Ja tarttisin jonkinlaista listausta elämän synnyn tutkimuksista.
Siis muutakin,kuin "Millerkamaa".
Mallia: Tekijä, koe, tulokset.
Voipi olla,että jopa kuukauden kuluttua saan jotain ulos.
Näitä saa myös mailittaa
[email protected]
Siis muutakin,kuin "Millerkamaa".
Mallia: Tekijä, koe, tulokset.
Voipi olla,että jopa kuukauden kuluttua saan jotain ulos.
Näitä saa myös mailittaa
[email protected]
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://web99.arc.nasa.gov/~astrochm/originlinks.html
Nuo kun kahlaat läpi, niin eiköhän aineistoa löydy. Pari kävin tarkistamassa, niin oli ihan laatutavaraa, ja löytyi julkaisuistakin listat, ja osa oli suoraan PDF:inä saatavilla.
Tosiaan,sulkeutuu aikalailla,luultavasti. Hommassa riittää väsättävää.
Martin, W. and M. J. Russell. 2003. On the origins of cells: A hypothesis for the evolutionary transitions from abiotic geochemistry to chemoautotrophic prokaryotes, and from prokaryotes to nucleated cells.
(ainakin tähän kannattaa tutustua)
Smith, J. V., F. P. Arnold Jr., I. Parsons, and M. R. Lee. 1999. Biochemical evolution III: Polymerization on organophilic silica-rich surfaces, crystal-chemical modeling, formation of first cells, and geological clues.
Sievers, D. and G. von Kiedrowski. 1994. Self-replication of complementary nucleotide-based oligomers
Asymmetric autocatalysis and the origin of chiral homogeneity in organic compounds. Soai K, Sato I, Shibata T.
Replicating vesicles as models of primitive cell growth and division
Lee DH, Severin K, Yokobayashi Y, Ghadiri MR.
Emergence of symbiosis in peptide self-replication through a hypercyclic network.
ja vielä
http://www.calresco.org/sos/sosfaq.htm
http://www.pandasthumb.org/archives/2005/12/abiogenesis_how.html
"Abiogenesis: How plausible are the current models?
Siinä on "November’s issue of PLoS biology" linkki Robinsonin artikkeliin.
Erityisen mielenkiintoinen oli maininta 80-luvulla löytyneistä Russellin piipuista, rautasulfidipiipuista, joissa on pieniä kuplia, jotka muodosti solukon, ts. elämä ei olisikaan ehkä ? tarvinnut solukalvoa, koska pikkukuplien mineraaliseinämät oli se kalvo.
Nämä oli viileämmät(1~00C) kuin 70-l löytyneet merenpohjan mustat savuttajat (400C).
1988 Wächtershäuser ehdotti että elämä perustuu rautasulfidiin pyriittiin (hullunkulta, katinkulta), joka voi katalysoida monia kriittisiä elämän reaktioita.
Wächtershäuser-Russell-Martinin skenaarion mukaan metabolia oli ennen replikaatioita.
Rautasulfidi(FeS) katalysoi asetaatin [acetate] muodostumista (CH3COO-, etikkahappo-H), se on avainväliaine monissa biokemian poluissa, elävässä solussa ja osallistuu reaktioihin kytkettynä rikkiin.
Russellin ja Martinin malli myös ratkaisisi vanhan ongelman : miksi (Eu)bakteerien ja arkki(bakteeri)en seinämien lipidien synteesi eroaa toisistaan niin paljon vaikka muuten aika samoja.
Yhteisellä esi-isällä oli mineraaliseinämät solun seininä ja libidiseinät korvasi ne vasta kun noi oli jakautuneet eri bakteeri- ja arkki(bakteeri)linjoihin.
"In modern bacteria, the two enzymes that make acetate depend on a catalytic core of iron, nickel, and sulfur, arranged almost exactly as they are in the free mineral itself. “In other words,” Russell and Martin have written, these enzymatic metal clusters “are not inventions of the biological world, rather they are mimics of minerals that are indisputably older, and which themselves have catalytic activity in the absence of protein” [1]."
Missä on FeS2:n info ja äly jos sillä on "taito" "know-how" tehdä normaalielämässä DNA-ohjeen mukaisen proteeiinikoneiston tehtäviä = katalyysiä, elämälle kriittisillä biokemian alueilla ?
ID-kreationismi joutuisi nöyrtymään yksinkertaisen kompleksisen Dembskiläisen epätodennäköisen Herra Katinkullan edessä, jota heidän esi-esi-isiänsä niin kirosivat intiaaninuolten haavat kyljissä viiltäen... ;)
"FeS" naputin aiemmin, pyriitti on kuitenkin FeS2 (2 siis alaviite).
Ainakin googlella löytyy paljon enemmän biogeenista pyriittiä kuin abiogeenista. Kyse on molemmissa tapauksissa epäorgaanisesta yhdisteestä, mutta nyt en pysty sanomaan, mikä olisi ratkaiseva ero (ellei se, ettei abiogeenista sulfidia juurikaan esiintyisi sopivassa muodossa). Esim. liukoiset sulfidit pakkavat olemaan yleensä biogeenista alkuperää ja jopa vulkaanisissa kohteissa voi olla biogeenista vaikutusta (vapaa happi, pelkistynyt hiili yms).
Toisekseen solukalvo on aktiivinen pumppu, joka ylläpitää sisäistä ja välttämätöntä homeostasiaa, olisiko sulfidikalvolla juuri sopivat ominaisuudet, vai onko ne vain toivottu "olemaan"? Siis jossakin säädetyissä olosuhteissa havaitaan "onnistunut" konsentraatioero kalvon eri puolilla, mutta jos olosuhteet pääsevät vapaammin vaihtelemaan, säätö ei toimi. Nyt en ole riittävästi perehtynyt, mutta epäorgaaninen kalvo vaikuttaa kuitenkin passiiviselta komponentilta.
(Tämä liittyy enemmänkin tuonne aiempaan viestiisi).
"Did Life Come from Another World?"
By David Warmflash and Benjamin Weiss
http://www.sciam.com/article.cfm?chanID=sa006&colID=1&articleID=00073A97-5745-1359-94FF83414B7F0000
"Astronauts might not be the only space travelers: studies hint that microorganisms hitching onto meteorites could have survived a journey from Mars to Earth"
Jos siellä olisi ollut vielä enempi FeS2.. tosin jutussa ei mainita siitä vaan pohditaan mahiksia säilyä matkasta hengissä.