hmm, tätä ei kai kannattaisi kirjoittaa tänne,
mutta minulla on pieni ongelma. Nimittäin eräs
kaverini on nykyään hieman sietämätön. Hänellä ei
mene hyvin ja nykyään ravintolassa ym. saa aina
olla varuillaan , että milloin hän joutuu
tappeluun(ja pahimmassa tapauksessa vetää meidät
muut siihen mukaan). Hän yritti itsemurhaa n.
puoli vuotta sitten ja en tiedä syökö hän vielä
jotain masennuslääkkeitä. Luulen että lääkkeet
olisivat jotenkin osatekijä tässä
aggressiivisuudessa. Ongelmani on siis se, että
kuinka suhtautua häneen ja kuinka häntä voisi
auttaa. En halua että hänet hakataan hengiltä...
jos teillä kellään on jotain ajatuksia, niin
olisin kiitollinen kuulemaan niitä.
mutta minulla on pieni ongelma. Nimittäin eräs
kaverini on nykyään hieman sietämätön. Hänellä ei
mene hyvin ja nykyään ravintolassa ym. saa aina
olla varuillaan , että milloin hän joutuu
tappeluun(ja pahimmassa tapauksessa vetää meidät
muut siihen mukaan). Hän yritti itsemurhaa n.
puoli vuotta sitten ja en tiedä syökö hän vielä
jotain masennuslääkkeitä. Luulen että lääkkeet
olisivat jotenkin osatekijä tässä
aggressiivisuudessa. Ongelmani on siis se, että
kuinka suhtautua häneen ja kuinka häntä voisi
auttaa. En halua että hänet hakataan hengiltä...
jos teillä kellään on jotain ajatuksia, niin
olisin kiitollinen kuulemaan niitä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
en usko että aggressiivisuus johtuu
masennuslääkkeistä, pikemminkin itse sairaudesta ja
sen aiheuttamasta turhautumisesta ja
vihantunteesta. Tosin, jos hän ottaa rauhoittavia
viinan alle niin niistä kyllä voi tulla
aggressiivisia pöllykännejä. Ja jos hänen
lääkekuurinsa on alta puolen vuoden loppunut niin
tuskinpa siitä on mitään hyötyä ollut.
Jos kantti kestää niin pane kundi(?) seinää vasten
selvinpäin ja sano, että olet huolissasi hänestä ja
hänen käyttäytymisestään, että hän ei mielestäsi
ole (vieläkään) terve ja kysy saako hän
asiaankuuluvaa hoitoa. Sano että hänen kanssaan ei
huvita liikkua kun hän on niin aggressiivinen
kännissä ja kehota häntä lopettamaan juominen
kunnes hän saa päänsä kuntoon. Tarvittaessa taluta
mielenterveyskeskukseen vaikka niskaperseotteella
ja katso että lääkäri myös ottaa vastaan, sairas
itse kun ei aina jaksa/osaa vaatia kunnon hoitoa.
Asioihin puuttuminen vaatii läheiseltä paljon mutta
saattaa pelastaa ystäväsi hengen.
Itse olen kerran parkkeerannut perseeni lattialle
MTT:n kriisipolilla ja sanonut (huutanut) että en
jumalauta lähde mihinkään ennenkuin ystäväni pääsee
puhumaan psykiatrin kanssa ja saa reseptin kouraan
ja jatkohoitosuunnitelman. Tsemppiä...
p.s. ei ole muuten mikään "pieni ongelma", jos hän
on aiemminkin ollut itsetuhoinen. Kaikki ei tosiaan
ole kondiksessa.