kasvun vauhdittamisella ja moisen politiikan vaarallisten vaikutusten vähättelemisellä ja kiistämisellä kumpainenkin saanee vielä huomata, että "kalliit ovat uusoikeistolaisten laulujensa lunnaat..."

Lisää äänestyskäyttymisosviittaa - ihan taas pirullisesti linkittäen - löytävät kaikki huonomuistiset (kroonikkopöhnäilijät) vaikka tuolta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013022618

Sillä unohtaa ei saa sitäkään, että...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000011962428

Ja tässä - viimeksi vaan ei vähiten - kaikille keskusta- ja demari- jmv. porvareille lisälehtiä luonnontietoon:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012211223

PS. Ilta-Sanomien Nato-agitaatiota löytyy mm. tässä muodossa:


"Nato-sähköä vaaleihin

Presidentinvaalien ehdokkaat joutuivat viikonvaihteen aikana ottamaan kantaa IS:n lauantaiseen Nato-uutiseen.

Siinä viitattiin hallituksen ulkoasiainvaliokunnan muistioon, jossa Suomi valmistautuu osallistumaan Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) harjoituksiin.

Aiemmin pääministeri Matti Vanhanen on vakuuttanut, että asiaa ei ole hallituksessa käsitelty. IS:n uutisen jälkeen pääministerikin muisti asian paremmin.

Vanhanen pitää erittäin tärkeänä, että Suomi pyrkii yhteensovittamaan EU-joukkonsa toiminnan Naton standardien kanssa.

- Sitä tehdään Nato-maiden kanssa yhdessä. Se on hyvin määrätietoinen tavoite, eikä sitä ole peitelty, vakuutti Vanhanen eilen Keminmaalla.

Vanhasen mukaan kohua herättänyt NRF-yhteistyö on luonnollinen osa Suomen kriisinhallintatoimintaa. Päätöksiä itse harjoituksiin osallistumisesta ei ole kuitenkaan tehty, koska Nato ei järjestä NRF-harjoituksia tänä vuonna.

Presidentti Tarja Halonen torjuu epäilyt, että Suomi yritettäisiin salakuljettaa Natoon yhteisten sotaharjoitusten kautta.

- Tällaiseen pelkoon ei ole mitään aihetta. Heti kun sotaharjoituskeskustelu lähti liikkeelle, alettiin kysellä, mitä ne herrat ovat sopineet. Nato on sellainen omalla tavallaan demokraattinen järjestö, että sinne pitää lähettää jäsenhakemus, eikä sitä käsitellä salaisesti.




Vanhanen löysi Paavo Väyrysen

Keminmaan koulukeskuksen juhlasali alkaa pikku hiljaa täyttyä Matti Vanhasen kannattajista, kun eturiviin astelee kaikille tuttu kasvo.

Kotikylän vahva mies, europarlamentaarikko ja vuoden 1994 vaalien presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on tullut katsomaan Vanhasen vaalitilaisuutta - ensimmäistä kertaa näiden vaalien alla.

- Olen ollut mukana niin kuin on pyydetty, Väyrynen kommentoi matalaa profiiliaan Vanhasen kampanjassa.

Vaalijuhlan päätteeksi Väyrynen on kutsunut pääministerin ja kiertueväen lounaalle euroedustajan omistamaan Pohjantähti-opistoon. Tarjolla on lohta, kermaperunoita ja oman tilan mehusatoa.

Pääministerin vaalikaravaani poikkesi nyt ensi kertaa Lappiin. Superviikonloppu, peräti viisi juhlaa, huipentui Keminmaan jälkeen illalla Rovaniemen Rantavitikan koululle.

- Keikka-auton mittariin tuli viikonlopun aikana yli 1600 kilometriä, laskee vaalipäällikkö Jari Flinck.

Rankka kampanjaputki on vaatinut myös veronsa. Eilisaamuna Vanhanen ei ole ihan pirteimmillään, kun toimittajat pommittavat Nato-kysymyksillä. Ääni on karhea ja väsymys paistaa läpi.

Myös Vanhasen kilpailijat jatkoivat kampanjakiertueitaan. Sauli Niinistö pistäytyi kotiseudullaan Salossa vihkimässä lukion.

Tarja Halonen huudatti väkeä puolestaan Mikkelissä. Soihtukujan kautta Mikkelin torille johdateltua presidenttiä tervehti rytmikkäillä Tarja, Tarja -huudoilla satojen ihmisten joukko.





Pääsylippu Nato-harjoituksiin

Ilta-Sanomien lauantainen uutinen valtionjohdon viime keväänä tekemästä linjauksesta pyrkiä harjoittelemaan Naton nopean toiminnan joukkojen kanssa herätti odotetusti kahdenlaisia reaktioita.

Pääministeri Matti Vanhanen piti uutta kumppanuustavoitetta itsestäänselvyytenä ja arveli blogissaan, että "nyt on ollut vika kuulijassa jos epäselvyyttä on syntynyt". Vanhasen mukaan "harjoitusyhteistyö on jo vuosia vanhaa".

Se toinen reaktio oli hämmennys ja yllätys. Palautteesta päätellen voisin veikata, että vähintään 190 kansanedustajaa kuuli ensi kerran IS:n sivuilta, että Suomi on hyväksynyt viime keväänä kumppanuustavoitteen nimeltä High Readiness Capabilities and Standards, PG G 0035.

Asia on tosin kerrottu eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, mutta muistio sisälsi suorasukaisen toivomuksen: "Valiokuntaa pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta". Eli uudesta ja 55 vanhasta kumppanuustavoitteesta ei saanut hiiskua. Ei siis ihme, jos vika oli kuulijassa!

Itse olen seurannut Suomen Nato-politiikkaa aktiivisesti 90-luvun alusta ja vieraillut ensi kertaa Natossa vuonna 1993. Törmäsin viime viikolla ensimmäistä kertaa tietoon tällaisesta parp-tavoitteesta.

Vielä kerran, mistä kohussa on loppujen lopuksi kyse.

Pääministeri on oikeassa siinä, että tavoite ei ole sinällään ole dramaattinen: sen avulla Suomi pyrkii luomaan uudet EU-joukkonsa yhteensopiviksi Naton taistelujoukkojen eli NRF:n (The Nato Response Force) kanssa.

"Kumppanuustavoitteen keskeinen uusi sisältö Suomen kannalta ovat kriteerit, standardit ja sertifiointimenettelyt, jotka noudattavat Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) vastaavia menettelytapoja", lukee ulkoministeriön ja puolustusministeriön 25.4. 2005 päivätyssä muistiossa.

Tavoite on räätälöity EU:n liittoutumattomille maille ja Ruotsi on jo sen hyväksynyt.

Pääministeri Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen ehtivät sanoa, ettei asiaa ole käsitelty hallituksessa ja eduskunnassa. Asia tulee heidän mukaansa ajankohtaiseksi vasta kun kutsu harjoituksiin tulee.

Oikeasti asia on kuin onkin laitettu vireille jo viime keväänä. "Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ovat hyväksyneet linjauksen", vahvisti muistio.

Kun Suomi hyväksyi kumppanuustavoitteen, se otti päämääräkseen pyrkiä täyttämään Nato-kriteerit, jotka mahdollistavat EU-joukkojen harjoittelun Naton kanssa. Tavoite on kynnysehto harjoituksiin pääsylle joukkojen suorituskyvyn arvioinnin (OCC) lisäksi.

Sama suomeksi: kumppanuustavoite on ikään kuin pääsylippu, joka vaaditaan harjoituksiin osallistujilta. Pääsylipun hankinta ei tietenkään 100 prosenttisesti takaa, että menee konserttiin, mutta se yleensä se ilmaisee vakaata tahtoa mennä.

Periaatepäätöksen merkitystä korostaa, että Nato ei erikseen lähetä harjoituskutsua. Ne avataan kumppaneille ja niihin ilmoittaudutaan. Ratkaiseva askel otettiin siis viime keväänä.

Kun Suomi on päättänyt suhtautua myönteisesti Naton NRF-yhteistyöhön ja astua näin lähemmäksi Natoa, voi kysyä oliko tuo päätös poliittinen päätös vai ei, ja olisiko siitä pitänyt käydä avoin poliittinen keskustelu?

Pääministerin mukaan kyse oli teknisestä ratkaisusta. "Tässä suhteessa asia ei ollut poliittisesti erityisen merkittävä. Poliittinen päätös tehtiin 90-luvulla jolloin hyväksyttiin puolustusvoimien saattaminen yhteensopivaksi tekniseltä osalta Naton kanssa", sanoi pääministeri eilen Keminmaalla.

Niin, miten on?

Timo J. Anttila"


Lähdelinkki: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa.htm#id1110583

**************************

Ilta-Sanomien pääkirjoitus 9.1.2006:

"Huonomuistisia ehdokkaita

Presidenttiehdokkaat Tarja Halonen ja Matti Vanhanen näyttävät kiusaantuneen Ilta-Sanomien viikonvaihteessa kertomasta tiedosta, että Suomen valtionjohto on periaatteessa hyväksynyt tavoitteen suomalaisten sotilaiden osallistumisesta harjoituksiin yhdessä Natoon perustettavien NRF-taistelujoukkojen kanssa. Tosin osallistumiskutsua ei ole vielä tullut.

Halosen ja Vanhasen mukaan mitään salaisia päätöksiä ei ole tehty, vaikka Vanhanen ei STT:lle antamansa lausunnon mukaan muistanut valtionjohdon siunaaman ulkoministeriön muistion tarkkaa sisältöä.

Vaikea salaisia päätöksiä olisi ollutkin tehdä, koska EU:n puolustusyhteistyöhön osallistuvien suomalaisten joukkojen tukeutuminen Naton harjoituksiin on kirjattu uusimpaan, perusteellisen eduskuntakäsittelyn läpäisseeseen puolustuspoliittisen selontekoon.

Kysymys lienee ennen muuta siitä, että Suomen Nato-yhteistyön tuleva syveneminen on presidentinvaalien alla kiusallinen teema Haloselle ja Vanhaselle, joiden kannattajakunta suhtautuu Natoon varauksellisemmin kuin esimerkiksi Sauli Niinistön (kok) kannattajat.

NRF on Naton uusi nopean toiminnan taistelujoukko, jonka on määrä olla 25000 sotilaan vahvuisena toimintavalmiina ensi syksynä.

EU:n ja Naton nopean toiminnan joukot ovat Natoon kuuluvissa EU-maissa käytännössä pitkälle samoja. EU:hun kuuluvat Nato-maat eivät ryhdy kouluttamaan kaksia joukkoja, joista valittaisiin jommatkummat sillä perusteella, operoidaanko maailmalla EU:n vai Naton nimissä.

Suomalaisten EU-taistelujoukkojen ainoa mahdollisuus saada riittävää kansainvälistä harjoitusta on osallistuminen harjoituksiin Naton tulevien NRF-joukkojen kanssa. Asia on tärkeä Suomen uskottavuudelle eurooppalaisena kriisinhallintaosapuolena. Lisäksi Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan sisällytetty Nato-jäsenyysoptio muuttuisi todellisesta vaihtoehdosta kuolleeksi kirjaimeksi, jos Suomi kieltäytyisi tulossa olevasta NRF-yhteistyötarjouksesta.

Halonen ja Vanhanen tietävät sen, mutta kumpikin on tähän saakka laskenut, ettei tämän tiedon kuuluttamisesta ole heille lyhyen tähtäyksen hyötyä. Ikivanhan toimintaohjeen mukaan vaalien alla pitää puhua mukavia, jotta vaalien jälkeen voidaan tehdä sellaista, mikä ei kaikkien mielestä ole mukavaa.

Kahden ehdokkaan heittäytyminen huonomuistisiksi antaa heidän vastustajilleen mahdollisuuden arvostella heidän muistinsa valikoivuutta. Nato-vastaiset presidenttiehdokkaat voivat nyt päivitellä, miten lähelle Naton kylkeä Suomi on sitouduttu viemään. Nato-myönteisinä tunnetut Sauli Niinistö ja Henrik Lax (r) puolestaan voivat kysyä, mitä hävettävää valtionjohdolla sen omasta mielestä on Nato-yhteistyön syventämisessä.

Nato-teema pysynee pinnalla varsinkin Niinistön kampanjassa. Sitä tulee tänään vauhdittamaan kokoomuksen ruotsalaisen veljespuolueen johtaja Fredrik Reinfeldt, joka sanoi eilen Hufvudstadsbladetin haastattelussa haluavansa Ruotsin Naton jäseneksi yhtä aikaa Suomen kanssa."


Lähdelinkki: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/paakirjoitus.asp

Timo Ristimäki kirjoitti:

... ehdokkaita" otsikoi maanantaina 9.1.2006 Ilta-Sanomat pääkirjoituksensa.

Väliotsikossa muistutetaan kansaa vielä, että "Nato-yhteistyön syvenemisestä ei haluta puhua, jottei lintukodon vaalirauha häiriintyisi".

Ja kuvatekstissä arvuutellaan lisäksi seuraavasti: "Toistaiseksi ratkaisematon kysymys on, liehuuko tämän Naton portin takana vielä tällä vuosikymmenellä myös Suome lippu."

"Huomenta!" -tyyppi jos kuka tarvitsee - huonomuistisuutensa lisäksi kehnonpuoleisen ymmärryksensä ylösarakentamiseksi - jatkuvaa muistuttamista, jotta hänelläkin olisi edes jatkossa mahdollisuus olla mitäänsanomattoman typerästi jatkuvasti toistamatta itseään...

Josko hänkin olisi aamutv:stä sattunut katsomaan puolustusministeriön ent. kansliapäällikkö Matti Aholan haastattelun, hän vois tulla vakuuttuneeksi myös siitä, että paljon enemmän ja kaikkialla olisi varsin monien muiden kuin allekirjoittaneen herätä pöhnästään: jos sitten tiemmä eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen käsittelyn yhteydessä on jo viime vuosituhannen viimeiseltä vuosikymmenltä lähtien kansanedustajilla ollut tiedossaan, että yhteiset sotilaallisen kriisinhallinnan eli ns. NRF-harjoitukset ovat olleet militaarien mielestä aivan välttämättömiä, millainen on ollut kansanedustajiemme tajunnan ja ymmärryksen taso. Presidentistämme ja pääminister(e)istämme puhumattakaan! Vai ovatko he kaikki tietoisesti ollet johdattamassa kansaa harhaan ja vedättämässä Suomea sotilaalliseen liittoutumiseen ja sen kautta sotilaallisiin selkkauksiin eri puolilla maailmaa.

Ja ajatella: puolustusministeri Seppo Kääriäisen jäljiltä Suomella ei liene enää kohta muuta kuin vaivaisia siviileistä värvättyjä maakuntajoukkoja koko Suomen aluepuolustuksen turvaamiseksi, ja samaan aikaan Suomi on jo sitten sitoutunut toimimaan "alueellisesti" jopa 6000 kilometrin säteellä!!

"Annapa neuvo" saa kyllä jäädä ilman minun äänestysoheistustani. Paitsi että ns. ensimmäisellä kierroksella kenen tahansa kuin ns. kolmen kärkiehdokkaan äänestäminen on oleva tälle kansalle ja kansanvallalle onneksi!

Itse olen jo useampaankin otteeseen todennut, että kestoehdokkaani eli Finlandia-voittaja Erno Paasilinna edustaa vainajanakin enemmän älyllisyyttä, oikeudenmukaisuutta, inhimillisyyttä ja "arvojohtajuutta" kuin ainutkaan nykyisistä kandideeraajista. Heistä ainoassakaan ei ole - olisipa heillä miten suuret (eli heidän vähättelemänsä) valta-oikeudet tahansa - munaa ja/tai munasarjaa esim. siihen, että heistä ainutkaan kelpaisi sitomaan niin ikään edesmenneen, karismaattisen arvojohtaja UKK:n kengännauhoja...

Pientä vihjettä nyt lopuksi kuitenkin siihen, ettei nyt ihan sentään kirkkoveneitä ja/tai akuankkoja äänesteltäisi turhautumisen puuskissa.

Äänestämällä Timo Soinia voi sangen onnistuneesti nokittaa asiakysymyksissä niin Euroopan Unionia kuin Natoakin. Ja henkilökysymyksissä toki kaikkia ns. kärkiehdokkaita, mutta ennen muuta keskustan epäonnekseen ehdokkaakseen asettamaa pääministeri Matti Vanhasta, jonka peräti naiiville uusoikeistolaisuudelle ei näytä löytyvän äärtä eikä rajaa. (Eikä kyllä muuten hänen ja esikuntansa odottamaa määrää kannatustakaan...)

Heidi Hautalaa äänestämällä voi luonnollisesti nokittaa eniten Tarja Halosta, jonka voimisteluharrastuksen lisäksi näyttää osoittautuvan mitä ilmiöisemmäksi luistelijaksikin! Todella murheellista on, että yleisin yhteiskunnallisin mittarein Heidi Hautala, vihreä "sotilaan lapsi", joka vielä lapsenomaisesti ratsastaakin "puolustusvoimalla", lienee "vasemmistolaisin" eli ehkä miltei eniten "työväen" presidenttiehdokas. Hänen - ja vihreiden - peräti naiivi suhtautumisen(sa) normaaliparlamentarismiin osoittaa huonoa itsetuntoa ja asioiden ymmärtämistä: mitäköhän vihreät ovat saaneet normaaliparlamentarismin oloissa pysyvää hyvää aikaan taikka edes alulle. Ja nyt ei tarkoiteta "pyhän perheen" jäsenten ja liepeilijöiden sijoittautumista edustuksellisen deomkratian ja EU:n elätiksi - aina Darfuria myöten...

Arto Lahtea äänestämällä voinee parhaiten nokittaa "työväen" presidentiksi julistautunutta Sauli "Repe" Niinistöä, jolle kotimaisten hallintoneuvostojen sijasta rakkaimpia tuntuvat olevan mitkä tahansa EUvostohhallinnot; kyllä yrittäjyyden asialla Lahden simsettikaulaisuus aina rullaluistelun voittaa?!?

Bjarne Kalliksella voinee nokittaa oikeastaan miltei kaikkia porvari- ja muita demarikandidaatteja: tilannetajullaan ja humöörillään voittaa Kallis muutenkin ääniä myös Nato-Laxilta. Eniten Bjarnen vetovoiman toki saavat kokea siis sekä Vanhanen että Niinistö, sillä köyhien asian unohtamisella ja tuloerojen kasvun vauhdittamisella ja moisen politiikan vaarallisten vaikutusten vähättelemisellä ja kiistämisellä kumpainenkin saanee vielä huomata, että "kalliit ovat uusoikeistolaisten laulujensa lunnaat..."

Lisää äänestyskäyttymisosviittaa - ihan taas pirullisesti linkittäen - löytävät kaikki huonomuistiset (kroonikkopöhnäilijät) vaikka tuolta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013022618

Sillä unohtaa ei saa sitäkään, että...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000011962428

Ja tässä - viimeksi vaan ei vähiten - kaikille keskusta- ja demari- jmv. porvareille lisälehtiä luonnontietoon:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012211223

PS. Ilta-Sanomien Nato-agitaatiota löytyy mm. tässä muodossa:


"Nato-sähköä vaaleihin

Presidentinvaalien ehdokkaat joutuivat viikonvaihteen aikana ottamaan kantaa IS:n lauantaiseen Nato-uutiseen.

Siinä viitattiin hallituksen ulkoasiainvaliokunnan muistioon, jossa Suomi valmistautuu osallistumaan Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) harjoituksiin.

Aiemmin pääministeri Matti Vanhanen on vakuuttanut, että asiaa ei ole hallituksessa käsitelty. IS:n uutisen jälkeen pääministerikin muisti asian paremmin.

Vanhanen pitää erittäin tärkeänä, että Suomi pyrkii yhteensovittamaan EU-joukkonsa toiminnan Naton standardien kanssa.

- Sitä tehdään Nato-maiden kanssa yhdessä. Se on hyvin määrätietoinen tavoite, eikä sitä ole peitelty, vakuutti Vanhanen eilen Keminmaalla.

Vanhasen mukaan kohua herättänyt NRF-yhteistyö on luonnollinen osa Suomen kriisinhallintatoimintaa. Päätöksiä itse harjoituksiin osallistumisesta ei ole kuitenkaan tehty, koska Nato ei järjestä NRF-harjoituksia tänä vuonna.

Presidentti Tarja Halonen torjuu epäilyt, että Suomi yritettäisiin salakuljettaa Natoon yhteisten sotaharjoitusten kautta.

- Tällaiseen pelkoon ei ole mitään aihetta. Heti kun sotaharjoituskeskustelu lähti liikkeelle, alettiin kysellä, mitä ne herrat ovat sopineet. Nato on sellainen omalla tavallaan demokraattinen järjestö, että sinne pitää lähettää jäsenhakemus, eikä sitä käsitellä salaisesti.




Vanhanen löysi Paavo Väyrysen

Keminmaan koulukeskuksen juhlasali alkaa pikku hiljaa täyttyä Matti Vanhasen kannattajista, kun eturiviin astelee kaikille tuttu kasvo.

Kotikylän vahva mies, europarlamentaarikko ja vuoden 1994 vaalien presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on tullut katsomaan Vanhasen vaalitilaisuutta - ensimmäistä kertaa näiden vaalien alla.

- Olen ollut mukana niin kuin on pyydetty, Väyrynen kommentoi matalaa profiiliaan Vanhasen kampanjassa.

Vaalijuhlan päätteeksi Väyrynen on kutsunut pääministerin ja kiertueväen lounaalle euroedustajan omistamaan Pohjantähti-opistoon. Tarjolla on lohta, kermaperunoita ja oman tilan mehusatoa.

Pääministerin vaalikaravaani poikkesi nyt ensi kertaa Lappiin. Superviikonloppu, peräti viisi juhlaa, huipentui Keminmaan jälkeen illalla Rovaniemen Rantavitikan koululle.

- Keikka-auton mittariin tuli viikonlopun aikana yli 1600 kilometriä, laskee vaalipäällikkö Jari Flinck.

Rankka kampanjaputki on vaatinut myös veronsa. Eilisaamuna Vanhanen ei ole ihan pirteimmillään, kun toimittajat pommittavat Nato-kysymyksillä. Ääni on karhea ja väsymys paistaa läpi.

Myös Vanhasen kilpailijat jatkoivat kampanjakiertueitaan. Sauli Niinistö pistäytyi kotiseudullaan Salossa vihkimässä lukion.

Tarja Halonen huudatti väkeä puolestaan Mikkelissä. Soihtukujan kautta Mikkelin torille johdateltua presidenttiä tervehti rytmikkäillä Tarja, Tarja -huudoilla satojen ihmisten joukko.





Pääsylippu Nato-harjoituksiin

Ilta-Sanomien lauantainen uutinen valtionjohdon viime keväänä tekemästä linjauksesta pyrkiä harjoittelemaan Naton nopean toiminnan joukkojen kanssa herätti odotetusti kahdenlaisia reaktioita.

Pääministeri Matti Vanhanen piti uutta kumppanuustavoitetta itsestäänselvyytenä ja arveli blogissaan, että "nyt on ollut vika kuulijassa jos epäselvyyttä on syntynyt". Vanhasen mukaan "harjoitusyhteistyö on jo vuosia vanhaa".

Se toinen reaktio oli hämmennys ja yllätys. Palautteesta päätellen voisin veikata, että vähintään 190 kansanedustajaa kuuli ensi kerran IS:n sivuilta, että Suomi on hyväksynyt viime keväänä kumppanuustavoitteen nimeltä High Readiness Capabilities and Standards, PG G 0035.

Asia on tosin kerrottu eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, mutta muistio sisälsi suorasukaisen toivomuksen: "Valiokuntaa pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta". Eli uudesta ja 55 vanhasta kumppanuustavoitteesta ei saanut hiiskua. Ei siis ihme, jos vika oli kuulijassa!

Itse olen seurannut Suomen Nato-politiikkaa aktiivisesti 90-luvun alusta ja vieraillut ensi kertaa Natossa vuonna 1993. Törmäsin viime viikolla ensimmäistä kertaa tietoon tällaisesta parp-tavoitteesta.

Vielä kerran, mistä kohussa on loppujen lopuksi kyse.

Pääministeri on oikeassa siinä, että tavoite ei ole sinällään ole dramaattinen: sen avulla Suomi pyrkii luomaan uudet EU-joukkonsa yhteensopiviksi Naton taistelujoukkojen eli NRF:n (The Nato Response Force) kanssa.

"Kumppanuustavoitteen keskeinen uusi sisältö Suomen kannalta ovat kriteerit, standardit ja sertifiointimenettelyt, jotka noudattavat Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) vastaavia menettelytapoja", lukee ulkoministeriön ja puolustusministeriön 25.4. 2005 päivätyssä muistiossa.

Tavoite on räätälöity EU:n liittoutumattomille maille ja Ruotsi on jo sen hyväksynyt.

Pääministeri Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen ehtivät sanoa, ettei asiaa ole käsitelty hallituksessa ja eduskunnassa. Asia tulee heidän mukaansa ajankohtaiseksi vasta kun kutsu harjoituksiin tulee.

Oikeasti asia on kuin onkin laitettu vireille jo viime keväänä. "Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ovat hyväksyneet linjauksen", vahvisti muistio.

Kun Suomi hyväksyi kumppanuustavoitteen, se otti päämääräkseen pyrkiä täyttämään Nato-kriteerit, jotka mahdollistavat EU-joukkojen harjoittelun Naton kanssa. Tavoite on kynnysehto harjoituksiin pääsylle joukkojen suorituskyvyn arvioinnin (OCC) lisäksi.

Sama suomeksi: kumppanuustavoite on ikään kuin pääsylippu, joka vaaditaan harjoituksiin osallistujilta. Pääsylipun hankinta ei tietenkään 100 prosenttisesti takaa, että menee konserttiin, mutta se yleensä se ilmaisee vakaata tahtoa mennä.

Periaatepäätöksen merkitystä korostaa, että Nato ei erikseen lähetä harjoituskutsua. Ne avataan kumppaneille ja niihin ilmoittaudutaan. Ratkaiseva askel otettiin siis viime keväänä.

Kun Suomi on päättänyt suhtautua myönteisesti Naton NRF-yhteistyöhön ja astua näin lähemmäksi Natoa, voi kysyä oliko tuo päätös poliittinen päätös vai ei, ja olisiko siitä pitänyt käydä avoin poliittinen keskustelu?

Pääministerin mukaan kyse oli teknisestä ratkaisusta. "Tässä suhteessa asia ei ollut poliittisesti erityisen merkittävä. Poliittinen päätös tehtiin 90-luvulla jolloin hyväksyttiin puolustusvoimien saattaminen yhteensopivaksi tekniseltä osalta Naton kanssa", sanoi pääministeri eilen Keminmaalla.

Niin, miten on?

Timo J. Anttila"


Lähdelinkki: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa.htm#id1110583

**************************

Ilta-Sanomien pääkirjoitus 9.1.2006:

"Huonomuistisia ehdokkaita

Presidenttiehdokkaat Tarja Halonen ja Matti Vanhanen näyttävät kiusaantuneen Ilta-Sanomien viikonvaihteessa kertomasta tiedosta, että Suomen valtionjohto on periaatteessa hyväksynyt tavoitteen suomalaisten sotilaiden osallistumisesta harjoituksiin yhdessä Natoon perustettavien NRF-taistelujoukkojen kanssa. Tosin osallistumiskutsua ei ole vielä tullut.

Halosen ja Vanhasen mukaan mitään salaisia päätöksiä ei ole tehty, vaikka Vanhanen ei STT:lle antamansa lausunnon mukaan muistanut valtionjohdon siunaaman ulkoministeriön muistion tarkkaa sisältöä.

Vaikea salaisia päätöksiä olisi ollutkin tehdä, koska EU:n puolustusyhteistyöhön osallistuvien suomalaisten joukkojen tukeutuminen Naton harjoituksiin on kirjattu uusimpaan, perusteellisen eduskuntakäsittelyn läpäisseeseen puolustuspoliittisen selontekoon.

Kysymys lienee ennen muuta siitä, että Suomen Nato-yhteistyön tuleva syveneminen on presidentinvaalien alla kiusallinen teema Haloselle ja Vanhaselle, joiden kannattajakunta suhtautuu Natoon varauksellisemmin kuin esimerkiksi Sauli Niinistön (kok) kannattajat.

NRF on Naton uusi nopean toiminnan taistelujoukko, jonka on määrä olla 25000 sotilaan vahvuisena toimintavalmiina ensi syksynä.

EU:n ja Naton nopean toiminnan joukot ovat Natoon kuuluvissa EU-maissa käytännössä pitkälle samoja. EU:hun kuuluvat Nato-maat eivät ryhdy kouluttamaan kaksia joukkoja, joista valittaisiin jommatkummat sillä perusteella, operoidaanko maailmalla EU:n vai Naton nimissä.

Suomalaisten EU-taistelujoukkojen ainoa mahdollisuus saada riittävää kansainvälistä harjoitusta on osallistuminen harjoituksiin Naton tulevien NRF-joukkojen kanssa. Asia on tärkeä Suomen uskottavuudelle eurooppalaisena kriisinhallintaosapuolena. Lisäksi Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan sisällytetty Nato-jäsenyysoptio muuttuisi todellisesta vaihtoehdosta kuolleeksi kirjaimeksi, jos Suomi kieltäytyisi tulossa olevasta NRF-yhteistyötarjouksesta.

Halonen ja Vanhanen tietävät sen, mutta kumpikin on tähän saakka laskenut, ettei tämän tiedon kuuluttamisesta ole heille lyhyen tähtäyksen hyötyä. Ikivanhan toimintaohjeen mukaan vaalien alla pitää puhua mukavia, jotta vaalien jälkeen voidaan tehdä sellaista, mikä ei kaikkien mielestä ole mukavaa.

Kahden ehdokkaan heittäytyminen huonomuistisiksi antaa heidän vastustajilleen mahdollisuuden arvostella heidän muistinsa valikoivuutta. Nato-vastaiset presidenttiehdokkaat voivat nyt päivitellä, miten lähelle Naton kylkeä Suomi on sitouduttu viemään. Nato-myönteisinä tunnetut Sauli Niinistö ja Henrik Lax (r) puolestaan voivat kysyä, mitä hävettävää valtionjohdolla sen omasta mielestä on Nato-yhteistyön syventämisessä.

Nato-teema pysynee pinnalla varsinkin Niinistön kampanjassa. Sitä tulee tänään vauhdittamaan kokoomuksen ruotsalaisen veljespuolueen johtaja Fredrik Reinfeldt, joka sanoi eilen Hufvudstadsbladetin haastattelussa haluavansa Ruotsin Naton jäseneksi yhtä aikaa Suomen kanssa."


Lähdelinkki: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/paakirjoitus.asp

antanutkaan, mutta kuitenkin riittävästi vahvistusta omille ajatuksilleni.
Tosin Heidi Hautala arviotasi en ymmärtänyt.
Ja eikös Erno Paasilinnaakin, vaikka älykäs olikin, ole turha äänestää näissä vaaleissa...