herätääkö ajatuksia?
vapaaehtoistyö
vanhustenhoidossa
5170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
oi hellan jestas
määrä vapaaehtoistyötä voi olla, mutta vanhustenhoito on ymmärrettävä vihdoinkin vaativana ammattityönä. Hyväntahtoiseen puuhasteluun perustuva touhuaminen sosiaalityössä yleensäkin on jossain määrin arveluttavaa; parasta hoitoa ja turvallisuutta saadaan lainsäädäntöön perustuvalla, kaikkien yhteiskunnan jäsenten saatavilla olevalla työllä!
Otetaan esimerkiksi Helsinki. Jussi Pajusen johdolla touhuttiin kaupungin organisaatiouudistusta pari vuotta sitten. Kaupungin sosiaalivirastossa on usko tai älä 12 000 duunipaikkaa. Pajusen toimikunta päätyi ehdottamaan muutaman kymmenen duunin lakkauttamista. Saman verran ihmisiä siirtyy sieltä eläkkeelle joka viikko! Kukaan ei siis joutunut oikeasti lähtemään.
Tuo 12 000 henkilön joukko tuottaa kaupungin sosiaalipalvelut. Osa tekee varmasti paljon työtä vain kohtuullisella palkalla. Osa vähän työtä suhteessa liian hyvään palkkaan.
Kunnollisia kannusteita ei ole. Naisvaltaisella alalla vallitsee niiden helmasynti: kateus, juonittelu, juoruilu. Työilmapiiri on mitä on.
Vallitsee byrokratian juhlat. Siihen on näköjään mahdotonta yhdistää vapaaehtoistyön kattavaa mallia. Vai onko tehty oikeasti mitään asian edistämiseksi? Huolestuneita kansalaisia olisi tulossa tekemään ilmaista vanhustenhuoltotyötä, mikäli kaupunki antaisi tilaa toimia.
Huolestuneet ja hyväätarkoittavat ihmiset, jotka pyrkivät terveydenhoito- ja sosiaalialan tehtäviin harrastuksen vuoksi, eivät useimmiten ole alan ammattilaisia, tutkinnon suorittaneita. Pätevästä työvoimasta juuri on pula!
Ilmaiselle sektorille on tietenkin erilaisia tehtäviä, mutta on turha palata huutolaisaikoihin ja vaivaistaloihin; jokainen lailla säädetty toimi vaatii oman byrokratiansa, niin vaatisi myös laajamittaisen vapaaehtoistyön järjestäminen ja seuranta sekä kehittäminen.
Se että saisi jonkun keskustelemaan ja antamaan aikaa, silloin tällöin olisi yksi suuri asia antajalle ja saajalle! Henkilökunnalla siihen ei valitettavasti ole aikaa ja monen vanhuksen omaiset eivät syystä tai toisesta ehdi/pysty käymään kovinkaan usein.