Rupesin tässä pohtimaan sitä, kun aika moni feministi on ottanut käsittääkseni kantaa positiivisessa hengessä naispappeuden puolesta.
(Tässä tarkoitetaan "pappi"-termillä sitä, että voi toimia kirkon opettajana, ts. julistaa oppia/saarnata siinä mielessä - ei sitä, että Raamatun yleisen periaatteen mukaanhan kaikki uskovat, miehet ja naiset, ovat pappeja - ts. palvelijoita toisilleen).
Mikäli laajennetaan ajattelu luterilaisesta kirkosta yleiseksi periaatteeksi (itse en ole luterilainen, joten en kota heidän päätöksiinsä kantaa), niin pitäisikö yleensä puuttua sukupuolen pohjalta tietyn uskonnollisen organisaation oppeihin esim. kelpoisuusvaatimuksista tiettyyn uskonnollisen työntekijän työhön?
-> esim. pitäisikö naispastoreita vaatia sellaisiin kirkkokuntiin, jotka eivät (Raamattuun nojaten) katso naisia sopiviksi pastorin virkaan.
Tai käänteisesti:
-> pitäisikö esim. Wiccalaisuudessa sitten yhteiskunnan taholta puuttua, mikäli miestä ei otettaisi noitapiirin vetäjäksi noin muutoin?
(Tässä tarkoitetaan "pappi"-termillä sitä, että voi toimia kirkon opettajana, ts. julistaa oppia/saarnata siinä mielessä - ei sitä, että Raamatun yleisen periaatteen mukaanhan kaikki uskovat, miehet ja naiset, ovat pappeja - ts. palvelijoita toisilleen).
Mikäli laajennetaan ajattelu luterilaisesta kirkosta yleiseksi periaatteeksi (itse en ole luterilainen, joten en kota heidän päätöksiinsä kantaa), niin pitäisikö yleensä puuttua sukupuolen pohjalta tietyn uskonnollisen organisaation oppeihin esim. kelpoisuusvaatimuksista tiettyyn uskonnollisen työntekijän työhön?
-> esim. pitäisikö naispastoreita vaatia sellaisiin kirkkokuntiin, jotka eivät (Raamattuun nojaten) katso naisia sopiviksi pastorin virkaan.
Tai käänteisesti:
-> pitäisikö esim. Wiccalaisuudessa sitten yhteiskunnan taholta puuttua, mikäli miestä ei otettaisi noitapiirin vetäjäksi noin muutoin?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Yksinkertaisin ratkaisu olisi erottaa kirkko/uskonnot valtiosta kaikissa maailman maissa. Valtauskonnot ajautuvat poikkeuksetta ristiriitaan ihmisoikeuksien kanssa jotka ovat jakamattomia. Ei sen kummempaa.
...tästä. Uskonnot, jotka eivät kestä jäsenistönsä aktiivisella tuella joutavat kupsahdellakin.
Mistä moraalisesta lähteestä, noin mielenkiinnosta, koet itse ihmisoikeuksien tulevan? (Esim. eräs tärkeimmistä ihmisoikeuksistahan on oikeus elämään, jota vastaan suomessakin suoritetaan vuosittain yli 10000 väkivallantekoa ihan institutionalisoitujen laitosten toimesta).
"Mistä moraalisesta lähteestä, noin mielenkiinnosta, koet itse ihmisoikeuksien tulevan? (Esim. eräs tärkeimmistä ihmisoikeuksistahan on oikeus elämään, jota vastaan suomessakin suoritetaan vuosittain yli 10000 väkivallantekoa ihan institutionalisoitujen laitosten toimesta)."
Ehkä ne perustuvat valistusajalla vahvistuneisiin näkemyksiin ns. luonnonoikeuksista. Ihmisoikeudet määräytyvät ihmisarvon perusteella jokaiselle yksilölle. Ja ne ovat jakamattomia perusoikeuksia.
"Minulle näin paljon ja nämä oikeudet koska...jne. Sinulle tämän verran ja nämä oikeudet koska...jne" - kaava jakoperusteena ei toimi vaikka vanhoilliset/uskonnot näin asian haluavat nähdä.
Viittaat ilmeisesti noilla "väkivallanteoilla" abortteihin.
Lapsen oikeus on syntyä toivottuna maailmaan. Kysymys on lapsen elämästä. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös itsemääräämisoikeus, joka sisältää ihmisen oikeuden määrätä omasta ruumiistaan. Tämä oikeus tarkoittaa myös naista.
...että et olisi vaahtoilemassa sen suhteen, että vaikkapa pitäisi saada naispuolisia saarnaajia tms. palkattuja henkilöitä uskonnollisiin yhteisöihin, joilla on uskonnollinen ajatus siitä, että tuo virka olisi miehille suunnattu?
(tai päin vastoin, että esim. wiccalaisuuteen pitäisi saada miespuolisia tiiminvetäjiä :-)?
Mitä mieltä olit muuten kuullessasi naispappeuden mahdollisuudesta lut. kirkossa noin muutoin?
...päähäni, että muistin wiccan olevan hyvin feministinen uskonto... joka olisi naiseutta jotenkin korostava.
Ilmeisesti sekoitin sen johonkin muuhun - tarkistettuani wiccalaisuutta wikipediasta havaitsin, että se on miesten perustama ajattelutapa hyvinkin.
Mutta sinänsähän tuota pointtia tekstissäni tämä faktuaalinen erhe ei muuta... mutta ehkäpä tämä oli syytä tässä korjata.
...jolloin naisia oli pappeina siinä missä miehiäkin.
"-> esim. pitäisikö naispastoreita vaatia sellaisiin kirkkokuntiin, jotka eivät (Raamattuun nojaten) katso naisia sopiviksi pastorin virkaan.
Tai käänteisesti:
-> pitäisikö esim. Wiccalaisuudessa sitten yhteiskunnan taholta puuttua, mikäli miestä ei otettaisi noitapiirin vetäjäksi noin muutoin?"
Eikö juutalais-kristilliset kirkkoinstituutiot toimi omalakisesti siitä huolimatta vaikka ne ovat valtion uskonnon edustajia.
Edistyksellinen uskonto elää omaa aikaansa ja toimii aikakautensa ihmisoikeuskäsitysten mukaisella tavalla. (Raamattu perustuu 2000 v vanhoihin käsityksiin ihmisyydestä, joka hyvin tiedetään kirkon piirissäkin.) Niin että tässä oma vastaukseni naispappeuskysymykseen.
Meillä ei ole täyttä uskonnonvapautta juuri siitä syystä että kirkko ja valtio ovat keskenään liitossa. Naispappeusmahdollisuus aikanaan kuulosti ihan hyvältä. Tosin kuvittelin nuorena ja kokemattomana että tasa-arvo totutuu kirkon piirissa kaikilla tasoilla - siis myös asenteissa!
Minä en ole ihan varma ymmärränkö vastaustasi, kuinka valtion ja kirkon erottaminen nyt liittyy asiaan?
"...jolloin naisia oli pappeina siinä missä miehiäkin."
Milloin se sillä lailla oli?
Olen järkeillyt että kirkko on yritys joka kaatuu tai säilyy riippuen sen lahjakkuudesta paikallaan. Sen johtajat päättävät keitä leipiinsä hankkivat. Heitä ei voida pakottaa oppiensa vastaiseen toimintaan.
Jos valtio puuttuisi vielä vähemmän asiaan, voisi kuvitella että vapauden lisääntyessä olisi vielä vähemmän tilaa pakottamiselle, eli kiintiöille. Tietenkin vapauden puolustajana tuen oikeutta perustaa uusia 'epätasa-arvoisia' uskontoja.
Oli miten oli, tuen kuitenkin suurempaa valtion ja kirkon erotusta. Tämä on yksi syy siihen miksi en äänestä Halosta. http://www.vapaasana.net/sisalto.php3?id=395
Kirkot uskonnot on ehdottomasti erotettava toisistaan. Sääli, ettei lauselmaa ole YK:n peruskirjassa. Sen jälkeen on samantekevää, sallivatko poppoot naispappeuden vai ei. Vapaassa yhteiskunnassa voi valita, mihin viiteryhmiin kuuluu - paitsi jos/kun ne viiteryhmät eivät sittenkään sitä salli. Yhteiskunnan olisi tarjottava avuntarpeessa oleville apua irtautumiseen.
Suomessa on edetty "eron" suhteen kovin nihkeästi, onko muuta tapahtunut, kuin piispojen nimitysoikeus otettu pois presidentiltä? Meillä on edelleen 2 kirkkokuntaa, joilla käytännöllisesti katsoen on valtionkirkon status etuisuuksineen.
Takapakkia on menty ja lujaa: uskonnonvapauslain muutos pakotti koulujärjestelmän opettamaan kaikenmaailman uskontoja muutaman koulukkaan (oikeammin heidän vanhempiensa) niin vaatiessa. Älytöntä, tuhlailevaa, ja samalla taas eräs farisealainen lainkirjain, jota ei pystytä täyttämään (eikä mielestäni edes tarvitse).
Perehdyttäminen uskontoihin ja etiikkaan olisi koulujärjestelmälle kuuluvaa, pitäkööt uskonnolliset yhteisöt huolta opetuslastensa riippuvuuksista. Edellyttäisin kuitenkin myös tähän koulun ulkopuoliseen uskonnonopetukseen normistoa: maan lakeja on kunnioitettava, muita uskontoja vastaan ei saa yllyttää/kiihottaa ym (viranomaisvalvontaa).
Luotan vuorenvarmasti siihen, etteivät länsimaalaisen ajatusmaailman omaksuneet kansalaiset anna oikeustajunsa vastaisten fundamentalistien vyöryä ylitseen, jo nyt on korkea aika lopettaa ao. rikollisuuden ymmärtäminen.
Etkö ole lukenut antiikin ajan papittarista Kreikan ja Rooman historiasta (mm. Vestan neitsyet, Delfoin oraakkeli jne.)? Papittaria on ollut myös muinaisessa Egyptissä, nykyisen lähi-idän alueilla, Aasian ja Amerikan mantereiden vanhoissa kulttuureissa jne. Naisjumalia ja naispappeja. Googlella löydät.
En ole lukenut paljoakaan papeista tai papittarista. Kiitos vain tiedoista.
Huomauttaisin että puhuin kristillisestä kirkosta.
...jotka tukevat vanhempien elämänkatsomuksen mukaista ajattelutapaa, ovat eräs ihan jees vaihtoehto - tulevat yhteiskunnalle halvemmiksikin kuin julkinen koululaitos (esim. meillä jokainen oppilas maksaa kunnalle 70% siitä, mitä yleisen koulun oppilas, ja lopun kustantavat vanhemmat itse - ihan kohtuusummalla).
...julkinen kouluhan tukee jo käytännössä ateismia, koska tunnustuksellisuutta pyritään koko ajan rajoittamaan (tai sitten ev. lut. pohjaista kristillisyyttä jossain määrin).
Yksityiskouluissakin on tärkeää, että yhteiskunta pitää huolen siitä, että opetussuunnitelmat noin muutoin hyväksytään, ja noudattavat yleisiä suuntia esim. reaaliaineiden, kielten jne. osalta. Samaten opettajakunnan pätevyyden seuranta on tärkeää (meillä oli vasta esimerkki, että erään suppeahkon lahkon perustama yksityiskoulu kuprahti, kun siinä oli enemmän innokkuutta kuin ammattitaitoa mukana - ja se on haitallista lapsille).
Samaa mieltä siitä, että esim. väkivaltaan toisia uskontoja tai etnisiä ryhmiä kohtaan kiihottaminen tulee olla aina kiellettyä. Sitten tietysti tiettyjen ajatussuuntausten kritisointi / tuomitseminen oman uskonnon pohjalta on eräs uskonnonvapauden perusajatuksia... mutta se ei saa mennä henkilöönkäyväksi.
Noin yleensä uskonnonvapaus ja edes joihinkin ideaaleihin sen lisäksi pohjautuva valtiokoneisto ovat aina jossain määrin käymistilassa. Sen prosessin hallinnassa on yleensä tärkeää kunnioittaa toista yksilöä noin periaatteessa yhtä arvokkaana kuin itseään - ja mielipiteentasolla taata yksilönvapaus.
Kiitos Sohvi! Teit työn puolestani ja säästit kipeää pääparkaani.
Juutalais-kristillisten uskontojen juuret ulottuvat kauas historiaan ennen ajanlaskumme alkua ja siihen juuri viittasin noilla papittarilla.
Ei se oikeastaan liitykään. Sohvi selitti hyvin mitä kommenttini tältä osin piti sisällään.
Tuossa yhdessä vietissä alempana vastasin kyllä varsinaiseen kysymykseenkin:
"Edistyksellinen uskonto elää omaa aikaansa ja toimii aikakautensa ihmisoikeuskäsitysten mukaisella tavalla. (Raamattu perustuu 2000 v vanhoihin käsityksiin ihmisyydestä, joka varsin hyvin kirkon piirissä tiedetään.) Niin että tässä oma vastaukseni naispappeuskysymykseen."
Ymmärtääkseni olit sitä mieltä että naispappeus tulisi sallia? Minä taas ajattelin että se on kirkon oma asia. Voisitko vielä käsitellä tätä, koska se on mielestäni tässä tärkein asia.
Käsittelitte kyllä Sohvin kanssa naispappeuskysymystä tietyllä tavalla mutta minulle on edelleen hieman epäselvää liittyykö tämä edes välillisesti kristilliseen kirkkoon ja nykypäivään. En ole asiantuntija tässä asiassa joten olen ehkä jättänyt jotain huomioimatta.
Yksityiskoulut ovat eräs ratkaisu. En ole tullut ajatelleeksi. Vissinlainen vaara saattaisi piillä siinä, että a) niissä sittenkin ujutettaisiin vahingollisia oppeja tai huuhaata "totuuksina" (mm. "älykästä suunnittelua"), b) tai yhteinen julkinen koulujärjestelmä hajoaisi lukuisiin yksityiskouluihin varallisuuden, etnisyyden tms. perusteella, ja opinahjo alkaisi merkitä urasuunnittelussa enemmän kuin päähän tarttunut tietous.
Luin kerran, että mm. Tanskassa on yksityiskoulutrendi vahvistunut kovastikin. Julkiset koulut ovat täynnä häiriköiviä maahanmuuttajia, ja tanskalaiset "abot" vievät lapsensa mieluummin yksityiselle puolelle, missä on koulurauha ja tavoitteellinen opetus.
...ja lapsieni mennessä kouluun kieltä lähes osaamattomina (paitsi nuorin, joka oppi lastentarhassa), oli yksityiskoulu lähes ainut vaihtoehto, katsottuani oikeasti mitkä olivat julkisella puolella luokkakoot ja opettajien resurssit.
Ei ole ihme, että maahanmuuttajat häiriköivät, kun luokat ovat isoja ja jos kielitaito on vähän niin ja näin vielä.
Totuuksista - opetetaanhan esim. evoluutioteoriaakin nykyisin totuutena (eikä teoriana), vaikka se on vallan aukkoinen ajatusjärjestelmä. Tasokas koulu esittää aina teoriat teoriana ja faktat faktoina, eikä sotke niitä mössöksi keskenään.
(Missä mielessä muuten älykkään suunnittelun ajatus olisi "vahingollinen oppi"? - sen sijaan, että olisi sinänsä hyvin kyseenalainen teoria... Jotenkin liität dogmaattisuutta hyvinkin moneen asiaan tässä, jotka eivät ehkä kaltaisenlaistasi dogmatiaa vaatisikaan?)
Täällä on ollut myös tapetilla, että "yksityiskoulut ovat vahingoksi" jne. - yleisimmin vasemmisto on aggressiivisesti vastustamassa. Toisaalta esim. rukous julkisessa koulussa ym. tunnustuksellisuus on kielletty, jolloin kristitylle ihmiselle on aivan luontevaa etsiä vaihtoehtoja sille, että koulu tukisi samaa kasvatusajatusta kuin koti - luottamusta Jumalaan ja kristillisiä arvoja tarjotun tiedon lisäksi.
Yksityiskoulu tuntuu olevan tähän nykyisin lähes ainut vaihtoehto... Lapselle on tärkeää olla eheä maailmankuva pienenä - "postmodernismi" tuottaa sirpaleisia persoonallisuuksia, jotka eivät osaa erottaa oikeaa ja väärää toisistaan. Samaten julkisissa kouluissa ei voi olla varma kasvattajien taustasta siinä määrin kuin yksityisissä, joissa on tiivis vuorovaikutus kodin ja koulun välillä (vanhempien oletetaan osallistuvan mm. koululla talkoisiin jne., joka tukee koko miljöön muotoutumista).
Itselleni on tärkeää myös, ettei kyseessä ole lahkoutunut koulu, vaan esim. opettajistossa on ainakin 5-6 eri seurakunnan jäseniä - luterilaisista ns. "hihhuleihin". Samaten on tärkeää, että koulun johto on ammatillisesti pätevää (ei pappisporukkaa, vaan pedagogeja).
Mutta nimenomaan tuo parempi koulurauha - samaten kuin esim. omien lapsieni kohdalla jo lähtökohtaisesti positiivinen asenne ummikkoina kouluun tulleisiin maahanmuuttajiin olivat todella tärkeitä - toki myös se, että tiesimme tulevamme muuttamaan pari kertaa parin vuoden sisällä ko. alueella - joka olisi julkisella puolella merkinnyt koulun vaihtoa tai kuitenkin erityismenettelyä hakea vain tiettyyn kouluun. Nyt lapset ovat saaneet olla samassa koulussa koko ajan.
Jostain syystä juuri vasemmisto on ollut kaikkein suvaitsemattominta yksityiskouluihin nähden... ilmeisesti pelkäävät, etteivät pääse niin kaikkiin lapsosiin käsiksi :-)
Nari Säre: "Totuuksista - opetetaanhan esim. evoluutioteoriaakin nykyisin totuutena (eikä teoriana), vaikka se on vallan aukkoinen ajatusjärjestelmä. Tasokas koulu esittää aina teoriat teoriana ja faktat faktoina, eikä sotke niitä mössöksi keskenään.
(Missä mielessä muuten älykkään suunnittelun ajatus olisi "vahingollinen oppi"? - sen sijaan, että olisi sinänsä hyvin kyseenalainen teoria... Jotenkin liität dogmaattisuutta hyvinkin moneen asiaan tässä, jotka eivät ehkä kaltaisenlaistasi dogmatiaa vaatisikaan?)"
Kun puhuin vahingollisista opeista, tarkoitin koulutuksen suojissa tapahtuvaa vihanlietsontaa, äärimmillään jopa terrorikoulutusta ym. sen tapaista.
Huuhaalla tarkoitin mm. "älykästä suunnittelua", 99,99% vakavasti otettavista tieteenharjoittajista tyrmää ID:n totaalisesti, ja syystä. Sillä ei ole esitettävänään vähäisintäkään näyttöä, vain valikoitua kuvitteellista satuilua mukatieteellisin termein. "Suunnitelmallista" tosiaankin.
Evoluutiosta on vankkaa näyttöä, yli 150 vuoden ajan ovat vastustajat, ei vain korkeat kirkolliset piirit vaan myös epäluuloiset tieteelliset piiri, koettaneet mitätöidä evoluutioteoriaa, onnistumatta. Teoria on vain tarkentunut, hyvä niin.
Olen kyllä pannut merkille, että tällä palstalla feminismiä vastaan hyökkäilevät soveltavat perusteluissaan "älykästä suunnittelua", vankat näytöt tutkimuksineen ja tilastoineen eivät kelpaa, mutta kaikenkarvaiset ennakkoluuloja tukevat eksoottiset kirjoitelmat käyvät heille "näytöstä". Logiikka tuntuu olevan: joku muukin on tätä mieltä, siis tämän täytyy olla totta, kaksi ei voi olla väärässä.
...on vankkaa näyttöä esim. lajinkehityksen tasolla.
(Esim. koirien eri muodot jne.).
Ja siihen kontekstiin aivan ennustamis- ja selityskelpoinen juttu.
Sitten taas evoluutiota esitetään usein maailmanselitysmallina (esim. lajien syntymekanismina). Tuosta on erittäin vähän näyttöä - ja esim. geenitutkimus ei näyttäisi kovinkaan tukevan ajatusta, että vaikkapa mutaatioiden kautta voitaisiin ajatella lajien transformoitumista joksikin toiseksi lajiksi (esim. apinasta ihmiseksi)... Toistaiseksi aukkokohdat ovat niin suuria, että spekuloida voidaan - näyttö on vähän eri juttu.
Intelligent design on tieteellisenä teoriana siinä mielessä "huono" myös, että evoluution tavoin se yrittää selittää asiaa dogmin pohjalta - ts. että kaikki asiat olisivat saaneet alkunsa suunnittelusta. (Kun taas evoluutio sanoo, että kaikki asiat ovat saaneet alkunsa sattumalta esim. kemiallisesta reaktiosta jne.). Molemmissa maailmanselitysmallin tasolla liikkuvissa ajatuksissa liikutaan lopulta metafysiikan - ts. uskonasioiden piirissä.
Toisaalta - luonnossa on merkkejä monimutkaisista asioista (esim. silmän kehittymistä on aika vaikea selittää - tai vaikkapa sitä, miten veren hyytymismekanismi, tai puheen mahdollistava mekanismi jne. olisi voinut vain kehittyä)... jotka näyttäisivät älykkäältä suunnittelulta. Samaten sitten evoluutioteoreetikot selittävät faktan, jonka mukaan ihmisellä ja simpanssilla on 97% samanlaisia geenejä sillä, että ne ovat kehittyneet jostain "kantalajista", ja eriytyneet.
Teoria esittää havaitulle faktalle tulkinnan. Evoluutioteoria esittää useita aika "villejä" tulkintoja - usein koululaisille totuuksina - joille ei niinkään löydy tukea. Samaten evoluutiodogmin pohjalta suunnataan paljon koejärjestelyjä, joissa sitten joskus löytyy "tukevia" havaintoja. Mikäli ID:n suuntaan suunnattaisiin samalla tasolla ja tavalla koejärjestelyjä, olisi varmaankin sitä "tukevaa" aineistoa ilmassa yhtä lailla.
(Esim. viimeaikaiset dinosaurusten luista dna:ta löytäneet havainnot näyttäisivät siltä, että ne olisivatkin vain kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja... joka tulkinta on toisaalta hyljätty kun se ei tunnu sopivan evoluutiomaailmankuvan "tulkintakehikkoon").
Evoluutiomaailmankuva tuntuu aika Kuhnilaiselta paradigmalta, jonka myötä juuri katsotaan nykyisin se "vakavasti otettavuus".
Se on sitten totta, että jotkut kirkolliset piirit ovat osaltaan hämmentäneet heikoin perustein soppaa entisestään.
Minulle evoluutioteoria - jopa paradigmaattinen siihen pohjautuva maailmanselitys - on ihan mielenkiintoinen teoria. Ei enempää eikä vähempää. Se on sitten jännä ilmiö, että se on niinkin dogmaattiseksi paradigmaksi päässyt muodostumaan nykyisellään.
Evoluutioparadigmahan on Darwinia paljon vanhempi - jo antiikin aikana muistaakseni jotkut filosofit pohdiskelivat sattumaa jne. tämmöisenä mekanismina kehittymisessä - en nyt muista ketkä.
Darwinin kirjalla on kiistattomia tieteellisiä, empiriaan pohjautuvia ansioita, joille hän sitten yhdessä niiden kanssa esitti maailmankuvallisen selityksen, joka raflasi. Eli tieteellisenä teoksena se oli aikanaan hyvin mielenkiintoinen - ja on ihan ansiosta saanut mainetta. Silti tuntuisi, että nimenomaan maailmankatsomuksellisten dogmien pohjalta puolesta ja vastaan esitetään usein "totuuksina" etenkin lapsille nykyisin asioita, joita ei millään muotoa ole vahvennettu.
Siksi sanoin, että hyvän koulun erottaa siitä, että teoriat otetaan teorioina ja faktat faktoina.
Ei mielestäni missään vaiheessa, mikäli dogmilla tarkoitetaan sitä, missä merkityksessä sitä nykyään yleensä käytetään: "uskonkappale", päähänpinttymän kaltainen oppi. Evoluutioteoriassa lähestymistapa on aina ollut löydösten todentamiseen perustuva. Silloinkin kun havainnoista on kehitetty alateorioita, on teoriaa mieluummin tarkennettu, kehitetty uusia oivalluksia jne, kuin kielletty näyttö.
Evoluutio on koko historiansa ajan ollut tieteellisesti läpinäkyvä ja avoin tutkimuksille ja keskusteluille. Sitä se on yhä, uutta löydetään jatkuvasti: vanhaa verifioivaa sekä uutta ihmettelyn aihetta.
Ao. tieteenalassa käytettävät menetelmät ovat niin tuoreita ja edustavat sellaista huipputietoa ja -teknologiaa, mihin on ollut mahdollisuuksia vasta aivan viime vuosikymmeninä. Tekee mieli lainata lausahdusta "ette ole nähneet mitään vielä".
Kyllä lajien synnyistäkin on tukevaa näyttöä, suurella todennäköisyydellä. Vuosimiljoonien takaa on tietenkin liki mahdotonta osoittaa H-hetkeä, milloin riittävän oleellinen periytyvä transformaatio on tapahtunut. Mutta geenimuutokset ja erilaisten geeniparien miljardit variaatiot ovat tosiasia, sitä tapahtuu koko ajan. Maapallolla on ollut aikaa "sallia" ne, suosia joitain, stopata jotkut, ja myllerrysten yhteydessä tarjota mahdollisuuksia uuden tyyppiselle elämälle.
Paleontologiset löydöt ovat olleet pitkään sattumanvaraisia, systemaattinen etsintä on ollut verrattain uutta (muutama vuosikymmen oikeastaan), mutta muutosta on selvästi havaittavissa. Tutkittavan materiaalin määrällinen lisääntyminen ja laadullinen monipuolistuminen yhdessä tieteidenvälisen yhteistyön ja yhä kehittyvän teknisen osaamisen kanssa tulevat täyttämään nykyisiä "aukkoja" kiintoisalla tavalla.
Dinosauruksistahan on jo pitkään tiedetty, etteivät kaikki tuhoituneet 65 milj. vuotta sitten, vaan prosessi oli paikoin yllättävänkin hidas. Mikään tässä näytelmässä ei todista evoluutioteoriaa vastaan. Maapallolla on syntynyt miljoonia "uusia" lajeja, joilla on monia aikaisemmin sukupuuttoon kuolleiden lajien ominaisuuksia enemmän tai vähemmän. On siinä ollut "älykkäällä suunnittelijalla" duunia käväistä muotoilemassa ne kaikki.
Toki, uskoahan saa mitä kukin haluaa. Kunhan muistaa, että se on uskontoa, ei tiedettä. Lainaan loppukaneettiasi hieman muuntaen: teoriat teorioina, faktat faktoina ja uskonnot uskonasioina.
...ja kuten vastauksestasikin ilmenee syvä usko evoluutioon myös maailman kokonaisselityksen tasolla... suosittelisin myös kouluille, että teoriat esitetään teorioina ja sitten dogmaattiset tulkinnat / uskonasiat uskonasioina.
Evoluutioteoriassahan eräs dogmaattinen esimerkki on tuo "pitkä aika", jonka kuluessa "miljardit" mutaatiot/transformaatiot ovat ehtineet tapahtua... Ihan asiallinen kritiikki aihetta kohtaan on esim. havaita, että useisiin monimutkaisiin organismeihin, joissa on erittäin monta toisistaan riippuvaa osajärjestelmää (esim. veren hyytyminen) olisi jo sinällään vaadittu yksittäisinäkin tapauksina (ottaen huomioon esim. sen, kuinka paljon haitallisia vs. "edullisia" mutaatioita esiintyy) niin suurta "sattumaa" jopa nykymaailmankaikkeuden ajaksi arvellun aikaperspektiivin sisällä, että kyllä tuossa on kyseessä puhdas spekulaatio. (Kun evoluutiota pyritään tarjoamaan maailmanselitysmalliksi).
Ihan kiehtova spekulaatiohan se on. Eikä tieteellisessä mielessä se "ID" ole sen parempi - eli maailmanselityksenä ne pysyvät vielä pitkään uskonasioina. Evoluutio-uskovat ovat tavallasi hyvinkin toiveikkaita asian suhteen... meitsi tässä katselee, että missä määrin homma etenee.
Eli semmoinen ero meillä tässä asenteessa...
Sittenhän esim. noin kokonaismaailmankuvassa (johon väistämättä kaikilla liittyy metafyysisia olettamuksia) tarvitaan muutakin kuin biologisia ja fysiologisia juttuja... Esim. etiikka on mielenkiintoinen laji... samaten esim. "omatunto" jne.
Sosiaalisessa mielessähän evoluutio maailmankatsomuksellisena viitekehyksenä on sikäli ikävä, että se oikeuttaa aivan hyvin esim. "heikompien sortamisen vahvemman toimesta" siinä missä jonkun "eettisemmänkin" toiminnan... Ts. sitten juuri tarvitaan "postmodernismia" siihen, että ihminen lokeroi eri juttuja toisistaan "riippumattomiksi", pyrkimättä esim. Hegelin tavoin muodostamaan kokonaista, eheää viitekehystä, josta käsin oppia lisää tai johon pyrkiä.
Evoluution mukaanhan moraalikin on vain häiriö bakteerien maailmassa... ja siinä mielessä esim. en näe sitten yhtään yllättyneenä sitä, että aborttikin on vain "kiusallinen lääketieteellinen operaatio"... se on päin vastoin aivan loogista.
.. on siinä, että sinusta ID on "kiehtovaa", minusta se on täyttä spekulaatiota ja asiaan uskovien itsesuggestiota (ja jumaliseksi julistettua uskomusta, melko äskettäin varta vasten rakenneltua). Evoluutio pohjaa kaiken, myös teoriat, havaintoihin, ei uskomuksiin.
Evoluutio EI ota kantaa moraaliin, jos ottaisi, ei se olisi luonnontiedettä. Tässä taitaakin olla se ydin, mikä sinunkaltaisilla oikeauskoisilla mättää evoluution suhteen - sen ohella, että katsotte jostain kumman syystä evoluution Jumalan sivuuttamiseksi.
Nyt menet jo ihan hakoteillä. )(
Naispappi ei ole uskottava, se on vähän sama kuin
naisuutistenlukija. Miesuutistenlukija on paljon uskottavampi. Sama koskee dokumentteja. Naisen ääni sopii paremmin lastenohjelmiin.
laitta toopaa te poika nyt topeltaa. eikö kahta aivotolua löyly päättä???
kun en ole huomannut.
Nainen osaa paremmin olla hyvä,lempeä pappi, jollaista papin oletan olevan, joskus se onnistuu miespapiltakin(1 tulee mieleen).
Tämähän on normaali hyväksitodettu käytäntö
lähes joka maassa.
Ai oikein yksi,sähän ylität tänään itsesi.
Jääköön arvoitukseksi montako tunnen.
Eikö uskon kohteen pitäisi olla Jumala/jumalat? Ei pappi.
Suomessa on noin 50 rekisteröityä uskontokuntaa. Luterilaisessa kansankirkossamme on naispappeja, ortodoksisessa ei ole. Islam-seurakunnissa ei ole naisia imaameina, eikä synagogissa ole naisia rabbeina. Roomalaiskatolisessa kirkossa ei naisia vihitä papiksi. Tasa-arvon pitäisi koskea kaikkia kirkkokuntia eikä vain tätä evankelisluterilaista. Tuntuu farisealaiselta vaahdota naispappeudesta siellä, missä se jo hyväksytään, mutta vaieta niiden uskontojen osalta, missä naispappeutta ei vielä ole.
...feministien tulisi pyrkiä muuttamaan semmoistenkin uskontokuntien sisäisiä asioita ja organisointioppeja, joihin he eivät itse kuulu?
Mielenkiintoinen näkökanta.
Huomioi, että noiden uskontokuntien SISÄLLÄ saattaa syntyä (ja on jo ehkä syntynytkin) naisten kritiikkiä ja pyhien tekstien ja oppien uudelleentulkintaa (jota voisi sanoa vaikkapa feministiseksi), joka asettaa kyseenalaiseksi sen, etteivät naiset voi olla tietyissä uskonnollisissa tehtävissä.
Monet kirkosta eronneet feministit ottavat kantaa evankelis-luterilaisen kirkon asioihin, vaikka eivät jäseniä olisikaan. Ihan yhtä hyvin ja samanlaisella oikeudella he voivat ottaa kantaa islam-seurakuntien tai juutalaisten seurakuntien asioihin, jos uskaltaisivat. On niin turvallista esiintyä tasa-arvon puolesta siellä, missä se on jo saavutettu ja unohtaa muut.
Kun piispa Rimpiläinen ja laestadiolaiset puhuvat uskonnollisesta vakaumuksesta heihin nämä seurakunnan ulkopuoliset suhtautuvat pilkallisesti. Yhtä pilkallisesti he voisivat suhtautua islaminuskoisiin, ortodokseihin ja roomalaiskatolisiin, jos kehtaisivat.
Niin se on sama asia kuin Venäjä ottaisi Suomen sisäisiin asioihin kantaa.
Kirkon asioihin täytyy ottaa kantaa täsmälleen niin kauan, kun kirkko yrittää käyttää vaikutusvaltaansa silloin, kun yhteisistä asioista päätetään. Erikoiselta vaikutaa sellainen tilanne, että kirkon vaikutusvalta ulottuu polittiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnallisiin eettisiin ratkaisuihin ja KUITENKAAN kirkon asioihin ei saisi kantaa ottaa muut, kuin vihkiytynyt sisäpiiri.
Muiden uskontokuntien vaikutusvallan ollessa näinkin pieni, tarvetta kannanottoihin ei -luonnollisestikaan- ole.