LUHTANEN JA HAATAINEN

Ovat epäpäteviä tehtäviinsä eivätkä omaa sitä auktoriteettia, mitä virka edellyttäsi. Ovat demareiden siipeilijöitä. Mitähän ovat antaneet kun vastapalvelus oli: ministeriys. Sama on muillakin demariministereillä, ja mitä on Backman, mikä älynväläys suomalaisessa politiikassa. No, näitä ylioppilaita riittää pilvin pimein ja kansa on äänestänyt heidät hoitamaan asioitamme, hyi hitto.
5291
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Nämä ministerit luonnollisesti säädättävät lakeja niillä edellytyksillä mitä heillä on.
Taidot riittävät pillunkuvabongaukseen ja huorajahtiin, eikä sitten muuhun.
Demareissa on tärkeää olla sopiva, ei pätevä...
Näissä touhuissa esim. oikeusministerin juristin pätevyys olisi vain haitaksi.

Äänestä
  • L. Luonnonluoma
    06.01.2006
    18:38:27
       Vakuutuslääketieteen ytimessä on aina raha
    Vakuutuslääketiedettä prosessoivat siis vakuutuslääkäreiksi itseään kutsuvat asiantuntijat, vakuutusalan omien juristien, ekonomien ja matemaatikkojen laatimien sääntöjen mukaan. Ja niin kuin tuosta JP:n viestistä 5.1.2006 kello 11:25:43 näkyy; Suomen ylimmän valtionjohdon siunauksella!!!

    Käytäntöjen pitävyys arkipäivän toiminnantasolla on varmistettu vaihtamalla ajoittain vakuutuslääkäreitä ja vakuutuslakimiehiä vakuutusyhtiöiden kuin erityistuomioistuimien kanssa. Tuorein vaihto viime vuodelta. Pohjolan ylilääkäri Ilkka Torstila toimii nyt samalla statuksella Vahinko-Tapiolassa.

    Sekä kaikkein valitettavampana piirteenä: kaikkien työmarkkinajärjestöjen 100% tietoisella tuella. Tiedätkö yhtään työmarkkinajärjestöjen johtohenkilöä, joka olisi itse joutunut tai hänen lähipiiriläisenä olisi joutunut tappelemaan vakuutusyhtiön päättämää kantaa vastaan erityistuomioistuimissa? Ja vielä saanut perustelemattoman ja laittoman hylkypäätöksen ns. liitepäätösmenettelyn kautta.

    Eihän se ole yllätys, että työnantajapuoli toimii työntekijää vastaan, mutta kun se omat koirat purevat. Säännöllisesti.

    Tapauskohtainen hienosäätö on tapahtunut tulkitsemalla lääketieteellisen tiedon monitahoisia ja heterogeenisia aineksia juridis-hallinnollisin sekä ”piilomatemaattisin” kriteerein. Samalla on katkaistu yhteys varsinaiseen lääketieteelliseen ajatteluun ja sen etiikkaan.

    Alussa mainitun vakuutuslääkäreiden prosessoinnin kustannusvaikutus vakuutusyhtiöiden tuloksiin voi näin olla ainakin 40 miljardia euroa 15 vuodessa. Sekin taitaa olla lukuna alakanttiin. Pelkästään lakisääteisissä vakuutuksissa. tapahtuvien pitkäkestoisten tapausten hylkäyspäätösten osalta.

    Oman aikakautensa oikeusministeri ja nykyinen kansanedustaja Johannes Koskinen näki vuoden 2005 keväällä suurimpana ongelmana ensimmäisen asteen muutoksenhaun eli lautakuntajärjestelmän.

    Hänen mielestään niissä vakuutus - ja eläkelaitosten asema on kovin korostunut suhteessa yksityiseen henkilöön vakuutettuun.

    Jos ensimmäisen vaiheen muutoksenhaku saataisiin riippumattomammaksi ja puolueettomammaksi, se auttaisi paljon ja vähentäisi myös vakuutusoikeuden ruuhkaa, jonne kielteisen päätökset nyt menevät. Lautakuntajärjestelmän remonttia valmistellaan Koskisen mukaan sosiaali - ja terveysministeriössä, mutta tuloksia on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2007.

    Kansanedustaja Johannes Koskinen tai hänen edustamansa puolueen johtohenkilöt voinevat antaa tällä kanavalla vastaukset kahteen ihan pienen pieneen kysymykseen:
    1. Kenen toimesta tuota ”remonttia” tehdään ja kenen kassaan tuloksia odotetaan ropisevan?
    2. Minkälaisen totuuskomission kautta taannehtivaa oikeutta saavat kymmenet tuhannet laittoman liitepäätöksen erityistuomioistuimista jo saaneet?

    Näin isosta oikeusministerinkin avoimesti tunnustamasta oikeusturvaongelmasta kertoi entinen sosiaali - ja terveysministeri Maija Perho vastauksessaan KK 678/1999 eduskunnalle: ”Julkisuudessa esitetty arvostelu sosiaalivakuutusasioita hoitavissa laitoksissa toimivien vakuutuslääkäreiden ja muutoksenhakulautakunnissa toimivien lääkärijäsenten puolueettomuutta kohtaan perustuu useimmiten siihen, ettei ole ymmärretty hoitavien lääkäreiden ja asiantuntijoina toimivien vakuutuslääkäreiden tehtävien poikkeavan toisistaan.”

    Äänestä

  • luettavaa kirjoitti:

    L. Luonnonluoma
    06.01.2006
    18:38:27
       Vakuutuslääketieteen ytimessä on aina raha
    Vakuutuslääketiedettä prosessoivat siis vakuutuslääkäreiksi itseään kutsuvat asiantuntijat, vakuutusalan omien juristien, ekonomien ja matemaatikkojen laatimien sääntöjen mukaan. Ja niin kuin tuosta JP:n viestistä 5.1.2006 kello 11:25:43 näkyy; Suomen ylimmän valtionjohdon siunauksella!!!

    Käytäntöjen pitävyys arkipäivän toiminnantasolla on varmistettu vaihtamalla ajoittain vakuutuslääkäreitä ja vakuutuslakimiehiä vakuutusyhtiöiden kuin erityistuomioistuimien kanssa. Tuorein vaihto viime vuodelta. Pohjolan ylilääkäri Ilkka Torstila toimii nyt samalla statuksella Vahinko-Tapiolassa.

    Sekä kaikkein valitettavampana piirteenä: kaikkien työmarkkinajärjestöjen 100% tietoisella tuella. Tiedätkö yhtään työmarkkinajärjestöjen johtohenkilöä, joka olisi itse joutunut tai hänen lähipiiriläisenä olisi joutunut tappelemaan vakuutusyhtiön päättämää kantaa vastaan erityistuomioistuimissa? Ja vielä saanut perustelemattoman ja laittoman hylkypäätöksen ns. liitepäätösmenettelyn kautta.

    Eihän se ole yllätys, että työnantajapuoli toimii työntekijää vastaan, mutta kun se omat koirat purevat. Säännöllisesti.

    Tapauskohtainen hienosäätö on tapahtunut tulkitsemalla lääketieteellisen tiedon monitahoisia ja heterogeenisia aineksia juridis-hallinnollisin sekä ”piilomatemaattisin” kriteerein. Samalla on katkaistu yhteys varsinaiseen lääketieteelliseen ajatteluun ja sen etiikkaan.

    Alussa mainitun vakuutuslääkäreiden prosessoinnin kustannusvaikutus vakuutusyhtiöiden tuloksiin voi näin olla ainakin 40 miljardia euroa 15 vuodessa. Sekin taitaa olla lukuna alakanttiin. Pelkästään lakisääteisissä vakuutuksissa. tapahtuvien pitkäkestoisten tapausten hylkäyspäätösten osalta.

    Oman aikakautensa oikeusministeri ja nykyinen kansanedustaja Johannes Koskinen näki vuoden 2005 keväällä suurimpana ongelmana ensimmäisen asteen muutoksenhaun eli lautakuntajärjestelmän.

    Hänen mielestään niissä vakuutus - ja eläkelaitosten asema on kovin korostunut suhteessa yksityiseen henkilöön vakuutettuun.

    Jos ensimmäisen vaiheen muutoksenhaku saataisiin riippumattomammaksi ja puolueettomammaksi, se auttaisi paljon ja vähentäisi myös vakuutusoikeuden ruuhkaa, jonne kielteisen päätökset nyt menevät. Lautakuntajärjestelmän remonttia valmistellaan Koskisen mukaan sosiaali - ja terveysministeriössä, mutta tuloksia on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2007.

    Kansanedustaja Johannes Koskinen tai hänen edustamansa puolueen johtohenkilöt voinevat antaa tällä kanavalla vastaukset kahteen ihan pienen pieneen kysymykseen:
    1. Kenen toimesta tuota ”remonttia” tehdään ja kenen kassaan tuloksia odotetaan ropisevan?
    2. Minkälaisen totuuskomission kautta taannehtivaa oikeutta saavat kymmenet tuhannet laittoman liitepäätöksen erityistuomioistuimista jo saaneet?

    Näin isosta oikeusministerinkin avoimesti tunnustamasta oikeusturvaongelmasta kertoi entinen sosiaali - ja terveysministeri Maija Perho vastauksessaan KK 678/1999 eduskunnalle: ”Julkisuudessa esitetty arvostelu sosiaalivakuutusasioita hoitavissa laitoksissa toimivien vakuutuslääkäreiden ja muutoksenhakulautakunnissa toimivien lääkärijäsenten puolueettomuutta kohtaan perustuu useimmiten siihen, ettei ole ymmärretty hoitavien lääkäreiden ja asiantuntijoina toimivien vakuutuslääkäreiden tehtävien poikkeavan toisistaan.”

    Seurataan toki
    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=KK 49/2003 vp

    Äänestä

  • Haataiselle kirjoitti:

    Seurataan toki
    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=KK 49/2003 vp

    L. Luonnonluoma
    09.01.2006
    18:14:20
       Vakuutuslääketieteen ytimessä on aina kysymys miljardeista euroista
    Ensimmäisen asteen valitusportaat ovat Suomessa vakuutusyhtiöiden rahoittamia ja siten täysin vakuutusyhtiöiden ohjattavissa olevia. Lisäksi ottamiensa lakisääteisten vakuutusten ”riskien” vastapainoksi vakuutusyhtiöt ovat sidosryhmineen päässeet sanelemaan voimassaolevan lainsäädännön ja ohjamaan lainsäädännön valmistelua haluamaansa suuntaan. Pystyen täten hallitsemaan valitusketjua vakuutusyhtiöstä vakuutusoikeuteen saakka. Tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden hylkäysprosentit esimerkiksi vuodelta 2003 90% ja 92,5% työtapaturmiin liittyvissä valituksissa, kertovat erinomaisesti vakuutusyhtiöiden diktatuurista itse oikeusjärjestelmän sisällä.

    Vakuutuslääketiedettä prosessoivat siis vakuutuslääkäreiksi itseään kutsuvat asiantuntijat, vakuutusalan omien juristien, ekonomien ja matemaatikkojen laatimien sääntöjen mukaan.

    Entinen sosiaali - ja terveysministeri Maija Perho paljastaa osan kupletin juonesta vastauksessaan KK 678/1999 eduskunnalle: ”Sosiaalivakuutuksen kannalta keskeistä pitäisi kuitenkin olla lausunnosta ilmenevä lääketieteellinen tosiseikasto.

    Sosiaalivakuutusasioita hoitavien laitosten ja muutoksenhakuelinten vakuutuslääkäreiden tulee olla vakuutuslääketieteen asiantuntijoita. Heidän tehtävänään on harkita etuudenhakijan työkyvyttömyyttä myös muihin työkyvyttömyyseläkkeenhakijoihin nähden tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

    Tätä harkintaansa varten asiantuntijalääkäri tarvitsee seikkaperäisesti laaditun lääkärintodistuksen, jossa on riittävät tiedot. Asiantuntijalääkäreiden pyrkimyksenä on olla ehdottoman objektiivisia. Harkinnan tulee perustua havaittuihin tosiseikkoihin, ei vaikutelmiin. He eivät myöskään saa olla sen enempää eläkelaitoksen, potilaan kuin muidenkaan tahojen painostuksen kohteena.

    Asiantuntijalääkäreillä tulee olla riittävän korkea ja ajanmukainen lääketieteellisen tiedon taso ja hyvä kokemus käytännön lääkärin työstä. Näin määritelty vaatimustaso edellyttää, että asiantuntijalääkäreiden erityinen perehtyneisyys sosiaalivakuutukseen otetaan huomioon nimitettäessä heitä lautakuntiin.”

    Alussa mainitun vakuutuslääkäreiden prosessoinnin kustannusvaikutus vakuutusyhtiöiden tuloksiin voi näin olla ainakin 23 miljardia euroa 15 vuodessa. Summa tulee laskettuna Kelan ja kolmen suurimman eläkevakuutusyhtiön 27.10.2005 julkistamasta ns. Englannin mallin kokeilun tuloksesta. Pelkästään pitkäkestoisten työkyvyttömyyseläkettä koskevien hylkäyspäätösten osalta. Joten kaikissa perustuslain takaamissa, mm. oikeusturvaan liittyvissä (perustuslain 21 §), asioissa kansalaisten oikeuksien jokapäiväinen valvonta on pettänyt. Pahasti. Todella pahasti. Jo vuosikymmenten ajan.

    Tosin ainoa todellinen mahdollisuus saada oikeutettua oikeutta yli 200 000 pysyvästi vammautuneelle/sairastuneelle mm. vakuutusoikeuden tekemien laittomien hylkypäätösten takia; on ryhmäkannemahdollisuus vakuutusyhtiöitä ja Suomen valtiota vastaan.

    Tietysti asiat voidaan aina sopia näin miesten ja naisten kesken. Rahalla. Aikajaksolta 1980-2005. 150 tuntuu kohtuulliselta tasasummalta näissä asioissa. Miljardeissa. Euroissa. Meitä on näet vielä paljon. Elossa. Laittomien liitepäätöstapausten ja elossa olevien henkilöiden yhteystiedot löytyvät vakuutusoikeuden diaarijärjestelmästä.

    Ellei…. Seuraavana esiteltävä lausunto toteudu lainsäädännössä…

    Viime aikoina sähköpostissa rivakasti liikkunut vakuutusoikeuden lausunto 5.9.2005 253/0/2005 oikeusministeriön lausuntopyyntöön OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005 olisi hyvä saada laajemman julkisen keskustelun kohteeksi. Lausunto on annettu työryhmämietinnöistä: Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa. Erillään luettuna lausunto vaikuttaa harmittomalta sekä vilpittömin mielin tehtynä.

    Lausunnon sisältö asettuu monelta osin erittäin outoon valoon, kun sitä verrataan jo vuonna 1996 ilmitulleisiin laittomuuksiin päätösmenettelyssä mm. vakuutusoikeudessa.

    Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antama päätös 31.12.1996 Dnro 489/2/96: ”Vakuutusoikeuden lausunnosta käy ilmi näkemys, jonka mukaan sen asemasta ylimpänä muutoksenhakuasteena johtuisi, ettei vakuutusoikeuden päätösten perusteluilla olisi hakijan oikeusturvan kannalta samaa merkitystä kuin alempien asteiden perusteluilla.

    Vakuutusoikeudessa on sen lausunnon mukaan myös katsottu, ettei lääketieteellistä arviointia sisältävillä päätöksillä olisi samanlaista yleistä ratkaisukäytäntöä ohjaavaa vaikutusta kuin esimerkiksi puhtaasti juridista arviointia sisältävillä päätöksillä.

    Näihin vakuutusoikeuden esittämiin näkemyksiin en voi yhtyä.

    Kielteisten eläkepäätösten perusteena olevien lääketieteellisten seikkojen arviointi on sovellettaviin säännöksiin sidottua oikeusharkintaa. Hallitusmuodon 16 §:stä ilmenevä päätösten perustelemisvelvollisuus kohdistuu sekä viranomaisiin että tuomioistuimiin. Lisäksi voidaan katsoa, että ylimmän asteen päätöksien perustelemisella on alemman asteen päätöksentekoa ohjaavaa vaikutusta, jonka vuoksi ylimmän asteen päätösten perustelemiseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota.

    Aivan erityisesti ylimmän asteen ratkaisulla ja sen perusteluilla on merkitystä asianosaiselle asiassa, jossa lopullisesti päätetään hänen taloudelleen ja elämäntilanteelleen muutoinkin merkittävästä asiasta.”

    Äänestä

  • ministeriöön kirjoitti:

    L. Luonnonluoma
    09.01.2006
    18:14:20
       Vakuutuslääketieteen ytimessä on aina kysymys miljardeista euroista
    Ensimmäisen asteen valitusportaat ovat Suomessa vakuutusyhtiöiden rahoittamia ja siten täysin vakuutusyhtiöiden ohjattavissa olevia. Lisäksi ottamiensa lakisääteisten vakuutusten ”riskien” vastapainoksi vakuutusyhtiöt ovat sidosryhmineen päässeet sanelemaan voimassaolevan lainsäädännön ja ohjamaan lainsäädännön valmistelua haluamaansa suuntaan. Pystyen täten hallitsemaan valitusketjua vakuutusyhtiöstä vakuutusoikeuteen saakka. Tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden hylkäysprosentit esimerkiksi vuodelta 2003 90% ja 92,5% työtapaturmiin liittyvissä valituksissa, kertovat erinomaisesti vakuutusyhtiöiden diktatuurista itse oikeusjärjestelmän sisällä.

    Vakuutuslääketiedettä prosessoivat siis vakuutuslääkäreiksi itseään kutsuvat asiantuntijat, vakuutusalan omien juristien, ekonomien ja matemaatikkojen laatimien sääntöjen mukaan.

    Entinen sosiaali - ja terveysministeri Maija Perho paljastaa osan kupletin juonesta vastauksessaan KK 678/1999 eduskunnalle: ”Sosiaalivakuutuksen kannalta keskeistä pitäisi kuitenkin olla lausunnosta ilmenevä lääketieteellinen tosiseikasto.

    Sosiaalivakuutusasioita hoitavien laitosten ja muutoksenhakuelinten vakuutuslääkäreiden tulee olla vakuutuslääketieteen asiantuntijoita. Heidän tehtävänään on harkita etuudenhakijan työkyvyttömyyttä myös muihin työkyvyttömyyseläkkeenhakijoihin nähden tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

    Tätä harkintaansa varten asiantuntijalääkäri tarvitsee seikkaperäisesti laaditun lääkärintodistuksen, jossa on riittävät tiedot. Asiantuntijalääkäreiden pyrkimyksenä on olla ehdottoman objektiivisia. Harkinnan tulee perustua havaittuihin tosiseikkoihin, ei vaikutelmiin. He eivät myöskään saa olla sen enempää eläkelaitoksen, potilaan kuin muidenkaan tahojen painostuksen kohteena.

    Asiantuntijalääkäreillä tulee olla riittävän korkea ja ajanmukainen lääketieteellisen tiedon taso ja hyvä kokemus käytännön lääkärin työstä. Näin määritelty vaatimustaso edellyttää, että asiantuntijalääkäreiden erityinen perehtyneisyys sosiaalivakuutukseen otetaan huomioon nimitettäessä heitä lautakuntiin.”

    Alussa mainitun vakuutuslääkäreiden prosessoinnin kustannusvaikutus vakuutusyhtiöiden tuloksiin voi näin olla ainakin 23 miljardia euroa 15 vuodessa. Summa tulee laskettuna Kelan ja kolmen suurimman eläkevakuutusyhtiön 27.10.2005 julkistamasta ns. Englannin mallin kokeilun tuloksesta. Pelkästään pitkäkestoisten työkyvyttömyyseläkettä koskevien hylkäyspäätösten osalta. Joten kaikissa perustuslain takaamissa, mm. oikeusturvaan liittyvissä (perustuslain 21 §), asioissa kansalaisten oikeuksien jokapäiväinen valvonta on pettänyt. Pahasti. Todella pahasti. Jo vuosikymmenten ajan.

    Tosin ainoa todellinen mahdollisuus saada oikeutettua oikeutta yli 200 000 pysyvästi vammautuneelle/sairastuneelle mm. vakuutusoikeuden tekemien laittomien hylkypäätösten takia; on ryhmäkannemahdollisuus vakuutusyhtiöitä ja Suomen valtiota vastaan.

    Tietysti asiat voidaan aina sopia näin miesten ja naisten kesken. Rahalla. Aikajaksolta 1980-2005. 150 tuntuu kohtuulliselta tasasummalta näissä asioissa. Miljardeissa. Euroissa. Meitä on näet vielä paljon. Elossa. Laittomien liitepäätöstapausten ja elossa olevien henkilöiden yhteystiedot löytyvät vakuutusoikeuden diaarijärjestelmästä.

    Ellei…. Seuraavana esiteltävä lausunto toteudu lainsäädännössä…

    Viime aikoina sähköpostissa rivakasti liikkunut vakuutusoikeuden lausunto 5.9.2005 253/0/2005 oikeusministeriön lausuntopyyntöön OM 24/41/2004 ja OM 38/41/2002, 22.6.2005 olisi hyvä saada laajemman julkisen keskustelun kohteeksi. Lausunto on annettu työryhmämietinnöistä: Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa. Erillään luettuna lausunto vaikuttaa harmittomalta sekä vilpittömin mielin tehtynä.

    Lausunnon sisältö asettuu monelta osin erittäin outoon valoon, kun sitä verrataan jo vuonna 1996 ilmitulleisiin laittomuuksiin päätösmenettelyssä mm. vakuutusoikeudessa.

    Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antama päätös 31.12.1996 Dnro 489/2/96: ”Vakuutusoikeuden lausunnosta käy ilmi näkemys, jonka mukaan sen asemasta ylimpänä muutoksenhakuasteena johtuisi, ettei vakuutusoikeuden päätösten perusteluilla olisi hakijan oikeusturvan kannalta samaa merkitystä kuin alempien asteiden perusteluilla.

    Vakuutusoikeudessa on sen lausunnon mukaan myös katsottu, ettei lääketieteellistä arviointia sisältävillä päätöksillä olisi samanlaista yleistä ratkaisukäytäntöä ohjaavaa vaikutusta kuin esimerkiksi puhtaasti juridista arviointia sisältävillä päätöksillä.

    Näihin vakuutusoikeuden esittämiin näkemyksiin en voi yhtyä.

    Kielteisten eläkepäätösten perusteena olevien lääketieteellisten seikkojen arviointi on sovellettaviin säännöksiin sidottua oikeusharkintaa. Hallitusmuodon 16 §:stä ilmenevä päätösten perustelemisvelvollisuus kohdistuu sekä viranomaisiin että tuomioistuimiin. Lisäksi voidaan katsoa, että ylimmän asteen päätöksien perustelemisella on alemman asteen päätöksentekoa ohjaavaa vaikutusta, jonka vuoksi ylimmän asteen päätösten perustelemiseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota.

    Aivan erityisesti ylimmän asteen ratkaisulla ja sen perusteluilla on merkitystä asianosaiselle asiassa, jossa lopullisesti päätetään hänen taloudelleen ja elämäntilanteelleen muutoinkin merkittävästä asiasta.”

    Kallu
    09.01.2006
    22:14:17
       Lukekaa tämä uudestaan!
    "Ensimmäisen asteen valitusportaat ovat Suomessa vakuutusyhtiöiden rahoittamia ja siten täysin vakuutusyhtiöiden ohjattavissa olevia. Lisäksi ottamiensa lakisääteisten vakuutusten ”riskien” vastapainoksi vakuutusyhtiöt ovat sidosryhmineen päässeet sanelemaan voimassaolevan lainsäädännön ja ohjamaan lainsäädännön valmistelua haluamaansa suuntaan. Pystyen täten hallitsemaan valitusketjua vakuutusyhtiöstä vakuutusoikeuteen saakka. Tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden hylkäysprosentit esimerkiksi vuodelta 2003 90% ja 92,5% työtapaturmiin liittyvissä valituksissa, kertovat erinomaisesti vakuutusyhtiöiden diktatuurista itse oikeusjärjestelmän sisällä."

    Kertooko tämä puolueettomasta oikeuslaitoksesta vai tuleeko kenenkään muun kuin minun mieleeni sana K O R R U P T I O ?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tiukoille kirjoitti:

Ovat epäpäteviä tehtäviinsä eivätkä omaa sitä auktoriteettia, mitä virka edellyttäsi. Ovat demareiden siipeilijöitä. Mitähän ovat antaneet kun vastapalvelus oli: ministeriys. Sama on muillakin demariministereillä, ja mitä on Backman, mikä älynväläys suomalaisessa politiikassa. No, näitä ylioppilaita riittää pilvin pimein ja kansa on äänestänyt heidät hoitamaan asioitamme, hyi hitto.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu