Maailma muuttuu. Porvarillisen puolueen ehdokas julistautuu Työväen presidentiksi, ja samaan aikaan vasemmiston ehdokas, jolla on erittäin rankka sosialistinen tausta, sanoutuu irti kaikesta vasemmistolaisuudestaan. Ketä tässä voi enää uskoa?
Musta onkin valkoista
Tony.Blair
3163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sen yhden naisen nimi, joka oli jostain Aasiasta ja ihmisoikeusaktivisti, joka istui kotiarestissa? vähän sellasta fiilinkiä täsä ny pukkaa ite kullakin.
Voi veikkoset, Halonen on vasemmistolainen, vaikka voissa paistettaisiin. Hän on vain tällä hetkellä ilman jäsenkirjaa, kuten on tapana presidenteillä. Kirja palautetaan 1.2., kun pressanvaalien 2. kierroksen tulokset selvillä.
Ei musta ole valkoiseksi muttunut, kaikki värit ovat aivan ennallaan. Ihmiset, ja erityisesti ajan hengen mukaan oikeistolaisesti asennoitunut nuorison typeryyden kova ydin, eivät vain vaivaudu katsomaan asioita asioina. Värit pysyvät, kantajat vain vaihtuvat toisinaan. On aivan sama, mitä kukin presidenttiehdokas julistaa vaalipuheissaan tai mitä presidenttiehdokkaan taustayhteisö on ollut tai julistaaa nykyään olevansa. Puolueiden tai niiden ehdokkaiden todelliset asenteet paljastuvat heidän toimissaan. Demarit ovat nykyään oikeistopuolue, väittääpä puolue mitä muut tahansa. Heillä voi olla kyllä hyviä aikomuksia ja tavoitteita, mutta käytännön toimet viittaavat vahvasti oikealle. Minua ihmetyttääkin suuresti se, että demarit tukevat Halosta, joka nyt sentään on edes pyrkinyt ajamaan maailman mittakaavassa tasapainoista kehitystä. Hänellähän on ilmiselvästi aivan väärä asenne.
Kaikkein huvittavinta tilanteessa on kuitenkin se, että täälläkin jotkin uskovat työpaikkojen siirtyvän ulkomaille Halosen saatanallisen vasemmistolaisuuden takia. Nämä uskossaan vahvat ottavatkin varmaan Oikeistolaisen Presidentin aikana (presidenttihän se näistä asioista päättää, eikö päätäkin?) hurraten vastaan palkanalennukset ja työajan pidennykset, jotka ovat työnantajien mukaan ehdoton edellytys globaalin kilpailykyvyn ylläpitämiselle.