palaan taannoin täällä olleeseen keskusteluun Jumalan terveestä - tuosta lestadiolaisten keskinäisestä tervehdyksestä, jota vanhoillislestadiolaiset käyttävät vain keskenään ja esikoislestadiolaiset sanovat sen lähes kaikille. Eli silloin joku tänne kirjoitteleva henkilö sanoo, ettei tiedä, mistä tämä tapa on tullut. Se on hänelle vain "lapsena opittu tapa" ja "se vaan sanotaan, aina kun tavataan". Tulee mieleen, että ehkä se ei aina tulekaan sydämestä, vaan se pitää sanoa, koska se on TAPA! Onko näin?
Jumalan terveestä...
ei-lesta
161051
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sen pitäisi tulla, käytäntö tosiaankin saattaa olla eri sitten, toisista ei voi koskaan tietää
Valitettavasti täytyy myöntää, ettei sitä aina niin ajattele, mitä on sanomassa Jumalan rauhalla tervehtiessään. Joskus sitä tulee vain hoettua ilman sen enempää ajattelematta, varsinkin jos täytyy tervehtiä useampia ihmisiä peräkkäin. Tässä voisi jokainen ahkeroida keskittyä tämän asia suuruuteen paremmin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=9500000000008081
uskontunnustamista se oikeastaan on.. eikä aina kovin helppoa. Hiljaa sen sanoo "uskottomien" kuullen.. tai ehkä jättää sanomatta. Tuo Jt:kin lienee sitä arkuutta.
Se on yksi tehokeino lampaitten erottelussa ja vahvistaa "ainoaan oikeaan" kuuluvien yhteyttä keskenään. Se siis on tekninen ryhmän hallintametodi, jolla pidetään joukkoa kasassa ja ettei se vaan joudu eksytyksiin ja kuule jotain tarkistamatonta. Uskonnollisuus on vain kuorta.
Tuttavalleni oli monien asianhaarojen kautta tullut tilanne, jossa hän ei voinut uskoa syntejään anteeksi(eikä siis sillä hetkellä tavallaan ollut uskovainen). Samana päivänä, kun hän oli "kieltänyt uskonsa" hän mietti, miten hän voi mennä kotiin, jonne olivat juuri isovanhemmat tulleet kyläilemään, kun heti kun hän astuu ovesta sisälle eikä tervehdikään "jumalan terve" isovanhemmat alkavat kysellä syytä, painostaa, saarnata yms.
Tuon yhteisen tervehdyksen voi siis käsittää myös jonkinlaisena kontrollikeinona, jolla pyritään ydistämään lestadiolaiset ja eristämään heitä muista. Tuskin monikaan ajattelee sen syvällisemmin, miksi Jumalan terveellä tervehtii, se on vain taas yksi tapa, jota lestadiolaisten täytyy noudattaa.
Lukekaa tuo.
no ei se varmaankaan aina tule sydämestä, myönnän, esim jos joku vanhempi ihminen tulee kätteleemään yllättäen ja sanoo jumalanterve nii kai siihen sit alitajunnasta tulee omillekki huulille sama tervehdys.
Koko uskontohan on monelle vaan lapsena opittu tapa. Valitettavasti kaikki eivät sitä tule ikinä syvällisesti pohtineeksi.
Ei uskovaisuutta voi oppia lapsena- ei se oo pelkkä tapa. Jos ihminen ei sydämessään ole uskovainen, ei sillä ole mitää merkitystä vaikka se väittäis olevansa uskovainen.Ihminen on sillon uskovainen ku tuntee sen sydämessään...eiks vaan?
On niin helppoa sanoa että oon uskovainen-vaikkei sitä oiskaan muutaku nimellisesti...
Näitä nimellisesti uskovaisiahan minä tarkoitinki. Lestadiolaisuutta (vanh.) huonosti tuntevat eivät osaa erotella nimellisesti uskovaisia ja sydämen uskossa olevia. Eli tiedoksi teille: vaikka naapurinne kuuluukin 'lestadiolaisiin' ei se päälle päin näy miten on sydämessä asiat. Eli siis aiheeseen palatakseni; lestadiolaiset opettavat lapsilleen arvoja ja NÄYTTÄÄ monesti siltä, että kasvatusKIN kantaa uskonhedelmää. Valitettavasti se on monesti vain silmän lumetta. Vanhemmat eivät itsekään tiedä miten kaksinaismoraalistisia lapset VOIVAT olla. Fifti-fifti suhteessa sanoisin... Arvot on eri asia kuin usko.
.. ajatteletko silloin todella syvästi sitä, että kunpa tuolle ihmiselle tulisi oikein hyvä loppupäivä ;-) ??
Ehkä jossain mielessä on kyse samasta asiasta. Pahaakaan et varmasti tahdo, mutta et välttämättä ajattele asiaa juuri silloin sen enempiä.
Näin ihan tuli vaan mieleen -pohjalta .. Enhän kuulu lestadiolaisiin, mutta sanonpa vaan :)
Siunausta teille
*koittaa ajatella asiaa todella* :)
Moikka Persilja! Tulin sit moikkaamaan,kun taannoin sanoit,jotta piipahda välillä kuitenkin katsomassa..=)
Kuis täällä menee? Sama asetelma edelleen: lestaadiolaiset vastaan muu maailma?
Meikä laittaa "pirunsilmän" päälle ja katsoo uutiset.Palataan taas=D
Moi vaan, ja lämpimästi tervetuloa kurkkimaan!
Kuten otsikko sanoo, minä kannatan tv:tä. Myös sitä negatiivista asiaa on toisaalta ERITTÄIN terveellistä nähdä. Tietää millainen maailma on, koska monet asialliset sarjat ja ohjelmat heijastavat maailmaamme todella hyvin. Kaikki ei ole kaunista katseltavaa, jotkin dokumentit tuovat vedet silmiin, mutta SE ON KUITENKIN SITÄ ELÄMÄÄ, mitä ympärillämme on. Ja SIITÄ on hyvä olla perillä , jotta JAKSAA TAAS TOIVOA PAREMPAA koko voimallaan, ja myös rukoilla asioiden puolesta.
Itseasiassa sanoisin, että keskustelu täällä on rauhoittunut. "Lähtiessäsi" oli kova buumi menossa lestadiolaisuudesta, niin niin. Ja mielipiteet kävivät kuumana.
Sittemmin on minuakin alkanut varsin ärsyttämään muutamat todella ala-arvoiset otsikoinnit ja väitteet, joita lestadiolaisia kohtaan on heitelty. Koskevathan monet asiat uskovaisia yleensä, ei vain jotakin tiettyä uskontoryhmää.
'Kasteopeista' olemme mm. käyneet lyhyen mutta perehtyneen keskustelun. Tässä vastakkainasettelu kääntyy pikemminkin: luterilanen vastaan muu maailma ;))) El kirahwi liittyi tuohon keskusteluun myös, ja edusti näin omaa es.lestadiolaispohjaista kantaansa.
Ja Kellari se on rauhoittunut;)) Ei jaksa enää väitellä niin kuin ennen, ovat ajat muuttuneet. Ei palaa aika entinen jne ;p (Moi vaan sinne :))
Kyllä kiehahtamisessa oli tuolloin hyvätkin puolensa. Monet siinä aikansa miteltyään tulivat ehkä hiukan sinummiksi jonkin asian kanssa. Jos eivät, niin ainakin selvenee toisen mielipide kunnolla.. Ja kouluttaahan tämä meitä kaikkia.
TOUKKA voisi kyllä ilmaantua taas.
Käypähän taasen kurkkimassa. Voisit mennä ensitöiksesi vaikkapa tuonne nudisti-säikeeseen. Sielläkin on joitakin ihan mielenkiintoisia kommentteja synnin olemuksesta.
Ja hei taas. Ja siunausta .
Jaa hei, olitkos muuten vanhoillislest.? vai miten asia oli????? En muista, enkä jaksa käydä sivuja taapäin kurkkimassa..
.. eli ET ole lestadiolainen. Mutta mikä, sitä en vielä muista, josko olen kuullutkaan??
Itse siis vapaisiin suuntiin olen kallellani ;)
..SE ON EHKÄ TAPA(KIN), MUTTA SILLON KU MINÄ SEN SEN SANON, SANON AINAKIN SYDÄMESTÄ. JOS TUNTUU ETTEN HALUA SANOA, SIIS KUN SE EI TUU SYDÄMESTÄ, EN SITÄ SANO. EI SIINÄ SILTI AINA TARVI HIRVIÄN SYVÄLLISIÄ AJATELLA.... MUTTA SILTI SE VOI TODELLAKIN TULLA SYDÄMESTÄ. VÄHÄN VAIKEA KUVAILLA.... MUT TÄÄ OLI MUN MIELIPIDE. KAIKKIHAN ME OLLAAN KUITENKI YXILÖITÄ..