Lukekaa te lukiolaiset !

1. Tuleeko paljon läksyä?
Riippuu aineesta. Aika paljon

2. Onko paljon kokeita?
Koeviikolla jokapäivä, ei muulloin (paitsi pistareita)

3. Onko mitään samanlaista kun ysillä? Jos niin mitä?
en ymmärrä kysymystä

4. Ovatko kokeet vaikeita?
Riippuu aineesta. Osa on, osa ei

5. Ovatko kurssit hankalia?
riippuu taas aineesta.

6. Mitä jos ei pärjää lukiossa?
voihan sitä lopettaa tai vaihtaa koulua

7. Kannattaako mennä lukioon jos saa juuri ja juuri nostettua tarvittavan keskiarvon?
Jos oikeesti kiinnostaa nii kyllä

8. Mitä perusasioita lukiossa tulee? tai siis minkälaista opiskelu on?
Opiskelu on vapaampaa. Maikat ei kyttää selän takana. Jos et pärjää nii ei se niitä haittaa.
meillä on rento meininki meijän lukiossa.

9. Onko lukiossa vaikeampaa kun ysillä?
on. Tottakai.

10. Tuleeko paljon uusia juttuja vai käsittelläänkö samoja juttuja kun ysillä, mutta enemmän?
en ihan ymmärtänyt kyssää mutta selitettäs nyt jotain...
Osa kurseista on meillä ysin kertausta. Esim kielten kurssit. Mut kyllä meillä ainakin on ollut paljon uusia juttuja.

1. Tuleeko paljon läksyä?
- no se vähän riippuu. pitkästä matikasta ainakin tulee suunnilleen joka päivä. ja lukuläksyjä (mutta kuka niitä oikeesti lukee joka päivä? :))

2. Onko paljon kokeita?
- no kokeita on koeviikolla. samanverran kokeita kuin kursseja. paitsi ettei välttämättä joka kurssista ole tavallista kirjallista kyselyä.

3. Onko mitään samanlaista kun ysillä? Jos niin mitä?
- no meillä ainakin jotkut opettajat koska yläaste on samassa koulussa. mutta muuten on aika erilaista.

4. Ovatko kokeet vaikeita?
-no se riippuu siitä miten valmistautuu :) ja alkupään kurssit on helpompia ainakin niissä aineissa missä ensimmäiset kurssit on vaan peruskoulun kiertausta. ja lukiossahan on paljon esseekysymyksiä. ja niihin pitäisi kirjoittaa aina silllein aika paljon tekstiä...

5. Ovatko kurssit hankalia?
- toiset kurssit hankalempia kuin toiset. pitää vaan asennoitua oikein :) ja yrittää lukea ja kuunnella. pitää valita niitä mitkä itseä kiinnostaa eniten

6. Mitä jos ei pärjää lukiossa?
-voihan sen jättää kesken. mutta sitten on taas mennyt turhaan yski tai kaksi vuotta. mutta kyllä sieltä selviää läpi. se vaan sitten että miten kirjoitukset menee. ja haluaako vaan huitaista 3 vuotta lukioon jossei itseä kiinnosta.

7. Kannattaako mennä lukioon jos saa juuri ja juuri nostettua tarvittavan keskiarvon?
- no se on taas oma juttu. jos inhoaa ajatusta lukemisesta ja opiskelusta ni sitten kannattaa miettiä onko se ihan viisasta mennä sinne. mutta jos ei oikein tiedä vielä minne muualle menisi ni lukio on sitten tällänen "jatkoaika" miettimiselle.

8. Mitä perusasioita lukiossa tulee? tai siis minkälaista opiskelu on?
-opiskelutahti on paljon nopeampi kuin yläasteella. kielissä tulee aika paljon uutta kielioppia ja uusia sanoja tiheään tahtiin. ja kaikki pitäs aina lukea.. ja koealueet kasvaa koska yksi kusrri, yksi kirja, yksi koe :) siinä saa sitten lukea paljon enemmän yhteen kokeeseen ku yläasteella :) ja pidempiä päiviä. tosin joskus saattaa olla tosi lyhkäsiä päiviä. ainakin meillä koska meillä on ns. luokaton lukio. mutta onhan tavallaan rennompaa kun ei ole kaikkia samoja sääntöjä kuin peruskoulussa.

9. Onko lukiossa vaikeampaa kun ysillä?
- voi kuule :) miusta ainakin paljon vaikeampaa :) yläasteella sai suunnilleen nukkua ja silti pystyi saamaan hyviä numeroita :)

10. Tuleeko paljon uusia juttuja vai käsittelläänkö samoja juttuja kun ysillä, mutta enemmän?
-no tuolla aikasemmin luki tästä jo. ja sitten tulee vielä uusia aineita kuten psykologia ja filosofia. ja moniin aineisiin syvennytään paljon tarkemmin kuin yläasteella. ja uutta tietoa tulee rutkasti lisää. sellaistakin että monesti tulee mietittyä että mihin tätäkin tarttee tietää :)

Niin. Otsikkokin kertoo että enää en ole lukiolainen mutta saa tänne kai ylioppilaatkin vastailla.

1. Läksyjä tulee suhteellisen paljon riippuen aineesta. Siltikin vaikka läksyä ei tulisi niin lukio vaatii huomattavasti paljon enemmän itsenäistä opiskelua mitä peruskoulu. Eli esimerkiksi reaaliaineissa tulisi lukea kurssikirjaa pitkin kurssia eikä jättää sitä kokeisiin lukemista viimeiseen päivään.

2. Koeviikot suurimmassa osassa lukioita ovat tietääkseni käytössä. Eli kokeiden määrä riippuu täysin siitä minkälaisia kursseja on valinnut. Omalla osallani pahin koesuma oli ensimmäisen vuoden keväällä jolloin kokeita saattoi olla kahdeksankin kappaletta koeviikoilla.

3. No jos yhdeksänteen luokkaan nyt lukiota lähtee vertaamaan niin kielten opiskelussa mikään ei muutu. Samanlaista ulkoapänttäämistä. Muuten sitten lukio-opiskelu onkin pitkän päälle erilaista; huomattavan paljon itsenäisempää.

4. Kokeiden vaikeustaso riippuu täysin mikä koe on kyseessä ja ennen kaikkea kuka kurssia opettaa. Ja miten paljon olet lukenut. Ensimmäisten kurssien kokeet ovat juuri peruskoulusta valmistuneelle suht siedettäviä mutta esimerkiksi pitkän matematiikan syventävien kurssien kokeet ovat aivan eri kaliiberia kuin alkupään kurssit. (niin, joukossahan saattaa pyöriä esimerkiksi differentiaaliyhtälöä ja matriisia - tosin näiden asioiden syvällisen ymmärtämisen vaatimukset eivät piile lukiomatikassa)

5. Kurssit eivät ole hankalia mikäli niiden eteen tekeekin jotakin. Ja riippuu pitkän päälle itsestä myös. Minulle kielet olivat tervanjuontia mutta reaalin luonnontieteet ja matematiikka menivät kuin vettä vaan. Tämä vain esimerkki - sinullahan tämä saattaa olla toisin päin.

6. Lukiossa pärjääminen on pitkän päälle itsestään kiinni. Jos päättää pärjätä niin sitten varmastikin pärjää. Mutta aina voi niin sanotusti vaihtaa alaa. Lukioon kannattaa mennä jos ei tiedä mitä tekee tai jos ehdottomasti haluaa akateemiselle uralle. Lukiota en sen sijaan suosittelisi esimerkiksi sellaiselle henkilölle jota vanhemmat ovat pakottamassa lukioon. Se syö motivaatiota.

7. Kannattaahan tuo. Lukio on ihan hyvä vaihtoehto nykypäivänäkin. Ylioppilastutkinto on hyväksi kun haet jatko-opiskelupaikkaa.

8. Kielten osalta lukion opiskelu on asiasisällöltään sekä opiskelutyyliltään samanlaista ulkoapänttäämistä mitä peruskoulukin. Siinä ei tule mitään uutta. Matematiikan, fysiikan ja kemian osalta uutuutena tulee taulukkokirja. Kaavoja on niin paljon että MAOL-taulukkokirjaa saa käyttää sekä kokeessa että ylioppilaskokeissa ihan senkin takia ettei tarvitse alkaa pänttäämään kaavoja ulkoa. Tietenkin pieni kaavojen ulkoaluku minusta on hyväksi. (nimimerkillä yliopistossahan MAOL-taulukoita ei tunneta...)

Pitkästä (ja lyhyestäkin) matematiikasta sen verran että matematiikka ei olekaan enää sitä pelkkää yhtälönratkaisua... mukaan tulevat ainakin pitkässä matematiikassa mukaan teoreettisempi trigonometria: opitaan esimerkiksi mitä trigonometriset funktiot (sin, cos, tan, csc, cot) OIKEASTI tarkoittavat, opetellaan laskemaan vektoreilla (mutta eipä selitetä oikeastaan tarkasti mikä vektori on - tämäkin selvisi minulle vasta yliopistossa), opiskellaan differentiaali- ja integraalilaskentaa ja käydään yksi kurssi todennäköisyyslaskentaakin. Ja ennen kaikkea opetellaan ainakin pitkän matikan puolella siihen että luku ei tarkoita samaa kuin numero. Vaan pyritään käyttämään pitkän päälle symboleja. (eli ne tutut symbolit x, y, a, b, ... jne) Lukion oppikirjoissa esimerkiksi on hyvinkin yleistä että yleistetään asiat; ei olekaan enää kolmea omenaa vaan saattaakin pyöriä n kappaletta omenoita. Voi tuntua aluksi vaikealta mutta loppujen lopuksi kun ajattelun omaksuu niin tajuat kyllä miten paljon kyseinen ajattelu helpottaa asioita.

Muista reaaliaineista pitänee mainita se asia että kurssin sisällöt ovat paljon laajempia ja esseevastauksiakin olisi ihan hyvä opetella kirjoittamaan. Niihin nimittäin törmää pakostikin. Heti ensimmäisistä kursseista lähtien. Ainakin meillä sanaselitystehtävät ynnä muut jäivät peruskoulun porttien taakse ja kun lukioon tultiin niin historiassa/maantieteessä/missätahansamuussa aineessa oli käytännössä pelkkiä esseevastauksia.

Ainiin - äidinkielen aineissa pisteytys on tiukempi. Eli jos olet mielestäsi hyvä kirjoittaja niin varaudu shokkiin. Itse kuvittelin itsestäni että olisin muka hyvä kirjoittaja, sain kunnon pudotuställin kun ekasta aineesta tuli 72/99 pinnaa.

9. Mitäs luulisit? Peruskoulu on peruskoulu ja lukio on toisen asteen oppilaitos vaikkakin yleissivistävä. Tottakai.

10. Kielissä asiat samaa ulkoapänttäämistä. Muissa aineissa saat varautua uusiin asioihin ja kunnolla sittenkin. Niitä nimittäin tulee. Vanhoja asioita syvennellään.

Tsemppiä!

- K2004 Ylioppilas, nykyään fil.yo ja matematiikka pääaineena.

Olen kaksoistutkintolainen, mutta yritän vastata mielessäni pelkkä lukio =)

1. Läksyjä on ehkä enemmän kuin yläasteella, mutta en itse ainakaan käyttänyt niihin päivittäin aikaa. Vähällä selvisi loppujen lopuksi, mutta se riippuu paljolti siitä miten seuraa tunneilla jne. Toisaalta jos joka päivä irrottaa läksyihin vaikka sen puolituntisenkin, voin luvata että esimerkiksi kielten kokeisiin valmistautuminen on helpompaa.

2. Paljonko kokeita? Hmm. Lukiossa pitää suorittaa 75 kurssia, joista ainakin meillä 2 on liikuntaa, yhteensä 3 musiikkia ja kuvista. Jos loppuihin valitsee lukuaine kursseja, niin koeita kertyy kolmessa vuodessa 70, jaksoja on (jälleen meidän lukiossa) 13-15 riippuen siitä jääkö viimeisenä keväänä ennen kirjoituksia lukulomalle pysyvästi, siis 4,5-5,5 koetta yhtä 6-7 viikon jaksoa kohden. Laske siitä, mikä on paljon =) Minusta kokeita ei ollut ylettömästi, mutta se, että ne olivat yhdellä viikolla, sai kyllä joskus repimään hiuksia.

3. Paljon samanlaista. Ainakin jos vertaa ammatilliseen puoleen. Selkeää, rytmitettyä ja melko holhoavaa. Ysillä väitettiin, että lukiossa sitten joutuu ottamaan itse vastuun opinnoistaan, mutta välillä melkein ärsytti lukiossa miten jotkut opettajat vahtivat ja lässyttivät. Antakaa hylätty, jos ei opiskelija opiskele! Ei lukiossa opettajan tarvitse olle äiti =) Mutta lukion plussapuoli on juuri tuo selkeys ja yllätyksettömyys, rytmin oppii helposti ja kokeisiin lukiessa ei tarvitse arvailla sitä mitä on edessä, sama tyyli kesät talvet!

5. Toiset ovat, toiset eivät. Minulle tuskaa tuotti kuvis ja liikunta, jotkut kaverini taas kertasivat kielten kursseja muutamaan otteeseen =) Ei tähän kysymykseen voi yksiselitteisesti vastata.

6. Jos ei pärjää, niin pitää lopettaa. Eihän siinä muuta. Mutta aika pitkälle kannattaa yrittää, koska jos sinne on papereillaan päässyt, niin 99% todennäköisyydellä on myös kapasiteettia selvitä siitä, jos vain sisua riittää. En sinuna huolehtisi asiaa!

7. Kannattaa, jos se on se mitä haluat tehdä. Kaksoistutkintoon pääsee eri kriteereillä kuin lukioon; lukioon olisi turha pyrkiä alle kuutosen papereilla, mutta kaksoistutkintoon voi päästä soveltuvuuskokeen perusteella. Ystäväni on nyt kaksoistutkinnossa suorittanut kaikki tarvittavat lukion kurssit ja yo-tutkinnon kunnialla, vaikka keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa jäi alle kuutosen. Ei se siis mikään ikuinen tuomio ole!

8. Laaja kysymys. Perusasioitapa hyvinkin. Opiskelu oli mielestäni selkeää ja johdonmukaista. En nyt tarkoita tällä opettajia, koska heitähän löytyy joka lähtöön, mutta kurssien jaksotus, järjestys ja sisällöt tukivat toisiaan niin.

9. Onhan siellä, mutta sinäkin olet lukiossa fiksumpi ja kypsempi kuin ysillä, toivon mukaan =) Ei ero ole mitenkään järisyttävä, älä sitä pelkää! Ensimmäiset viikot olet ehkä vähän eksyksissä ja eka koeviikko voi olla inhottava, mutta siinä se.

10. Ei kai sitä kolmea vuotta kannata koulua käydä jos ei uusia juttuja tule! Siis tulee ja paljon. Tai en tiedä mitä tarkoitat "uusilla". Matikka on matikkaa, mutta derivointi on uutta. Lisäksi tulee uusia aineitakin, kuten psykologiaa ja filosofiaa, mutta niitä ei kai tarvitse käydä kuin kurssi per aine ellei itse halua lisää.

Lukion alussa opettajat ovat hyvin tietoisia siitä, että opiskelijat tulevat kesätauon jälkeen yläasteelta. Sitä siis kerrataan mitä tarvitaan, mutta ei siellä yläastetta uudestaan käydä. Mutta jos porukka oli kieliopin kanssa hukassa ruotsin tunnilla, niin sitten aloitettiin perusasioista ja sillä siisti =) Pitää muistaa avata suunsa. Esimerkiksi kemiassa kuulin liian usein että "ja tämänhän te olette käyneet yläasteella...", sitten joku sanoi että käyty on, mutta ei muistissa, ja opettajan opetustyyli muuttui täysin. Palautetta saa ja pitää antaa, mistä ne siellä muuten pysyisivät ajantasalla mitä te tiedätte ja muistatte, mitä on käyty ja mitä ei.

Ei se lukio niin paljoa yläasteesta eroa, että kulttuurishokista olisi kyse. Ja jos olet juuri nostanut keskiarvosi lukiota varten, väittäisin, että sinusta löytyy sitä sisua jolla lukiosta selviää vaikka joskus olisikin pallo hukassa. Anna palaa!

1. Tuleeko paljon läksyä?
Yleisesti mulla ainakin on tullut aika paljon, mutta jaksosta riippuen välillä vaikeampaa ja helpompaa.
2. Onko paljon kokeita?
Koeviikolla on kokeet, että peräkkäsinä päivinä on kokeita.
3. Onko mitään samanlaista kun ysillä? Jos niin mitä?
Näin ekoissa kursseissa kertaamme ysin asioita.
4. Ovatko kokeet vaikeita?
Riippuen aineesta, jotkut ovat ja niin.
5. Ovatko kurssit hankalia?
eivät mahdottomia, jos jaksaa tehdä niin kyllä sitä selviää.
6. Mitä jos ei pärjää lukiossa?
kannattaa miettiä pystyisikö parantamaan opiskelua, mutta sitten kannattaa harkita lopettamista.
7. Kannattaako mennä lukioon jos saa juuri ja juuri nostettua tarvittavan keskiarvon?
Mikä ettei.
8. Mitä perusasioita lukiossa tulee? tai siis minkälaista opiskelu on?
Mitähän tarkoitat tällä? Opiskelu on itsenäisempää ja nopeatempoista.
9. Onko lukiossa vaikeampaa kun ysillä?
On, koska menemme nopeasti eteenpäin.
10. Tuleeko paljon uusia juttuja vai käsittelläänkö samoja juttuja kun ysillä, mutta enemmän?
ekoissa kursseissa käsitellään ysin asioita ja tulee myös uutta. kertausta aluksi.

Tosta viimesestä kysymyksestä:
Kuulin myös, että lukion alussa kerrataan vähän ysin juttuja. Pitääkö paikkaansa?
Kyllä