Lukaisin tuossa katasrofiteorian luojan Rene Thomin teoksen "structural stability and morphogenesis". Kirjassaan Thom esittää meille ongelmia joihin saattaa johtaa asioiden liian yksityiskohtainen tarkastelu. Thomin mukaan ilmiöt moninkertaistuvat detaljien tasolla ja tämä johtaa lopulta tilanteeseen jossa makroskooppinen järjestys estää lopulta olennaisten tekijöiden tunnistamisen.
Thomin mielestä siis makroskooppisten ilmiöiden liian yksityiskohtainen tutkiminen johtaa siihen, että ilmiöön liittyvät olennaiset seikat jäävät ilman vastausta. Näin esim. jos pallon tai planeetan liikettä tutkitaan vain atomitasolla.
Samaa voidaan soveltaa myös makroevoluutioon. Jos makroevoluutiota tutkitaan molekyylitasolla niin makroskooppiseen tilanteeseen vaikuttavat olennaiset seikat jäävät huomiotta. Thomin mallin mukaan makroevoluution matemaattisesti tyydyttäväksi malliksi riittä looginen mekanismi, joka selittää rakenteen muutoksen makrotasolla. Molekyylitasolla riittää tieto siitä, että ilmiöt tapahtuvat tunnettujen luonnonlakien mukaan.
Nykytieteellä on siis tämän mukaan makroevoluutiolle matemaattisesti täysin toimiva malli.
Toisaalta Thomin ajatukset lähentävät tiedettä vitalismiin, koska kokonaisuuden tarkastelu näyttäisi olevan usein tieteellisesti rakentavampaa kuin yksityiskohtien tarkkailu. :)
Thomin mielestä siis makroskooppisten ilmiöiden liian yksityiskohtainen tutkiminen johtaa siihen, että ilmiöön liittyvät olennaiset seikat jäävät ilman vastausta. Näin esim. jos pallon tai planeetan liikettä tutkitaan vain atomitasolla.
Samaa voidaan soveltaa myös makroevoluutioon. Jos makroevoluutiota tutkitaan molekyylitasolla niin makroskooppiseen tilanteeseen vaikuttavat olennaiset seikat jäävät huomiotta. Thomin mallin mukaan makroevoluution matemaattisesti tyydyttäväksi malliksi riittä looginen mekanismi, joka selittää rakenteen muutoksen makrotasolla. Molekyylitasolla riittää tieto siitä, että ilmiöt tapahtuvat tunnettujen luonnonlakien mukaan.
Nykytieteellä on siis tämän mukaan makroevoluutiolle matemaattisesti täysin toimiva malli.
Toisaalta Thomin ajatukset lähentävät tiedettä vitalismiin, koska kokonaisuuden tarkastelu näyttäisi olevan usein tieteellisesti rakentavampaa kuin yksityiskohtien tarkkailu. :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
evoluutiota ei saa tarkastella liian yksityiskohtaisesti, ettei se menettäisi uskottovuuttaan. Behen mustat-laatikot on syytä jättää tonkimatta.
pitää vain uskoa, että näin se tapahtui ja molekyylitasolla tapahtuneet mekanismit ovatkin aivan toissijainen seikka.
no leikki sikseen. Itse olen sitä mieltä, että mitä enemmän tutkimme syitä ja mekanismeja, sitä luotettavammaksi tulevat tulkintamme tutkimistamme kohteista. Pitää mennä siis aivan "luihin ja ytimiin" asti, eikä jäädä pelkän mutun varaan.
Jos haluamme tutkia heitetyn pallon lentorataa ja tutkimme ilmiötä seuraamalla pallon atomien vuorovaikutuksia niin meiltä jää huomaamatta olennainen: se miten gravitaatio vaikuttaa pallon lentorataan. Vastaavasti pelkästään molekyylejä syynäämällä jää huomaamatta olennaiset asiat makroevoliiton mekanismeista.
Evoluutiolle on sitä paitsi paremmat selitykset molekyylitasolla kuin heitetyn pallon lentoradalla. Gravitaationhan oletetaan johtuvan gravitoneista: hiukkasista joita ei ole edes havaittu koskaan. DNA on havaittu ja sen toiminta voidaan selittää jo kehitetyllä tieteellä.
Pallon heitolle on ehkä makrotasolla paremmat mekanismit kuin evoluutiolle, mutta ihan toimivat ja loogiset ne ovat siinäkin.
tietysti ensituntuma saadaan makrotasolta, kuten pallo vertauksessa. Mutta tilanne on aina skaalattavissa mikrotasolle, jopa yksittäisten atomien liikeisiin asti. Graviitaatio vaikuttaa atomeiden muodostamien molekyyleihin asti. Voimme myös oppia jotain uutta hiukkasten ja gravitaation toiminnasta, mitä tarkemmin tutkimme asiaa.
Tähtiä katsoassamme ne näyttävät valoilta taivaalla, mutta tutkiessamme lähemmin, ne ovat palavia vetypalloja. Molemmat johtopäätökset ovat oikein, mutta viimeisin antaa enemmän dataa ja kertoo meille jotain valon syntymisen mekanismeista.
mitä yksityiskohtaisempaa data on, sitä varmemmin teemme oikean päätelmän havainnosta ja vähennämme virheiden mahdollisuutta.
Asiat saattavat näyttää päältäpäin yksinkertaisimmilta, mitä ne todellisuudessa ovat, kunnes niitä päästään tutkimaan lähemmin.
makrotasolla voimme tehdä nopeasti testattavia hypoteeseja, mutta mikrotasolla hypoteesit saadaan verifoitua luotettaviksi teorioiksi.
Stahl vaikutti ratkaisevasti myös kemialliseen ajatteluun. Hän toi uudelleen esiin Johann Joachim Becherin (1635—1682) jo aikaisemmin esittämän teorian, jonka mukaan kaikki palavat aineet sisälsivät flogistonia. Se oli teorian mukaan aineen osa, joka poistui palamisen seurauksena aineesta. Flogiston -teoria oli kemian perusajatuksia aina 1790-luvulle saakka, jolloin ranskalainen kemisti Antoine Lavoisier osoitti, että aineen palaminen on hapen ja aineen yhtymisestä aiheutuva reaktio.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/stahl.html
näin se homma etenee.
"Mutta tilanne on aina skaalattavissa mikrotasolle, jopa yksittäisten atomien liikeisiin asti."
Niinpä...eikä tuo edes riitä.
"Graviitaatio vaikuttaa atomeiden muodostamien molekyyleihin asti."
Vaikuttaa, mutta hyvin heikosti. Tämä tekee sen tutkimisesta vaikeaa ja mekanismistakaan ei ole kuin hyviä arvauksia. (gravitonit)
"Voimme myös oppia jotain uutta hiukkasten ja gravitaation toiminnasta, mitä tarkemmin tutkimme asiaa."
Aivan varmasti, mutta alkuperäisen ongelman kanssa (pallon lentorata tässä vertauksessa)
niillä ei ole enää mitään tekemistä. Gravitaatio, pallon lähtönopeus ja kulma, sekä pinnan muoto riittävät mallinnukseen. Atomien tutkailu vain etäännyttäisi meidät alkuperäisestä ongelmasta.
Lajien kehitykselle on jo tyydyttävä mekanismi makrotasolla. Molekyylitason ongelmat eivät enää liity alkuperäiseen ongelmaan. Molekyylibiologia on enää mekanismin tutkimista, kuten atomien tutkiminen pallovertauksessa.
En näe flogistonin ja evoluutioteorian kohdalla mitään yhtäläisyyttä, koska evoluutioteoriassa ei tuollaisia turhia hypoteeseja ole. ID-oppiin flogiston vertaus puolestaan sopii hyvin.
http://www.geocities.com/evonkeliumi/RC.html
Kun tänne laitoin, ei tullut juuri vastaväitteitä...
Eli Mustat laatikot on pengottu,mutta vaikka Behe itse väittää,että
"By irreducibly complex I mean a single system composed of several well-matched, interacting parts that contribute to the basic function, wherein the removal of any one of the parts causes the system to effectively cease functioning."(Behe, "Darwin's Black Box", 1996, s 39.)
Ei 10 osan poistaminen ja toimivan kokonaisuuden saminen flagellasta vielä tee flagellaa uskottavasti redusoimattomaksi:
http://www.talkdesign.org/faqs/flagellum.html
Joo...
Mutta ID:täpä ei voida tutkia.
ID ei tee ennustuksia.
Tähän asti vastaani tulleet ID -tutkimukset pyrkivät “evoluution kumoamisen”, tai kyseenalaistamiseen. Ne ovat siis pohjimmiltaan evoluutiotestejä, eivät Suunnittelutestejä. En jaksa uskoa,että Suunnittelu olisi vain evoluution puutetta..