Olen täällä jo pari-kolme kertaa yrittänyt käynnistää keskustelua luonnon omista energialähteistä, kuinka luonto niitä hyödyntää, kuinka tarpeellisia ne ovat luonnolle ja mitä jätteitä luonto niistä tuottaa. Yritysten tulokset ovat suuruusluokkaa plusmiinus 0.
Onko niin, että asia ei kiinnosta ketään? Vai eikö faktan puuttuessa osata sanoa mitään? Onko mielipiteiden vaihdon merkeissä tapahtuva keskustelu nuijittu täällä täysin lyttyyn?
Ydinvoiman kannattajat: eikö teillä tosiaan ole mitään sanottavaa noista?
Ydinvoiman vastustajat: teillä luulisi olevan jotain tietoa. Toivon, että jakaisitte sitä muillekin.
Masentavaa, jos tällaisesta asiasta ei kyetä keskustelemaan. syynä ei voi olla mielipiteen puute, vain kynnys sen esittämiseen voi olla liian korkea - tai liian matala.
Eipä silti, Jos joudun nyt avaamaani keskusteluun puhumaan yksin, voin ilmeisesti väittää mitä tahansa. Kovin hedelmällistä se ei kyllä ole.
Avaan tähän alle muutaman keskusteluaiheen keskustelukynnyksen madaltamiseksi.
avaustekstit ovat alkeellisia mietelmiä, joten siitä vain parantamaan ja vaikka lisäämään niitä.
Onko niin, että asia ei kiinnosta ketään? Vai eikö faktan puuttuessa osata sanoa mitään? Onko mielipiteiden vaihdon merkeissä tapahtuva keskustelu nuijittu täällä täysin lyttyyn?
Ydinvoiman kannattajat: eikö teillä tosiaan ole mitään sanottavaa noista?
Ydinvoiman vastustajat: teillä luulisi olevan jotain tietoa. Toivon, että jakaisitte sitä muillekin.
Masentavaa, jos tällaisesta asiasta ei kyetä keskustelemaan. syynä ei voi olla mielipiteen puute, vain kynnys sen esittämiseen voi olla liian korkea - tai liian matala.
Eipä silti, Jos joudun nyt avaamaani keskusteluun puhumaan yksin, voin ilmeisesti väittää mitä tahansa. Kovin hedelmällistä se ei kyllä ole.
Avaan tähän alle muutaman keskusteluaiheen keskustelukynnyksen madaltamiseksi.
avaustekstit ovat alkeellisia mietelmiä, joten siitä vain parantamaan ja vaikka lisäämään niitä.
Vastaukset 78
Vanhimmat
kaikelle elämälle välttämätön energialähde. Myös muiden luonnon energioiden alkulähde on aurinko.
Mitä jätteitä tästä energian käytöstä luonto tuottaa? En löydä ensimmäistäkään. ehkä mielikuvitukseni ei sitten riitä siihen.
Energian määräksi voidaan arvioida: rajaton
> Mitä jätteitä tästä energian käytöstä luonto
> tuottaa?
Esim. happea, sokeria ja kakkaa eli maatuvaa ainesta. Käytännössä siis ei mitään haitallista.
Miksi kysyt tuollaista muuten?
ja toivon, että siitä on hyötyä muillekin.
totta on, että tällaisia kysymyksiä esittävä on noin 200 vuotta myöhässä.
nyt sitten riitely valloilleen :)
aurinkovoimaloissa luulisi energian olevan ilmaista. tuskin kukaan rupee omistamaan aurinkoa ja vaatimaan maksua siitä että se saa paistaa.
aurinkovoiman ongelma lienee vielä rakennuskustannukset. energian varastoiminen ei mielestäni ole niin suuri ongelma kuin tuulivoimaloissa.
jäteongelmiakin on, mutta nehän voitaisiin hoitaa kevyemmällä pitkäaikais/loppusijoituksella kuin ydinjätteet. jätteinä olisi kierrätyskelvoton osa aurinkopaneeleja.
kuinka suuria aurinkovoimaloita on?
joo. siitä vaan repimään juttua.
radiossa sanottiin juuri, että Libyassa on mitattu kaikkien aikojen lämpöennätys: 57.8 astetta (vai oliko se 58.7?)!
Ilmaista lämpöenergiaa siellä on nähtävästi riittävästi käytettävissä.
" jäteongelmiakin on, mutta nehän voitaisiin hoitaa kevyemmällä pitkäaikais/loppusijoituksella kuin ydinjätteet. jätteinä olisi kierrätyskelvoton osa aurinkopaneeleja. "
Mikähän tuo kierrätyskelvoton osa mahtaisi mielestäsi olla? Pii, alumiini, tina vai?
Aurinkovoimaloista suurin
--------------------------------------------------------------------------------
Jo 25 000 kotitaloudella on Tanskassa oma aurinkopaneeli
KÖÖPENHAMINA-Pikkuruiselle rn saarelle eteläisessä Tanskassa on rakennettu maailman suurin aurinkopaneeli. Aurinkovoimalalla on kokoa peräti 8 000 neliömetriä, eli viiden jalkapallokentän verran. Hankkeen takana on Marstal Fjernvarme -yhtiö, jonka voimalaitos on tähän saakka pyörinyt jäteöljyllä.
Öljyvoimaa tarvitaan edelleenkin, sillä aurinkopaneelit pystyvät vastaamaan vain noin 15 prosentista saaren energiantarpeesta.
Neljän kesäkuukauden ajan Tanskan aurinko jaksaa lämmittää niin paljon, että noin 1 250 taloutta saa siitä kaiken tarvitsemansa kuuman veden ja lämmön pattereihinsa.
Myös koleana marraskuun päivänä, jolloin laitos avattiin, aurinkopaneeli pystyi lämmittämään veden 65-asteiseksi.
Rikkipäästöt vähenivät
Hanke maksoi 20 miljoonaa kruunua, ja se on saanut EU:n ja Euroopan aurinkovoimaloiden yhdistyksen energiapalkinnon 1996. Aurinkovoimala koostuu 640 aurinkopaneelista, joilla on kokoa 12,5 neliömetriä. Ne tuottavat vuodessa 3 250 megawattituntia, joka vastaa sadan omakotitalon vuotuista energian tarvetta. Aurinkoenergian hinta on 25 äyriä kilowattitunnilta, eli hieman öljy- ja kaasuenergiaa halvempaa. Aurinkovoiman käyttö säästää 350 000 kiloa öljyä vuodessa.
Aurinkovoima säästää saaren luontoakin, sillä rikkipäästöt vähenevät 1 123 kiloa, hiilidioksidipäästöt vajaa miljoona kiloa, ja typpioksidipäästöt 1 163 kiloa vuodessa.
Aurinkopaneelien lämmittämä vesi kerätään 16 metriä korkeaan säiliöön, joka pystyy turvaamaan lämmön viiden päivän ajaksi, vaikkei yksikään auringonsäde pääsisi pilvien läpi.
Tanskassa 25 000 yksityistaloudessa on oma aurinkopaneeli. Marstalin laitoksen johto uskoo, että heidän esimerkkinsä rohkaisee muitakin kaupunkeja käyttämään aurinkovoimaa kaukolämpöön.
Maailman toiseksi suurin aurinkovoimala on Ruotsissa, ja sillä on kokoa 7 500 neliömetriä.
Tanskassa on kaksi muuta suurta aurinkovoimalaa. Hallitus hoputtaa julkisia laitoksia kuten sairaaloita lämmittämään vetensä aurinkovoimalla.
Lauantaina 1. helmikuuta 1997
PÄIVI VÄÄNÄNEN / Helsingin Sanomat
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970201/erik/970201er04.html
kysymystäsi.
Vastauksen voisi oikeastaan antaa Markus, joka niistä on toitotellut. ei tosin oo mullekkaan kertonut mitään yksilöityä tietoa.
Auringon tavoin välttämätön kaikelle elämälle. vaikea löytää esimerkkejä siitä, miten luonto hyödyntää vesienergiaa. jotain ajatusta voisi olla aaltojen ja merivirtojen käytöstä lajien uusien sukupolvien, myös 'vanhempienkin', siirtämiseen toiseen paikkaan.
Ylläolevasta kai seuraa, että jätteitä ei synny lainkaan.
Energian määräksi voidaan arvioida: rajaton.
> Ylläolevasta kai seuraa, että jätteitä ei synny
> lainkaan.
Rapautumista rannoilta, mutavyöryä jne. No, ovatko sitten jätteitä tai eivät, ainakin seurausta.
> Energian määräksi voidaan arvioida: rajaton.
Olet siis uskoaksesi keksinyt ikiliikkujan. Onneksi olkoon. Valitettavasti täytyy pudottaa maan pinnalle ja todeta että rajottamasti energiaa ei ole saatavilla mistään mitenkään (jos unohdetaan pari kvanttifysiikan jippoa siis).
Mutta miksi kysyt tätä, miten tämä liittyy ydinenergiaan?
kiertokulussa sitä voidaan pitää rajattomana.
itse asiassa luonto kokonaisuutena on hyvä esimerkki ikiliikkujasta.
sanoin jo aikaisemmin, että koetan selvittää ydinvoiman ja luonnon välistä suhdetta. sivutuotteena varmasti paljon tietoa.
vedestä tuli mieleen vetyvoima. sinulla lienee jotain tietoa sen nykytilanteesta. jos laitat linkin, niin mielellään suppea esitys (huomioi ymmärrystaitoni)
Vesivoimalan etuja ovat tietysti ilmainen raaka-aine (onkohan muuten joka paikassa näin? Vedestähän on pulaa, sen vuoksi käydään sotiakin.), ja joustavuus. Voimalan perustamiskustannukset lienee kohtuullisia, ellei niihin lasketa maa-alueiden ostoa - en tiedä.
haittana juuri nuo menetetyt suuret maa-alueet ja riippuvuus luonnon tahdosta - joustavuus saattaa vesipulan yllättäessä loppua ja liian suureksi paisunutta vesivarastoa joutua tyhjentämään enemmän kuin voimalan alapuolinen maasto voi ottaa vastaan. samoin haittana on esim. lohen estynyt pääsy kutumapaikoilleen. olen kuullut epäonnistuneista yrityksistä tehdä kaloille oma kulkureitti padon ohi.
nämä tuli näin äkkiä mieleen. kertokaa ihmeessä lisää.
Vetyenergiatalouteen siirtymistä ja vedyn tuottamista eri menetelmin tutkitaan pilvin pimein maailmalla, mikä ei liene ihme energiantuottomuodon näennäisen saastuttamattomuudeen vuoksi - poltettaessa vetyä, syntyy palamistuotteena vettä.
Kutsuin silti energiantuottomuotoa näennäisesti saasteettomaksi, sillä kiitos öljyteollisuuden, tällä hetkellä ehkä todennäköisin vedyn "lähde" lähitulevaisuudessa tule olemaan metaani. Metaania saadaan öljynjalostuksen/öljyn tuoton yhteydessä, mutte eipäs mennä liikaan triviaaleihin yksityiskohtiin, sillä saahan sitä metaania myös mualtakin...
Ympäristön näkökulmasta tarkasteltuna metaanin käyttö ei ole niinkään vihreää energiaa kuin vetyenergia parhaimmilaan voisi olla, sillä vedyntuottoprosessissa syntyy jätteenä hiilidioksidia, jonka päästöt ovat yleisesti hyväksytty ympäristöongelma. Mutta sikäli kun öljyn maailman markkinahinta on yksi merkittävin maailman talouden tasapainoa ylläpitävä tekijä, on ymmärrettävää että öljyteollisuus haluaa pitää näppinsä kiinni energiantuotannossa vielä tulevaisuudessakin - vaikka väkisin.
Vedyn tuotantoon on olemassa myös ekologisempia mentetelmiä, kuten auringon säteilyenergialla tapahtuva veden hajoittaminen vedyksi ja hapeksi. Hyvä yleistajunen linkki aiheesta : http://www.h2eco.org/info.htm
Se että menetelmä ei ole laajemmassa käytössä vielä nykyisin johtunee tutkimuksen keskittymisestä ns. vääriin alueisiin. Jos edellistä lausetta ei halua niellä purematta kannattaa miettiä asiaa siltä kannalta, että mitä tutkiaan, miksi tutkitaan ja ennen kaikkea kuka rahoittaa tutkimukset ja miksi!
Onneksi kaikki tutkijat ja rahoittajat eivät elä täydessä yössä ja kehitystä tälläkin sektorilla syntyy. Kaupallisista sovelluksista hyvänä esimerkkinä seuraava linkki:
http://www.stuartenergy.com/
Lisätietoa vetyenergia taloudesta löytyypi osoitteesta: http://www.hydrogenus.org/
sattuu vain olemaan niin, että heikohkon yleissivistykseni ansiosta myös englanninkielen taitoni on lähinnä olematon. yritin etsiä suomenkielisiä sivuja - turhaan. näyttää ihan siltä, että vetyenergian suhteen suomi on takapajumaa.
tarttee sitten vissiin käydä vihreillä sivuilla lisätietoa hankkimassa, kun nämä asiantuntijatkaan ei ole kiinnostuneet aiheesta.
kyllähän tuo energiapolitiikka on itsestään selvyys. ahneus on eläinlaji homo sapiens ominaisuus, joka teettää ja jarruttaa monenlaisia asioita.
> Vedyn tuotantoon on olemassa myös ekologisempia
> mentetelmiä, kuten auringon säteilyenergialla
> tapahtuva veden hajoittaminen vedyksi ja hapeksi.
Joka on jumalattoman kallista. Lisäksi paneeleiden valmistus kuluttaa luontoa ja saastuttaa ja lisää hiilidioksidipäästöjä.
Ihan oikeasti käyttökelpoisia ja ekologisia tapoja hajottaa vesi ovat vesivoima, geoterminen lämpö (siellä harvoissa paikoissa missä se on mahdollista) ja ydinvoima.
Tehtäiskö sellanan sopimus, että ottaisit ihan oikeasti selvää asioista ennen kuin rupeat kommentoimaan ennakkoluuloilla höystettyjä mielipiteitäsi.
Tai no kukas minä olen mitään kommentoimaan kun "totuus" löytyy pojan suusta :)
Uskaltaisin väittää että myös sen ydinvoimalan rakentamiseen kuluu joksenkin paljon energiaa ja siten se tuottaa hiilidioksidia, joten tuo propagandasi aurinkokennojen ympäristöhaitoista on jotakuinkin retorista paskaa! OTA SELVÄÄ MITÄ VASTAAN TAISTELET ENNEN KUIN HYÖKKÄÄT!
Tuo energiankukutus ja päästöt ilmakehään ovat melko jänniä asioita.
Huvittavimpia, tosin surullisimpiakin, juttuja siltä alalta on viinojen kuljettaminen lentokoneissa. Valtavat määrät kerosiinia palaa vuosittain maailmassa vain sen takia, että tuliaisviinat on ostettava lähtökentältä, ja kuljettava lentokoneella kotimaahan.
Ydinvoimalassahan käynnin aikana hiilidioksisia syntyy vain dieselgeneraattoreiden käytöstä, ja mahdollisen öljykäyttöisen apukattilan käytöstä.
Maaliikenne tietysti aiheuttaa päästöjä, mutta niitähän syntyy turhemmankin ajelun merkeissä.
tuulivoimala?
> Tehtäiskö sellanan sopimus, että ottaisit ihan
> oikeasti selvää asioista ennen kuin rupeat
> kommentoimaan ennakkoluuloilla höystettyjä
> mielipiteitäsi.
Kiitos samoin.
> Uskaltaisin väittää että myös sen ydinvoimalan
> rakentamiseen kuluu joksenkin paljon energiaa
> ja siten se tuottaa hiilidioksidia, joten tuo
> propagandasi aurinkokennojen ympäristöhaitoista
> on jotakuinkin retorista paskaa! OTA SELVÄÄ
> MITÄ VASTAAN TAISTELET ENNEN KUIN HYÖKKÄÄT!
Seliseli. Ota selvää asioista.
http://www.et.lut.fi/Laitokset/Vltentalaitos/Laboratoriot/Energiatalous/Tutkimukset/Kivisto2.htm
"Hiilidioksidipäästöt muodostuivat eri sähköntuotantomenetelmillä seuraaviksi: ydinvoima 9-26 kg/MWh, hiilivoima 894 kg/MWh, turvevoima 1295-1300 kg/ MWh, maakaasuvoima 646-472 kg/MWh, tuulivoima 14 kg/MWh ja aurinkovoima 60-95 kg/MWh. Hiili-, turve ja maakaasuvoimalla noin 90 % päästöistä syntyy polttoaineen palamisessa. Ydinvoimalla polttoainekierto aiheuttaa noin 90 % päästöistä. Voimalaitoksen rakentamisen aiheuttamat päästöt edustavat alle 1 % osuutta päästöistä tuuli- ja aurinkovoimaa lukuun ottamatta, joilla se muodostaa koko päästökomponentin."
Aurinkovoimalla moninkertaiset hiilidioksidipäästöt ydinvoimaan kohden. Lisäksi aurinkokennojen valmistaminen kuluttaa paljon energiaa ja siinä käytetään haitallisia kemikaaleja...ja kun niitä kennoja tarvitaan tosiaan HELVETISTI niin siitä tulee ongelmia entisestäänkin.
Kelpaa minulle tuulivoima, kunhan
1) Siihen ei tuhlata järkyttävästi minunkin maksamiani veroeuroja (30% investointituki, n. 1 centin tuotantotuki per kWh)
2) Sitä ei rakenneta paljon, koska se pilaa rannikkomaiseman. Jos yksi mylly tuottaa 1MW ja vie tilaa noin 500m kaistaleen (en revi näitä lukuja päästäni, en nyt jaksa kaivaa lähteitä), tarkoittaa se, että 1500MW eli yhden ydinvoimalan verran tuotettaessa pitää käyttää 750km rantaviivaa! Mutta kun sekään ei riitä koska hyötysuhde on surkea, noin 20-25%. Tämä tarkoittaan, että jos halutaan tuottaa tosiaan ihan oikeasti sen yhden ydinvoimalan verran energiaa tuulivoimalla, pitää rakentaa sitä 750x5= 3750km rantaviivaa täyteen!!!!!!!! Ydinvoimalla hyötysuhde on päälle 90%.
Jos Suomella on rantaviivaa jotakin päälle 1000km, tarkoittaa se, että KOKO Suomen rannikko pitäisi peittää puolentoista kilometrin paksuiseen tuulivoimaloiden ryppääseen!!! TÄYSIN MIELIPUOLISTA!
Puhumattakaan miten paljon tuollaisen määrän tuulivoimaloita valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Huh! Tai miten rasittaa paikallista luontoa rakentamisineen jne. jne.
hyötysuhteeksi 30-40% (laskettu uraanin energiamäärästä).
tuulivoimalan saasteista voidaan olla montaa mieltä. etenkin, jos vertailussa lähdetään liikkeelle raaka-aineen hankinnasta ja jätteiden siivoamisesta.
eikö sinuakin sitten lohduta se, että monet veronmaksajat maksavat vapaaehtoisesti enemmän energiasta, joka on tuotettu tuulesta? kun tämä tapa laajenee, sinäkin voit nukkua yösi rauhassa.
käyttökerroin on nykyajan tuulivoimaloilla jo yli 30 (vastaa käsitteenä hyötysuhdetta koko ajalta). voimaloiden tehot ovat myös kasvaneet.
porissa suoritetun tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvat eivät juuri valittaneet maiseman pilaantumisesta, sen sijaan naapurikuntalaiset, jotka eivät edes nähneet niitä, valittivat. eli olisko kateudella jotain tekemistä tämän kanssa? nykyaikaisiin tuulivoimaloihin verrattuna ydinvoima on jo surkean vanhanaikaista tekniikkaa.
" Aurinkovoimalla moninkertaiset hiilidioksidipäästöt ydinvoimaan kohden. Lisäksi aurinkokennojen valmistaminen kuluttaa paljon energiaa ja siinä käytetään haitallisia kemikaaleja...ja kun niitä kennoja tarvitaan tosiaan HELVETISTI niin siitä tulee ongelmia entisestäänkin."
on kyllä potaskaa. Kykenetkö nimeämään niitä haitallisia kemikaaaleja joita valmistuksessa käytetään ja mihin niitä tuossa prosessissa käytetään? Muilta osilttan lähinä makukysymys mikä on helvetisti, tai se mistä ne valtaisat hiilidioksiidi päästöt syntyvät?
> on kyllä potaskaa. Kykenetkö nimeämään niitä
> haitallisia kemikaaaleja joita valmistuksessa
> käytetään ja mihin niitä tuossa prosessissa
> käytetään? Muilta osilttan lähinä makukysymys
> mikä on helvetisti, tai se mistä ne valtaisat
> hiilidioksiidi päästöt syntyvät?
Lue se lähde jonka annoin. Hiilidioksipäästöjä syntyy niiden aurinkopaneelien ja muiden rakenteiden valmistamisesta, raaka-aineiden käsittelystä jne. jne. Turhaan intät lukuja vastaan. Hiilidioksidipäästöjen kannalta ydinvoima on monin verroin parempi kuin aurinkoenergia on.
Kaikki kemikaalit ovat haitallisia suurissa määrin. Aurinkopaneeleiden valmistuksessa käytetään paljon kemikaaleja kuten piin käsittelyssä yleensäkin.
http://ra.hut.fi/Tfy-56.138_02/138_pruju11.pdf
"13.6 Aurinkokennojen valmistus
* Tärkein materiaali on pii (Si), josta tehdään kiteisiä (c-Si) tai monikiteisiä (p-Si) piiaurinkokennoja
* pii on yksi maaperän yleisempiä alkuaineita ja se esiintyy yleesä SiO2 muodossa (sannassa tai kvartsissa)
* Si saadaan pelkistämällä piidioksidia:
SiO2 2C=Si 2CO n 1900 C:ssa, tämä prosessi on hyvin energiaintensiivinen eli n 14 kWh/kg Si
* epäpuhtaudet poistetaan SiHCl3 käsittelyllä (triklorosilaani)
* puhtaasta piistä valmistetaan yksikiteinen piikiekko Czochralski-prosessissa, monikiteinen pii voidaan valmistaa valamalla
* syntynyt piitanko leikataan piikiekoiksi erikoissahalla. Kiekkojen paksuus on 100-300
µm, yhden kiekon pinta-ala on vähintään 100 mm x 100 mm
* Piin ja piikiekkojen prosessointi ja sen vaiheet aurinkokennon valmistamisessa
* piikiekon valmistuksen jälkeen, kiekot puhdistetaan (pinta- etsaus), doopataan (perusmateriaali on valmiiksi p-tyyppiseksi seostettua, jolloin lisätään n-tyyppinen puoli
fosforilla), pinnalle tehdään antiheijastuskalvo, varausten talteenottamiseksi lisätään johdinverkosto ja lopuksi kapseloidaan kennot moduliksi"
> Jostain luin ydinvoiman hyötysuhteeksi 30-40%
> (laskettu uraanin energiamäärästä).
Minä puhuin siitä miten monta prosenttia ajasta se systeemi tuottaa sähköä. Ydinvoimala tuottaa hetkellä X laskennallisesti n. 95% maksimitehostaan, tuulivoima 20-25%.
> eikö sinuakin sitten lohduta se, että monet
> veronmaksajat maksavat vapaaehtoisesti enemmän
> energiasta, joka on tuotettu tuulesta? kun tämä
> tapa laajenee, sinäkin voit nukkua yösi
> rauhassa.
Vasta sitten kun kaikki veronmaksajien tuet lakkautetaan.
> käyttökerroin on nykyajan tuulivoimaloilla jo
> yli 30 (vastaa käsitteenä hyötysuhdetta koko
> ajalta). voimaloiden tehot ovat myös kasvaneet.
Seliseli. Tee sitten uudet laskelmat. Onko niin ettei tarvitakaan kuin kilometrin levyinen kaistale koko Suomen rannikolle jotta YHDEN ydinvoimalan verran saadaan tuotettua? Saman tekevää...etkö näe lainkaan mittasuhteita?
> porissa suoritetun tutkimuksen mukaan
> tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvat eivät
> juuri valittaneet maiseman pilaantumisesta, sen
> sijaan naapurikuntalaiset, jotka eivät edes
> nähneet niitä, valittivat. eli olisko
> kateudella jotain tekemistä tämän kanssa?
HAH! Miten sinä voit olla noin välinpitämätön maisemallisista arvoista että voit kannattaa Suomen rannikoiden täyttämistä tuulivoimalla? Hyi helvetti! Ei ainakaan niille rannoille joita minä haluan katsella.
> nykyaikaisiin tuulivoimaloihin verrattuna
> ydinvoima on jo surkean vanhanaikaista
> tekniikkaa.
Millä perusteella kiitos? Millä perusteella HTR, PBMR, FNR tai ihan vaikka BWR90+ on vanhanaikaista tekniikkaa? Tai EPR? Kerro nyt, haluan tosiaan tietää mitä vanhanaikaista niissä on? Tuulen voimaa ihmiset ovat käyttäneet vuosisatoja, ellei tuhansia. Ydinvoima on keksitty vasta muutaman kymmenen vuoden aikana.
Ja mitä merkitystä vanhanaikaisuudella oikeastaan on? Jos on hyvä systeemi joka toimii paremmin kuin mikään uusi niin silloin siitä vanhasta pitää pitää kiinni. Vai vaihtaisitko sinä vanhat, hyvät kenkäsi UUSIIN, jotka maksavat pirusti, eivät sovi jalkaasi, ovat rumia kuin mitkä ja hyvässä lykyssä aiheuttavat terveyshaittoja sinulle? Minä en ainakaan.
Taisin pyytää että et kommentoisi joka asiaa, varsinkaan asioita, joista sinulla ei näytä olevan mitään hajua.
Teknillisen korkeakoulun lähde, johon viittasit, on tod. näk. täyttä asiaa, mutta sen käyttäminen perusteluna tähän kyseiseen keskusteluun on juuri sitä sontaa mitä jauhat päivästä toiseen: aurinko energia on ympäristölle haitallista ja kennojen valmistuksessa kuluu niin ja niin paljon energiaa ja siten tuotetaan hiilidioksidia :) totta joka sana, mutta eikös sen ydinvoimalan valmistuksessa ja uraanimalmin käsittelyssä käytetä myös hitosti energiaa ja tuoteta myös hitosti hiilidioksidia?
Ainahan voi vedota siihen että kun ydinvoimala on valmis, sähkö on "vihreää", mutta sekin on vain puoliototuutta! Perustelun em. lauseeseen ymmärtää jokainen oikeasti asioita ajatteleva ihminen; edelleenkin ydinvoimala tuottaa epätoivottua ydinjätettä ja edelleenkin voimala on riippuvainen rikastetusta uraanista, jonka rikastuttamiseen kuluu (yllätys yllätys) energiaa ja prosessi tuotta säteilevää jätettä. Oli sitten mitä mieltä tahansa ydinvoiman lisärakentamisesta, em. asioita ei mielipiteet muuta.
Se miksi pyysin sinua Markus pitämään suusi kiinni asioista mistä et mitään tiedä voit lukea omista vastauksistasi. Ensinäkin, tällaisissa ns. moderneissa aurinkokennoissa ei suikaan käytetä piitä, vaan tarvittavat valokemialliset reaktiot tapahtuvat vesiliuoksessa. Asia olisi sinulle kyllä selvinnyt mikäli olisit lukentut aikaisemmat vastaukseni aikaisemmasta keskustelustamme. Toiseksi, eri materiaaleja kennojen valmistamiseksi on tutkimuksen alla pilvin pimein sisältäen erilaisia muoveja (joka saatta olla pienoinen yllätys) ja erilaisia orgaanisia yhdisteitä joilla pyritään jäljittelemään luonnon fotosynteesiä. Mikään ei tosin poissulje vaikkapa piistä tehtyjen aurinkokennojan käyttöä energianlähteenä, mutta mikäli tällaista menetelmää, jossa aurinkoenergin avulla tuotetaan vetyä ja siten varastoidaan aurinkoenergiaa, kutsutaan ympäristölle haitallisemmaksi kuin esim. ydinvoimaa, en voi muuta kuin epäillä väittäjän täysjärkisyytä.
Veden hajoittaminen vedeksi ja hapeksi auringon avulla tarjoaa mielestäni jopa kutkuttavan potentiaalisia mahdollisuuksia. Miettikääpä esim. aurinkoenergiaan liittyvää yleistä ongelmaa: siellä missä aurinkoenergialle olisi eniten kysyntää ja tarvetta, siellä paistaa vähiten aurinko, ja siellä missä arska mollottaaa taivaalta päivät pitkät, kysyntää on vähiten. Mutta jos aurinkoenergia varastoitaisiin vetynä, päästään maantieteellisistä ongelmista eroon. Esim. saharan maat voisivat tuotta kaiken Euroopassa tarvittavan vedyn melko yksinkertaisesti ja energia olisi 100%:n luontoystävällistä. Muistaakseni luin tältä palstalta joskus aikaisemmin että tarvittaisiin Belgian kokoinen alue aurinkokennoja jotta saataisiin riittävästi energiaa Euroopan tarpeisiin. Belgian kokoinen alue on yksi kärpäsen paska Saharassa :)
Yksi asia mitä minä en pysty ymmärtämään on se, että miksi ihmeessä ydinvoima olisi paras vaihtoehto vedyn tuotantoon? Veden elektrolyysisshän kuluu sähköenergiaa, eli miksi ihmeessä tuotettaisiin ensin energiaa ydinvoimalalla ja sitten kulutettaisiin ydinsähkö vedyn tuottamiseen. Tässähän menee energiaa hukkaan! Missä se pointti on?
Hinta on huono vastaus, sillä mikäli taloudelliset tekijät ratkaisevat kaiken, ollaan niin pahasti yössä kuin vaan ikinä voi olla ja ympäristön suojelusta puhuminen samaan aikaan on vähintäänkin kornia!
Maaarkuus, maa kutsuu! Paasasit näin:
"Jos Suomella on rantaviivaa jotakin päälle 1000km, tarkoittaa se, että KOKO Suomen rannikko pitäisi peittää puolentoista kilometrin paksuiseen tuulivoimaloiden ryppääseen!!! TÄYSIN MIELIPUOLISTA!"
"Puhumattakaan miten paljon tuollaisen määrän tuulivoimaloita valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Huh! Tai miten rasittaa paikallista luontoa rakentamisineen jne. jne."
Et kai nyt niinku tosissasi luule että joku tollasta haluaisi tai olisi edes ehdottanut, että kaikki energia tuotettaisiin tuulivoimalla :)
(vastaa nyt tohon joku naseva vastaus jossa kerrot että ne oli vaan laskelmia tai jotain :))
Kyse on vaihtoehdoista! Maailma ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin sen näet!
tuohon Markuksen laskelmaan tulee, niin se muistaakseni oli vain 1500 MW ydinvoimalan vuodessa tuottaman sähkön korvaaminen tuulivoimalla. Kertoo ehkä lähinnä suuruusluokasta, ja se taas kertoo kaiketi materiaalien ja rakentamisen tarpeesta joka on aivan julmettu.
Kysymys kuuluu, minkälaisia ongelmajätteitä tulee KÄYTETYISTÄ aurinkokennoista?
1) Ko. kennot ovat käytänöllisesti katsoen kulumattomia.
2) Kennojen materiaalina on tänäpäivänä pii (S)
3) Piin seosaineet ovat seoksena piin sisällä ja siellä kaikissatapauksissa pysyvätkin ilman ihmisen vaikutusta.
4) Seosaineiden määrä on häviävän pieni.
5) Tina ja kupari eikä alumiinikaan muodosta ongelma jätettä edes mikäli ko. kenno romutettaisiin jostain himeelisestä syystä.
Siis mitä ihmeen jorinoita ongelmajätteistä käytettyjen kennojen suhteen?
> Taisin pyytää että et kommentoisi joka asiaa,
> varsinkaan asioita, joista sinulla ei näytä
> olevan mitään hajua.
Salli mun nauraa.
> Teknillisen korkeakoulun lähde, johon
> viittasit, on tod. näk. täyttä asiaa, mutta sen
> käyttäminen perusteluna tähän kyseiseen
> keskusteluun on juuri sitä sontaa mitä jauhat
> päivästä toiseen: aurinko energia on
> ympäristölle haitallista ja kennojen
> valmistuksessa kuluu niin ja niin paljon
> energiaa ja siten tuotetaan hiilidioksidia :)
Niin?
> totta joka sana, mutta eikös sen ydinvoimalan
> valmistuksessa ja uraanimalmin käsittelyssä
> käytetä myös hitosti energiaa ja tuoteta myös
> hitosti hiilidioksidia?
Se tutkimus käsitteli KOKONAISPÄÄSTÖJÄ eli siinä oli tosiaan laskettu mukaan KAIKKI asiaan vaikuttavat tekijät niin hyvin kuin varmasti suinkin mahdollista. Kyllä, uraanin louhinta jne. kuuluvat myös tuohon KOKONAISPÄÄSTÖIHIN.
> Ainahan voi vedota siihen että kun ydinvoimala
> on valmis, sähkö on "vihreää", mutta sekin on
> vain puoliototuutta!
Kerro nyt edes yksi asiaperuste miksi se ei ole vihreää sähköä?
> edelleenkin ydinvoimala tuottaa epätoivottua
> ydinjätettä
Joka säilötään pikkuriikkiselle läntille kallion sisään siten että siitä ei aiheudu haittaa kenellekään. Mikä haitta se muka on ja kenelle?
> ja edelleenkin voimala on riippuvainen
> rikastetusta uraanista, jonka rikastuttamiseen
> kuluu (yllätys yllätys) energiaa ja prosessi
> tuotta säteilevää jätettä.
Kyse oli KOKONAISPÄÄSTÖISTÄ ja siinä ydinvoima hakkaa aurinkoenergian ylivoimaisesti. Jopa tuulivoiman joissakin tilanteissa. Uraanin rikastuttaminen EI TUOTA säteilevää jätettä, koska se tavara on säteilevää jo entuudestaan. Rautalankamalli: Kaivetaan kallioperästä, suodatetaan paskat pois ja otetaan tärkein osa, dumbataan vähemmän tärkeät osat kaivoksen viereen. Ei säteilyn määrä lisäännyt, päinvastoin, säteilyn määrä noissa aluieilla itse asiassa VÄHENEE koska sitä säteilevää ainetta viedään sieltä pois! Kaivokset eivät muutenkaan aiheuta sen kummempia ongelmia tai haittoja kuin mitkään muutkaan kaivokset, uraanikaivokset ovat yleensä sitä paitsi jossain keskellä korpea joten...
Huvittavaa oli valtavirtaverkoston uutisointi jossa kerrottiin miten radioaktiivista vettä oli päässyt kaivokselta vuotamaan...vedessä oli uraania muistaakseni 0,1% ja alueen MAAPERÄSSÄ 2%!!! Eli siis...
> Oli sitten mitä mieltä tahansa ydinvoiman
> lisärakentamisesta, em. asioita ei mielipiteet
> muuta.
Ei vaan tosiasiat niitä muuttavat kuten nuo jotka sinulle taas kerroin.
> Ensinäkin, tällaisissa ns. moderneissa
> aurinkokennoissa ei suikaan käytetä piitä, vaan
> tarvittavat valokemialliset reaktiot tapahtuvat
> vesiliuoksessa. Asia olisi sinulle kyllä
> selvinnyt mikäli olisit lukentut aikaisemmat
> vastaukseni aikaisemmasta keskustelustamme.
JOSSAKIN vaihtoehdossa joka on jossakin kehitysasteella ja joka joskus ehkä tulee mahdollisesti tai sitten ei käyttöön. Pii on vain yksi komponentti muiden joukossa joita tarvitaan aurinkokennoihin ja nykyään yleisin aurinkokennoissa käytettävä raaka-aine.
> Toiseksi, eri materiaaleja kennojen
> valmistamiseksi on tutkimuksen alla pilvin
> pimein sisältäen erilaisia muoveja (joka saatta
> olla pienoinen yllätys)
Muovia luontoon? Onko tietääksesi muovien valmistus muuten ympäristöystävällistä? Tiedätkö, että tuokaan ei muuta sitä tosiasiaa, että niitä tarvitaan PIRUSTI. Ihan tolkuttomia määriä. Se tekee siitä ympäristön kannalta karmeata, ei se yhden kennon valmistus vaan se kun rakennetaan miljoona kennoa.
> mikäli tällaista menetelmää, jossa
> aurinkoenergin avulla tuotetaan vetyä ja siten
> varastoidaan aurinkoenergiaa, kutsutaan
> ympäristölle haitallisemmaksi kuin esim.
> ydinvoimaa, en voi muuta kuin epäillä väittäjän
> täysjärkisyytä.
Kerro jo viimein millä tavalla ydinvoima on ympäristölle haitallista? Tämän haluan ehdottomasti tietää.
> Veden hajoittaminen vedeksi ja hapeksi auringon
> avulla tarjoaa mielestäni jopa kutkuttavan
> potentiaalisia mahdollisuuksia.
Aivan. Naulan kantaan. Mahdollisuuksia. Energiaa tarvitaan lisää jo nyt. Mahdollisuudet eivät ehkä koskaan toteudu. Eivät ainakaan ilman huomattavia veronmaksajien tukia tuntuu olevan trendinä...
Ydinenergia ei tarjoa mahdollisuuksia ehkä tulevaisuudessa vaan se tarjoaa RATKAISUJA JO NYT JA TULEVAISUUDESSAKIN.
> Mutta jos aurinkoenergia varastoitaisiin
> vetynä, päästään maantieteellisistä ongelmista
> eroon. Esim. saharan maat voisivat tuotta
> kaiken Euroopassa tarvittavan vedyn melko
> yksinkertaisesti ja energia olisi 100%:n
> luontoystävällistä.
Joo mutta milläs kuljetat sen vedyn eurooppaan saakka?
> Muistaakseni luin tältä palstalta joskus
> aikaisemmin että tarvittaisiin Belgian kokoinen
> alue aurinkokennoja jotta saataisiin
> riittävästi energiaa Euroopan tarpeisiin.
> Belgian kokoinen alue on yksi kärpäsen paska
> Saharassa :)
Aijaa. Sano tuo ympäristönsuojelijoille, jotka pitävät haloota siitä kun kuulemma joka vuosi hakataan maailmassa sademetsiä Belgian suuruinen alue. Kiva tietää että sinusta siis sademetsiä ei hakata lainkaan liikaa, sehän on yksi kärpäsenpaska vaan eikö?
Mutta laskes nyt huviksesi montako paneelia siihen tarvittaisiin, paljonko se maksaisi ja paljonko tarvittaisiin raaka-aineita ja mitkä olisivat koko roskan ympäristövaikutukset. Esim. juuri tuo hiilidioksivaikutushan on moninkertainen verrattuna siihen että tuotetttaisiin sama energiamäärä ydinvoimalla.
> Yksi asia mitä minä en pysty ymmärtämään on se,
> että miksi ihmeessä ydinvoima olisi paras
> vaihtoehto vedyn tuotantoon? Veden
> elektrolyysisshän kuluu sähköenergiaa, eli
> miksi ihmeessä tuotettaisiin ensin energiaa
> ydinvoimalalla ja sitten kulutettaisiin
> ydinsähkö vedyn tuottamiseen. Tässähän menee
> energiaa hukkaan! Missä se pointti on?
Energian häviöt ovat todella pieniä. Pointti on, että vaikka ydinvoimalan energiasta 2/3 kuluukin meriveden lämmittämiseen mukavan lämpöiseksi, se on SILTI taloudellisesti ja ekologisesti hyvä ratkaisu, erittäin hyvä itse asiassa. Sama pätee tuohon vetyjuttuunkin. Vaikka häviöitä tulee pakostakin, on se silti moninkertaisesti edullisempaa ja ympäristöystävällisempää tuottaa vetyä ydinsähköllä kuin aurinkoenergialla.
> Hinta on huono vastaus, sillä mikäli
> taloudelliset tekijät ratkaisevat kaiken,
> ollaan niin pahasti yössä kuin vaan ikinä voi
> olla ja ympäristön suojelusta puhuminen samaan
> aikaan on vähintäänkin kornia!
Mikäli taloudelliset tekijät eivät ratkaise tai ainakaan oteta niitä huomioon, ollaan Neuvostoliitossa tai Pohjois-Koreassa.
> Kysymys kuuluu, minkälaisia ongelmajätteitä
> tulee KÄYTETYISTÄ aurinkokennoista?
Minusta kysymys kuuluu:"Mitkä ovat aurinkoenergian hyödyntämisen ympäristövaikutukset kokonaisuudessa suhteessa ydinvoimaan?" Kokonaisuushan ratkaisee aina, ei mikään yksittäinen osatekijä.
> 1) Ko. kennot ovat käytänöllisesti katsoen
> kulumattomia.
Aijaa, minäkun muistin että käyttöikä on jotain 10-20vuotta.
> 2) Kennojen materiaalina on tänäpäivänä pii (S)
Ja kasapäin muuta materiaalia ja kemikaaleja myös.
> 3) Piin seosaineet ovat seoksena piin sisällä
> ja siellä kaikissatapauksissa pysyvätkin ilman
> ihmisen vaikutusta.
Uraanin hajoamistuotteet ovat polttoainenipuissa, kuparikapseleissa, bentoniittisavessa ja 500m peruskallion sisällä ja siellä kaikissatapauksissa pysyvätkin ilman ihmisen vaikutusta.
> 4) Seosaineiden määrä on häviävän pieni.
Mutta kun paneelien lukumäärä suurten energiamäärien tuottamiseen on MIELETÖN.
> 5) Tina ja kupari eikä alumiinikaan muodosta
> ongelma jätettä edes mikäli ko. kenno
> romutettaisiin jostain himeelisestä syystä.
Jonkun mielestä uraaninlouhintakin on ympäristörikos vaikka se ei ole haitallisempaa kuin muukaan kaivostoiminta. Tästä voidaan siis samalla logiikalla johtaa, että tinan ja kuparinkin louhinta on ympäristörikos eikä aurinkopaneeleita saisi siis valmistaa. ;)
> Siis mitä ihmeen jorinoita ongelmajätteistä
> käytettyjen kennojen suhteen?
Ks. kysymykseni alussa...
> Et kai nyt niinku tosissasi luule että joku
> tollasta haluaisi tai olisi edes ehdottanut,
> että kaikki energia tuotettaisiin tuulivoimalla
> Kyse on vaihtoehdoista! Maailma ei ole ihan
> niin mustavalkoinen kuin sen näet!
Kyse oli YHDEN ydinvoimalan korvaamisesta tuulivoimalla jota mm. eräät hörhöt ovat ehdottaneet vakavissaan. Lisää energiaa tarvitaan pahuksesti.
Kyse oli mittasuhteista. Jos tuotetaan sitten vaikka vain se 500MW tuulivoimalla (1/3 uuden reaktorin tehosta), vie sekin tilaa 500*4,5*0,5= 1125km eli suurinpiirtein koko Suomen rantaviivan. Ymmärrätkö mittasuhteita? Jos viiden reaktori olisi korvattu 500MW puuvoimalla, 500MW säästöillä ja 500MW tuulivoimalla, olisi siitä seurannut jo yksistään tuulivoiman suhteen täysi ekokatastrofi.
Joo, onhan se tuulivoima vaihtoehto jonnekin syrjäiselle saarelle pienelle kylälle jossa tuulee aina eikä kannata vetää virtajohtoja mantereelta käsin. Suuren energiamäärän tuotantoon siitä ei ole eikä todennäköisesti koskaan tulekaan olemaan.
energiamäärä riittäisi kaikkeen maapallolla kulutettuun energiaan.
ehkäpä loppupäivästä ripaus riittäisi mahdollisesti tarvittavien jätteiden tilapäisten säilytyspaikkojen rakentamiseen siihen asti, että niiden kierrätys on lailla säädetty pakolliseksi. Ilman pakkoahan se ei onnistu taloudellisin etunäkökohdin toimivassa yhteiskunnassa.
> 2 tunnin auringonpaisteen energiamäärä riittäisi
> kaikkeen maapallolla kulutettuun energiaan.
Joo ja arvaas montako sekuntia geotermistä lämpöä riittäisi? EI MITÄÄN MERKITYSTÄ. Sillä on, miten saat sen hyödynnettyä ja mitä se maksaa ja mitä siitä seuraa. Realiteetien tajusi ei ole kovin hääppöinen...
Ovat näköjään puuta ja heinää ainakin tähän kysymykseen mikä koskee Käytettyjä kennoja ja niiden materiaaleja. Lisäksi mitä tulee niiden käyttöikään olet pahasti metsässä. Mitähän ihmeen kemikaaleja siellä kennossa mielestäsi mahtaakaan sijaita? Taitavatten olla mielikuvitus kemikaaleja joista sattaa siis tulla ongelmajätettä lähinä tuonne pääkopan sisälle. Ovat muuten laitteina ihan käyttökelpoisiksi havaittuja, eihän niitä muuten käytettäisiinkään avaruustekniikassa niinkään laajalti kuin mitä nittä käytetään.
en tosiaan ymmärrä, miksi taloudelliset etunäkökohdat (mainitsemasi 'realiteetit') asetetaan kaiken muun edelle. toisin sanoen: en ymmärrä, miksi ahneudelle on annettu ylivalta terveeseen järkeen verrattuna.
ei muuta.
5.9. TV2:n Ympäristöuutisissa 3.9. kerrottiin, että ABB on kehittänyt uuden tuuligeneraattoriratkaisun, joka lisää tehoa 20 prosenttia ja tiputtaa huoltokulut puoleen entisestä. Laskelmien mukaan näitä tuuligeneraattoreita tarvitaan enää vain 300 kpl korvaamaan yksi ydinvoimala. Generaattorit tuottavat suurijännitteistä tasavirtaa, joten ne voidaan sijoittaa merelle, jolloin ne eivät häiritse maiseman pilaantumisesta valittavia. Samana päivänä MTV3:n uutisissa kerrottiin, että Itävalta vastustaa tsekkien ydinvoimalaa, jota he rakentavat lähelle rajaa.
http://tjt2.tripod.com/yvteevee.html
Vuosiluku on luultavasti 2001.
Ydinvoimalan hyötysuhde on 30-40%.
Ydinvoimalan käyttökerroin on 90%.
Tuulivoimalan hyötysuhde on 85% (uusien yli 90%).
Tuulivoimalan käyttökerroin suomessa n. 30%.
Jokainen peruskoulun käynyt on nauttinut veronmaksajien rahoista. On pelkästään hyvä, että suuri joukko ihmisiä ymmärtää, että valtion tuki ei riitä, ja ovat sen vuoksi valmiit maksamaan hiukan enemmän. rahallisen hyödyn tästä korjaa aikanaan jokin yritys.
Fortum on myös veronmaksajien rahoilla käynnistetty yritys.
Kaikki rakentaminen rasittaa luontoa ja kuluttaa luonnon varoja.
siksi, että hinta korreloi tarvittavaan työmäärään (enkä nyt puhu vain vain ihmisen työstä, vaan myös asian tekemiseen tarvittavasta energiasta)?
Reilusti yksinkertaen: Kannattaako laittaa kahden ihmisen työpanos jotta pystytään kierrättämään yhden ihmisen alkuperäistä työpanosta?
erikoisesti sähköenergiaa, käytetään juuri vähentämään ihmistyövoimaa. siksi kaikki puheet jonkin voimalan työllistävästä vaikutuksesta ovat naurettavia.
kysymyksesi sisälsi vahvan taloudellisen näkökannan. juuri sen järkevyyttä epäilen.
ku toi hyötysuhe saahaan nostettuu 120% nii sit määkii ruppeen kannatta niit.
sinusta ei tule tuulivoiman kannattajaa.
onko sulla sama periaate kaikkiin energian tuotantotapoihin?
kyllä sinullekin todeta HPKV niinkuin totesit Markukselle :)
"Ydinvoimalan hyötysuhde on 30-40%.
Ydinvoimalan käyttökerroin on 90%.
Tuulivoimalan hyötysuhde on 85% (uusien yli 90%).
Tuulivoimalan käyttökerroin suomessa n. 30%."
Ja miten nuo liittyvät mihinkään?
Jos kerran aloitetaan hyödyttömät laskut, niin jospa sitten vertailtaisiin myös energiatiheyttä, josta nuo voimalat ottavat energiansa? Uraania on Olkiluodossa sydämessä kerralla noin 90 tonnia, josta vuosittain vaihdetaan noin neljäsosa eli reilut 20 tonnia. Tuolla 22,5 tonnilla tuotetaan energiaa aika tarkkaan 7 TWh eli 7 miljardia kWh. Eli siis yhdellä kilolla polttoainetta tuotetaan energiaa 7 000 000 000 / 22 500 = 311 000 kWh. Kuinka suuri ilmamassa tarvitaan 311 000 kilowattitunnin energian valjastamiseen tuulesta?
Sanon suoraan ettei minulla ole hajuakaan, mutta kiinnostaisi. Se meinaan on aikamoinen määrä. Mikä tarkoittaisi sitä, että se onkin tuulivoima joka on varsin tehotonta. :)
"Kaikki rakentaminen rasittaa luontoa ja kuluttaa luonnon varoja."
Kyllä. Nimenomaan. Juuri sehän tässä onkin ns. pointtina, ja sen olisin voinut kirjoittaa myös ennen tuota hyödytöntä laskuani. Kuinka paljon suurempi rakennusala tai -tilavuus tarvittaisiin tuon energiamäärän tuottamiseen tuulivoimaloissa? Paljon suurempi kuin ydinvoimaloissa. Eli siis rakentamalla tuulivoimaloita rasitetaan luontoa ja kulutetaan luonnonvaroja enemmän kuin ydinvoimaa rakentamalla.
Uskoakseni tämä oli Markuksen pointti.
Ja vaikkei olisi ollutkaan, niin se on ainakin minun pointtini tässä kohtaa.
toi nuapur tiputtelloo sitä enerkiijaa tonpulloo ainaki 110% on kulemma okkei testattu. jopa hiukka ylikii.
jonka olen jo sulle sanonut: esimerkki on vain osoitus, että on laskelmia ja laskelmia.
hyötysuhde- ym. arvot laitoin, koska ne poikkesivat Markuksen antamista. kumpi on oikeassa, se on eri asia.
Kun puhutaan siitä, mikä energiamuoto kuluttaa ja rasittaa luontoa, tulee ehdottomasti huomioida myös onnettomuuksien mahdollisuus. tässä suhteessa tuuli- ja aurinkovoima ovat ylivoimaisia ydinenergiaan verrattuna.
kyse ei ollut "raha"-mielessä taloudellisuudesta, vaan "toiminta"-mielessä, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Taloudellisuus kulkee joskus käsi kädessä ympäristöystävällisyyden kanssa. Molemmille on pahasta, että raaka-aineita hukataan tai että tehdään turhaa työtä.
Ajatus alkuaan lähti siitä, kun aloin miettimään pesukoneemme kyljessä olevaa energiatehokkuus-tarraa. Koneemme on C-luokkaa. A-luokan kone olisi ollut lähes kaksi kertaa niin kallis (no sanotaan puolitoistakertainen hinta, niin ollaan lähempänä totuutta). Mietin, mistä hintaero voi johtua.
Ihmistyöstä? Tuskin, samat osat niissä suurinpiirtein on.
Osien laadusta? Kenties. Varmaankin osat paremmassa koneessa ovat laadukkampia.
No miksi ne ovat laadukkaampia? Ehkä koska ne on tehty paremmin; vaikkapa sähkömoottorin kuparikäämit ovatkin ehkä puhtaampaa kuparia tjsp.
No miksi puhtaamman kupariosan valmistus on kalliimpaa? Mm. siitä syystä, että sen valmistus kuluttaa enemmän energiaa kun puhdistusastetta nostetaan.
Summa summarum: Jotta kotioloissa voidaan säästää energiaa, sitä on todennäköisesti kulutettu enemmän valmistusvaiheessa. Jotta voisi kokonaisenergiatalouden kannalta laskea, olisiko A- vai C-luokan kone parempi, olisi tiedettävä kuinka paljon niiden koko elinkaaren aikana tarvitaan energiaa (valmistus käyttö). Valmistusosaa ei tiedetä, joten tuo on mahdoton yhtälö ratkaistavaksi.
Mutta todennäköisesti joillakin käyttöajoilla C-luokan kone on kokonaisenergiataloudellisesti parempi, koska sen itsensä tekemiseen ei ole käytetty niin paljon energiaa kuin A-luokan koneen.
Asia on periaatteessa sama kuin kierrätyksessä. Kuinka paljon kannattaa kuljettaa kierrätettäviä raaka-aineita dieselrekalla ympäriinsä? Kuinka paljon kannattaa uhrata energiaa ja raaka-aineita säästämisen nimissä, kun kierrätysraaka-aineita uudelleenjalostetaan?
olen taas hieman eri mieltä.
"Kun puhutaan siitä, mikä energiamuoto kuluttaa ja rasittaa luontoa, tulee ehdottomasti huomioida myös onnettomuuksien mahdollisuus. tässä suhteessa tuuli- ja aurinkovoima ovat ylivoimaisia ydinenergiaan verrattuna."
Tuskin, jos otetaan huomioon ydinenergian onnettomuuksien mahdollisuus oletettavilla todennäköisyyksillä. Eli jos vaurio olisi ydinonnettomuudessa 200, ja todennäköisyys tapahtumalle 15%, niin vaurioksi tuossa vertailussasi otettaisiin 15% 200:sta eli 30.
Jos vertailussa tehtäisiin noin, niin länsimainen ydinvoima (varsinkin siis suomalainen) olisi edelleenkin kaikkein ympäristöystävällisin. Näin väitän.
Tuulimyllyjen rakentamiseen menisi meinaan niin hirveä määrä betonia, rautaa, muovia ja muita raaka-aineita että huhhuijaa... vaikka tuulimyllyjen käyttötehokkuus ja elinikä vielä tuplaantuisivatkin.
Puhuin jotain aivan muuta kuin mihin Markuksen vastaus vastasi, joten jätän paassaukset omaan arvoonsa mutta vastaan muutamaan :)
Aloitetaan muoveista noin yleisesti. Se että muoveilla on materiaaliryhmänä ehkä hyvinkin negatiivinen ja ympäristölle haitallinen kuva tuossa pahassa ja puolueellisessa mediassa, joka Markuksen mielestä jakaa vääräoppista propagandaa ydinvoiman haitallisuudesta, johtuu lähinnä siitä, että juttuja kirjoittavat lehtimiehet eivät tn. tiedä muoveista niinkään paljon faktaa, vaan kirjottavat tunneperäisiä mielipiteitä asiasta. Puolitotuutena tosin allekirjoitan väitteet monin osin! Öljy on muovien tärkein raaka-aine, mutta vuosittain maailmassa käytetystä öljystä vain muutama prosennti prosessoidaan erilaisiksi muoveiksi! Sekin että muoveja sanotaan ympäristölle vaarallisiksi/ haitallisiksi materiaaleiksi on joksenkin harhaanjohtavaa. Useat valtamuovit kuten polyeteeni (PE) ja polypropeeni (PP), ovat ympäristössä taysin inerttejä. On olemassa myös laaja kirjo luonnossa ja jopa elävässä kudoksessa hajoavia muoveja, joiden käyttösovellusten rajat eivät tule vastaan ihan lähitulevaisuudessa. Hyvinä esimerkkeinä edellisestä ovat esim. kompostoitavat jätepussit/pakausmateriaalit ja kirurgiset implantit. Sana muovi ymmärretään yleisesti samana kuin sana polymeeri. Hyviä esimerkkejä luonnon polymeereistä ovat esim. kollageeni, ligniini, selluloosa, sokerit, jne...
Mitenkäs sitten polymeerejä (sisältäen synteettiset ja luonnon sellaiset) voitaisiin käyttää aurinkoenergian talteenotossa? Kyse on valokemiallisista prosesseista. Se miten esimerkiksi näköaisti silmässä muodostuu, on seurausta molekyylin asennon muutoksesta. Yksinkertaistettuna pitkä molekyyli imee valon energiaa ja muuttaa muotoaan (varastoi energiaa) ja luovuttaa sen. Fotosynteesi eli yhteyttäminen on toinen hyvä esimerkki lunnossa tapahtuvista valokemiallisista prosesseista.
Piistä vielä sen verran, että pii oksidi on meille kaikille tuttu yhdiste ja se on esim. ikkunalasien pääkomponentti! Puhtaan piin valmistukseen kuluu paljon energiaa, totta viserrät jälleen, mutta kuinka ollakaan puhdasta piitä on myös ehdotettu maailman enegriaongelman pelastajaksi sillä puhtaasta piistä saadaan myös ulos paljon energiaa! Kys. aiheesta oli juttu esim. tieteen kuvalehdessä parisen vuotta sitten!
Jos kustannustehokkus on tärkein energiaratkaisussa vaikuttava parametri, ei kai voi olettaakaan luonnon energian lähteitä haluttaisiin hyödyntää. Edellistä ajattelumallia käyttäen ymmärrän hyvin miksi jengi jaksaa paasata ydinvoiman puolesta, mutta edelleenkään en ymmärrä miksi samalla pitää pistää pää pensaaseen.
tehdä vertailuja onnettomuuden vaikutuksista tuuli- ja ydinvoimalan välillä. se on ymmärrettävää, sillä tuulivoimalan pahin mahdollinen katastrofi olisi hyvin paikallinen, ehkä vain kasa mainitsemaasi romua, ei muuta.
jos kysymyksessä on luonnon aiheuttama tuho tuulivoimalalle, voi kyllä ihmishenkiäkin mennä, niinkuin nykyäänkin menee esim. hirmumysrskyissä, vaikka sekin mahdollisuus on - juuri olosuhteista johtuen - äärimmäisen epätodennäköinen.
ihmisen aiheuttama tuho tuulivoimalalle olisi vaatimaton - myös ympäristövaikutuksiltaan.
tässä yhteydessä on kerrottava, etten tosiasiassa tiedä, mitä kaikkia aineita, esim. kemikaaleja, tuulivoimaloissa on.
Ilman sitä ei kai olisi kovinkaan monimuotoista elämää, jos ollenkaan.
Tulivuoren purkauksten voidaan ajatella tuottavan jätteitä. Mutta luonto hyödyntää ne.
Sen sijaan saaste - nokipilvi - on elämälle tuhoisa. luonto hyödyntää tämänkin: toisen kuolema on toisen leipä.
Tulivuoren purkauksessa lisääntyy ilmaston rikki-dioksidi- ja muu kaasupitoisuus. mikä vaikutus niillä on muuhun luontoon?
Energian määräksi voidaan arvioida: mitä? ainakin luonnolle rajaton.
> Tulivuoren purkauksessa lisääntyy ilmaston
> rikki- dioksidi- ja muu kaasupitoisuus. mikä
> vaikutus niillä on muuhun luontoon?
Mahdollinen kasvihuoneilmiön voimistuminen. Happosateet jotka voivat tuhota kasvillisuutta.
> Energian määräksi voidaan arvioida: mitä?
> ainakin luonnolle rajaton.
Taas tyrkytät ikiliikkujan ideaa.
että tämä energialähde lakkaa olemasta, kai se luontokin lakkaa olemasta. siis: luonnolle rajaton.
mikä vaikutus luonnolle on kasvihuoneilmiöstä? lämpeneminen? jos vertaa nimeen, tulee paljon kasveja. nehän tuottavat hapesta hiilidioksidia. miten ketju jatkuu?
kasvit tuottavat tietysti hiilidioksidta happea
tämä energia syntyy auringon, maalämmön ja veden yhteisvaikutuksesta.
Luonto hyödyntää sitä kuin vettäkin plus esim. hämähäkki seitin valmistamisessa. millainen maailma olis ilman tuulta? jos pilviä silloin olisi, ne olisivat aina samassa paikassa. no, teoreettinen kysymys, koska tuuli on luonnonlakien seuraus.
Jätteitä ei mielestäni synny.
Mikähän mahtaisi olla koko maapallon tuulienergian määrä?
> Mikähän mahtaisi olla koko maapallon
> tuulienergian määrä?
Paljon. Pahuksen paljon. Toisaalta, jos se kaikki hyödynnettäisiin, mitkä olisivat sen vaikutukset säähän? Aika katastrofaaliset.
Olennainen kysymys energiantuotannon kannalta on kuitenkin: Paljonko pystytään järkevästi hyödyntämään? Onhan supernovassakin aika tavalla energiaa mutta se on samantekevää energiatalouden kannalta kunnes se voidaan jotenkin ehkä hyödyntää kustannustehokkaasti.
on myös salamat. ja niissä on kuulemma vähän hitosti sitä.
muistaakseni tuulivoimaloiden hyötysuhde (käytettävissä oleva tuulen energia/tuotettu energia) oli, ainakin mielestäni, yllättävän hyvä! olisko ollu 80-85%. vtt:n sivuilta muistan tuollaisia tilastoja. tarkistan ja korjaan jos muistin väärin.
suomessa oli vuonna 2001 85%.
termini voi olla väärä. vtt käytti nimitystä Tuotantoindeksi. se on selitetty taulukon jälkeen:
http://www.vtt.fi/ene/tuloksia/turbiini.htm
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa salamoista. suoraa tai helppoa vastausta salaman energiamäärästä en jaksanut etsiä, mutta jotain löysin, tarkempaa tietoa saa laittaa:
'Ukkospilveen kertyvät, kymmenien coulombien suuruiset varauskeskukset purkautuvat pääasiassa salamoina: pilvisalamat (joita on eniten) neutraloivat niitä keskenään; alempi negatiivinen keskus purkautuu myös maahan negatiivisina salamoina ja samalla varaa maata (ja positiivinen keskus pienemmässä määrin). Yläosan positiiviseen keskukseen jää ylijäämävarausta, joka johtuu ympäröivään ilmaan, vajaan ampeerin virralla ukkossolua kohti. Eksponentiaalisesti kasvavan johtavuuden ansiosta pääosa tästä vuotovirrasta ohjautuu ionosfääriin, jossa se tasoittuu yli maapallon ja varaa yläilmakehän noin 300 kV potentiaaliin maahan nähden. Tämä ionosfääripotentiaali ylläpitää ns. hyvän sään sähkövirtaa, jonka tiheys on luokkaa 2 pA/m2 (pikoampeeria neliömetrille). Ohmin lain mukaisesti tämä ja sähkönjohtavuus synnyttävät maanpinnan lähelle 100 V/m luokkaa olevan, alaspäin suuntautuvan sähkökentän. Ukkosia ("ukonilmoja") maapallolla on joka hetki 1000-2000, joten koko virtapiirissä kulkee noin 1000 ampeeria.
Miksi (hyvän sään) ilmasähkökenttä ei aiheuta seisovalle ihmiselle 200 voltin sähköiskua? Siksi, että ihminen on käytännössä maan potentiaalissa, siis maadoitettu; huonosti johtava ilma ei pysty häntä varaamaan. Ukkospilven alla, jossa kenttä on kymmeniä kV/m, tilanne on toinen - silloin uhka on kylläkin salamanisku. '
ja tshernobyliin liittyen:
'Huomattakoon, että käsitys "likaisuus lisää sähkönjohtavuutta" pätee pinnoille, esim. sähköeristeille, mutta ilmalle asia on päinvastoin: likainen (pölypitoinen) ilma johtaa huonommin. Tosin jos "lika" on radioaktiivista saastetta, lisääntynyt ionisaatio kasvattaa sähkönjohtavuutta. Näin kävi toukokuussa 1986, kun Tshernobyl-päästön jodipilvi saapui Etelä-Suomeen: sähkönjohtavuus kasvoi 10-kertaiseksi, mutta palautui alemmaksi muutamassa päivässä, koska radioaktiivisen jodin puoliintumisaika on 8 vrk. '
linkki: http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_12.html
samoilla sivuilla mielenkiintoinen pikkujuttu:
'Mikä on salaman lämpötila kun se iskee?
Korkein kuumuus esiintyy pääsalaman aikana sen edetessä äkillisesti salamakanavassa, jonka esisalama on "avannut". Pääsalaman huipussa lämpötila on ehkä 30 000 Kelvin-astetta (K), ja laskee 30 mikrosekunnin aikana 10 000 asteeseen. Salaman lämpötilan keskiarvona voidaan siis pitää 20 000 astetta.
Esisalaman syntyessä saattaa sen etenevässä kärjessä vallita vastaava lämpötila. Moni-iskuisen salaman pääsalamoiden välillä lämpötila laskee 100 millisekunnin aikana 4000 asteeseen tai sen alle. 4000 asteessa kanava johtaa vielä hyvin sähköä, 2000 asteessa se on muuttunut käytännössä eristeeksi.'
Ote:
'Tuulivoimaa rakennetaan maailmalla kiihtyvällä vauhdilla. Myös Suomessa tuulivoiman rakentaminen on ajankohtainen asia, sillä varsin mittaviakin hankkeita on kaavailtu rannikkoseuduille. Toisin kuin luullaan, talvella ja kovallakin pakkasella tuulee. Tekniikka mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen siten, että ne kestävät 30 asteen pakkasessa.'
Linkki:
http://www.yle.fi/ymparisto/
=> ASIAA/Tuulivoima myötätuulessa
Kuka luulee, ettei talvella tuule? Kumma väite. Nykyisin tuulee vähän liikaakin, ja 'väärillä' lämpötiloilla.
Lentokoneille siipiin kertyvä jää on ongelma. Luulisi tuulivoimalaakin haittaavan siipiin ja koko härveliinkin kertyvä räntä ja jää.
Nuo talviolosuhteet ovat uskoakseni melkoinen riesa laajamittaiselle tuulivoimalle. Siipien sähkölämmitys ei ole mikään yksinkertainen juttu. Tuulimyllyjen korjaustyökään kun ei talvella ole mitään helppoa.
Joo rakennetaan sitä tuulivoimaa kiihtyvällä vauhdilla veronmaksajien selkänahoista revityillä rahoilla. Sitä paitsi kiihtyvällä vauhdilla ja luvuilla pelaaminen on helppoa tuulivoiman kanssa. Voidaan helposti sanoa että kapasiteettia lisätään vuosittain 50%...kun jonakin vuonna oli 2 tuulimyllyä, seuraavana vuonna rakennetaan yksi lisää, seuraavana sitten rakennetaan taas yksi lisää, sitten seuraavana vuonna rakennetaan kaksi lisää, sitten seuraavana vuonna kolme lisää, seuraavana vuonna 4 lisää... Ja 5 vuoden aikajaksona on joka vuosi tuulivoiman kapasiteetti lisääntynyt huimat n. 50%. Vaikka myllyjä onkin lopulta vain hiukan päälle 10 kpl olemassa. Kun sitten vielä todetaan päälle, että tuulivoiman määrä on "räjähtänyt" 5 vuodessa, tuotanto on kasvanut oikein yli viisinkertaiseksi niin johan saadaan kivat otsikot.
Karut tosiasiat ovat silti karuja tosiasiota. Tuulivoiman rakentaminen perustuu ainoastaan siihen että se saa veronmaksajien tukia JA yritykset vielä itsekin tukevat sitä PR mielessä. Muuten sitä ei käytännössä juuri kukaan rakentaisi, korkeintaan jonnekin syrjäiselle saarelle ehkäpä.
että kun tämmöset systeemit on saatu pienellä valtion aloitustuella tuottavaksi, iso raha tulee ja kahmuaa sen itselleen edullisesti. sen jälkeen veronmaksajien markat ovat sillä isolla rahalla.
näin kävi muistaakseni ainakin jonkun nesteen kanssa. sehän oli ensin valtion yhtiö ja sai mielettömät summat veronmaksajien rahoja.
lentokoneen siipiä ei voi muotoilla ihan miten vaan jäätymisen vähentämiseksi.
jäätymiseen vaaditaan kosteutta. lentokoneen siivethän on polttoainetankkeja (muistikuva). se taitaa edesauttaa jäätymistä.
Ilmatieteen laitoksen sivuilta
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_6.html
saa varsin hyvän kuvan Suomen tuulioloista.
luonto kai kysyisi: mikä tämä tämmönen on?
kai tuosta jotain hyötyä luonnolle löytyy. kuka keksii?
vai voidaanko siitä puhua mitään silloin kun puhutaan luonnon energioista?
Onko se (raaka-aineena) pelkkää luonnon omaa jätettä, jolle se ei löydä mitään käyttöä?
> kai tuosta jotain hyötyä luonnolle löytyy.
Ihmiselle kyllä. Ja onhan noita Oklon ydinreaktoreita ollut luonnon tuotteina. Toimivat hyvin ja pitkään eivätkä jätteet päässeet mihinkään karkuun vaikka eivät olleetkaan kuparikapseleissa, bentoniittisavessa ja vakaassa kallioperässä.
> Onko se (raaka-aineena) pelkkää luonnon omaa
> jätettä, jolle se ei löydä mitään käyttöä?
Ei luonto löydä yhtään mitään koska luonto ei ajattele eikä tunne mitään.
eikä luonto tee niille mitään?
luonnon ajatuskyvystä voi saivarrella. lähtökohtaisesti pitäisi määritellä termi luonto.
luontoon ainakin kuuluu ajattelevia eläinlajeja, ihminen niiden joukossa. kasvienkin väitetään tuntevan kipua. se merkitsisi jonkinasteista tietoisuutta olemassaolosta.
syvemmällä tasolla ajatellen luonto ei tietenkään ajattele. sen mekanismin monimutkaisuutta voi kyllä mielestäni rinnastaa ihmisaivoihin.
Onhan Afrikassa muinoin ollut luonnon oma ydinreaktori. Se on pelannut silloin, kun uraanimalmin U-235-pitoisuus on ollut niin suuri, että tavallinen vesi on riittänyt hidastimeksi.
U-235 'katoaa' hiljalleen uraanista, joten voisi ajatella että nyt on korkea aika käyttää se hyödyksi. Luonnolla ei ole sille mitään käyttöä. Ei se tarvitse ionisoivaa säteilyä mihinkään. Muutoinhan uraani ei muista malmeista eroa. Painavaa se tosin on.
luonnosta, mitä se aiheuttaisi?
Suomessa ei olisi missään radonongelmaa, ainakaan joskus tulevaisuudessa kun se kaikki nykyinen radon on päässyt nousemaan kalliosta pois. Muuta vaikutusta on hankala keksiä.
Tai niin, jos maapallon ytimestä ja vaipastakin häviäisi kaikki uraani, niin kaiketi noiden ydinreaktioiden (=hajoamisten) loppuminen vaikuttaisi jotenkin maapallon sisäiseen lämpöön vuosituhansien kuluessa. Mutta niin kauan kuin puhutaan maankuoren uraanista, vaikutus olisi olematon. Sanoisin jopa pyöreä nolla.
Luonto ei tarvitse eikä käytä uraania mihinkään.
luonnossa on alkuaine, jota se ei tarvitse, eikä voi mitenkään hyödyntää. onko se ison paukun jäänteitä?
tai anna olla, asia on jo tullut selväksi.
kai se on oletusarvo, jos ei tajuu kirjottaa siihen mitään.
no kun kerran aloitin, jatketaan. sanoit, että radonsäteily loppuisi jos uraani loppuisi. valaise vähän tyhmää, millä perusteella :)
jos kerran on niin, että pieni säteily ei oo vaarallista, voisko se johtua maasta saatavasta säteilystä? tarkoitan sitä, että ihmisille ois kehittynyt miljoonien vuosien aikana vastustuskyky ja jonkinlainen tarvekin säteilyyn. silloinhan säteilyn loppuminen taas muuttaisi juttuja.
on yksi uraanin hajoamisketjun tuotteita. Ei uraania, ei hajoamistuotteita, mukaanlukien radon.
Simppeliä :)
Kyllähän ihmiskehossakin on radioaktiivista hiiltä. Sen puoliintumisaikaanhan perustuu muinaisjäännösten iän määritys.
Vaikea kuvitella, että säteilyn puute aiheuttaisi ongelmia ihmiselle. Tosin säteilyä tulee avaruudesta jokaiselle jatkuvasti, joten...eihän sitä koskaan tiedä!
tämän palstan aiheeseen?
Aion katsoa formulakisat SÄHKÖenergialla. Kiva katsoo mitä jännittävää uusiutumattomilla luonnonvaroilla taas saadaan aikaan! ja voi niitä telkkareitten lukumäärää, jotka silloin ovat päällä - vau!
Katso sinäkin ja pidä peukkuja pystyssä Kimin puolesta :)
En löytänyt erillistä energia-osastoa, luonnonsuojeluun tämä ei mielestäni kuulu ja kun täällä puhutaan jopa maasäteilystä niin katsoin tämän parhaaksi paikaksi - huonosta vasteesta huolimatta. pääsyyhän on tietysti selvittää ydinenergian/jätteiden suhdetta luontoon.
tottahan toki katson kaikki f1-lähetykset. kisaviikonloput ovat odotettuja ja varsinainen kisa odotusten huipentuma. kimin ja muidenkin suomalaisten osalta olen jo oppinut ottamaan asenteen 'ei se kuitenkaan maaliin pääse', joten tämänkertainenkaan tulos ei ollut yllätys. koko kisa (ja f1-studio) katsotaan tietysti, lajissa kun voi sattua ihan mitä tahansa.
ei maailman saasteongelmia ratkaista yhdellä yhden kilpailulajin, ei edes koko autourheilun poistamisella. vähän suurempia ratkaisuja pitää tehdä. tällä en väheksy yksittäisten ihmisten omia ratkaisuja.
jos hiukan pilkkua viilataan: kuulin jostain, että sähkö ei ole energiaa, vaan tapa siirtää energiaa. niin se taitaa ollakin, ymmärsin kyllä ihan hyvin mitä tarkoitit.
Ihmettelit, kun en ydinvoimalahenkilöistä kertoessani puhunut mitään vastuuntunnosta. Se on kuitenkin sellainen itsestäänselvyys nykyisessä työelämässä, että ei sitä voi yhdistää pelkästään ydinvoimaloihin. Joka puolella siihen törmää. Hommat on hoidettava hyvin joka firmassa, jos halutaan että menestytään. Muussa tapauksessa lyödään lappu luukulle ja porukka kilometritehtaalle.
Toki me etsimme hyviä henkilöitä joukkoomme, mutta niin tekevät muutkin!
minähän niitä kysymyksiä heittelin. se tuli vain mieleen sitten tärkeimpänä asiana, kun muuten ei niin hirveästi ydinvoimalan henkilökunnan - sanoisko nyt vaatimukset - hirveästi poikennut suurempien työnantajien vastaavista. luulenpa vastuuntunnon olevan teillä korostetummassa asemassa kuin muualla.
tekniikan etiikan tietopankista löysin aiheeseen sopivan jutun, joka on varmasti sulle tuttu; muidenkin kannattaa lukea:
http://www.tek.fi/etiikka/case/case14.htm