"Presidentinvaaleissa tarvitaan kaksi kierrosta. Tämä käy ilmi ennakkoäänestystä koskevista tiedoista. Kannastaan epävarmojen äänestäjien määrän kasvu kertoo ihmisten oivaltaneen, että paikka on aidosti auki. Se ei ole kenenkään läänitys, nyt on mahdollisuus uuteen presidenttiyteen.
Toisen kierroksen tavoitteena voi olla vain voitto. Voittoon pystyy ehdokas, joka kykenee toimimaan koko maan ja koko kansan presidenttinä, rakentamaan kansallista yhteistyötä sekä turvaamaan kansalaisten tukea nauttivan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuuden.
Uutta presidenttiyttä tarvitaan määrittämään Suomen paikka, kun talouden globalisaatio kiristää kansainvälistä kilpailua ja väestömme ikärakenne muuttuu. Pärjätäkseen Suomen ja suomalaisten on nyt katsottava tulevaisuuteen."
Matti Vanhanen 13.1.2006
Toisen kierroksen kannalta tärkein kysymys nimittäin on, kummalla olisi todellisia mahdollisuuksia Halosen voittamiseen, Vanhasella vai Niinistöllä. Äänestäjien kannattaa harkita tätä kysymystä vakavasti jo sunnuntaina.
Vertailu kääntyy monesta syystä Vanhasen eduksi.
Vanhanen on hoitanut ehdokkuutensa samalla asiallisella, yhteistyötä korostavalla tyylillä, joka on tuonut hänelle kansalaisten vahvan luottamuksen pääministerin työssä. Tämä näkyy myös mielipidemittauksissa, joiden mukaan Vanhasella on ehdokkaista vähiten vastustusta. Tämä antaa mahdollisuudet Halosen voittamiseen toisella kierroksella.
Presidentin ydintehtävä on johtaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siinä Vanhanen on varjellut pilkuntarkasti linjaa, joka hyväksyttiin eduskunnassa suurella yksimielisyydellä vuosi sitten, ja joka nauttii myös kansalaisten suuren enemmistön luottamusta. Tällaisen kampanjan jälkeen Vanhasen olisi myös presidenttinä helppo saada kansalaisten laaja tuki.
Sen sijaan Niinistön koko kampanjan ydin on ollut pyrkimys asettaa kyseenalaiseksi vuosi sitten hyväksytty linjaus.
Niinistö aloitti arvostelemalla hallituksen toimintaa EU:n ns. turvatakuupykälän muotoilussa, jatkoi väitteillä Suomen turvallisuusvajeesta, kehitti sitten ajatuksen eurooppalaisemmasta Natosta – jonka ideaa kukaan ei oikein ymmärrä Suomessa eikä Natossa – ja päätti kampanjansa epämääräisiin vihjailuihin Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen harjoituksiin.
Kun takana on tällainen kampanja, Niinistölle olisi erittäin suuri haaste koota äänestäjien enemmistö taakseen toisella kierroksella.
Toisen kierroksen tavoitteena voi olla vain voitto. Voittoon pystyy ehdokas, joka kykenee toimimaan koko maan ja koko kansan presidenttinä, rakentamaan kansallista yhteistyötä sekä turvaamaan kansalaisten tukea nauttivan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuuden.
Uutta presidenttiyttä tarvitaan määrittämään Suomen paikka, kun talouden globalisaatio kiristää kansainvälistä kilpailua ja väestömme ikärakenne muuttuu. Pärjätäkseen Suomen ja suomalaisten on nyt katsottava tulevaisuuteen."
Matti Vanhanen 13.1.2006
Toisen kierroksen kannalta tärkein kysymys nimittäin on, kummalla olisi todellisia mahdollisuuksia Halosen voittamiseen, Vanhasella vai Niinistöllä. Äänestäjien kannattaa harkita tätä kysymystä vakavasti jo sunnuntaina.
Vertailu kääntyy monesta syystä Vanhasen eduksi.
Vanhanen on hoitanut ehdokkuutensa samalla asiallisella, yhteistyötä korostavalla tyylillä, joka on tuonut hänelle kansalaisten vahvan luottamuksen pääministerin työssä. Tämä näkyy myös mielipidemittauksissa, joiden mukaan Vanhasella on ehdokkaista vähiten vastustusta. Tämä antaa mahdollisuudet Halosen voittamiseen toisella kierroksella.
Presidentin ydintehtävä on johtaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siinä Vanhanen on varjellut pilkuntarkasti linjaa, joka hyväksyttiin eduskunnassa suurella yksimielisyydellä vuosi sitten, ja joka nauttii myös kansalaisten suuren enemmistön luottamusta. Tällaisen kampanjan jälkeen Vanhasen olisi myös presidenttinä helppo saada kansalaisten laaja tuki.
Sen sijaan Niinistön koko kampanjan ydin on ollut pyrkimys asettaa kyseenalaiseksi vuosi sitten hyväksytty linjaus.
Niinistö aloitti arvostelemalla hallituksen toimintaa EU:n ns. turvatakuupykälän muotoilussa, jatkoi väitteillä Suomen turvallisuusvajeesta, kehitti sitten ajatuksen eurooppalaisemmasta Natosta – jonka ideaa kukaan ei oikein ymmärrä Suomessa eikä Natossa – ja päätti kampanjansa epämääräisiin vihjailuihin Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen harjoituksiin.
Kun takana on tällainen kampanja, Niinistölle olisi erittäin suuri haaste koota äänestäjien enemmistö taakseen toisella kierroksella.
Vastaukset 3
Vanhimmat
työreformin isänä.
Ehdokkaat ovat vaalitaistelun suhteen tietysti kovin erilaisessa asemassa. Vanhanen ja Halonen ovat valtaa pitäviä, he luonnollisesti puolustavat sitä mitä ovat olleet tekemässä. Niinistö on ainoa joka pystyy katsomaan tilannetta politikoinnin ulkopuolelta.
Vanhanen on todella vähiten herättänyt vastustusta, mutta se ei merkitse automaattisesti sitä, että hän olisi kykenevä voittamaan Halosen. Sén verran ponnetonta on argumentointi ollut. Vanhasta vastaan puhuu myös jokunen keskustelunaihe aiemmin esille tuotu taipumus myötäillä voimakkaampia ja yleistä mielipidettä. Jos kyse olisi perheestä, Vanhanen olisi isä joka kuulostelee ja toimii koko ajan sen mukaan mitä mieltä pahasisuinen isokokoinen naapurin setä on tai mitä lapset vaativat. Sellainen politiikka ei vetele tässä tilanteessa, jossa Suomen puolesta on pystyttävä toimimaan eikä vain seurailemaan.
"Niinistö on ainoa joka pystyy katsomaan tilannetta politikoinnin ulkopuolelta."
Juuri Niinistöä on pidetty kaikista pahimpana politikoijana! Hän on yrittänyt haastaa riitaa mitättömistä asioista ja yrittänyt hämmentää yhteiskunnallista keskustelua sekavila poliittisilla argumenteilla!