Suomen kuvalehti julkaisi Risto Rytin päiväkirjakatkelmia sotien ajalta. Rytin teksteistä välittyy kuva miehestä, joka on täysin muiden vietävissä ja talutettavissa!
Varmasti kiltti ja miellyttävä ihminen! Mutta ei laisinkaan se valtiomies, jonka sopimuksella Suomi pelastettiin! Ryti ehkä solmi sopimuksen, mutta joku hänet siihen ohjasi ja myöhemmin neuvoi, että nyt tästä diilistä luovutaan.
Itse nuorena ihmisenä olen jopa pettynyt siihen, että joku sukupolvi on väistämättä ollut tietoinen siitä, että näinhän se asia oli!
Viime vuosina Rytiä on nostettu marttyyriksi. Jos jätkä oli noin tyhmä, niin ehkä se uhraus oli sopiva hinta siitä että sota-aikana itse ja perhe varmaan saivat parempaa sapuskaa!
Varmasti kiltti ja miellyttävä ihminen! Mutta ei laisinkaan se valtiomies, jonka sopimuksella Suomi pelastettiin! Ryti ehkä solmi sopimuksen, mutta joku hänet siihen ohjasi ja myöhemmin neuvoi, että nyt tästä diilistä luovutaan.
Itse nuorena ihmisenä olen jopa pettynyt siihen, että joku sukupolvi on väistämättä ollut tietoinen siitä, että näinhän se asia oli!
Viime vuosina Rytiä on nostettu marttyyriksi. Jos jätkä oli noin tyhmä, niin ehkä se uhraus oli sopiva hinta siitä että sota-aikana itse ja perhe varmaan saivat parempaa sapuskaa!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Haiskahtaa väärennökseltä!
Demarit yrittävät laillistaa politiikkaansa tekemällä sodan aikaiset oikeistovoimat naurettaviksi. Eupä ole sattuma että kuvalehti esittelee Rydin lapsenomaisimmillaan!
Paavo Haavikkoa jäljitellen voi todeta, että olipa Risto Ryti ymmärtämätön, kun ei vuonna 1942 tiennyt, mitä jokainen koulupoikakin tiesi vuonna 1946.
Väinö Tannerin puoluetoverit Atos Wirtanen ja K.H. Wiik ennustivat jo 30-luvulla, että suursota tulee ja että Saksa häviää sen. Mikähän valtiojohdolla mätti, kun eivät ymmärtäneet sitä minkä tavlliset rivikansanedustajatkin näkivät jo vuosikausia aiemmin.
Mielestäni Ryti oli siinä oikeassa, että isänmaataan voi palvella vaikka vankilasta käsin.
Sopimuksen allekirjoittaminen ei varmaan ollut välttämätöntä, mutta tiesikö Ryti tämän.
Ryti johti maata suureen paineen alla, N-liitto oli aloittanut ratkaisutaistelut ja rintama oli jo kerran murtunut, aseiden kulun varmistaminen siinä tapauksessa ettei N-liitto suostu aselepoon millään ehdoilla on voinut johtaa kyseiseen päätökseen.
Mannerheim todennäköisesti halusi varmistaa kaikki mahdollisuudet ja skenaariot, eli pelasi varman päälle ja uhrasi Rytin kuten kuuluikin tehdä kun isänmaan kohtalo on kyseessä.
Molemmat tiesivät, että Ryti lähtee lusimaan vielä tuosta sopimuksesta ...
Mutta mistä tuli Rytin suuri fiksaatio ihmisten rodunjalostukseen muualta kuin natsi-Saksasta. Tosin valkoisesta johtoeliitistä oli perinteiset yhteydet Ruotsin natseihin (von Rosen &kumpp.). Mutta suuri energia rodunjalostuslaitoksen puolesta kyllä paljastaa jonkin pimeän puolen joka sitten manifestoitui Rytin suurella hetkellä, sodan ja Hitlerin nerouden julistavassa puheessa.
sitä tuputetaankin.
Ei Ryti harrastanut rodunjalostusta millään tavalla. Mitään natsiyhteyksiä Rytillä, tai muillakaan johtomiehillä, ei myöskään ollut, ei Ruotsiin, eikä muuallekaan. Hän oli Englantiin suuntautunut, kuten esimerkiksi Marskikin..
Hitleriä hän kiitteli yhden puheen sivulauseessa, joka on irroitettu yhteydestään. Siinä hän toteaa Hitlerin olevan ihan miellyttävä ihminen silloin, kun unohtaa roolinsa natsijohtajana.
"Mutta mistä tuli Rytin suuri fiksaatio ihmisten rodunjalostukseen muualta kuin natsi-Saksasta."
Ihmisten rodunjalostusta yritettiin myös Neuvostoliitossa. Ihmisiä ja apinoita risteytettiin, jotta saataisiin rotu, jota voitaisiin käyttää raskaaseen tai vaaralliseen työhön.
Lisää alla olevassa linkissä YLE:n sivulle
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/historiaa-neuvostoliiton-ihmiskokeet
aikanaan yleismaailmallinen harrastus 1800-luvun lopulta. Se oli kovassa kurssissa mm. Englannissa, Ranskassa ja USA:ssa.
Saksassa homma meni niin överiksi, että Himmlerin opit julistettiin jo ennen sotaa Englannissa täysin epätieteellisiksi. Sodan aikana pilkka tietysti lisääntyi.
Suomessa rotuopit eivät saaneet suurta kannatusta, joskin slaaveja tietysti sotapropagandassa pilkattiin. Siistimpää sekin oli kuin vastapuolen lähettämä.
Presidentti Risto Ryti totesi keväällä 1943 että väestön lisäämisen ohella tulisi kiinnittää huomiota myös sen laadun parantamiseen. Hän piti perusteltuna estää fyysisesti ja psyykkisesti alaarvoisten ihmisten lisääntyminen steriloimalla heidät. Hän esitti myös ”moraalisiin sairauksiin” kohdistuvaa asiantuntijatutkimusta, jolla selvitettäisiin esimerkiksi se, miksi rikollisuus usein on periytyvää laatua.
26.6.1941 :
"Suur-Saksan valtakunnan sotavoimat, nerokkaan johtajansa valtakunnankansleri Hitlerin komennossa käyvät rinnallamme menestyksellistä taistelua meille tuttuja NL:n sotavoimia vastaan. Sen lisäksi eräät muut kansat ovat aloittaneet sotatoimet NL:a vastaan, niin että nyt on muodostunut yhtenäinen rintama Jäämereltä Mustalle merelle saakka."
päiväkirjoista ei tuollaisia mielipiteitä löydy.
Sota-ajan muistelmat s 243: " Vaikutelmakseni Hitleristä jäi, ettyä mikäli hänellä ei ole kansallissosialistien johtajan ja profeetan maskia, jolloin hän paasaa ja pauhaa ja kkiihottaa itsensä ekstaasiin ja raivoon, hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoirttava, herkkä ihminen".
Ehkäpä 4.6. 42 vierailu ja ainoa tapaaminen olivat tuoneet Rytistäkin tunteet pintaan.
"Tieteellinen" rasismi oli todellakin yleiseurooppalainen ja -länsimainen ilmiö, ei mitenkään erityisesti Saksaa koskeva. Aitovenäläisellä ajattelulle biologinen rasismi ja rotupuhtauden käsite on aina ollut vieras. Venäjän idea on inklusiivinen, ei eksklusiivinen. Venäläiset ovat sekakansa, ja se juuri on Venäjän voima.
"Suomessa rotuopit eivät saaneet suurta kannatusta, joskin slaaveja tietysti sotapropagandassa pilkattiin."
Päinvastoin, rotuideologia oli suomalaisessa tiedeyhteisössä erittäin vahva:
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Vain sodan lopputulos esti sen, ettei natsilaista rotulainsäädäntöä ja rotuhygieniapolitiikkaa alettu järjestelmällisesti toteuttaa Suomessa. Ironista kyllä Ruotsissa vastaava politiikka jatkui vielä vuosikymmeniä sodan jälkeekin.
Himmlerin vieraillessa ei hänen kanssaan käsitelty mitään poliittisia tai sotilaallisia kysymyksiä.
Ryti totesi H:n olevan äärimmäisen jyrkkä antisemiitti. Mitään rotuasioita ei käsitelty.
Jos jotain rotupuhdistuksia olisi vakavasti käsitelty, niin kaipa ne olisi presidentillekin tuotu. Tiedeyhteisö on oma asinasa. Siellä käsitellään teorioita.
NL/Venäjällä taas rotuajattelu oli voimissaan. Vain isovenäläiset olivat ihmisiä, muut heikompia. Juutalalaisia vainottiin jo tsaarin aikana ja uudelleen 1950-luvulla.
Vähemmistökansallisuuksia joukkotuhottiin sadoin tuhansin.
Nykyisin siellä vainotaan aasialaisia ja muslimeja.
Niin ja vain sodan lopputulos esti että Neuvostoliitto ei tuonutkaan kommunismia ja Otto Ville Kuusista Suomeen.
" Vain sodan lopputulos esti sen, ettei natsilaista rotulainsäädäntöä ja rotuhygieniapolitiikkaa alettu järjestelmällisesti toteuttaa Suomessa. "
Suomalaiset myötäjuoksijat ja rotupuhdistajat haaveilivat paikasta suurissa pöydissä Suur-Saksan Berliinissä. Karu tosiasia on kuitenkin että suomalaiset, virolaiset ym. alempana rotuna oli Hitlerin Generalplan Ost:issa tarkoitus siirtää Aasian suuntaan omille juurilleen. Venäläisetkin olivat rotuluokittelussa indoeurooppalaisina läheisempiä arjalaselle herrarodulle.
Ota huomioon myös tämä presidentti Rytin puheen osa:
Todetuaan NL:n pyrkimyksen tuhota Suomen itsenäisyys, Ryti jatkoi: Tässä tarkoitiksessa Neuvostoliiton pää- ja ulkoasiainkomisaari hra Molotov Berliinin-neuvoteluissa marraskuun 12-13 päivinä 1940, siis vain 7 kuukautta Moskovan rauhan jälkeen, vaati Saksalta vapaita käsiä päättää tilinsä Suomen kanssa ja liktivoida tämä maa. Me olemme Saksan valtakunnankanslerille mitä syvimmässä kiitollisuudenvelassa siitä, että hän silloin päättävästi torjui nämä Neuvostoliiton vaatimukset." ( Presidentti Rytin radiopuhe 26.6.1940. Suomen sSinivalkoinen kirja II)
Toisin sanoen, Suomi oli tuossa tilanteessa riipuvainen Saksasta ( jota viitaus "kiitollisuudenvelkaan" tarkoittaa), jonka vuoksi ei ollut varaa lähteä nokitamaan Kolmannen valtakunnan Johtajaa.
Haluaisin vielä lisätä seuraavat presidentti Rytin sanat:
" Me emme vihaa Neuvostoliiton paljon kärsineitä ja aina sorronalaisina eläneitä kansoja, mutta kaiken tapahtuneen jälkeen tuskin kukaan voi odottaa, että me pukeutuisimmesurupukuun sen johdosta, että hra Molotov ja hänen kanssaan Neuvostoliiton politiikasta vastuulliset piirit nyt ovat joutuneet oman shakaali-politiikansa uhreiksi."
Tähän ei voi muuta sanoa.
Samaa voidaan väittää kyllä saksastakin, sodan lopputulos ratkaisi asian ....
Mikäli Saksa olisi voittanut, niin juttu olisi toinen.
oli tarkoitus kasvattaa merkittävästi. Mitään muuta kaavailuja ei suomalaisille ollut suunnitteilla.
Tietysti Saksan kaavailemassa Uudessa Euroopassa olisi sillä ollut ehdoton yliherruus.
Viro oli tarkoitus muuttaa Saksan maakunnaksi ja virolaiset saksalaisten kartanonherrojen alustalaisiksi.