Se jokin meissä oli, erikseen ja silti yhdessä – näkymättömän siteen ja kohtalon kannattelemana. Sinä minussa, minä sinussa, katse katseessa.
Rakkaimpani, sinua odotin, vain sinua. Niin salaa itseltänikin meistä haaveilin ja odotin.
Ilo
Onni
Epäröinti
Ilo
Toivo
Epätoivo
Luovutus
Toivo
Epätoivo
Onni
Tuska
Luovutus
Kierre on saapunut päätökseensä – Luovutus voitti, minä hävisin.
Oman elämäni tähden en voi enää odottaa, jos sitä koskaan toivoitkaan.
Epätoivo sydämessä, järjen ääntä vihaten: suru, luovutus.
Käsi pois kädestä. Katse pois katseesta.
Kiitos, vaikka en ihan vielä jaksaisikaan sinua kiittää.
Risteyskohta – jatka mies matkaasi hyvillä mielin elämän loputtomiin seikkailuihin.
Toivottavasti olet saavuttanut sisäisen rauhasi.
Minäkin jatkan nyt matkaani - tosin vielä kaipauksella ja hivenen vasten tahtoani.
Ehkä jonain päivänä ymmärrän polkujemme kohtaamisen, ja niiden erkaantumisen.
Vielä ei ole se aika, vaikka otankin nyt askeleen omalle polulleni ja annan sinun jatkaa omaa polkuasi, jossa minä olin vierailija muutaman kerran.
Rakkaimpani, sinua odotin, vain sinua. Niin salaa itseltänikin meistä haaveilin ja odotin.
Ilo
Onni
Epäröinti
Ilo
Toivo
Epätoivo
Luovutus
Toivo
Epätoivo
Onni
Tuska
Luovutus
Kierre on saapunut päätökseensä – Luovutus voitti, minä hävisin.
Oman elämäni tähden en voi enää odottaa, jos sitä koskaan toivoitkaan.
Epätoivo sydämessä, järjen ääntä vihaten: suru, luovutus.
Käsi pois kädestä. Katse pois katseesta.
Kiitos, vaikka en ihan vielä jaksaisikaan sinua kiittää.
Risteyskohta – jatka mies matkaasi hyvillä mielin elämän loputtomiin seikkailuihin.
Toivottavasti olet saavuttanut sisäisen rauhasi.
Minäkin jatkan nyt matkaani - tosin vielä kaipauksella ja hivenen vasten tahtoani.
Ehkä jonain päivänä ymmärrän polkujemme kohtaamisen, ja niiden erkaantumisen.
Vielä ei ole se aika, vaikka otankin nyt askeleen omalle polulleni ja annan sinun jatkaa omaa polkuasi, jossa minä olin vierailija muutaman kerran.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sait edes hetken kokea sen ihastumisen.
oletpas kirjoittanut kauniisti. ihmissuhteet ovat rankkoja. Niissä on oma surunsa ja luopumistyönsä tehtävä. Olen huomannut, että tämänajan ihmisilla on sitoutuminen vaikeaa toiseen ihmiseen.Mistähän johtunee?
Halutaan rakastaa, ja löytää ihminen vierelle. Sitten yllättäin rakkaus loppuu? Rakkaus käsite on varmaan jotenkin tuossa sinkkuus ja suhteesta suhteeseen lento touhussa muuttunut. Nykyään eletään ja etsitään huumaa. Oikea rakkaus kestää myötä ja vastamäkiä toista ihmistä kunnioittaen. Rakkaus kasvaa yhdessä eläen. Tsemppiä sinulle..
etunimi ?
Mies itse tuskin näillä sivuilla vierailee, ikä on vajaa 30. Joitain ajatuksia oli vain pakko kirjoittaa jonnekin, koska ne pyörivät mielessä päivittäin.
Kolmekymppiset ovat tyypillisesti just tuollaisia, että juostaan karkuun, kun huomataan, että ihmissuhde vakavoituu. Olen huomannut, että miehet luulee, että jostakin tulee vastaan vielä jotakin parempaa...
Itseasiassa meillä on kohta ongelma naimattomissa neli- ja viiskymppisissä miehissä, kun kaikki "parhaat" naiset on viety, ja he vapauden huumassaan ovat jääneet ilman ja yksin..
Kiitos!