Kaikki, myös vasemmiston kannattajat, varmasti laittoivat merkille, kuinka Tarja Halonen väsyi vaalikiertueen aikana. Väsymys ei näkynyt vain fyysiessä olemuksessa vaan myös siinä, että Halonen oli pääasiassa sivussa keskusteluista. Halonen myös muutamia kertoja sortui yllättäviin kommentteihin, jotka kielivät keskittymiskyvyn herpaantumisesta ja kenties jonkinasteisesta välinpitämättömyydestä.
Kaikki lienevät myös yhtämieltä siitä, että valtion johtaviin tehtäviin tulisi valita henkilöitä, jotka ovat parhaassa työiässä. Jokainen voi miettiä itse, kuinka moni yli kuusikymppinen on enää parhaimmillaan? Jotku toki ovat, Halonen ei selvästikään ole.
Halonen tulisi kautensa loppupuolella olemaan lähempänä seitsemääkymmentä! Siis 70 vuotias presidentti! Ei oikein houkuttele, jos nyt on jo jaksamisongelmia. Suomea ei viedä eteenpäin, jos johtajana on harmaantuva vanhus.
Kaikki lienevät myös yhtämieltä siitä, että valtion johtaviin tehtäviin tulisi valita henkilöitä, jotka ovat parhaassa työiässä. Jokainen voi miettiä itse, kuinka moni yli kuusikymppinen on enää parhaimmillaan? Jotku toki ovat, Halonen ei selvästikään ole.
Halonen tulisi kautensa loppupuolella olemaan lähempänä seitsemääkymmentä! Siis 70 vuotias presidentti! Ei oikein houkuttele, jos nyt on jo jaksamisongelmia. Suomea ei viedä eteenpäin, jos johtajana on harmaantuva vanhus.
Vastaukset 9
Vanhimmat
... tietämään oman tulevan eläkeikäsi? En minäkään.
Minä ainakin aion olla vireä työtätekevä vielä nykyisen eläkeiän jälkeenkin, mutta se tarkoittaa terveen elämän vaalimista sekä fyysisellä, henkisellä että sosiaalisella tasolla.
Minulla on tunne, että Halosen osalta tuo sosiaalinen puoli on jäänyt erittäin ohueksi, sillä hän on toiminut ikänsä aika kovassa ammattiliike- ja politiikan maailmassa, jossa varmaan on vaikea luoda kestäviä aitoja ystävyyssuhteita. Halosen sukulaissuhteistakaan emme juuri ole kuulleet mediassa, kuten muiden ehdokkaiden osalta, paitsi Anna-tyttärestä.
Suosin esimiehenäkin aina tyyppejä, joilla on nämä kolme tärkeää tausta-asiaa mahdollisimman hyvin kunnossa, koska silloin tietää, että saan työlleen sitoutuvan ihmisen, joka osaa pitää kuitenkin hyvän huolen omasta terveydestään ja mielenterveydestään.
Niinistöä arvostan ehdokkaista kaikken eniten myös siksi että nimenomaan hänellä on selkeintä näyttöä tästä tasapainoisen elämän hyvästä hallinnasta. On hän kyllä kyvykkäin muutenkin.
Ainakin Niinistö puhuu kovasti onnellisuudesta. Minä olisin onnellisin silloin, jos ei tarvitsisi pelkästään imagon vuoksi näyttää ympäristölleen "onnellisuuttaan" esim. sosiaalisten suhteiden muodossa.
Jos joku on ollut kovassa ja kuluttavassa työelämäkuviossa - tai muuten elämässä kolhuja kokeneena, niin eipähän ole ainoa tätä nykyä. Täytyy muistaa, että ihmiset eivät tästä tule pelkästään onnettomiksi.
Meissä on mm. huomattavia temperamenttieroja, jotka ovat suurempia kuin on arveltukaan. Joku ei siis kovasti kärsikään siitä, mistä toinen luulee hänen kärsivän. Päällepäin tasapainoton ei aina olekaan itsensä kanssa tasapainoton. Ja päinvastoin.
Itse paljon ihmisten kanssa työskentelevänä ja julkisesti pällisteltävänä olevana nautin siitä aikani, tunnen siihen jopa tarvetta, mutta vapaa-aikani haluan toisinaan viettää todellakin mieluimmin vaikka erakkona. Onnellista on se, että on esiintymistarve eikä esim -pelkoa, ja sen saa sopivassa määrin tyydyttää.
Sitten vielä sellainen käytännön kysymys, että jostain syystä naisilla ei yksinhuoltajina jää aikaa mihinkään turhiksi ja pinnallisiksi kokemiinsa sosiaalisiin suhteisiin, jos vielä tekee kovasti uraa.
Taidamme ymmärtää sosiaaliset suhteet eri tavalla.
Jos sosiaalinen verkkosi on terve, ei se estä sinua viettämästä erakkoelämää silloin kun sitä haluat tai tarvitset.
Eikä sosiaalisia suhteita suinkaan tehdä jotta ne "näyttäisivät ulospäin" jotain, vaan oman mielenrauhan tasapainottamiseksi: tietoisuus siitä että saa tukea tarvittaessa ja ymmärrys silloin kun sitä kaivataan, ja tietenkin vastavuoroisesti myös toisinpäin.
Pinnallisilla suhteilla ei ole virkaa, enkä edes halua keskustella sellaisista.
Minun on niin kauhean vaikeaa keksiä tähän mitään Halosen puolesta, koska hänkin on työnsä puolesta "pakotettu" solmimaan kaiken aikaa uusia suhteita, aivan kuten minäkin pätkätyöläisenä.
Perheenäitinä voin vain kertoa, että lapsilla on asuntooni avaimet ja toivottavasti sellainen tunne, että olen käytettävissä tarvittaessa. Rahavippejä varten minulla on itselläni luottokortti.
Tuo otsikon lainaus (tai sinne päin) on Bushin eilisestä esiintymisestä saksalaisvierailun tiimoilta.
seuraavissa vaaliväittelyissä kuinka väsynyt ja romahtamaisillaan halonen on,ei ihme jos itku tirahtaisi tai sitten...
Kuusi vuotta vallankahvassa ei ole todellakaan tehnyt hyvää Haloselle.
On ikävää huomata, kuinka paljon hän on vieraantunut tavallisesta kansasta, mikä näkyy myös turhamaisena ärtyisyytenä hänen joutuessaan tavallisen kansan tentattavaksi.
Onneksi nyt on tarjolla paljon erilaisia ja hyviä ehdokkaita - vähän kaikkeen makuun.
Moni meistä naisista on kertonut äänestävänsä Hautalaa, jonka rauhallinen ja asiallinen tyyli on miellyttänyt monia.
Itse silti arvostan Niinistöä, koska luotan eniten hänen kykyihinsä luotsata Suomea mahdollisimman oikeaan suuntaan seuraavina vuosina, oli kyse sitten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, kauppasuhteiden kehittämisestä tai kansallisten arvojen ja yhtenäisyyden vaalimisesta.
tämä naisen ääni on aivan oikeassa.järkevästi kirjoitat, asia on juuri noin.
Me naiset äänestimme Halosta edellisissä vaaleissa. Luulimme saavammme hyvän presidentin. Mutta nyt on käynyt ilmi, että Halonen ei välitä meistä suomalaisista.
Halonen paasaa hyvinvoinnista, mutta ei ymmärrä, että hyvinvointi edellyttää työtä ja verotuloja.
Jo riittää maailmanparannus.