Oliko Suomen armeija 1941 hyökkäys vai puolustusasemissa Hitlerin hyökkäystä seuranneina kolmena kesäkuisena päivänä ennen kuin Suomi yhtyi sotaan?
3 päivää
Gottlund
9507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lainaa vaikkapa Suomen Sota 1-10 Jatkosodan virallinen sotahistoria. Siellä se kerrotaan.
Juuri tuosta syystä se hyökkääminen viivästyi viikkokaupalla.
Suomi ei siis ollut liitossa Saksan kanssa. Hitlerkin jouti peittelemään epävarmuuttaan Suomen aikeista soittaessaan Mussoliinille ennen Barbarossaa.
"Suomi ei siis ollut liitossa Saksan kanssa. Hitlerkin jouti peittelemään epävarmuuttaan Suomen aikeista soittaessaan Mussoliinille ennen Barbarossaa. "
Ai että ihan puolustusryhmityksestä tulet siihen tulokseen, ettei Suomi ollut liitossa Saksan kanssa! Jopa on yksinkertaista :)
Arvoisa nimim. Gottlund; kunhan/jos saat armeijan käytyä niin tiedät kokemuksesta itsekin, että joukot ryhmittyvät AINA puolustukseen kun ne perustetaan. Kesäkuussa 1941 kun Suomen joukkoja perustettiin liikekannallepanolla, niin joukko-osastoilla oli myös vaihtoehtoinen hyökkäyssuunnitelma valmiina. Mm. Kenraali Talvela kertoo muistelmissaan saaneensa joukoilleen hyökkäyssuunnitelman jo 17.6. eli ennen kuin koko sota edes alkoi.
Suomen hyökkäykseen mukaan lähtemisestä oli sovittu jo Salztburgissa 25.5.1941. Saksalaiset toivoivat suomalaisten aloittavan maahyökkäyksen vasta 10.7. jotta se vaikuttaisi suomalaisten ja saksalaisten joukkojen yhteistoimintana Leningradin suunnalla. Leningradia vastaan oli suunniteltu pihtiliike, jonka toimimiseen tarvittiin molempien yhtäaikaista painetta alueelle. Suomalaiset odottivat ja aloittivat hyökkäyksensä juuri silloin kuin Saksa oli sitä toivonut.
Mitä luulet, arvoisa sotilasasiantuntija nimim. Gottlund, kannattaako joukkojen odottaa toisen etenemistä pari viikkoa hyökkäys- vai puolustusryhmityksessä? Saksalla kun oli vähän pidempi matka kuljettavanaan Puolasta kohti Leningradia kuin suomalaisilla.
Muista myös se, että Saksa aloitti omilla maajoukoillaan hyökkäyksen Neuvostoliittoon Suomen alueelta jo 27.6.
"Juuri tuosta syystä se hyökkääminen viivästyi viikkokaupalla. "
Ei se mitään viivästynyt vaan odotettiin niin kuin oli sovittu. Liikekannallepanokin meillä alkoi vasta 17.6. sen takia, että rataverkko vapautui parahiksi kun saksalaiset saivat omat joukkonsa kuljetettua pohjoiseen. Konkreettisia sotatoimia Neuvostoliittoa vastaan Suomen merivoimat suoritti yhdteistyössä saksalaisten kanssa 21.6. alkaen.
suomalaisten tienneen mitä maailmassa tulee tapahtumaan jo toukokuun lopussa? Suomea kosittiin ja suomi ei kieltäytynyt, muttei myöntynytkään. Saksan ja Venäjän uusi kauppa oli vielä mahdollinen. Saksan ilmavoimat koukkasi Leningradia pommittamaan Suomen yli ja provosoi Suomen ja Neuvostoliiton vihollisuuksia. Suomi ei voinut välttää toista maailmansotaa, mutta selvisi siitä ihailtavan hyvin.
"suomalaisten tienneen mitä maailmassa tulee tapahtumaan jo toukokuun lopussa?"
Saksalaiset kertoivat Salzburgissa ja sen jatkoneuvotteluissa Helsingissä ja Berliinissä touko- kesäkuun vaihteessa 1941. Saksalaiset paljastivat suomalaisille operaatio Barbarossansa suomalaisia koskevat kohdat juuri 25.5. joten ei tuleva Suomelle todellakaan mikään yllätys ollut. Siellähän Saksa juuri pyysi Suomea mukaan ja hallitus suostui ja valmistelut aloitettiin.
"Saksan ilmavoimat koukkasi Leningradia pommittamaan Suomen yli ja provosoi Suomen ja Neuvostoliiton vihollisuuksia."
Aivan niin kuin Suomen edustajat olivat em. neuvotteluissa toiveenaan esittäneet tapahtuvaksi.
Eno vainaja oli kantapeikkona (vääpeli) SAssa 30-luvulla. Hän totesi minulle aikoinaan, ettei tämmöiselle aliupseerille mitään kerrottu, mutta sen hän ainakin ymmärsi, että hyökkäysasemissa oltiin.
Katso vaikka Linnan "Tuntematon Sotilas". Ei siinä mihinkään puolustusasemiin menty. Eikä kukaan ole kirjaa tai elokuvaa tuosta syystä haukkunut.
Kyllä kauhea totuus on, että Suomi hyökkäsi Saksan mukana. Sitä sopii kysyä, miksi.
Vaihtoehtojakin voi kysyä. Ruotsi selvisi Suomen selän takana, mutta Tanska ja Norja sekä Baltian maat olivat jo miehitetyt. Stalin oli jo kesästä -40 saakka kysellyt lupaa hoitaa Suomen kysymys loppuun, kun länsivaltojen apua ei tarvinnut enää pelätä. Hitler ei lupaa enää antanut. Suomenko olisi pitänyt alkaa sotia Saksaa vastaan? En usko, että Suomi olisi voinut pysyä sodan ulkopuolella kuten Ruotsi.
hyökkäysasemissa, mutta NL antoi virallisen syyn ryhtyä "puolustustaisteluun". On otettava myös huomioon NL laajentumispyrkimykset ja suoranainen uhka Suomen itseäisyydelle, joten Rytin ja ulkoasianvaliokunnan (Tanner, Kivimäki..) kesäkuun 14. päivänä hyväksymä "liitto" tai sotilaalliset järjestelyt Saksan kanssa olivat perusteltuja, vaikka silloin ei kysytty kansan mielipidettä.
Hieman samanlainen episodi tulee mieleen Lipposen USA-vierailun sotkuista, jossa Suomi olikin yhtäkkiä "liitossa" USA:n kanssa sodassa terrorismia vastaan. Mutta mitään uhkaa Suomelle ei kuitenaan tästä vihollisesta ollut, joten liitolle ei ollut perusteita...
Neuvostoliiton oma armeija oli hyökkäysasemissa, siitä johtuu myös puna-armeijan suuret tappiot koska se tuli yllätetyksi juuri ennen omaa hyökkäystä.
Presidentti Koivisto yhdessä seminaarissa yritti selittää, että N-liitto oli hyökkäysasemissa sen takia ettei tuntenut vielä 1941 puolustusryhmitystä.
Tämähän ei pidä paikkaansa ja on helppo kumota.
Ehkä Koivisto halusikin vain painottaa N-liiton ryhmitystä leimautumatta hyökkäyksen kannattajiin järkevänä torjuntamuotona.