Olen pari kertaa kuulunut helluntaisrk:aan, itse lähtenyt niistä pois. En ole mennyt maailmaan, enkä elä synnissä. Mihin minä tarvitsen seurakuntayhteyttä, -kotia? Kuuntelen netistä ja radiosta hengellistä, luen raamattua.
Seurakuntavuosieni aikana en juuri tutustunut uskoviin, jännitin ihmisiä ja istuin hiljaa penkissä saarnaa kuunnellen. Tunsin itseni ulkopuoliseksi, sillä helluntaiseurakunta on hyvin perhekeskeinen ja minä en kaipaa perhehelvettiin, kun olen sieltä pois päässyt.
En tykkää kättelemisistä enkä halaamisista, joita jotkut liukuhihnalta suorittaa. Olen erakkoluonne. Enkä jaksa nykyisin paljon kotoa liikkua, työ vie suuren osan voimistani.
En saanut uskomattomia ystäviä koskaan tulemaan kanssani seurakuntaan, koska eivät sietäneet helluntailaisuutta.
Itse kyllä arvostan helluntaiseurakunnassa monia asioita ja siellä mielestäni opetetaan Raamattua oikealla tapaa, eihän missään ole täydellistä seurakuntaa.
Otin nyt vaan tämän asian esille, kun usein mainitaan uskovien yhteys ja seurakuntayhteys, en minä seurakuntavuosien aikana paljon kokenut yhteyttä, tuskin sitä kokisin nytkään jos liittyisin seurakuntaan.
Seurakuntavuosieni aikana en juuri tutustunut uskoviin, jännitin ihmisiä ja istuin hiljaa penkissä saarnaa kuunnellen. Tunsin itseni ulkopuoliseksi, sillä helluntaiseurakunta on hyvin perhekeskeinen ja minä en kaipaa perhehelvettiin, kun olen sieltä pois päässyt.
En tykkää kättelemisistä enkä halaamisista, joita jotkut liukuhihnalta suorittaa. Olen erakkoluonne. Enkä jaksa nykyisin paljon kotoa liikkua, työ vie suuren osan voimistani.
En saanut uskomattomia ystäviä koskaan tulemaan kanssani seurakuntaan, koska eivät sietäneet helluntailaisuutta.
Itse kyllä arvostan helluntaiseurakunnassa monia asioita ja siellä mielestäni opetetaan Raamattua oikealla tapaa, eihän missään ole täydellistä seurakuntaa.
Otin nyt vaan tämän asian esille, kun usein mainitaan uskovien yhteys ja seurakuntayhteys, en minä seurakuntavuosien aikana paljon kokenut yhteyttä, tuskin sitä kokisin nytkään jos liittyisin seurakuntaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei
Tapauksesi ei ole ollenkaan ainutlaatuinen, itseasiassa olen kokenuit sen myös. Sehän on nykyän melkein säntö kuin poikkeus.
Elämmehän lopunaikaa ja myös luopumuksen aikaa ja se koskee myös helluntaiseurakuntia yhtähyvin kuin muitakin. Rakkaus kuolee ja laittomuus tulee tilalle.
Herra perusti seurakunnan eli omanruumiinsa johon jokainen kuuluu. Seurakunta on siis Kristuksen ruumis jossa jokaisella on oma paikkansa.
Seurakunnan tulisi kasvaa Kristuksessa ja Häneen liittyen ja auttaa jokaista siihen kuuluvaa rakentumaan ja kasvamaan ja varttumaan Kristuksessa siksi Hän myös antoi armolahjat että me niitä käyttäen auttaisimme ja tukisimme ja rakastaisimme toinen toistamme. Mutta myös että olisimme valona ja suolana tässä saatanan hallitsemassa maailmassa vieden Kristuksen valoa eteenpäin. Me olemme siis myös Kristuksen lähettiläitä tämän maailman keskellä.
Tässä oli lyhykäisyydessään se mitä seurakunta kuuluisi olla.
Sanoihan Jeesus Joh. evak. että keskinäisestä rakkaudesta ja yhteydestä meidät tunnistetaan Hänen lähettämikseen. Alkuseurakunta eli tästä yhteydestä jonka Kristus sai aikaan, inmiset näkivt kuinka he rakastivat toisiaan. Nykyään tätä rakkautta ei enää näe kuin harvoissa paikoissa.
Herra halusi että olemme yhtä niin fyysisesti mutta ennekaikkea että elämme samasta Hengestä ja juurruumme Häneen ja kasvamme Hänessä. Meistä jokainen on yksi jäsen tässä ruumiissa ja vain me voimme tässä ruumiissa tehdä sen työs jonka Herra on meille antanut.
Sinun tekstistä näki että olet huolestunut seurakunnan tilasta, niin on monet muutkin, rukoile seurakunnan puolesta että Herra sen puhdistaisi ja näin taistelet luopumuksen voimia vastaan.
En nyt lähde pitempään tätä selostamaan koska tiedän ett pitkiä kirjoituksia ei monesti lueta.
Lue raamatusta kohdat 1 Kor:12-14 ja Ef 5-luku
Siunausta Heraasa Jeesuksessa jossa meillä on armo ja syntien anteeksisaaminen.