Löysyin Raamatusta mielenkiintoisen kohdan, jolle haluaisin saada joitain selvityksiä.
>>3 Että Juudalle näin kävi, oli Herran tahto. Herra työnsi Juudan pois kasvojensa edestä, ja tämä tapahtui kuningas Manassen syntien vuoksi, kaiken sen tähden, mitä hän oli tehnyt. 4 Olihan Manasse myös vuodattanut viatonta verta ja täyttänyt sillä koko Jerusalemin. Sitä Herra ei antanut anteeksi.>1 Jojakimin hallituskaudella Nebukadnessar, Babylonian kuningas, hyökkäsi Juudaan. Jojakim joutui tunnustamaan hänen ylivaltansa, mutta kolmen vuoden kuluttua hän nousi kapinaan kuningasta vastaan. 2 Silloin Herra lähetti Jojakimin kimppuun kaldealaisia, syyrialaisia, moabilaisia ja ammonilaisia. Herra päästi nämä joukot hyökkäämään Juudaan ja hävittämään sitä sen sanan mukaisesti, jonka hän oli palvelijoittensa, profeettojen, suulla puhunut. 3 Että Juudalle näin kävi, oli Herran tahto. Herra työnsi Juudan pois kasvojensa edestä, ja tämä tapahtui kuningas Manassen syntien vuoksi, kaiken sen tähden, mitä hän oli tehnyt. 4 Olihan Manasse myös vuodattanut viatonta verta ja täyttänyt sillä koko Jerusalemin. Sitä Herra ei antanut anteeksi.>>
Olen jostain lukenut, että Manasse alkoi hallita kuninkaana 716..
>>3 Että Juudalle näin kävi, oli Herran tahto. Herra työnsi Juudan pois kasvojensa edestä, ja tämä tapahtui kuningas Manassen syntien vuoksi, kaiken sen tähden, mitä hän oli tehnyt. 4 Olihan Manasse myös vuodattanut viatonta verta ja täyttänyt sillä koko Jerusalemin. Sitä Herra ei antanut anteeksi.>1 Jojakimin hallituskaudella Nebukadnessar, Babylonian kuningas, hyökkäsi Juudaan. Jojakim joutui tunnustamaan hänen ylivaltansa, mutta kolmen vuoden kuluttua hän nousi kapinaan kuningasta vastaan. 2 Silloin Herra lähetti Jojakimin kimppuun kaldealaisia, syyrialaisia, moabilaisia ja ammonilaisia. Herra päästi nämä joukot hyökkäämään Juudaan ja hävittämään sitä sen sanan mukaisesti, jonka hän oli palvelijoittensa, profeettojen, suulla puhunut. 3 Että Juudalle näin kävi, oli Herran tahto. Herra työnsi Juudan pois kasvojensa edestä, ja tämä tapahtui kuningas Manassen syntien vuoksi, kaiken sen tähden, mitä hän oli tehnyt. 4 Olihan Manasse myös vuodattanut viatonta verta ja täyttänyt sillä koko Jerusalemin. Sitä Herra ei antanut anteeksi.>>
Olen jostain lukenut, että Manasse alkoi hallita kuninkaana 716..
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olivatko samaa kansaa, jotka hylätiin Hitlerin Saksassa uudestaan, kun kiskoivat korkoa saksalaisilta , jotka näkivät nälkää jne....?
Miksi Jumala salli juuri juutalaisten tuhoutua kaikista 12 eri heimosta?
Olisiko tässä suurempi viisaus tarjolla jo 2.Kuningasten kirjassa?
Miten se liittyy "sapattiin"...oliko se leimallisesti tunnus perinnäissääntöjen muuttumisesta taakaksi ja siunauksen kiroukseksi?
"He eivät päässeet Hänen lepoonsa" ..vaan heidät tuomittiin kadotukseen?
Kiinnittäisin huomion tuohon kohtaan, jossa sanotaan "hyökkäämään Juudaan ja hävittämään sitä sen sanan mukaisesti, jonka hän oli palvelijoittensa, profeettojen, suulla puhunut. 3 Että Juudalle näin kävi, oli Herran tahto. Herra työnsi Juudan pois kasvojensa edestä"
Vertaile mm.
3.Moos.26:33 KR-92
http://www.evl.fi/raamattu/1992/3Moos.26.html#33
2.Kunink. 23:27
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Kun.23.html#27
Jeremia 4:27
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.4.html#27
Jeremia 9:10
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.9.html#10
Jeremia 25:1,2, 8-11
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.25.html
"..tuli profeetta Jeremialle Juudaa koskeva sana. 2 Tämän sanan hän puhui koko Juudan kansalle ja kaikille Jerusalemin asukkaille"
Jeremia 32:43
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.32.html#43
Sakarja 7:14
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Sak.7.html#14
Samarian valloituksen jälkeen Israelin valtakunnan kymmenen heimoa vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Maa ei kuitenkaan jäänyt autioksi, kuten kävi Juudalle 607 eaa. tapahtuneen Jerusalemin hävityksen jälkeen. Assyrian kuningas siirsi väkeä Babylonista, Kutasta, Avvasta, Hamatista ja Sefarvaimista asumaan Israelin kaupunkeihin. Heidän jälkeläisensä asuivat yhä siellä, kun juutalaiset palasivat Jerusalemiin 537 eaa. rakentamaan temppeliä uudelleen.
2Ku 17:6, 24
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Kun.17.html#24
Esr 4:1, 2
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Esra.4.html#2
Tuo ketjun alussa mainittu katkelma Joojakimin hallituskaudella tapahtuneesta konfliktista Babylonin kanssa ja sen yhteydessä kerrotusta yhdestä monista autioituksista on todiste siitä, että juutalaisia vietiin pakkosiirtolaisuuteen jo kauan ennen Jerusalemin lopullista hävitystä, joten noilla Joojakimin aikaisilla tapahtumilla ei ole yhteyttä rangaistukseen viettämättä jääneistä sapateista kuten ei myöskäään 5 ja 7 kuun paastoihin joista Sakarjan kirja kertoo.
Jos pidetään lähtökohtana sitä mitä 3.Moos. sanoo, että maan piti olla tyhjä siis ettei sitä viljeltäisi, niin kannattaisi tehdä pari helppoa ja paljastavaa laskutehtävää:
Jos Jerusalem olisi hävitetty 607eKr kuten jt:t väittävät ja maa olisi ollut tyhjä 70 vuotta, niin se merkitsisi sitä, että sapatteja olisi jätetty pitämättä jo ennen Saulin , Daavidin ja Samulelin hallintoaikoja 7*70=490 vuoden ajan, elikä vuodesta 1097 eKr lähtien. Mitäs tuumaatte, olisiko todennäköistä ettei maassa ei pidetty sapattia noiden em. hurskaiden hallitsijoiden minään hallitusvuotena?
Jos taas lähdemme siitä että tyhjänä olo alkoi kuten maallinen historia ja Raamattu osoittavat 587 eKr,(Jerusalemin viimeinen hävitys) ja kesti n. 50 vuotta, niin pitämättä jääneiden paastojen alku veisi meidät valtakunnan jakautumisen aikoihin ja jumalattomien kuninkaiden aikaan.
Kumpi em. päätelmä olisi totuudenmukaisemnpi???
------------------
Mitä sitten tuo Sakarja kertoo?
Sak. 7:1-5 "Kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden eli kislev-kuun neljäntenä päivänä, tuli Herran sana Sakarjalle. Betelistä oli lähetetty Sar-Eser ja Regem-Melek sekä joitakin muita miehiä uhraamaan Herralle ja rukoilemaan häneltä armoa. Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: 'Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet?' Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana: 'Sano koko kansalle ja papeille näin: - Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni?'"
Sakarja kertoo tuossa että juutalaiset olivat paastonneet tuolloin (v.517/8) 70 vuotta Jerusalemin hävityksestä alkaen, ja tuo kohta lisäksi kehottaa parannukseen "Näin sanoo Herra Sebaot: Tuomitkaa oikea tuomio, tehkää laupeus ja olkaa armahtavaiset kukin veljellenne" ja muistutettiin siitä että menneiden sukupolvien juutalaiset eivät olleet kuunnelleet profeettojen varoituksia joihin sisältyi varoitus "Ja minä myrskynä karkoitan heidät kaikkien pakanakansojen sekaan, joita he eivät tunne, ja maa jää heidän jälkeensä autioksi menijöistä ja tulijoista. Ihanan maan he tekevät autioksi."
Sakarjan kirjassa mainitulla 70-vuotisjaksolla ei ole mitään tekemistä sapatin kanssa, vaan ainoastaan paastojen kanssa.
-Corrector-
Entäs tämä kysymys? Annapa vastauksesi myös tähän.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000013286974
Löytyy otsikon "Pikaisesti aamutuimaan" takaa.
70 vuotta alkoivat babylonialaisten tuhotessa Jerusalemin ja jättäessä Juudan maan autioksi.
Jeremia 52:12–15
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.52.html#12
Jeremia 52: 24–27
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.52.html#24
Jeremia 36:29–31
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.36.html#29
Kuitenkin ne, jotka luottavat pääasiassa maallisiin tietoihin tuon aikakauden ajanlaskun suhteen, ymmärtävät, että jos Jerusalem olisi tuhottu vuonna 587/586 eaa., niin Babylonin valtaamiseen ja siihen, että Kyyros päästi juutalaiset palaamaan kotimaahansa, ei missään tapauksessa olisi kulunut 70 vuotta. Yrittäessään saattaa asioita sopusointuun keskenään he väittävät, että Jeremian profetia alkoi täyttyä vuonna 605 eaa.
Myöhemmät kirjoittajat lainaavat Berossoksen sanoja, joiden mukaan Nebukadnessar ulotti Karkemiin taistelun jälkeen Babylonian vaikutusvallan koko Syyria-Palestiinaan ja palatessaan Babyloniin (valtaistuimelle nousunsa vuonna, v. 605 eaa.) hän vei juutalaisia vankeja pakkosiirtolaisuuteen. Näin ollen he arvelevat Babylonin orjuudessa vietetyn 70 vuotta kestäneen ajanjakson alkaneen vuonna 605 eaa. Se merkitsisi sitä, että tuo 70 vuoden ajanjakso olisi päättynyt vuonna 535 eaa. Mutta tähän tulkintaan liittyy joitakin suuria ongelmia.
Vaikka Berossos väittääkin Nebukadnessarin ottaneen juutalaisia vankeja valtaannousunsa vuonna, niin mitkään nuolenpääkirjoitukset eivät tue sitä. Ja mikä vielä tärkeämpää, Jeremian 52:28–30 kertoo tarkasti Nebukadnessarin ottaneen juutalaisia vankeja 7:ntenä, 18:ntena ja 23. vuotenaan, EI valtaannousunsa vuonna. Myös juutalainen historioitsija Josephus toteaa, että samana vuonna, jolloin Karkemiin taistelu käytiin, Nebukadnessar valloitti koko Syyria-Palestiinan "paitsi Juudeaa". Hän on näin ollen eri mieltä Berossoksen kanssa, ja hänen toteamuksensa on ristiriidassa sen väitteen kanssa, että juutalaisten orjuuden 70 vuotta alkoivat samana vuonna kuin Nebukadnessar nousi valtaistuimelle. (Antiquities of the Jews X, vi, 1.)
Jeremia 52:28-30
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.52.html#28
Lisäksi Josephus kertoo muualla babylonialaisten aikaansaamasta Jerusalemin tuhosta ja sanoo sitten, että "koko Juudea ja Jerusalem sekä temppeli pysyivät hylättyinä 70 vuotta". (Antiquities of the Jews X, ix, 7) Hän osoittaa painokkaasti, että "kaupunkimme oli AUTIO 70 vuotta kestäneen ajanjakson Kyyroksen päiviin asti". ("Apionia vastaan" [Against Apion] I, 19) Tämä on sopusoinnussa 2. Aikakirjan 36:21:n ja Danielin 9:2:n kanssa, joiden mukaan ennustetut 70 vuotta olivat maalle 70 täydellisen autioituksen vuotta. 100-luvulla kirjoittanut Antiokian piispa Teofilus osoittaa myös, että nuo 70 vuotta alkoivat temppelin tuhoamisella sen jälkeen kun Sidkia oli hallinnut 11 vuotta.
2. Aikakirja 36:21
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Aik.36.html#21
Daniel 9:2
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Dan.9.html#2
2. Kuningasten kirja 24:18–25:21
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Kun.24.html#18
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Kun.25.html
Mutta Raamattu itse sisältää vielä voimakkaampia todisteita sitä väitettä vastaan, että nuo 70 vuotta alkoivat vuonna 605 eaa. ja että Jerusalem hävitettiin vuonna 587/586 eaa.
Kuten sanottu, jos alkaisimme laskea vuodesta 605 eaa., niin nuo 70 vuotta ulottuisivat vuoteen 535 eaa. Mutta henkeytetty raamatunkirjoittaja Esra kertoi, että nuo 70 vuotta kestivät "Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäiseen hallitusvuoteen" asti, jolloin hän antoi säädöksen, joka salli juutalaisten palata kotimaahansa. (Esra 1:1–4; 2. Aikakirja 36:21–23) Historioitsijat uskovat, että Kyyros valloitti Babylonin lokakuussa vuonna 539 eaa. ja että Kyyroksen ensimmäinen hallitusvuosi alkoi keväällä vuonna 538 eaa. Jos Kyyroksen säädös annettiin hänen ensimmäisen hallitusvuotensa loppupuolella, niin juutalaiset pystyivät helposti palaamaan kotimaahansa seitsemänteen kuukauteen (tisriin) mennessä, kuten Esran 3:1 sanoo; se olisi vuoden 537 eaa. lokakuu.
Esra 1:1-4
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Esra.1.html
2.Aikakirja 36:21-23
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Aik.36.html#21
Mutta ei ole MITÄÄN JÄRKEVÄÄ TAPAA siirtää Kyyroksen ensimmäistä vuotta vuodesta 538 vuoteen 535 eaa. Jotkut jotka ovat yrittäneet selittää ongelman vähäpätöiseksi, ovat kaukaa haetusti väittäneet, että puhuessaan "Kooreksen ensimmäisestä vuodesta" Esra ja Daniel katsoivat asiaa joltakin erityisesti JUUTALAISELTA näkökannalta, joka poikkesi Kyyroksen hallituskauden virallisesta laskutavasta. Mutta sitä ei voida puoltaa, sillä sekä ei-juutalainen käskynhaltija että persialaisista arkistoista löydetty asiakirja ovat yksimielisiä siitä, että säädös annettiin Kyyroksen ensimmäisenä vuonna, aivan kuten raamatunkirjoittajat tarkasti ja selvästi kertoivat.
Esra 5:6, 13
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Esra.5.html#6
Esra 6.1-3
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Esra.6.html
Daniel 1:21
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Dan.1.html#21
Daniel 9:1-3
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Dan.9.html
Jehovan "hyvä lupaus" on läheisessä yhteydessä tuohon ennustettuun 70 vuoden ajanjaksoon, sillä Jumala sanoi:
"Sillä näin sanoo Herra: Vasta kun ne seitsemänkymmentä Baabelin vuotta ovat täyttyneet, minä katson teidän puoleenne ja panen täytäntöön teitä kohtaan hyvän lupaukseni ja palautan teidät tähän paikkaan." (Jeremia 29:10)
Daniel piti tuota lupausta varmana uskoen, että nuo 70 vuotta eivät olleet pyöreä luku, vaan TARKKA AIKAMÄÄRÄ, johon saattoi luottaa. (Daniel 9:1, 2) Ja hänen käsityksensä osoittautui oikeaksi.
>>Kuitenkin ne, jotka luottavat pääasiassa maallisiin tietoihin tuon aikakauden ajanlaskun suhteen, ymmärtävät, että jos Jerusalem olisi tuhottu vuonna 587/586 eaa., niin Babylonin valtaamiseen ja siihen, että Kyyros päästi juutalaiset palaamaan kotimaahansa, ei missään tapauksessa olisi kulunut 70 vuotta.
Raamatun profetian mukaan tuota 70 vuoden ajanjaksoa ei voida soveltaa mihinkään muuhun aikaan kuin Juudan autioituksen, johon liittyi Jerusalemin hävitys, ja juutalaisten pakkosiirtolaisten kotimaahansa paluun väliseen aikaan. Tämän paluun mahdollisti Kyyroksen antama säädös.
Raamatun profetiassa sanotaan selvästi, että JUUDAN MAAN AUTIOITUKSEN pituus olisi 70 vuotta. Profeetta Daniel ymmärsi profetian näin, sillä hän totesi: "Minä, Daniel, havaitsin kirjoista niiden vuosien luvun, joista Jehovan sana oli tullut profeetta Jeremialle Jerusalemin AUTIOITUSTEN täyttämiseksi, nimittäin seitsemänkymmentä vuotta." (Daniel 9:2.) 2. Aikakirjan 36:20, 21:ssä kuvaillaan ensin Nebukadnessarin suorittamaa Jerusalemin valloitusta ja sanotaan sitten: "Lisäksi hän vei miekalta säilyneet vankeina Babyloniin, ja heistä tuli hänen ja hänen poikiensa palvelijoita, kunnes Persian kuningaskunta alkoi hallita, Jeremian suun kautta puhutun Jehovan sanan täyttämiseksi, KUNNES MAA OLI MAKSANUT SAPATTINSA. Kaikki autioitettuna olonsa päivät se piti sapattia seitsemänkymmenen vuoden täyttämiseksi."
Jerusalemin lopullinen piiritys alkoi Sidkian 9. vuonna (609 eaa.), ja kaupunki kukistui hänen 11. hallitusvuonnaan (607 eaa.), joka vastaa Nebukadnessarin 19:ttä todellista hallitusvuotta (hänen valtaistuimellenousuvuodestaan 625 eaa. laskettuna) (2.Kuningasten kirja 25:1-8). Tuon vuoden viidennessä kuussa (abkuussa, joka vastaa heinä-elokuuta) kaupunki sytytettiin tuleen, muurit hajotettiin ja suurin osa kansasta vietiin pakkosiirtolaisuuteen. "Jotkut maan alhaisosta" saivat kuitenkin jäädä, ja he jäivät sinne Nebukadnessarin nimittämän Gedaljan murhaan saakka, jolloin he pakenivat Egyptiin ja Juuda jäi KOKONAAN AUTIOKSI. (2.Kuninkaiden kirja 25:9–12, 22–26.) Tämä tapahtui seitsemännessä kuussa, etanimkuussa (eli tisrikuussa, joka vastaa syys-lokakuuta). Niiden 70 autioituksen vuoden laskemisen on siksi täytynyt alkaa suurin piirtein lokakuun 1. päivästä 607 eaa. ja päättyä vuonna 537 eaa. Tämän jälkimmäisen vuoden seitsemänteen kuuhun mennessä ensimmäiset takaisin kotimaahansa palaavat juutalaiset saapuivat Juudaan, 70 vuoden kuluttua maan täydellisen autioituksen alkamisesta. (2.Aikakirja 36:21–23; Esra 3:1.)
2.Kuningasten kirja 25:1-8
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Kun.25.html
2.Kuningasten kirja 25:9-12
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Kun.25.html#9
2.Kuningasten kirja 25:22-26
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Kun.25.html#22
2.Aikakirja 36:21-23
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Aik.36.html#21
Esra 3:1
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Esra.3.html
Pakkosiirtolaisuudesta paluun toisena vuonna (536 eaa.) temppelin perustus laskettiin jälleen Jerusalemissa, mutta uudelleen rakennettu temppeli valmistui vasta (persialaisen) Dareios I:n kuudentena hallitusvuonna.
Esr 3:8–10; 6:14, 15
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Esra.3.html
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Esra.6.html
Koska Dareios ei asettunut Babyloniin ennen kuin hän oli kukistanut kapinallisen Nebukadnessar III:n joulukuussa 522 eaa. ja pian sen jälkeen vanginnut ja surmannut hänet Babylonissa, vuotta 522 eaa. voidaan pitää kuningas Dareios I:n valtaistuimellenousuvuotena. Hänen ensimmäinen hallitusvuotensa alkoi siten keväällä 521 eaa. (Babylonian Chronology, 626 B.C.–A.D. 75 s. 30.)
Dareioksen kuudes vuosi alkoi sen vuoksi 12. huhtikuuta 516 eaa. ja jatkui vuoden 515 eaa. maaliskuun loppuun. Tämän perusteella Serubbabelin johtama Jehovan temppelin uudelleen rakentaminen saatiin päätökseen 6. maaliskuuta 515 eaa.
>>Raamatun profetiassa sanotaan selvästi, että JUUDAN MAAN AUTIOITUKSEN pituus olisi 70 vuotta. Profeetta Daniel ymmärsi profetian näin, sillä hän totesi: "Minä, Daniel, havaitsin kirjoista niiden vuosien luvun, joista Jehovan sana oli tullut profeetta Jeremialle Jerusalemin AUTIOITUSTEN täyttämiseksi, nimittäin seitsemänkymmentä vuotta." (Daniel 9:2.)
Tulisiko sinun lukea teksti ilman voimakasta ennakkoluuloasi tai tekstin ymmärtämisen vääristelyhaluasi?
Tästä linkistä ilmenee Raamatun jakein, mikä tapahtuma mahtuu tuohon 70 vuoden sisään
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000013366665
>>Niiden 70 autioituksen vuoden laskemisen on siksi täytynyt alkaa suurin piirtein lokakuun 1. päivästä 607 eaa. ja päättyä vuonna 537 eaa. Tämän jälkimmäisen vuoden seitsemänteen kuuhun mennessä ensimmäiset takaisin kotimaahansa palaavat juutalaiset saapuivat Juudaan, 70 vuoden kuluttua maan täydellisen autioituksen alkamisesta. (2.Aikakirja 36:21–23; Esra 3:1.)>>
on jo aikaisemmin todettu, niin Esra keroo vain että maan piti maksaa sapattinsa Babylonin 70 vuoden töyttymiseksi, josta Jeremia sanoo että tuo 70 vuotta oli kansojen palvelusaikaa. Kansat olivat Jeremian 25 luvun mukaan myös ympärillä olevia pakanakansoja.
Etkä sitten 'viitsinyt' vastata kysymykseen mitä nuo monet autioitukset ovat, kun nekin mahtuvat 70 vuoden sisään. Ymmärrän kyllä miksi et halua siihen vastata.
Hiskian pojasta Manassesta sanotaan, että hän hallitsi Juudeaa 697-642 eKr. eli noin 40 v Israelin valtakunnan (=pohjoisten sukukuntien) tuhoutumisen jälkeen ja noin 70 vuotta ennen Juudan lopullista tuhoutumista. Manassen synneistä kerrotaan, että "hän teki sitä mikä oli väärin Herran edessä", elikä tarkoitttaa sitä, että hän palveli epäjumalia ja taivaan kappaleita, rakensi epäjumalan alttarin Herran temppeliin, harrasti noituutta ja oli vielä pisteenä iin päälle väkivaltainen. Tuskinpa Manasse piti sapattia koskevia määräyksiäkään mitenkään tärkeinä kun oli näköjään niin paljon muutakin tekemistä.
Salomon pitkä alamäki ja luopumisen merkit alkoivat jo näkyä ennen valtakunnan jakautumista 900-luvulla, ja tuo Salomon hengellinen alamäkihän johti lopulta valtakunnan jakautumiseen Israelin 10 pohjoisen sukukunnan ja Juudan kahden eteläisen sukukunnan välillä.
Israel (pohjoiset sukukunnat) joutui pakkosiirtolaisuuteen jo 700-luvulla Assyrian ollessa maailmanvaltana kun taas Juuda joutui pakkosiirtolaisuuteen vähitellen reilut sata vuotta myöhemmin.
Sapattia koskevien määräysten laiminlyönti oli vain yksi pieni osa niistä synneistä joihin nuo jumalattomat kuninkaat menneinä vuosisatoina olivat syyllistyneet.
-Corrector-
Hyödyllinen viite tämän kuninkaiden aikakauden pituudesta löytyy Hesekielin 4:1–7:ssä kuvaillusta Jerusalemin piirityksen jäljittelystä, jonka profeetta Hesekiel suoritti Jumalan määräyksestä. Hesekielin oli maattava vasemmalla kyljellään 390 päivää kantaakseen "Israelin huoneen erhettä" ja oikealla kyljellään 40 päivää kantaakseen "Juudan huoneen erhettä", ja jokaisen päivän osoitettiin vastaavan yhtä vuotta.
Nuo tällä tavoin vertauskuvatut kaksi ajanjaksoa (390 vuotta ja 40 vuotta) aivan ilmeisesti vastasivat sitä, kuinka pitkään Jehova osoittaisi kärsivällisyyttä näitä kahta epäjumalia palvovaa valtakuntaa kohtaan.
Juutalaiset ymmärtävät tämän profetian seuraavasti: "Pohjoisen valtakunnan syyllisyys kesti 390 vuotta ([tietolähteinä] Seder Olam [varhaisin pakkosiirtolaisuuden jälkeisen ajan kronikka, joka on säilynyt heprean kielellä], [ja rabbit] Raši ja Ibn Ezra). Abarbanel, jota Malbim lainaa, laskee Samarian syyllisyyden ajan siitä, kun hajaannus tapahtui Rehabeamin aikana ... Jerusalemin kukistumiseen. ...OIKEA [kylki, jolla Hesekiel makasi] tarkoittaa etelää, ts. Juudan valtakuntaa, joka sijaitsi etelässä eli oikealla. .... Juudan turmelus kesti neljäkymmentä vuotta, jotka alkoivat pian Samarian kukistumisen jälkeen. Malbimin mukaan aika lasketaan Josian kolmannestatoista hallitusvuodesta .... jolloin Jeremia aloitti palveluksensa. (Jer. 1:2.)" (Soncino Books of the Bible, toim. A. Cohen, Hesekielin kommentaari, Lontoo 1950, s. 20, 21.
Hesekiel 4:1-7
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hes.4.html
Jeremia 1:2
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.1.html
Jos kaikki Juudan kuninkaiden (Rehabeamista Sidkiaan) hallitusvuodet lasketaan yhteen, saadaan lopputulokseksi 393 vuotta. Vaikka jotkut Raamatun ajanlaskua tutkivat pyrkivät saattamaan kuninkaita koskevat tiedot sopusointuun keskenään Juudan lukuisten yhteishallituskausien ja "interregnumien" (hallitsijattomien väliaikojen) avulla, näyttää välttämättömältä ottaa huomioon vain yksi yhteishallituskausi. Joramin sanotaan (ainakin masoreettisessa tekstissä ja joissakin vanhimmissa Raamatun käsikirjoituksissa) tulleen kuninkaaksi, kun "Josafat oli Juudan kuninkaana", mikä antaa perusteita olettaa, että kyseessä oli yhteinen hallituskausi; 2.Kuninkaiden kirja 8:16. Näin koko ajanjakso pysyy 390 vuoden rajoissa.
2.Kuninkaiden kirja 8:16
http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Kun.8.html