Ruotsin esikoislestadiolaiset ovat kuulemma ottaneet sakramentit omaan käyttöönsä, mutta eivät halua tietääkseni kuitenkaan erota kirkosta. Ovatko Suomen esikoiset seuraamassa esimerkkiä? Joku vaan sanoi, että pian hekin...
Lestadiolaiset & sakramentit
Tiedonhaluinen
21981
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Suomessa ei ainakaan vielä olla siirtymässä omaan ehtoollisen viettoon. Yksi syy on se, että Suomen ev.lut. kirkko ei ainakaan vielä ole ihan yhtä pahassa alennuksen tilassa kuin Ruotsin kirkko. Ja sitten on sellainenkin pointti, että kirkolliset säännöt ovat ilmeisesti vähän erilaiset Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa oman ehtoollisen järjestäminen olisi kuulemani mukaan yhtä kuin Suomen ev.lut. kirkosta eroaminen. Eli se olisi Suomessa vähän isompi juttu. Ruotsissa oman ehtoollisen järjestäminen ja Ruotsin kirkkoon kuuluminen eivät ole mahdoton yhtälö.
Mutta aika näyttää perustavatko Suomen esikoislestadiolaiset jossain vaiheessa oman kirkkokunnan, ja jos perustetaan, niin milloin se sitten tapahtuu. Oma veikkaukseni näin "sisäpiiriläisenä" on, että näin tulee joskus tapahtumaan, mutta ajasta en osaa sanoa.
Norjassa on myös kaste ja ehtoollinen otettu "omiin käsiin". Askel on ollut vaikea ottaa. Kaikki me mieluummin pitäytyisimme kansankirkossamme, mutta ekumeniapyrkimykset ovat tuoneet valitettavia piirteitä sakramenttien toimittamiseen. Länsinaapurimaissamme ehtoolliskaavassa ilmaistaan ajatus, että tuomme oman uhrin Jumalalle vastalahjaksi. Se on omaavanhurskautta, täysin vastaan Lutherin "yksin uskosta, yksin armosta" -periaatetta.
Suomessa ollaan onneksi tässä asiassa vähän jäljessä kehityksestä, mutta mitä isot edellä, sitä pienet perässä... ...aika näyttää.
Tuohon jargonin viestiin voisi lisätä täsmennyksesksi, että Norjassa tämä ehtoollis- ja kastekysymys on jätetty jokaisen paikallisyhdistyksen itsenäisesti päätettäväksi. Tämä on muuten hyvin tyypillinen ratkaisu Norjan esikoislestadiolaisuudessa olipa kysymys mikä tahansa.
Ehtoollisen osalta on ilmeisesti vain Narvikissa ja Leknesissä alettu järjestää omia ehtoollisia, mutta muualla jatketaan entistä käytäntöä, eli ei olla alettu järjestää omaa ehtoollista. Kaste sen sijaan on otettu esikoislestadiolaisuuden piirissä toimitettavaksi hyvinkin monella paikkakunnalla.
eikö se Ruotsissa ollut aika iso juttu? Tietääkseni Ruotsissakaan ei pitäisi olla mahdollista järjestää omaa ehtoollista ja kuulua Ruotsin kirkkoon, mutta esikoisetpa ottivat oman oikeuden.
"Esikoisetpa ottivat oman oikeuden"
Tarkoitatko, että asiassa olisi toimittu vastoin kirkon lakia ja asetuksia?
Eikö se nyt ole ihan sama, vietetäänkö seremoniat rukoushuoneessa, kotona, kirkossa tai vaikkapa metsässä ? Samoin on ihan sama, onko maljan ja öylätin kanssa pappi kauluksilla vai ilman. Ei ne seinät, kirkon tai vaihtoehtoisesti rukoushuoneen seinät, joitten sisällä toimitaan, tee asiaa miksikään, sillä tosiassa kaikki tapahtuu uskovan oman sydänten seinien sisällä.
Minulle sopisi mieluiten ulkoilmahartaudet vaikkapa Lapissa tai muualla saloseuduilla, hämärä ilta, nuotio, tyyni järvenselkä ja harras ehtoollistilaisuus.
täällä on yks luonnomuovaama, jo ristiretkien ajalta oleva metsäkirkko jossa pidetään joskus seuroja ja muuta hengellistä toimintaa.
Ei pappi ole yksinoikeutettu,jos alkunkaan oikeutettu,
Sehän on Opetuslasten keskinäinin muistoateria..
Jeesuksen ajan Papeilla ei siitä ollut mitään osaa eikä arpaa.
Pääpointti on, että Ruotsin kirkossa kukaan ei välitä mitä muutama sata esikoista jossakin korvessa muutaman kansakynttilän ympärillä tekee.
Esikoisuus liikkeenä on marginalisoitunut täysin merkityksettömäksi muutaman höpön ympärillä pyöriväksi pieneksi mummopiiriksi, jolla ei ole mitään merkitystä. Niillä muutamalla Ruotsin paikkakunnalla nämä jepet saarnaavat mummoilleen maailman koreudesta ja internetin vaarallisuudesta.
Niiden ruotsalaisten saarnamiesten selvästi suurin merkitys on siinä, että niitä jotkut täällä kuuntelevat ja pitävät pikkupaaveina ja Gällivaaraa Vatikaaninvaltiona. Onneksi sellainen ajattelu näyttää esikoisuudessa olevan vähenmään päin.
Nytkin kesällä muutama karjalaismummo ihmetteli näiden juttuja ja kyseli, että miksi niitä kyörätään tyhjänpäitten Suomeen.
Kyllä kansankynttilät ovat arvostettuja vanhimpia Norjassa ja Amerikassa. Ja Suomessakin agitation on voimissaan.
mutta kyllä Kyrkanstidning (Ruotsin kirkon lehti)vaan kirjoitti aiheesta. Toisekseen suurin osa Ruotsin esikoisista asuu nykyään Tukholman/Upsalan seudulla. On kuulemma kasvava seurakunta, koska paljon nuoria perheitä. Että sellaista tarkennusta El Bimbolle.
Mitä olen vähän sivummasta seuraillut, niin ns. oikeaoppiset esikoislessut kyllä kumartavat Lappiin päin, eikä ne ole pelkästään mummoja, vaan nuorempaakin porukkaa. Ehkä El Bimbo ei ole ollut itse paikalla kuuntelemassa, vai onko?
Ei jaksanut kuunnella kesällä niitä poikasia! Jutut tuli kyllä aivan riittävän selvästi esiin jo ennen Suomeen tuloa.
Kyllähän koko lestadiolaisuus on ruotsalaisessa yhteiskunnassa ollut aina hyvin pieni vaikuttaja. Nykyisin se on marginalaisoitunut kokonaan.
Esikoisuuden osalta syy on kokonaan esikoisuudessa itsessään. Vielä parikymmentä vuotta sitten puhuttiin, että Ruotsissa olisi ollut parituhatta esikoista. Nyt puhutaan noin yhdeksästäsadasta - senkin alle meneviä lukuja esitetään. Tässä selvässä ja nopeassa kehityksessä ei muutama kläppi Upsalassa kesää tee.
Syynä tähän on ollut esikoisuuden sisällä tapahtuneet hajoamiset - eikö siellä ole leeviläiset ja steeniläiset omina pienryminään -ja tuttu ilmiö lessuissa eli "minä olen oikeammassa kuin sinä ja sinä ja koko sinun hionekuntasi menet uskoinesi helvettiin". Keskinäinen rakkaus unohtui!
Kun aikanaan eräs mies kuunteli tätä - silloin Lestadiuksen postillojen ymärillä käytyä - posmilointia, hän sanoi, että mulle on sama, vaikka ruottaiset lukevat saarnansa kalenterista.
Niin on känyt minullekin. Ei jaksa enää kuunnella hurrikkaiden höpöjuttuja. Suomessa joitakin syrjäkylien kristittyjä on mukava tavata. Siellä kun ei ole pinnalla tappelu ja päällimmäisenä internetit ja televisiot, vaan mitenkä tuo naapuri ja ystävä jaksaa tänään ja mitä hänelle kuuluu. Mutta esimerkiksi etelän uusia poikasia ei!
El Bimbo
Amen
Juuri tämmöistä. Sanotaan vain aamen, kun kiusalliset asiat nousevat pintaan. Niinkuin El Bimbo ansiokkaasti esittää kaikki ei ole esikoisuuden sisällä kunnossa. Hyvä että totuus tulee esiin, vaikka sitä ei haluttaisi.
Miksi sinun viestistäsi kuuluu noin kauhea katkeruus? Johtuuko kenties siitä, että kyseisillä nuorilla on sama elävä ääni kuin rakkailla lapin vanhimmilla?
Kysyit: "Miksi sinun viestistäsi kuuluu noin kauhea katkeruus? Johtuuko kenties siitä, että ..."
Se ei ole katkeruutta, vaan väsymistä. Kun kuuntelee pitkän ajan vain haukkumisia ja lain saarnoja ilman evankeliumia, silloin alkaa väsymään.
Sano yksi sellainen yleisevankeelinen saarnaaja näistä nykyisistä, niin...
Jos tarvitsee osoittaa, niin osoitan jokaista.
olitko kuulemassa heidän ensimmäisiä saarnoja, jossa he jokainen kertoivat miten he ovat elävän uskon omalle sydämelleen saaneet.
sitä ei voi saada ilman murhetta synnistä, johonka me jokainen olemme kuitenkin joutuneet.
Joka synnissä elää ilman murhetta, hänelle kuuluu koko laki jokaisen lastun ja rahdun kanssa.
kerran kanssapuheissa eräs maailmasta parannuksen tehnyt kertoi oman tulonsa sisälle seurakuntaan ja eräs todella evankelinen saarnaaja totesi siihen päälle että "se on ihmeellistä kun samat saarnatut sanat aiheuttaa kuolleen uskon palvelijassa lain tuomion ja elävässä kristityssä tarpeen mennä armoistuimelle anomaan syntejään anteeksi"
Toivon sydämestäni, että jaksat käydä vielä seuroissa ja Jumala avaa sinun silmät.
Kun olin lapsi niin tätini osoitti kirkossa ehtoollista jakavaa paikallista pappia ja sanoi että tämä joutuu helvettiin koska hän ei ole uskossa ja jakaa ja ottaa vastaan ehtoollisen.
Kun olin nuorena lestadiolaisessa rippikoulussa niin pappi evästi meitä ulkopuolisia että kun tulee uskontunnustuksen aika niin älkää lausuko sitä ääneen että ette joudu kadotukseen. Olin ollut vuosikausia uskossa, pelastusarmeijassa, joten kyllä lausuin ääneen ja tarkoitin mitä sanoin.
Kun kirkkomme sisällä on näinkin eriytynyt ryhmä joka tuomitsee koko muun kirkon helvettiin niin miksi pitää heitä turhaan kirkon sisällä? Perustakoot oman kirkkonsa vai onko pääkirkkoon kuuluminen puhtaasti taloudellinen kysymys.
Joudunkohan mä helvettiin kun oon ottanu ehtoollisen naispapin jakamana vaikka oon lestadiolainen? Enpä usko sen takia joutuvani.
Sun tätis on ollu väärässä tiedossa elävä.
a. ihmisellä ei ole oikeutta tuomita toista helvettin.
b. pappi voi tehdä joskus parannuksen.
c. pappi teki virantoimitusta, joka hänen oli joka tapauksessa suoritettava.
Sitten tuohon toiseen seikkaan: Mun mielestä uskontunnustuksen voi lausua kuka tahansa. Ei se ketään helvettiin heitä. Ainoastaan silloin uskontunnustuksen lausuminen on varmasti pahasta kun se tehdään pilkkamielellä, mutta harvempipa semmoista harrastaa.
Kirkkokysymykseen päästäkseni. Kirkosta eroamisesta on v.lestadiolaisuudessa ollut jossain vaiheessa jonkin tyyppistä harkintaa meneillään tietääkseni. Kirkko esitti tuolloin muistaakseni toivomuksen, ettei erottaisi. Kirkko ilmeisesti saa sen verran kuitenkin rahaa lestadiolaisista että ne kannattaa pitää kirkon sisällä, en tiedä mikä on se kiinni pitämisen todellinen syy.
Itselleni olisi sinällään sama kuulutaanko kirkkoon, en ole itse edes rauhanyhdistyksen jäsen. En ole katsonut maallista jäsenyttä tarpeelliseksi. Kolehtiinkin voi laittaa rahaa, kuten kirkossakin silloin kun tuntuu siltä.
Minkään organisaation jäsenyys ei tee autuaaksi. Vain se pelastava usko kantaa. Millään muulla ei ole merkitystä.
Toisaalta minun puolestani saa joku jota huvittaa liittyä ry:n jäseneksi, vaikkei olisikaan lestadiolainen.
ilmeisesti arvostus laskisi, jos Vanhoillislestadiolaisuus eroaisi kirkosta, JA minusta ennemminkin muiden suuntauksien tulisi erota siitä. Lestadiolaisuus on ainut herätysliike jossa on vielä Lutherin evankelisluteriset arvot tallella.