jumalkokemus

Ehkä kahdenkeskiset asiat eivät ole kaikkia varten tarkoitettukaan.Sellaisiakin asioita löytyy!

maybe kirjoitti:

Ehkä kahdenkeskiset asiat eivät ole kaikkia varten tarkoitettukaan.Sellaisiakin asioita löytyy!

Onko näin että tuohon hyvin yksinkertaiseen kysymykseen ei kukaan osaa vastata kun ei ole kokemuksia. Vai onko kristinusko jotain salatiedettä jonka kaikista osa-alueista ei saa kertoa "maalikolle"?

En ymmärrä miten joku jumalkokemus voisi olla henkilökohtainen juttu. Kyllähän se kokemuksena on kaikilla varmaan aika samanlainen. Eli siihen liittyy joitain ilmiöitä, kokemuksia ja tunteita. Miten tämä kokemus on saavutettu.

tämä kaikki kirjoitti:

Onko näin että tuohon hyvin yksinkertaiseen kysymykseen ei kukaan osaa vastata kun ei ole kokemuksia. Vai onko kristinusko jotain salatiedettä jonka kaikista osa-alueista ei saa kertoa "maalikolle"?

En ymmärrä miten joku jumalkokemus voisi olla henkilökohtainen juttu. Kyllähän se kokemuksena on kaikilla varmaan aika samanlainen. Eli siihen liittyy joitain ilmiöitä, kokemuksia ja tunteita. Miten tämä kokemus on saavutettu.

Lue lisää

Helppo olisi tuosta aiheesta keskustella uskovien kesken, mutta miten se selittää jollekulle, joka ei sitä ole kokenut.

Ensinnäkin uskovan suhde Jumalaan on täysin eri luokkaa kuin mikään muu suhde tässä maailmassa.

Siitä voi saada jonkinlaisen häivähdyksen, jos katsoo pikkulapsen luottavaista suhdetta isäänsä. Pikkulapsi tukeutuu kaikessa isäänsä ja isä tekee kaikkensa hänen hyväkseen.

Samoin häivähdyksen saa, kun näkee vauvan äitinsä imetettävänä tai äidin opettavan vähän isompaa lasta vaikka pukemaan vaatteita.

Tai kun näkee kihlaparin tapaavan puistossa.

Luottamus, turvallisuus, toivo, usko, rauha, rakkaus, iankaikkinen yhteys täydellisen hyvyyden kanssa.... Siinä joitakin määreitä.

Jumalalta lahjaksi saatu usko on se, joka vie päivästä toiseen tapahtui mitä tapahtui. Jatkuva kommunikaatio Herran kanssa on sitä arkea. Kun lipeää johdatuksesta, tulee rauhaa häiritsevä ahdistuksen tunne, joka lähtee vain löytämällä syy ja tekemällä siitä parannus.

Jos tarkoitit erityisiä tuntemuksia, niin niitä tulee silloin tällöin, yleensä yksinäisessä rukouksessa ja seurustelussa Herran kanssa. Tulee taivaallinen Pyhällä Hengellä täyttymisen tunne. Juhlahetkiä, joihin ei saa jäädä roikkumaan, vaan antaa tulla ja mennä. Juhlahetket eivät myöskään ole mikään hyvän Jumala-suhteen mitta.

uskova_1 kirjoitti:

Helppo olisi tuosta aiheesta keskustella uskovien kesken, mutta miten se selittää jollekulle, joka ei sitä ole kokenut.

Ensinnäkin uskovan suhde Jumalaan on täysin eri luokkaa kuin mikään muu suhde tässä maailmassa.

Siitä voi saada jonkinlaisen häivähdyksen, jos katsoo pikkulapsen luottavaista suhdetta isäänsä. Pikkulapsi tukeutuu kaikessa isäänsä ja isä tekee kaikkensa hänen hyväkseen.

Samoin häivähdyksen saa, kun näkee vauvan äitinsä imetettävänä tai äidin opettavan vähän isompaa lasta vaikka pukemaan vaatteita.

Tai kun näkee kihlaparin tapaavan puistossa.

Luottamus, turvallisuus, toivo, usko, rauha, rakkaus, iankaikkinen yhteys täydellisen hyvyyden kanssa.... Siinä joitakin määreitä.

Jumalalta lahjaksi saatu usko on se, joka vie päivästä toiseen tapahtui mitä tapahtui. Jatkuva kommunikaatio Herran kanssa on sitä arkea. Kun lipeää johdatuksesta, tulee rauhaa häiritsevä ahdistuksen tunne, joka lähtee vain löytämällä syy ja tekemällä siitä parannus.

Jos tarkoitit erityisiä tuntemuksia, niin niitä tulee silloin tällöin, yleensä yksinäisessä rukouksessa ja seurustelussa Herran kanssa. Tulee taivaallinen Pyhällä Hengellä täyttymisen tunne. Juhlahetkiä, joihin ei saa jäädä roikkumaan, vaan antaa tulla ja mennä. Juhlahetket eivät myöskään ole mikään hyvän Jumala-suhteen mitta.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta vaikka se herättikin mielessäni muutaman kysymyksen lisää.

Epäilen että kun ihminen saavutta kosketuksen jumalaan niin silloin loppuu usko, tulee todellinen varmuus ja tieto jumalan olemassaolosta ja olemuksesta. Tämän jälkeen voi olla varma ettei tästä yhteydestä enää halua luopua.

Jumalayhteys on toisinsanoen ihmisen luonnollinen olotila joka on aikojen kuluessa hävinnyt ja sen halutaankin olevan poissa. Jumalyhteydenssä olevan ihmisen ohjaaminen on mahdotota ja häneltä häviää tarve tyydyttää maallisia tarpeitaan. Materian mammonan vallan ym halut. Hän tietää ettei niillä ole tyydyttävän elämän kannalta mitään merkitystä, koska merkitys tieto tulee luojalta(mikä se sitten onkaan).

Kristinusko on jotenkin outoa koska se perustuu niin voimakkaasti tunteisiin. Pelotteluun, ahdistukseen ym porkkana palkkio asetelmaan. Mielestäni jumalan yhteyteen siirtyminen ei ole tätä vaan se on ihmisen luomaa illuusiota joka on kaukana oikeasta jumalasta ja jumalkokemuksesta. Uskon tästä huolimatta, että kristinuskollakin voi saavuttaa osa ihmisistä aidon jumalyhteyden, mutta se vaatiin enemmän kuin pelkän uskon.

Nämä olivat vain minun vaatimattomia ajatuksia kristinuskosta ja voi aiheuttaa närkästystä. Se ei kuitenkaan ole tarkoitukseni jokainenhan saa uskoa omalla tavallaan.

vastauksesta kirjoitti:

Kiitos vastauksesta vaikka se herättikin mielessäni muutaman kysymyksen lisää.

Epäilen että kun ihminen saavutta kosketuksen jumalaan niin silloin loppuu usko, tulee todellinen varmuus ja tieto jumalan olemassaolosta ja olemuksesta. Tämän jälkeen voi olla varma ettei tästä yhteydestä enää halua luopua.

Jumalayhteys on toisinsanoen ihmisen luonnollinen olotila joka on aikojen kuluessa hävinnyt ja sen halutaankin olevan poissa. Jumalyhteydenssä olevan ihmisen ohjaaminen on mahdotota ja häneltä häviää tarve tyydyttää maallisia tarpeitaan. Materian mammonan vallan ym halut. Hän tietää ettei niillä ole tyydyttävän elämän kannalta mitään merkitystä, koska merkitys tieto tulee luojalta(mikä se sitten onkaan).

Kristinusko on jotenkin outoa koska se perustuu niin voimakkaasti tunteisiin. Pelotteluun, ahdistukseen ym porkkana palkkio asetelmaan. Mielestäni jumalan yhteyteen siirtyminen ei ole tätä vaan se on ihmisen luomaa illuusiota joka on kaukana oikeasta jumalasta ja jumalkokemuksesta. Uskon tästä huolimatta, että kristinuskollakin voi saavuttaa osa ihmisistä aidon jumalyhteyden, mutta se vaatiin enemmän kuin pelkän uskon.

Nämä olivat vain minun vaatimattomia ajatuksia kristinuskosta ja voi aiheuttaa närkästystä. Se ei kuitenkaan ole tarkoitukseni jokainenhan saa uskoa omalla tavallaan.

Lue lisää

Uskon kokemus on elämässä tapahtuvaa johdatusta jonka olemaassaolosta on tietoinen.
Oman kokemukseni jätän kertomatta koska se koskee muiden ihmisten yksityisyyttä ja asettaisi itseni kyseenalaiseksi itsensäkehujaksi.
Kokemuksesta voin kuitenkin sanoa että usko on elämää eikä hartaustilaisuuksia varten.
Elämässä näkee kuinka monet oppikysymykset ovat harhaoppia ja Jumalan johdatus kulkee toisia polkuja pitkin.

maybe kirjoitti:

Uskon kokemus on elämässä tapahtuvaa johdatusta jonka olemaassaolosta on tietoinen.
Oman kokemukseni jätän kertomatta koska se koskee muiden ihmisten yksityisyyttä ja asettaisi itseni kyseenalaiseksi itsensäkehujaksi.
Kokemuksesta voin kuitenkin sanoa että usko on elämää eikä hartaustilaisuuksia varten.
Elämässä näkee kuinka monet oppikysymykset ovat harhaoppia ja Jumalan johdatus kulkee toisia polkuja pitkin.

Lue lisää

Elämässä näkee kuinka monet oppikysymykset ovat harhaoppia ja Jumalan johdatus kulkee toisia polkuja pitkin.

Aika hyvin sanottu. Onko noilla oppikysymyksillä loppujenlopusi suurtakaan merkitystä olessaa yhteydessä jumalaansa?