Kolonoskopia

Mut koita pärjäillä!

Multa on tähystetty ohutsuoli suun kautta. Mitään kipulääkitystä en saanut. Kiusallista on oksetusrefleksit Muuten homma oli kivuton. Kesti vajaat puoli tuntia.

Lisäksi on tähystetty takakautta paksusuoli. Ei kovin kivulias homma sekään, pientä nipistelyä tuntui, kun pumppasivat hieman ilmaa suoleen näkyvyyden takia. Kesti parikymmentä minuuttia.

Pakusuolesta poistettiin puolet syövän takia. Kaikki meni hienosti, seur. kontrolli v 2009.

Onnistui hyvin ilman kipu- tai muitakaan rauhoittavia lääkityksiä. Täysin kivuttomaksi en voi omalla kohdallani sanoa, mutta lähes.

Mulla tähy oli aamusta ja samana päivänä en töihin mennyt. Vähän turvonnut olo oli jälkeenpäin ja "ilmoja sai päästellä ulos" lopun päivää. Seuraavana päivänä siis normaalisti istumatöissä.

Hankalin vaihe minusta koko hommassa oli se etukäteen tehtävä tyhjennysoperaatia, ne tyhjennytlitkut eivät ole maultaan siitä parhaimmasta päästä.

eikä pystytty tekemään koska suolessani on niin jyrkkä mutka, ensin tehtiin ilman kipulääkettä ja toisella kertaa kipupiikkien avulla mutta siis tuloksetta, tekijänä oli yksi suomen parhaita lääkäreitä joten ei ollut siitä kii, niiden tyhjennysnesteiden juominen ei ole herkkua, tee ihan kylmään veteen ja laita siihen litran satsiin vaikka yks kurkkupastilli niin se vie sitä pahaa makua.. tsemppiä sulle ja yritä olla toimenpiteessä mahdollisimman rentona!

ihan iisi juttu, senkun makoilet ja kattelet suoltasi ruudulta. pientä painekipua alavatsalla ei muuta. ei kipuja jälkeenpäin, voi kaasua vähän kerätä mutta nopeesti suoli toimii ihan normaalisti. enemmän mulla oli huoli siitä onko suoli puhdistunu vai ei...

Kävin kolonoskopiassa. Suolen tyhjennykseksi join pari pikkupullollista jotoain fosforalia vai mitä se olikaan. Suoli tyhjeni hyvin, jo toisen pullon kohdalla oli ihan vihreetä se mitä takapuolesta tuli. Mulla tosin on koko ajan olut ripulia joka olikin tähystyksen syy, että ehkä suoli siksi tyhjeni niin helposti.

Itse tähystys oli nopea toimenpide, mukava lääkäri ja hoitaja. Ilman pumppaaminen sattui, tutnui kuin olisi venytetty suolta kamalan paljon. Onneksi hoitaja leipoi mahaa ja se auttoi paljon. Joka tapauksessa se kivulian vaihe oli hy´vin lyhyt ja sitten takaisin päin tultaessa suolessa lääkäri helpotti oloa päästämällä välillä ilmaa pois.

Tähystyksen jälkeen housut ei menneet kiinni vaikka olin varannut löysät housut. Sitten odotustilassa piereskelin kovaäänisesti sitä huoneilmaa pois jota olivat pumpanneet sisään. Siinäpä se, ei kovin erikoinen kokemus.

Minulle on tehty paksunsuolen tähystys moneen kertaa. Syksyllä viimeksi. Tyhjennys oli kai se rankin juttu. Onneksi nykyään nuo tyhjennyslääkkeetkään eivät maistu niin pahalta kuin joskus muinoin. Tutkimus tehtiin ilman kipulääkitystä. Lääkäri sanoi, että meikäläisellä on ehkä hankalampaa kuin ns. terveellä potilaalla, kun minulla on monen leikkauksen jälkeen paljon kiinnikkeitä suolistossa ja hyvin mutkikas suolisto ja pitkä. No, jokatapauksessa en tarvinnut kipulääkkeitä. Hankalissa mutkissa päätin itse "hoitaa" itseäni silittelemällä vatsanpintaa, jotta kipu ei niin tuntuisi. Tutkimus kesti minulla lähes tunnin. Sen jälkeen oli turvotusta ja ilmaa mahassa, mutta seuraava päivä oli ok.
Joskus muinoin kun suoli oli tulehtunut pahasti, niin silloin tarvitsin ison humauksen kipulääkkeen lisäksi,jotta selvisin tutkimuksesta. Onnea matkaan.

Suosittelen tyhjennysaineen kanssa batterya.ei oo ehkä terveellisintä mutta saa energiaa ja peittää maun hyvin. Ei ollut kovin kivulias mutta yhdessä vaiheessa koski AIVAN SAATANASTI kun kamera oli vasemmalla ylhäällä,vaihdettiin asentoa ja homma eteni. On kyllä aika tunkki olo sen jälkeen,kun on ilmaa täynnä.En uskaltanu ees tähystyksen aikana pierasemaan ni oli aika pullakka olo.

Nyt on sitten omakin kokemus kolonoskopiasta tehty; itse tähystys meni nopeasti ja hyvin, suoli ei ollut mutkainen ja siten suhteellisen helppokulkuinen, mutta peräsuolessa sattui ihan törkeesti. Kaippa siinä laitettiin ilmaa niin paljon, että suolen seinämät pullistuivat ja aiheuttivat kivun. Sain myös rauhoittavan lääkityksen ja olo olikin mukavan rauhallinen ja letkeä. Homma oli ohitse noin 20-25 min kuluttua.

Suolen tyhjennys meni ok (tosin mulla paha ripuli takana), mut sen mönjän juominen oli niin kamalaa. Meinas tulla yrjö monta kertaa... Jouduin juomaan 6 l ja kaksi viimeistä olivat pahimmat mahdolliset. Ei ollut enää juurikaan pidätyskykyä ja alon jo epäillä et mitenköhän sinne lasarettiin mahdetaan päästä ilman, että löröt tulevat auton penkille.

Mulla on maha oikutellut jo 5viikkoa ja nyt sitte pitäs varata uus aika lääkäriltä lisätutkimuksia varten. Mitä todennäköisimmin ne lähettää mut tohon samaan tutkimukseen kun kerran vertaki tulee aina ulosteen mukana. Joten tässä nyt sitten kerään rohkeutta... Kiitokset kaikille teille jotka olette kirjoittaneet tähän ketjuun. Tästä on apua muillekin kuin aloittajalle.

Sinä samana päivänä on ilmaa mahassa paljon joten, kannattaa varata se päivä kotona olemiseen, sen tähystyksen jälkeen. Muuten se tähystys on aika simppeli ja pikainen homma.

olin tänään paksusuolen tähystyksessä. se ei todellakaan ole mikään pikkujuttu eikä kivuton juttu, ainakaan omalla kohdallani. joka ainut mutka sattui niin älyttömästi ettei ollut itku kaukana. kanyyli laitettiin käteen varmuuden vuoksi (jos käy niin sietämättömäksi että tarvii kipulääkkeen). onneksi tähystäjä oli mahtava ja kysyi koko ajan että kestänkö ym. ja ilmaa pumpattiin mahdollisimman vähän. suoli oli terve, se oli paras juttu.

Kävin lauantaina tämän jutun. Ei kannata turhaan hermoilla ja pelätä moista operaatiota. Litkun juonti menee mukavasti illan kuluessa. Lasillinen juomaa ja kohta vessaan, lasillinen juomaa ja kohta vessaan ,............ Sitten skopiaan. Ei se mikään kummonen toimenpide ole. Meni aikaa 25 minuuttia, ja sain seurailla kuvaruudusta paksunsuolen sisäkuvaa ja kuntoa. Sellainen 8 - 10 mm taipuisa ohjattava instrumentti sujahtaa nätisti suolen sopukoihin. Näytteenotto on niin kivuton, ettei sitä edes tiedä jos ei näe monitorista ja kuuntele henkilökunnan keskustelua.
Jälkeenpäin "rupsahtelee" tovin aikaan hajutonta huoneilmaa, mutta se ei ole mikään ongelma.

tehtiin ko.tähystys 29pv.ei auttanu kipulääkkeet ei mikää,taju siin meinas mennä.alkuun meni suht ok.mut loppumetreil oli yhtä via dolorosaa.toivon tosiaan että ei tartte tehdä koskaa enää uudestaa.kumpikin on tehty;gastroskopia ja tämä,jotenkin letkun nieleminen oli helpompi mulle..kaipa se on niin yksilöllistä.

Tehtiin kolonoskopia. Litkut 2 ltr edellisenä iltana vähän yököttivät. Aamulla kello 10 pistettiin keskisormen paksuinen letku suoleen, pari kertaa vähän vihlasi matkalla mutkissa. Sitten alettiin tulla hitaammin ulospäin ja aina kun tarkasteltiin jotain kohtaa tarkemmin, puhallettiin ilmaa. Näytteitä otettiin ja yksi polyyppi ja kasvain poistettiin (oletettavasti hyvänlaatuinen). Kipua tuntui vain koska suoleen pumpattu ilma ei päässyt poistumaan toimenpiteen aikana, niin että vatsa oli kuin ilmapallo. Lääkäri välillä kehotti päästämään ja luulen että myös letkulla voitiin auttaa ilman poistumista. Silloin aina helpotti, muuta kipua en tuntenut. Kun toimenpide oli ohi, sai ilmaa poistettua. Loppupäivän olin kyllä rättiväsynyt ja nukuin kuin flunssassa. Vielä tänäänkin vähän olutpullomainen olo.

Tulin juuri kolonoskopiasta ja ajattelin kirjoittaa kokemuksiani tähän tuoreeltaan. Hommaan valmistautumisessa ainoa harmistus oli nälkä, tyhjennysainetta en joutunut juomaan kuin 2 litraa, yököttäväähän se on, mutta ei mitään elämää suurempaa epämukavuutta aiheuttanut.

Pyysin etukäteen itselleni kipulääkityksen, ja minulle annettiin diapamia ja panacodia. Kannattaa tilata lääkitys etukäteen jos sellaisen haluaa, koska pillerit pitää ottaa vajaata tuntia ennen toimenpidettä. Diapam pistikin pään sekaisin, etenkin aamukuuden herätyksen jälkeen. Operaatioon mennessä olin ihan hyvillä mielin ja heitin läppää sen suorittaneille naisille, mutta äkkiä se hymy sitten hyytyikin. Suolistoon puhallettu ilma sattui aivan kerpeleesti, aivan järjetöntä kipua. Se oli aivan uskomattoman julmaa, että hoitaja painoi samalla vatsaa, kun mentiin suoliston mutkista: kipu ainakin kaksinkertaistui. Takaisinpäin mentäessä ei sattunut läheskään niin paljon, se oli jo ihan siedettävää. Toimenpide ei kestänyt kauaa: en katsonut kelloa, mutten usko sen kestäneen 30 minuuttia enempää sillä logiikalla, että paljoa sen kauempaa en olisi kestänyt.

Kipu sinänsä ei lähtenyt mihinkään edes itse toimenpiteen jälkeen. Tämä johtuu ylimääräisestä kaasusta vatsassa, joka kaiketi omalle ärtyneelle suolelleni on jotain täysin kestämätöntä. Tätä kipua kesti noin 40 minuuttia, siihen asti kun pääsin sänkyyn pitkäkseni, jolloin se helpotti saman tien. Sen jälkeen ei tunnu olevan enää kipua lainkaan. Eli uskoisin olevani työkykyinen nyt jo vajaa 2 tuntia toimenpiteen jälkeen, tosin henkinen kärsimys vaatii pienen levon =)

Jos olisin tiennyt ko. toimenpiteen olevan tuollaista, en olisi koskaan sinne mennyt, koska olin jo etukäteen aika varma siitä, että kärsin ärtyneen suolen oireyhtymästä. Kannattaa se kuitenkin käydä varmistamassa, etenkin jos vatsa oikein rajusti oireilee.

Olen itse aiemmin käynyt myös tuossa gastroskopiassa. Eihän sekään mukavaa ole, mutta siihen suostuisin menemään uudestaan vaikka useammankin kerran. Gastroskopia ei ainakaan omalla kohdallani sattunut yhtään, oli vain hieman epäluonnollinen ja sitä kautta epämukava.

Vaikka nyt kerroinkin aika huonoja kokemuksia tuosta kolonoskopiasta, niin en usko että sitä suurimman osan kannattaa kauheasti pelätä. Jos ilmavaivat aiheuttavat normaalistikin suurta kipua, niin siinä tapauksessa voi olla, että sattuu. Pyytäkää ainakin asianmukaiset lääkkeet, itse olisin varmaan ilman kipulääkettä repinyt letkun omin käsin pois. Useimmilla kuitenkaan ei satu. Tsemppiä!

Jos kolonoskopiassa tehdään vaikka peräpukamien "hirtto". Niin kauanko kestää siitä toipuminen? Olen viikon päästä toimenpiteestä lähdössä matkalle - kuinkahan onnistuu?

minä olin tänään paksusuolen tähystyksessä. Jo Colonsteril litkujen juominen oli jotain ihan hirveää, mutta huh huh kun itse asiaan päästiin. Olen siis 19-vuotias hoikka tyttö, joten tämä saattoi vaikuttaa asiaan, mutta silti. Aluksi tähystyksen alkaessa ei tuntunut oikein miltään, mutta heti ensimmäiseen mutkaan tultaessa VOI SITÄ KIPUA! En olisi koskaan osannut kuvitella miten pahalta se voi tuntua. Purskahdin välittömästi itkuun ja huusin kurkku suorana aina, kun mutkakohdan yli piti päästä.
Takaisin päin tullessa ei sattunut ollenkaan, ja hengissä sitä ollaan. Nyt vaan hävettää se huuto ja riehuminen, mutta oli se ihan aiheesta. Sattui aivan järjettömän paljon.
Mutta ompahan ohi, ja lääkäri sanoikin jo että jos uudestaan tuohon joskus joudun niin voin kysyä lääkitystä.
Voin kyllä hyvillä mielin onnitellä niitä, joilla ei kyseinen toimenpide tunnu missään.

Gastrosgopia 2 kertaa ja ohutsuoli yhden kerran ja nyt 2 PÄIVÄÄ SITTEN KOLONOSKOPIA. Ja monia tutkimuksia jne.
Minä haluan olla omalta osaltani rehellinen siitä , että jokainen tutkimus on yksilöllinen ja sen kokee jokainen erilailla. Kun vatsani on tähystetty 2 kertaa, niin en pidä kolonoskopiaa oikeastaan minään verrattuna Gastrosgopiaan, kun minun oksennusrefleksi on erittäin herkkä.
Kun minulta on leikattu ohutsuolesta kasvain ja jouduttu poistamaan ½ metriä suolta, niin kun siellä ohutsuolen seinämissä on tullut kiinnikkeitä, niin niistä oli tutkimuksessa hieman harmia.Tuli sellainen voimakkaampi venytyksen tunne, kun kiinnikkeet hidasti tutkimusta.
Ja kun näitten kiinnikkeiden takiakaan tutkimus ei ollut kovin kivualias, niin en anna muuta neuvoa, kuin että ei kannata ihan kaikkea uskoa pahimmasta päästä, kun me jokainen ollaan kuitenkin omia yksilöitä, ja koetaan asiat erilailla.
Kannattaa ottaa kipu ja rauhoittava lääke, sillä se helpottaa aika hyvin.

Minulla tehtiin yksityisellä puolella, ja suosittelen, jos haluaa tutkimuksen nopeasti, niinkuin minä sain viikossa.
Tietysti jos saa valita lääkärin, niin siitä on aina etua, niinkuin minä sain huippukirurgin, joka osasi ottaa potilaan hyvin huomioon.

Peloista kannattaakin keskustella ennen tutkimusta,se yleensä helpottaa.

JÄNNITIN MINÄKIN TUTKIMUSTA, MUTTA TURHAAN, SIKSI TOIVON KAIKILLE TUTKIMUKSEEN MENIJÖILLE MALTTIA JA ETTEI IHAN KAIKKIA OTA TAAKAKSI, MITÄ ESIM. NETISTÄ VOI LUKEA.

Valmistautuminen on tärkeää ja kun noudattaa hyvin ohjeita, niin tutkimus on hyvin luotettava ja helpompi.

EIHÄN TÄMMÖISET TUTKIMUKSET OLE KOSKAAN SELLAISIA, ETTEI NE JOTENKIN MIELTÄ ASKARRUTTAISI, MUTTA KUN MUISTAA SEN, ETTÄ SE VOI OLLA SINUN ELÄMÄN KANNALTA TÄRKEÄ, NIIN FYYSISESTI KUIN HENKISESTI, NIIN KYLLÄ SEN N. 20-30 MIN. KESTÄÄ HYVIN.

4 leikkausta läpikäyneenä, pidän tutkimusta siedettävänä ja ei minun mielestäni siinä
tarvitse kuin esilääkityksen, ja kaikki ei tarvitse edes sitäkään.

Tänä toisena aamuna ei mitään ongelmia ja ruoka maistui ja elämä taas hymyilee.

Hyvää alkavaa kevättä kaikille !

Minulle tehtiin paksusuolen loppuosan tähystys tässä keväällä. Kuten kaikki muutkin, kävin täältä lukemassa näitä kauhutarinoita tähystyksestä ja olin aivan paniikissa ennen tähystystä. Sen vuoksi haluan rohkaista kaikkia operaatioon meneviä, sillä minulla itse tähystys sujui ilman mitään ongelmia. Olisin saanut esilääkityksen, mutta päätin sitten jättää sen välistä ja varauduin kestämään kivut. En oikeastaan pelännyt ollenkaan sitä mahdollista kipua, vaan jännitin muuten hirvittävästi tilannetta eli olisin tarvinnut lähinnä jotain rauhoittavia :) Itse operaatio olikin sitten ihan läpihuutojuttu eli en tuntenut lainkaan kipua. Letkun ja ilman eteneminen tuntui lähinnä jännältä ja tähystystä jatkettiin hieman pidemmälle kuin oli tarkoitettu, kun en käytännössä tuntenut yhään mitään. Eli näinkin siis tämä voi mennä. Etukäteen ei oikeasti voi tietää sattuuko vai ei. Eikä sitä voi nähdä ulospäin (jotkut väittää, ettei lihavilla koske niin paljon, mutta minä olen hoikka ja pieni). Operaation jälkeen minulla ei edes ollut mitään ilmavaivojakaan, vaikka olin niihin varautunut. Ainoa ikävä juttu oli se, että peräaukko hieman ärtyi toimenpiteestä.

Pahinta operaatiossa oli ehdottomasti se itse tyhjennys. Tein tyhjennyksen phospolla, joten juoda ei tarvinnut paljon sitä itse litkua. Litku meni alas periaatteella 'nenästä kiinni, lasi tyhjäksi, mehua päälle ja pastilli suuhun', joten en edes tiedä miltä se maistui. Juomisen jälkeen tuli puolen tunnin ajaksi paha olo, sitten alkoi ripuli ja sen jälkeen olo helpotti. Loppuillan kärsin aivan hirvittävästi palelusta, joten kannattaa juoda lämmintä. Nestettä join niin paljon kun vaan pystyi. Nälän tunnetta ei ollut kertaakaan tyhjennyksen aikana eli se hävisi jonnekin sen jälkeen kun tuon tyhjennyksen aloitti.

Tässä jotain vinkkejä muille tähystykseen meneville: Operaatioon mennessä päälle löysät vaatteet, niin on kivempi pukea ne päälle sen jälkeen. Mukaan kannattaa ottaa myös mehua tai muuta juomista, koska saattaa joutua odottelemaan pitkänkin aikaa. Ennen tyhjennystä kannattaa pari päivää syödä kevyemmin (esim. keittoja), niin itse tyhjennys sujuu nopeammin ja helpommin. Ja luonnollisesti tyhjennyksen jälken ei kannata vetäistä mitään kermaperunoita ja lankkupihviä, vaan aloittaa syöminen hieman kevyemmin.

Olihan se ja se litkun juominen illalla 1l ja aamulla toinen MOVIPREP on "iisein litku juotavaksi ei silti herkkua alkuviikko liemiruolla ennen tyhjennystä kyllä oli kokolailla rankka homma kyllä pistää veteläksi pitäis kestää vielä toimenpide joka EI todellakaan ole KIVAA en saanut esilääkitystä se on iisi homma joilla ei ole "sykkyräinen"suolisto mulla sattu aivan ja TODELLA voi prkl! ankarat kivut koitin kestää olin yltä päältä kuin uitettu rotta jos se olis jatkunut taju olis lähtenyt puoleen väliin päästiin oli lopetettava sitten tarjottiin HUMAUSTA mitä lie "pami-snapsia" ei kiitos! sen sanon että on eroja toimenpiteen tekijöillä ja paikalla ja esilääkityksellä jos saat valmiina kanyylin olet voiton puolella tulee kunnon lääkkeet et tunne mitään kipua ei ne "rauhoittavat"kipuun auta! tutkimuksia on tehtävä se siitä ei ne ole mukavia EI KANNATA PELÄTÄ ETUKÄTEEN se pahentaa kaikki selviää kun toimenpide aloitetaan miten sujuu mutta hoikalle miehelle oli RANKKA reissu (se on hyvä niile jotka pääsee helpolla) TSEMPPIÄ!

oli. Keskivatsalla, kun hoitaja paineli, niin oli kipeähköä. Kävi tosi nopeasti, ei mitään erikoista löytynyt.

Sydämen jatkuvan rytmihäiriön vuoksi pyysin rauhaoittavaa. Temestan antoivat vähän ennen toimenpidettä. Siitähän suurin piirtein nukahdin hetkeksi, ja taluttivat sitten tutkimushuoneeseen, jossa olin sitten selvillä, mitä tehtiin ja katselin suoltani monitorista. Kipulääkettä tai tippaa ei laitettu. Aiemmin lääkäri puhui tipasta, koska mulla on nestetasapainohäiriöitä.

Tyhjennykseen käytettiin Colonsteriliä. Minusta se ei ollut pahaa. Join sitä kaikenklaikkiaan (edell. ilta-seur. aamu) n. 4,5 litraa. Ei ollut vaikeaa.

Toimenpiteen jälkeen sairaalan vessassa piereskelin ilmaa pois, jotta voin mennä taksiin. Kiemurtelin kuten hulavanteen kanssa useita kertoja ja välillä kumarruin lähes pää lattiaan. Tosi hyvin tulivat ilmat näin pois.

Hei,

Kerron nyt oman kokemukseni kolonoskopiasta.

Itselleni kys. toimenpide tehtiin eilen, ja itse toimenpide sujui paremmin kuin hyvin. Yhtään ei sattunut, eikä hoitajan tarvinnut kuin kerran tiukassa suolenmutkassa painella vatsaani.

Olin ennalta saanut Panacodia ja Diapamia, joten mukavan rauhallinenkin olo oli toimenpiteeseen mentäessä. Kannattaa rohkeasti aina pyytää ennakkolääkkeitä, kyllä ne terveysalan ihmiset ymmärtävät, että toimenpiteen jännittäminen on ihan normaalia ja kuuluu asiaan. :)

Itselleni pahinta oli Phosphoralilla suolen tyhjentäminen. Se aiheutti minussa niin voimakasta pahoinvointia, että oksensin molemmilla tyhjentämiskerroilla useita minuutteja. Ei oikein sitruuna-inkiväärin maku maistunut... :D

Mutta kaikille kolonoskopiaan menijöille totean, että ei mitään hätää! Itse toimenpide on suhkot nopeasti ohi, ja hoitaja ja lääkäri varmistelevat koko ajan, ettei tee kipeää. Ennakkolääkkeet kannattaa myös pyytää!

Tsemppiä :)

Moi,

tosiaan kolonoskopia on ihan perseestä, kun on kovakourainen epäinhimillinen lääkäri täti. Näin Jorvissa ko. osaston vastaava naislääkäri. Olin tänään ja sattui ihan hirveästi koko ajan - huusin tuskasta, mutta täti se vaan väänteli ja kohteli kuin alinta elukkaa. Hän ei puhunut minulle eli asiakkaalle mitään vaan kommentoi lääketiede termeillä apuhoitajalle. Ei sanonut päivää aikä näkemiin. Kun lähdin sieltä oli vatsani niin kipeä että en pystynyt kunnolla ajamaan autoa ja itkin kivusta.. nyt peffa niin kipeä että sattuu istua... henkisestä ahdistuksesta puhumattakaan. Tämä oli toinen kerta kun ko toimenpide tehtiin ja edellisellä kerralla sattui hetkellisesti, mutta jälkikäteen ei ollenkaan. Tämä ihana loistava lääkäri on Jaana Laamanen/Jorvi, siis jos joudut tähän toimenpiteeseen yritä saada Jaana!

Hei!
Lueskelin täältä näitä kokemuksia. Itselläni on tiedossa kolonoskopia parin kuukauden kuluttua. Hämmästelin noita "tyhjennysaineita"..! Sain sairaalasta (julkinen puoli) mukaan kuusi purkkia jauhetta, nimeä en muista. Mutta jokainen purkki pitää sekoittaa litraan vettä ja juoda tunnin sisällä. Tarkoittaa siis sitä, että pitäisi juoda KUUSI litraa jotain nestettä, joka hoitajan mielestä maistuu saippualle. Rohkaisevaa... Makuaisti on herkkä, joten mitenkähän saan alas tuollaisen määrän - huh! Onko siihen vinkkejä kellään? Täällä kukaan ei kertonut juoneensa noin paljoa tyhjennyslitkua...?!?
Tyhjennysohjeet annettiin mielestäni järkevän kuuloisesti - kolonoskopia on sovittu klo 10.30 ja tyhjennyksen aloitus suositeltiin edelliselle päivälle klo 12 alkaen. Tällöin tyhjennys pitäisi olla suoritettu klo 18 tienoilla ja yön saisi nukkua nukkua rauhassa. Sitä myös aprikoin, että itse toimenpiteeseen on kuitenkin vielä aikaa aika kauan, joten mikä on paras keino pysyä "voimissaan" siihen asti pelkillä nestemäisillä "eväillä"...?

Juuri tulin kotiin kolonoskopiasta ja kirjoitan nyt tähän omat kokemukset.

Suolen tyhjennys oli minulle haastavin homma koko tähystyksessä. Tein tyhjennyksen Colonsteril-liuoksella. Suositettu 3 litraa liuosta kuulosti kamalalta, kun maistoin liuosta ensikertaa lisäämättä siihen mitään. Laitoin liuokseen hetken pohdinnan jälkeen mehu-katin appelsiini-kola tiivistettä niin johan alkoi upota sen kummemmin yökkäämättä. Todella epämielyttävän "pehmeän" ja suolaisen makuista se tavara kyllä on. Noin kolmen tunnin aikana liuoksen juonnin aloittamisesta ei ollut vielä tapahtunut mitään ja lopetin juomisen. Olin juonut noin 1,5 litraa. Sitten kun vihdoin alkoi tapahtumaan niin join vielä puoli litraa lisää. Suoli ei kuitenkaan puhdistunut niin kuin olisi pitänyt ohjeiden mukaan(ulos tulevan nesteen tulisi olla kirkasta) vaan pysyi myöhään yöhön asti normaali ripulina. Menin nukkumaan ja heräsin aamulla kovaan vessa hätään. Aamun aikanakaan suoli ei puhdistunut tarpeeksi, mutta päätin kuitenkin lähteä tähystykseen kokeilemaan olisiko näkyvyys tarpeeksi hyvä. Olihan se... ja kehuivat vielä hyvin tehdystä tyhjennyksestä, vaikka mainitsin heille sen menneen vähän metsään.

Edellisenä päivänä olin juuri lueskellut keskusteluja tähystykseen liittyen ja täytyy kyllä sanoa, että se ei kannata. Sain itselleni kamalan kammon mennä tähystykseen kun ihmisellä on kokemuksia kuten... "Suoli puhkesi, viikko teho-osastoa, suoli poistettiin ja loppu elämän joutuu vaihtamaan p**kapussia kylkeen." ja "Niin kovasti sattui, että menetin tajuntani kahdesti." ja myös muita saman vakavuusasteen kokemusia oli, mutta en nyt muista niitä. Onneksi.

Omat kokemuset tähystyksestä ovat kyllä täysin päinvastaisia. Tietenkään se ei tunnu mukavalta kun kehoon menee sisään jotain mitä sinne ei kuulu, mutta kivuksi en luokittelisi sitä tunnetta. Vertaan sitä mieluiten siihen miltä tuntuu kun vatsassa kiertää todella pahasti esimerkiksi vatsataudin aikana ja sekin tunnu johtui todennäköisesti siitä, että vatsaan pumpattiin ilmaa. Ne kaksi mutkaa, jotka ovat ihmisten mukaan sattanut eniten, ei minun tapauksessa sattunut ollenkaan. Hieman epämukavampi hetki siinä oli, mutta ei se kipua ollut. Tähystyksen lopussa tarkasteltiin vielä peräreikää sisäpuolelta päin ja siksi suoritettu skoopin kääntö oli myös yksi vähän epämukavampi hetki.

Tutkimuksen jälkeen todettiin heti, että mitään poikkeavaa ei silmämääräisesti näkynyt, mutta koepalat vielä tutkitaan ja jos niistä jotain löytyy niin siitä ilmoitetaan. Koepalojen otta ei tuntunut laisinkaan. Ilmavaivoja on minulla varsin vähän, mutta enpä vielä ole kauaa tässä kerennyt istuskelemaankaan. Sen huomasin kyllä, että kun parin päivän ruokatauon jälkeen laitoin vähän raejuustoa pötsiin niin pientä kipua tuntui vatsassa. Tosin ei enään. Eli se kipu katosi tätä kirjoittaessa.

On täysin turha pelätä Kolonoskoipaa. Tietenkin kipu ja kipukynnys on kaikkien tapauksessa vähän erilaista, mutta en mielestäni omaa mitään kovinkaan erikoista kipukynnystä. Tsemppiä vaan tutkimuksiin ja toivotaan, että mitään vakavaa ei löytyisi.

Tässä juurikin "nautiskelen" MoviPrep:iä. Yök. Joulukuun puolivälissä sain lähetteen tähystykseen ja nyt huomenna sitten soi kohtalon kello. Itse tähystys ei niinkään pelota mutta jo tässä vaiheessa voin sanoa että litkut on...no...suoraan sieltä mihin se letku huomenna tungetaan. Katellaan sitten elänkö huomiseen asti kertomaan kokemuksistani täällä!

Minkähän takia jotkut paikat ohjeistaa juomaan MoviPrepiä vaikka se on niin pahaa? Itsellä kokemusta myös Colonsterilistä ja sillä kyllä tulee ihan sama tulos, mutta litku on paljon siedettävämmän makuista.

MoviPrep menee alas tekniikalla "nenästä kiinni". Onneksi sitä pitää juoda vain puolet siitä määrästä mitä Colonsteriliä.

Heippa,
Mulla on toi kolonoskopia tossa parin viikon päästä ja aloin panikoimaan...taidan ottaa sitä rauhottavaaa...Mutta mua mietityttää että mitä ootte syöny sen viikon? Kun en yhtään tiedä mitä söisin ja nälkään en halua kuolla!! :/

Mulla on kolonoskopia huomenna ja olen tänään tyhjentänyt Moviprepillä. Aloitin kahdelta ja kolmen aikaan olin jo juonut ensimmisen litran. Niin helppoa se oli saada alas! Olisin vetänyt nopeamminkin jos olisi täytynyt. Sitten odotin 2h ja viideltä toinen litra, 10 yli 6 olin valmis ja nyt vaan odotellaan että ei tarvitsisi käydä enää vessassa ja pääsisi nukkumaan (vähän huonosti nukuttu yö takana).

Ihmettelen miten jotkut voivat kokea Moviprepin pahanmakuisena. Eihän se nyt mitän janojuomaa ole, mutta verrattuna Colonsteriliin jota viimeksi käytin ja yökkäsin pitkinmatkaa ja joka oli yhtä kidutusta, Moviprep on melkein hyvää! Yksi lasi tyhjennysjuomaa ja heti perään toinen lasillinen mehua niin ei tehnyt yhtään tiukkaa. Olen niin positiivisesti yllättynyt Moviprepin helppoudesta että tämä kyllä pelastaa paljon tulevien operaatioiden ennaltastressaamiselta. Saa nyt nähdä kuinka huomenna sitten itse kolonoskopiassa käy, mutta olen nyt tosi positiivisin mielin kun tämä päivä meni näin vaivattomasti. :)

Tähystys ohi. :) Päätin tulla kertomaan vielä tästäkin omat kokemukseni, jos tämä auttaisi jotakin. Toimenpiteessä ei suoleen pumpattu ilmaa vaan hiilidioksidia(?). Joku uusi juttu ilmeisesti ja hoitaja kehui tätä myös. Tämä ei sattunut kun ei kerännyt ilmaa suoleen! Mieletöntä. Toimenpide oli todella helppo ja jopa naureskelin yhdessä vaiheessa lääkärin kanssa jollekin asialle. Sekä hoitaja ja lääkäri olivat todella mukavia ja saivat olon rauhalliseksi ja pystyin olla jännittämättä joka tietenkin helpotti tähystyksen kulkua. Niissä kohdissa joissa tulehdusta oli, tuntui hieman kipua. Ilmeisesti suoleni ei ole kovin mutkikas joten tämä tietenkin vaikuttaa myös paljon miten helppo toimenpide on. Tähystys on minulle tehty kuitenkin ennenkin kaksi kertaa ja näissä se on ollut jonkin verran kivulias välillä, joten hyvä lääkäri ja tietenkin tällä kertaa saamani kipulääke ja rauhoittava varmasti auttoi. Nyt on olo väsynyt,mutta onnellinen. Tuon hiilidioksidin takia (toivottavasti muistan oikein mitä se oli) maha ei tosiaan ole yhtään pallo tähyn jälkeen, ei siis kipua ei mitään.

Tsemppiä kaikille tähystykseen menijöille. Älkää turhaan jännittäkö liikaa etukäteen, kuten näette niin kokemuksia on erilaisia ja jopa minulla eri käynnit ovat olleet erilaisia.

Joo, mullakin saattaa olla tässä jossakin vaiheessa edessä tämä kolonoskopia... Tästä vietiketjusta on ollut jonkin verran apua asiaan liittyvään pelkoon, ahditukseen yms. Kiitos siitä kaikille kirjoittajille. : )

Yksi asia tosin vielä hieman askarruttaa: jos pyytää esilääkityksen (kipulääke & rauhoittavaa) niin meneekö siitä pää kovinkin sekaisin? Varsinkin, jossei ole aiemmin syönyt mitään Diapamia tai muita rauhoittavia.

Kipu ja muut tuntemukset, kuinka se tähystin liikuskelee suolessa huolestuttavat hiukan myös. Olen itse sellainen, etten halua tuntea yhtikäs mitään. Kyyneleet alkoi vieriä pitkin poskia, kun kuulin, että ehkä joudun kolonoskopiaan. Ja sydämessä alkaa jyskyttää, kun sitä edes ajattelee...

Ainiin! Enhän mä sitten siihen tähystykseen kuollutkaan :) Meni niin hyvin etten edes muistanut tulla kirjoittamaan! Ei todellakaan mitään pelättävää. Mulla oli aivan mahtava lääkäri ja hoitajat, liikaa eivät kertoneet yksityiskohtia mutta tarpeeksi. Lääkityksiä en ottanut, ikää 20 ja painoa 51 tuskin sattui enemmän kun muillakaan vaikka en paljoa painakkaan. Lääkäri sanoi, että suoli oli "rusetilla" ja muutamassa kohtaa tuli karjastua siihen malliin että lääkäri käski olemaan pelottelematta seuraavaa tulijaa... Ei mitään rakenteellista vikaa rusetin lisäksi. Diagnoosi IBS ja kuituvalmisteita nassuun probioottejen kanssa niin oireilee harvemmin. Ei mitään, onnea kaikille menijöille, ei tartte stressata kolmea kuukautta niinkun minä tein! Ja luoja että helpotti tietää mikä aiheuttanut ongelmia 10 vuotta! 10 minuuttia vaati selvittää niin pitkän ajan tuskat :D
Aurinkoista kevättä kaikille!

Tehtiin kolonoskopia 80 cm kaapelia sisään ! Sattui aivan oikeesti! Se ilma tekee paineen,, oli viimeinen kerta, esilääkityksellä ei mitään merkitystä.

Hyi tänään tehtiin ja SATTUI! Varmaan juoksivat seuraavat jonossa karkuun kun vollotin ja huusin siellä :P Ei kyllä enään ikinä, jos joskun joudun niin VAADIN rauhoittavat ja kipulääkkeet. Tai ehkä mielummin hyppään vuorelta alas.

Huomenna aamusta kolonoskopia. Ei meinaa tää colonsteril mennä alas. Nyt on kaksi litraa juotuna ja tavara kohtalaisen kirkasta. Yritän saada juotua vielä kolmannen litran, mutta enempään en taida pystyä. Imetän, joten esilääkettä en saa. Toivotaan että kestän ilman lääkkeitä.

Tosiaan 2,5l colonsteriliä riitti hyvin puhdistamaan suolen täysin puhteeksi vaikka ohjeissa kehoitetaan juomaan 4-5 litraa... Koskee ilmeisesti niitä, joilla maha ei toimi joka päivä? En ottanut esilääkettä. Aluksi ei tuntunut miltään koko tähystys, mutta suolen mutkakohdisa tuli yllättävän kova kipu. Meni kyllä nopeasti ohi, kun päästiin suoralle pätkälle. Ilmaa oli mahassa paljon ja se teki olon kurjaksi. Enpä tiedä olisiko ne lääkkeet siihen kipuun auttaneet, tuli sen verran puskista. Ehkä niillä olon raukeammaksi saa, ettei vahingossa potkaise lääkäriä kun sattui niin karseesti :) Tsemppiä kaikille tutkimukseen menijöille!

Tänään kävin ensimmäisen kerran kolonoskopiossa. Oksentelin eilen sitä tyhjennyslitkua, mutta onneksi tähystys onnistui. Löytyi ahtauma. Sain esilääkityksenä suoneen rauhoittavaa ja kipulääkettä ja ne auttoivat! Pelotti kovasti ennen toimenpidettä, mutta lääkityksen ansioista en tuntenut yhtään mitään! Piti pötkötellä reilu tunti ja sitten lähdin pois. Olo mainio, autoa ei vaan saa ajaa. Niin, no jonkin verran puksututti tietysti toimenpiteen jälkeen.

Pyytäkää rohkeasti lääkitystä, niin ei jää kauhua, jos tarvitsee toisenkin kerran tehdä :)

Minulla oli tänään elämäni ensimmäinen kolonoskopia. Eilen join suolen tyhjennykseen kaksi lasia Citrafleetia, ja hyvin sai juoman alas, sitruuna oli maku. Tänään sain hyvän esilääkityksen, Diapam Oxynorm ja toimenpiteen alkaessa olo oli mukavan rento. Lääkäri ja hoitajat oli kokeneita ja toimenpide oli täysin kivuton ja ohi jo 15 minuutissa! Jännitin toimenpidettä etukäteen tosi paljon, mutta onneksi se oli kivuton ja nopeasti ohi. Kotia pääsin lähtemään jo 30 minuutin kuluttua, ja nyt olo on mainio.

Tekeekö yksityislääkäri näitä tutkimuksia nukutuksessa, vai onko laissa määrätty että ihmisen täytyy olla hereillä ja annettava kiruttaa.

Minä olin eilen kolonoskopiassa, eikä ollut puhettakaan, että olisin saanut kipulääkettä. Kovasti nämä käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain, kun täältä lukee näitä toisten kokemuksia...
Olen pienikokoinen ja laiha. Menin tosi huonoon kuntoon tyhjennyksestä eikä minua päästetty lähtemään kotiin ennen kuin joku tuli hakemaan. Lääkäri ja hoitaja olivat onnekseni tosi mukavia ja ymmärtäväisiä.

Mielenkiintoisia kirjoituksia, mulla kolonoskopia edessä kuukauden kuluttua Kirurgissa Helsingissä. Onko muita siellä olleita? Kysymyksiäkin olisi...miten sairausloman kanssa, jos edellisenä päivänä pitää alkaa tyhjennykset klo 14.30 ja olen iltatöissä? Saanko sairauslomaa jälkikäteen sen edellisen päivän, en asiakaspalvelussa voi juosta vessassa vähän väliä...tietty sen tutkimuspäivänkin saa varmaan sairauslomaa, entä seuraava päivä, jos on kipuja? Vai pitääkö silloin mennä terveyskeskukseen/työpaikkalääkärille hakemaan lisää? Saako sairaalasta ns. taksiseteliä, jos ei ole ketään joka hakee autolla? Aika pitkä matka julkisilla, 1,5h ja pelkään sitä kipua sekä mahdollista ripulia...taksiin ei ole itselläni varaa...entä sinne sairaalaan meno, pystyykö siihen saamaan taksisetelin sairaalan puolesta, pelkään niin riivatusti tuota ripulia, en pysty nimittäin pidättämään yhtään vaan tulee housuihin....

Minä soitin työterveyshoitajalle ja hän kirjoitti tyhjennyspäivän sairauslomaa. Silloin et todellakaan voi olla töissä, kun saat istua pöntöllä monta tuntia yhteen menoon ;)
Tutkimuspäivän sairausloman kirjoitti lääkäri, koska olin huonossa kunnossa ja minua ei päästetty edes lähtemään ennen kuin saattaja oli tullut noutamaan. Minun ainakin piti soittaa itse joku hakemaan, muutoin olisi laitettu ensiapuun huilimaan tippaan. Toki muualla voi olla toisenlaisia käytäntöjä, joten kannattaa kysyä vaikka työterveyshuollosta, niin ei tarvi niitä jännittää. Ja moni luultavasti on tutkimuksen jälkeen ihan hyvässäkin kunnossa ja voi lähteä omatoimisesti kotiin tai jopa töihin :) Saikkua tuskin tarvii enempää kuin tyhjennys- ja tutkimuspäivän. Olo kohenee nopeasti, kun saa syödä. Tsemppiä vain matkaa, hyvin se menee...

Tähystys myös edessä. Sainkin kutsun julkiselle puolelle nopeammin, kuin olisin uskonut. Ehdin hätäisenä varata lääkärin ja hänen kauttaan kolonoskopian yksityiselle puolelle.

Olen erittäin kipuherkkä ja saan paniikkihäiriön tyylisiä kohtauksia lääkärissä toimenpiteiden aikana.

Kumpaan menen? Julkiselle vai yksityiselle? Sairaskuluvakuutus korvaa, jos yksityiselle päädyn.

Itku pääsi, kun sairaalasta tulleesta kirjeestä oli YLIVIIVATTU kohta kipulääkityksestä ja rauhoittavista. Eikö niitä sitten julkisella puolella niin helposti saa?

Mies lupautui kuskaamaan sinne ja takaisin eli enhän joudu jäämään mihinkään tarkkailuun? Voinko vaihtaa lääkärin määräämän tyhjennyslääkkeen sellaiseen jota juodaan vähän vähemmän? Postissa tuli tuo Moviprep ja pahoinvointilääke.

Minä olin julkisella puolella ja kohdalleni sattui erittäin mukava ja taitava lääkäri, jolla oli myös oma sairaanhoitaja mukanaan.

Minäkään en saanut tutkimuksessa mitään rauhoittavaa tai kipulääkitystä, vaihtelee näköjään melkoisesti eri paikkojen suhteen. Minä pyysin etukäteen reseptillä rauhoittavia, niin tutkimukseen oli helpompi mennä. Älä panikoi ja yritä olla rento, niin tutkimus sujuu helpommin. Tottahan se välillä kirpaisi, mutta se kestää vain hetken ja sen kyllä kestää.. :)

Tuota tyhjennysaineen vaihtoa kannattaa kysyä sieltä, minne olet tutkimukseen menossa. Ja sullahan on jo saattajakin valmiina, joten ei sulla mitään hätää ole, reippaasti vain koitosta kohti ;)

Tähystys ohi. :(

Eilen sain litkun juotua ihan ok ja vessassa ramppaaminen alkoi vasta parin tunnin päästä kun sain kaiken juotua. Pari tuntia nukuin yöllä ja viideltä aamulla heräsin taas juomaan. Päätä särki ja kädet tärisi. Kolmannen tai neljännen lasillisen jälkeen oksensin ja lopetin juomisen. Puoli tuntia torkuin ja lähdettiin sairaalaan.

Siellä sitten sössittiin oikein kunnolla. Odottelin 2h käytävällä kun "kukaan ei löytänyt" mua. Vaikka olin metrin päässä oikeasta paikasta. Pääsin lopulta sitten pitkäkseni ja kolmannella yrittämällä kanyyli löysi paikan.

Tähystyksessä oli mielestäni ihan pienen hetken. Letkua ei mennyt kuin 50 cm ennenkuin kieltäytyi etenemästä. Kipu- ja tainnutuslääkkeistä huolimatta kivut olivat todella kovat..

Tähystys epäonnistui. Edessä ohutsuolen varjoainekuvaus. Pelottaa entistä enemmän.

M.Mim66:n tutkimus lie jo ohi mutta vastaanpa nyt noihin taksikysymyksiin silti. Aina kun joudut sairauden takia matkustamaan taksilla sairalaan/lääkäriin tai sieltä kotiin, voit pyytää sairaanhoitajalta Kelan taksilapun, joko sellaisen jolla saat itse jälkeenpäin anottua Kelalta matkarahat (miinus omavastuu) takaisin liittämällä mukaan taksikuitin/-kuitit tai sellaisen jonka annat taksikuskille joka anoo itse loppuhinnan kelalta kun sinä maksat vain omavatuuosuutesi 9,25€.
Jouduin itse hiljattain yllättäen ambulanssilla sairaalaan. Kotiutumispäivänä en saanut puhelimitse yhteyttä kaveriini jonka piti minua tulla noutamaan. Minulla ei ollut kun 20€ käteistä joten hoitaja tilasi mulle taksin, kirjoitti kelalapun ja pääsin taksilla kotiin hinnalla 9,25€, yhteensä hinta oli reilusti yli 40€. Muista aina pyytää taksikuitti!

Itse tyhjensin Phosphoralilla. Oli se aika omituisen kaamean makuista, ei ikävä kyllä tullut mieleen pitää nenästä kiinni kuten täällä neuvottiin. Tähystys iltapäivän puolella joten join ekan annoksen edellisiltana ja toisen tutkimuspäivän aamuna.

Ei tullut oksennusta eikä muitakaan sivuvaikutuksia Phosphoralista. Join paljon enemmän vettä kuin lääkkeen ohje käski. Eli illalla Phosphoralin jälkeen 2,5 litraa. Pelkäsin sitten sitä että josko liika neste jotenkin poisti lääkkeen vaikutusta, mutta siitä huolimatta join aamulla lääkkeen jälkeen melkein yhtä runsaasti. Toisaalta olen muutenkin tottunut juomaan aika paljon. Join niin paljon että tuli sellainen ”vesiähky” mutten sitten enää enempää. Tutkimuspäivänä tuli vielä ruskeahkoa litkua ja sitten ei enää mitään. Tiedän että sen pitäisi olla kirkasta mutta ajattelin ettei sille nyt sitten voi mitään. Lääkäri ei kommentoinut asiaa mitenkään, joten ruokavalio ja tyhjennys olivat kai ihan ookoo tehty.

Ohjeet ruokavaliosta ovat melko ristiriitaiset, on sairaalan ohje, nettiohjeet (aika laaja käsite) ja tyhjennyslääkkeen ohjeet. Loppuvaiheessa tuli olo että jos kaikkia noudattaa, mitään ei saa syödä. Ja tosi vaikea oli löytää mehukeittoja ilman siemeniä.

Ajattelin ennen tutkimusta, että se on vain kipua ja kipu on vain mielen harhaa. Ja että Kamputseassa punaisten khmerin aikaan käytettiin sellaista kidutusta/mestausta jossa ihminen ripustettiin käsistään roikkumaan ja sitten sen maha viillettiin auki ja sisäelimet jätettiin roikkumaan ulos. Kuolema kesti kauan ja oli äärituskallista. Että tähän verrattuna kolonoskopia ei ole mitään ja siinähän pyritään hyvään ihmiselle sitä paitsi.

Se tähystys sitten oli suht koht iisi kokemus. Ohutsuoleen asti tähystettiin. Paksusuolen mutkissa sattui aika pahasti mutta se meni sitten ohi. Intuitiivisesti siinä ajattelee että jotain menee sisuskaluissa rikki, mutta tämä ei ole totta. Se vain sattuu koska jostain syystä suolistossa on tuntoaistia, eikä sinne kuuluisi työntää mitään kameraa. Esim. munuaisissa ei taida olla tuntoa ja siksi munuaissyöpä voikin kehittyä huomaamatta. Että jotain hyvää siinä tunnossakin.

Paljon on ilmeisesti kiinni lääkäristä. Minun lääkärini ja hoitajat vaikuttivat erittäin ammattitaitoisilta ja empaattisilta. Se varmaan helpotti paljonkin oloani. Takaisintulo ei sattunut. Nyt sekin on sitten ohi. Mitään ei löytynyt mutta hyvä että tutkittiin.

Ei maailman mukavin juttu mutta ihan kestettävissä. Silti minusta se on väärin että vaikka Suomessa on lääkkeitä kaapit täynnä niitä ei voida antaa niille ketkä niitä haluaa. Siis jos haluaisi puudutuksen yms. niin sitäkin olisi tähän vaikea saada. Itsellä ei tosin ollut mitään lääkitystä. Sen ymmärrän että nykyään nukutusta ylipäätään pidetään vaarallisena eikä sitä tehdä jos vain mahdollista hoitaa hommat ilman. Mutta miksi ei voisi antaa vaikka jopa epiduraalia kolonoskopiaan, jos joku sitä haluaa?

Tyhjennysaine oli Moviprep. Ei hyvää, n desilitra jäi juomatta. alkoi jo niin olla oksettava olo etten kertakaikkiaan saanut juoduksi. Yritin juoda niin, etten paljon maistellut, ja mehua vähän perään. Energiajuomaa maistelin välillä, ja voimat jotenkin säilyivätkin toimenpiteeseen asti. Tyhjennys kuitenkin oli onnistunut hyvin. Tähystyshoitaja oli aivan ihana, lääkäri ennestään tuttu ja turvallinen, ystävällinen, luotettava ja taitava. Aikaisemmin oli toinen lääkäri tähystänyt n 90 senttiä, mutta nyt mentiin koko paksusuoli. Kun oli menty reilu 90 senttiä tohdin ehdottaa josko voitaisiin lopettaa tähän, mutta lääkäri totesi napakasti, mutta ystävällisesti, että kyllä me nyt katsotaan tämä loppuun asti, ja niin siinä tehtiin. Muutenkin juttelivat koko ajan, että tiesin missä mennään. Ei se niin paha ollutkaan, toki kipua tuntui välillä, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä, jota ei olisi kestänyt. Sellainen olo jäi, että jos vielä tehdään, ei kovasti pelota. Sain kipulääkkeen, ja puolikkaan rauhoittavaa, olen sitä mieltä, että ilmankin olisin selvinnyt, ei ne varmasti paljon tehonneetkaan. Täytyy vaan välillä muistaa hengittää syvään, ja sanoa itselleen, että rentoudu. Kyllä siitä touhusta selviää. Ja kun tähystyksen tuloskin vielä oli hyvä, jäi koko touhusta ihan ok tunne.

Olen 16 vuotias tyttö ja minulle tehtiin tämä toimenpide eilen.. Kamalinta ikinä ! Join itse Moviprepiä 2 litraa, kamalan makusta oli mutta pakkohan se oli , ettei uudestaan tarvitse tehdä ! Aamulla sitten mentiin tähy paikkaan , annettiin suonensisäisesti vahvaa kipulääkettä. Ja sitten aloitettiin. Kipu oli sietämätön heti ensimmäisessä mutkassa ! Koko paksusuoli saatiin tähystettyä itkun kanssa. Kipulääke ei auttanut minuun. Rauhoittavaa en ottanut, sillä minulle se ei rauhoita vaan pikemminkin villiinnyttää.. Toimenpiteeseen en ikinä menisi uudestaan ! Lääkäri mietti kesken toimenpidettä että miksi ihmeessä minua ei olla nukutettu sillä olen 16 vuotias.. Onneksi toimenpide on ohi ja koepaloja odotellessa. huhhuh !

Hei,

olin eilen kolonoskopiassa(paksusuolen tähystyksessä) ja jännitin sitä etukäteen aikalailla. Osittain näiden nettijuttujen ja -kirjoitusten takia. Haluankin kertoa oman kokemukseni toimenpiteestä ettei kukaan turhaan murehtisi moista juttua!
Käydessäni ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolla ja saadessani lähetteen tähystykseen, tapasin avustavan sairaanhoitajan joka kertoi selventävästi mistä on kyse ja miten homma etenee. Aikaa tuli varata väh 30 min. Saavuin paikalle sovittuna ajankohtana ja siitä homma lähtikin etenemään varsin nopeasti. Pukuhuoneessa vaatteet veks, oma T-paita ja sukat sai jättää. Jalkaan vetäisin paperikankaiset shortsit jossa oli sepalus takana... Eipä muuta kuin vasemmalle kyljelle toimenpidesängylle makaamaan. Tietysti minuutit olivat pitkiä, mutta varsin asiantuntevan lääkärin ja hoitajan käsittelyssä touhu ei ollut millään tavalla ylivoimaisen hankala. Suolen mutkissa tunsin vähän painetta ja vähän kipua mutten missään tapauksessa ylivoimaisen paljon. Tuskainen olo tuli ilmanpaineen takia mutta jahka härveli oli tiensä päässä homma helpottui selkeästi.
Touhun kokonaiskesto oli alle 15 min ja vaikka olikin vähän enemmän "mutkia matkassa" niin jälkeenpäin tuntui aivan turhalta että olin sitä lainkaan jännittänyt.
Tylsin juttu oli vatsan tyhjennysoperaatio edellisenä iltana ja seuraavana aamuna. Jos sen(ylenpalttisen) ripuloinnin jaksaa vetäistä läpi niin voitonpuolella ollaan.
Eli tsemppiä kaikille jotka tähän toimenpiteeseen on menossa. Se on oikeasti ihan pala kakkua, eli turha stressi veks. Se on täysin turhaa.

Minä myöskin kävin noin kuukausi sitten kolonoskopiassa, eipä ollut paha homma, lääkäri ja hoitajat olivat asiallisia ja ystävällisiä, kyllä minuakin hiukan jännitti sinne meno vaikka oli jo toinen kerta kun tähystettiin, mutta täytyy sanoa että oli yhtä helppo kuin muutama vuosi sitten, yhden kerran hiukan nipisti niin siinä se, aikaa meni hommassa puolisen tuntia kaikkineen. Sanoin kaiken varalta lääkärille että sitten touhutaan varovasti, hän sanoi että niin tehdään. Että turha tuota on pelätä, voihan se olla joillekkin kipua aiheuttava mutta ei minulle ainakaan, mutta me ihmisethän olemme kaikki erilaisia ja reakoimme eri tavalla kipuihin.

Paksusuolen tähystyskokemus oli positiivinen. Paino putosi pari kiloa syömättömyyden ja tyhjennyksen avulla. Hoitohenkilökunta kertoi vakiovitsit - uutena viikonlopputyhjennysvaihtoehto, jossa tyhjennys tehdään alakautta keski-oluthuuhteluin. Voi kuulemma aiheuttaa höpöttelyä ja höveliä käytöstä.
Pikku nipistely on toissijaista, kun monitorilta tulee kerrankin itseä kiinnostavaa kuvavirtaa. "Tunne itsesi"- sanoivat jo muinaiset kreikkalaiset. Millä lienevät tähystelleet? Naapurin Börje kertoi käyvänsä useamman kerran vuodessa yksityisellä tähystyksessä, kun kerrankin saa tarpeeksi pitkää tavaraa. Esilääkkeitä ei kannata ottaa, koska ne heikentävät muistamista ja hyvän hetken mieleenpalauttamista.

Minulle tehtiin paksunsuolen tähystys 28.12.2011 ja haluan kertoa oman kokemukseni siitä, koska tällä palstalla tuntuu olevan hyvin erilaisia kokemuksia kuin minulla.
- Juotava tyhjentävä neste EI ollut pahaa, vaan ihan nautittavaa kylmänä
- Tutkimus EI sattunut yhtään ja katselin koko ajan monitorista omaa sisintäni eli paksusuoltani sisältä päin, mikä oli mielenkiintoista
- EI tullut pahempia ilmavaivoja ja olo oli ihan ok tähystyksen jälkeen
Tätä toimenpidettä ei kannata missään tapauksessa jännittää saatikka pelätä

Kolonoskopia takana. Tutkimusta edeltävänä aamuna söin keitettyä kalaa ja vähän vaaleaa leipää, sitten alkoi mehupaasto. Iltapäivällä Colonsteriliä 4 litraa, litran tuntivauhdilla. Ei ollut pahaa ja maha alkoi toimia ensimmäisen litran jälkeen. Ei yhtään kamalaa. Viimeinen litra alkoi tökkiä, mutta alas meni sekin. Illalla runsaasti mehua.
Aamulla herätys kuudelta ja juomaa vielä kaksi litraa. Aamupäivästä tutkimus, olin soittanut sairaalaan etukäteen ja pyytänyt esilääkitystä. Sain suonensisäisesti rauhoittavaa ja kipulääkettä. Tutkimus kesti puoli tuntia. Välillä koski, mutta ei se mitään sietämätöntä kipua ollut ja kestää vain hetken, sitten helpottaa.
Jälkeenpäin olo kuin ilmapallolla. Älkää pelätkö tutkimukseen menoa, itsekin olin aivan hermoraunio varsinkin kun olin lukenut netistä kauhukokemuksia. Vähällä oli etten perunut tutkimukseen menoa kokonaan.

ei kolonoskopia paha rasti ole. Pahinta siinä on se tyhjennys. Itse operaatio ei kestä kuin n. 20 minuuttia, eikä siinä ole pahoja kipukokemuksia.. pientä nipistelyä yms. ainakin itselläni. JA vielä elkää epäröikö ottaa rauhoitttavaa, se auttaa.

Kävin just tänään. Ei oo järkeä lukea noita juttuja. Täyttä skeisaa. Mahassa tuntui jonkin verran kipua kun se tehtiin. Ei tainnu mennä kuin kymmenen minuuttia kun koko suoli oli tähystetty ohutsuolta myöten. Moviprep oli ihan siedettävää kun veti kertakulauksella alas. Itse join puolessa tunnissa plus litran vettä ja olis mennyt nopeampaankin. Eihän se hyvää ole. Mutta ei hirveän pahaakaan. Piimäkin on tuhat kertaa pahempaa. TOdella helposti menee kun juo vettä päälle. Tähystyksen jälkeen oli maha kipeä vartin. Kunnes piereskeli ilmat pois. Älyttömän iisi operaatio. Suun kautta on täsytetty maha ja keuhkot. Ja oli miljoona kertaa pahempia kokemuksia

Joo itsekkin olen nyt todella helpottunut kun kolonoskopia operaatiostani on noin tunninverran aikaa. Ehkä pahin virhe on todellakin lukea noita kauhukertomuksia ympäri nettiä. Itse olen parhaillaan reppureissulla ja olen juuttunut vatsavaivojeni takia Kuala Lumpuriin. Kaupungin valitsin ihan tietoisesti, koska täällä saa ainakin Malesian parhainta sairaanhoitoa. Minulla oli paha ripuli ja lopulta kun olin vaihtamassa maisemaa paskansin verta lentokentällä. Tästä syystä jätin lentoni väliin ja menin takaisin Kuala Lumpuriin ja suoraan Prince Court Medical Centeriin joka laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötäni ja oli muuten helvetin hyvä sairaala.

Aluksi kävin peruslääkärillä ja tehtiin perus näytteet ja tutkimukset ja lääkkeet. Sain myös lähetteen spesialistille joka suositteli kolonoskopiaa ihan vaan varmuuden vuoksi, koska hän kuitenkin epäili veren olevan tulehduksesta.

Päätin mennä koska vakuutus maksoi ja täällä se tehdän aina sedaatiossa minkä halusin ehdottomasti noiden kauhutarinoiden jälkeen.

Litkua joka kohdallani oli nimeltään fortrans. jouduin juomaan operaatio aamulla kello 6am litran ja seuraavan litran 11am se oli siinä ja litku ei tosiaan ollut mitään sietämätöntä....vartissa meni litra kepposeen ku rauhassa joi. päivää ennen tuli välttää punaista lihaa siemeniä jne kuituja.

itse operaatio oli lasten leikkiä...tiedä sitten kuinka paljon sedaatio vaikutti mutta itse ihan muussheissa katsoin suoltani kuvaruudusta ja puhuin siin paskaakin....hieman hämärässä se kuitenkin on. Suosittelen kuitenki itse sedaatiota josse on mahdollista, ihan jees kamaa :D....suomi on vaan aika huono noissa jutuissa ja siksi ajattelin hoitaa homman täällä, nyt se ainakin on katottu ihan varmuuden vuoksi ja ilmaseksi....lähdin puolen tunnin piereskelyn jälkeen käppäämään hymyssä suin kohti metroasemaa kuvat ja !!!!DVD!!! mukanani! Eli eiku popparikauppaan ja operaatioo kattomaan:D:D

Uskon kuitenkin että suoleni oli varsin helppokulkuinen koska operaatio kesti varamaan alle 10 minuuttia.

Jos joku joutuu samaan tilanteeseen ulkomailla niin älkää pelästykö, vaan hoitakaa homma siellä hyvässä sairaalassa!!! Varsinkin suurissa aasian kaupungeissa on huippusairaaloita joissa on todella osaavia lääkäreitä. Itselläni oli eurooppalainen vakuutus, jolla on sairaalooita ympäri maailman mitkä laskuttavat suoraan vakuutusyhtiötä, toisin kuin monet yhtiöt jossa sinun pitää eka maksaa ja kotona sitten alkaa se paperisota!! Ottakaa ihmeessa vakuutus jota laskutetaan suoraan juuri tälläsisiä tilanteita varten!!!

Kolonoskopia suoritettiin tänää julkisella klo 9.15. Kesti vajaa 30min. Sain hyvin vähän rauhoittavaa suoneen ja olin tutkimuksen ajan aika rento. Kipeää teki mutkissa ja ilmaa puhallettaessa, mutta sietämätöntä ei ollut, eikä ulista tarvinnut.
Tyhjennyksen tein suolihuuhteluletkulla ja yhdellä annoksella Phosphoralia. Ei tehnyt tiukkaa juoda, mutta kuvotti jonkin aikaa. Letkua käytin, sillä kärsin ummetuksesta.

Hugo Peikon sanoin: "Huh, selvisin! Edessä vielä pahin."
Tähystyksen jälkeen oloni oli pieruinen, mutta muuten hyvä. Vasta parin tunnin kuluttua kotona vatsaa alkoi koskea. Olen koko päivän ja illan maannut sängyssä ja valittanut. Maha on tosi kosketusarka ja tuntuu, ettei kaikki ilma ole tullut ulos, vaikka mitä tekisin. Voin pahoin, väsyttää ja koko alavatsaa polttelee. Mainittakoon, että söin hieman raskaammin heti kotiuduttuani...:/ En suosittele!
Toivottavasti huomenna herään uudestisyntyneenä.

Itse tähystyksessä ei löytynyt mitään. Diagnoosi varmaankin IBS. Eipä yllättänyt... Kolmen viikon päästä saan kuulla koepalojen tulokset.

Gastroskopia oli toimenpiteenä paljon epämiellyttävämpi, mutta tämä kolonoskopiakrapula tekee paksusuolen tähystyksestä kokonaisuudessaan paljon kurjemman kokemuksen mulle.

Kerrassaan järkyttävän tuskainen kokemus. Todettiin haavainen paksusuolen tulehdus ja teki järkyttävän kipeää se tähystäminen vaikka kipulääkettä ja rauhottavaa oli annettu. Joutuvat pistämään vielä kesken operaation suoneen jotain kipulääkettä. Tuska oli sanoinkuvailematon, veet valu silmistä ja kurkkusuorana sai huutaa.

Mahan tähystys tehtiin heti perään ja se tuntui siihen verrattuna lasten leikiltä, mitä nyt pari kertaa yökäytti silloin kun koepaloja napsivat.

Vatsa oli kipeä/kouristeli monta päivää operaation jälkeen. Jälkeenpäin ajateltuna pahinta koko hommassa oli juuri se suolen tyhjennys. Vettä sai olla paskomassa kokoajan, heti kun lasillisenkin joi.

Tyhjennysaineista, nyt on tullut markkinoille uusi aine nimeltään Citrafleet, ensimmäinen aine jota pystyy oikeasti juomaan, maku siedettävä verraten colonstreriliin tai phosporaliin. sen lisäksi isoimmissa sairaaloissa ei enää käytetä tähyissä ilmaa vaan hiilidioksidia, jolloin tutkimuksen aikaiset kivut vähenevät selvästi, eli vaikka saisitte sairaalasta ohjeen juoda litratolkulla tyhjennysnesteitä niin kysykää apteekista tota citrafleettia, toimii ja tyhjentää yhtä hyvin ja sitä juodaan pieni määrä ja maku ok.

Eilen oli kolonoskopia, joten tässä yksi kokemus lisää:

Viikon vältin siemeniä sisältäviä ruokia ja hyvin kuitupitoista ravintoa. Pari päivää ennen tyhjennystä menin sitten kevyellä jugurtti / keitto / vaalealeipä -linjalla.

Tyhjennys sitten aamulla 3 litralla Colonsteriliä, joka meni alas ihan helposti. Join aina lasillisen kerrallaan ja kaiken nieltyäni imeskelin ihan pienen hetken kurkkupastillia. Kun pitää huolen, ettei hengittele nenän kautta sisään ennen pastillin maistelua, niin tuota litkun makua ei tarvitse maistaa ollenkaan. Jo ekan litran jälkeen ulos tuli pelkkää nestettä, mutta varmuudeksi join kaikki 3 litraa kuten minua oli ohjeistettu. Aikamoista vessassa istumistahan se on, mutta ei mikään paha homma. Kun vielä huuhtelin aina vessakäynnin lopuksi paikat käsisuihkulla ja taputtelin pyyhkeellä kuivaksi, ei alkanut paikat yhtään aristaa. Rasvaakin voi laittaa.

Toimeenpiteessä ei lääkitystä tarjottu, mutta pyytämällä sitä kuitenkin sain. Lääkäri laittoi kanyylillä hieman jotain rauhoittavaa lääkettä ja myös jotain suolta rentouttavaa. Olin aika paniikissa, mutta olo rentoutui lääkityksen avulla nopeasti. Sitten mentiinkin jo sisään ja n. 5-10 minuutissa oltiin jo päästy umpisuoleen asti. Ilman pumppaaminen suoleen sattui pariin otteeseen, mutta ei yhtään niin paljon kun olin pelännyt. Lääkäri opasti painamaan kädellä vastaan ja sekin auttoi. Lääkäri myös lopetti heti jos tuntui kovin kipeältä ja imi ilmaa pois. Kipu tuntui välillä vähän samalta kuin olisi rakko ihan todella täynnä, sellaista venyttävää kipua. Se on kuitenkin todella lyhytaikaista eikä mitenkään sietämätöntä ja mitä rennompana on ja mitä rauhallisemmin pystyy hengittämään, sitä helpommin homma menee. Kivuliaisuuten varmasti vaikuttaa myös tähystyksen tekijä, suoliston mutkikkuus ja kunto, ym.

Tuon lyhyen kivuliaan osan jälkeen lähdettiin tähystintä tuomaan takaisinpäin ja vaikka ensin ajattelin, etten halua nähdä mitä siellä on, oli se sen verran mielenkiintoista, että oli pakko katsella ruutua. Paluu ei tehnyt minulla kipeää kuin pari pientä nippaisua ja lääkityksen rentouttamana oli lähes hauskaa katsella ruutua jutustella lääkärin ja hoitajan kanssa. Siinä meni varmaan 20-30 minuuttia kun hissuksiin tultiin takaisinpäin ja katseltiin mitä näkyy. Myöskään koepalojen otto / polyypin poisto ei tuntunut miltään. Kaiken kaikkiaan alku- ja loppujutustelut, lääkitys, ym. mukaan lukien hommaan meni tunti eikä päälle jäänyt edes juuri mitään lääketokkuraa.

Kokemuksia on erilaisia, mutta itse stressasin ja panikoin etukäteen täysin turhaan.

Itsellä molemmat kolono- ja gastroskopia edessä (aika ensi vko to). Hiukan pelottaa, mutta on ollut jo puoliska vuotta ongelmia suoliston kanssa, haaleata limaa ja verta ulosteen mukana plus vaihtelevasti ripulia ja ummetusta, ja haluan saada selville että mistä pirusta se nyt johtuu kun ei osaa suolisto rauhoittua. Oksentelua ei ole ollut, eli tuskin mistään vakavemmasta "tukoksesta" on kyse, esim. syövästä/kasvaimesta. Luulisin että on kuitenkin vain ärtynyt suoli, oli stressiä ja lievää depressiota niihin aikoihin kun oireet hiljakseen alkoivat...

On jokseenkin rauhoittanut lukea, että ainakaan koko prosessi ei satu. Itsellä on onneksi melko korkea kipukynnys, joten eiköhän se ihan ok mene, ja muutenkin kun olen jokseenkin pitkäselkäinen tyttö, niin jos suolet ei olis ihan mutkilla. :D

Taidan tulla laittamaan omakohtasen kokemuksen tänne sitten kun homma on ohi.

Noniin. Tähystyksistä tulin, ja ei ollut kamalaa. Siinä mua ennen oli joku iäkkäämpi herra, ilmeisesti melko samalla asialla, ja kuulu kyllä aika mukava parkasu ja kirosana yhessä välissä, vähän meinasin säikkyä siinä että eikai se ole niin kivuliasta.. Mutta ihan ok meni, ei tehnyt niin kipiää missään välissä että olis tehnyt mieli huutaa ja mitä siinä gastroskopiassa pari kyyneltä vierähti poskelle ku tuntu vähä inhottavalta, vaikka nielu oliki puudutettu. Näytepalojen ottokaan ei tuntunut kipeältä, pienen pieni nykäys tuntu aina välillä, mutta muuten oikeastaan huomaamatonta.

Tyhjennys oli ehkä kaikkein inhottavin vaihe, oli peräpää aika tulessa jo tunnin päästä liuoksen juomisen alotuksesta. Aamulla ohjeen mukaan 4 toilaxia, otin 2 ennen aamupalaa ja toiset 2 tunteroisen jälkeen, ja sillä sain jo aika pitkälle suolen tyhjäksi. Neljältä aloitin juomaan moviprep-liuosta, maistui suolavedeltä johon oli liuotettu mahdollisimman paljon (sitruuna hunaja) strepsilsejä. Yök. Sitten loppuilta meni vettä ja mehua juodessa, saunassakin pyörähdin.

Ainut hiukan kivulias kohta kolonoskopiassa oli ilmeisesti se sama mutka mikä täällä muutamalla muullakin oli ollut kipein kohta, mutta ei siinä kovinkaan kauaa mene, ja kokenut lääkäri osaa kyllä tehdä siitä kohdasta mahdollisimman kivuttoman. Toinen hiukan kinnaava kohta oli kun kamera oli sen mutkan ohi päässyt, ja oli tuossa suunnilleen keskellä ja kylkiluiden alapuolella. Ilman kipulääkkeitä selvisin ihan helposti, on tosiaan kipukynnys sen verran korkea.

Jos on tähystykset edessä, ja satut lukemaan tätä, kannattaa ottaa ihan rauhassa! On ihan siedettäviä toimenpiteitä, varsinkin siinä valossa että saa tietää mistä on kyse, jos on jonkinlaisia oireita ollut. :)

Jos joitakin kiinnostaa, itsellä on todennäköisimmin erittäin lievä haavainen peräsuolen tulehdus kyseessä, ei ollut tulehtunut kuulemma kovinkaan pitkälle (noin puolet pienemmälle alueelle kuin ns. proktiitti). Pitää nyt kuitenkin odottaa että mitä ne näytepalat sanoo, mutta muuten oli kuitenkin aika selkeä tilanne. :)

Olen noin vuosi sitten käynyt molemmissa toimenpiteissä. Vatsalaukun tähystys oli inhottava, kun oksetti välillä ja limaa kerty niin paljon nieluun, mutta ei se sattunut yhtään ja oli todella nopea toimenpide, alle 10min.

Toisessa tähystyksessä e litkun juonti oli ehkä karmeinta, kun juoda piti litratolkulla sitä nestettä ja vessassa sai istua aika tiiviisti. Itse toimitus ei pitäisi sattua, mutta minulla oli niin paljon kiinnikeitä tuolla munasarja-kohtu-peräsuolenpinta akselilla, että joka kerta kun pienikin mutka tuli ensimmäisen metrin aikan vastaan, vatsaa viilsi oikein kunnolla, eikä siinä hoitajan kestänyt vatsaa painella mutkia oikaistakseen, koska kipua ei aiheuttanut ne mutkat vaan ne hiivatin kiinnikeet. Että tästä syystä ei kiitos koskaan enää. Muuten toimenpidettä oli aika mielenkiintoista seurata näytöltä

Kävin eilen kolonokopiassa. Olin etukäteen ottanut hieman selvää ja käynyt sairaanhoitajan kanssa läpi mitä tapahtuu. Hän totesi että laihoilla naisilla voi olla hieman kivuliaampaampaa, mutta se on hyvin yksilöllistä, ei voi tietää. Kuulosti siltä että voi sattua ja on toki epämiellyttävää, mutta kyllä se siitä. Sillä ajatuksella lähdin.

Join Colonsteriliä neljä litraa, ei ollut mikään ongelm. Ei tietenkään tuntunut hirveän mukavalta juoda niin paljon ja makukaan ei ollut tietenkään ihana mutta ei myöskään niin paha etteikö voisi juoda. Vessa oli hyvä olla lähellä, kyllä sitä voi pidätellä ihan kuten normaalisti, mutta tasaisin väiajoin joutuu kyllä juoksemaan. Mielestäni tämä tyhjennys ei ollut mitään, hyvin sujui.

Mutta itse toimenpide..... Sain Diapamia etúkäteen jotta sujuisi vielä paremmin, En ollut juurikaan hermostunut. Ensin tuntui hieman oudolta, ja ensimmäinen mutka sattui niin että päästin suustani pari aijai-sanaa. Sen jälkeen alkoi sattua niin järkyttävästi etten voinut muuta kuin huutaa. Yritin rauhoittua ja hengittää mutta kipu oli lähes sietmätön ja jetkui jatkumistaan. Itkin ja huusin, tuntui siltä että vatsani revitään kappaleiksi sisältäpäin. En osaa sanoa kauanko tätä kesti, ajantaju ei ollut parhaimmillaan, hikoilin niin paljon kivusta että otsa oli aivan märkä ja posket kyyneleistä märät.

Hoitaja ja lääkäri olivat molemmat tosi ystävällisiä ja hoitaja yritti auttaa minua parhaansa mukaan, kehui minua reippaksi, käski hengittää ja yritti puristaa vatsaa jotenkin kivun lievittämiseksi, vaikkei se minusta auttanut mitään. Kun laitetta vietiin ulospäin ei enää sattunut, mikä oli valtava helpotus.

Olin tämän jälkeen niin järkyttynyt että kyyneleet vain valui ja kädet tärisi pitkän tovin sen jäkeen että toimenpide oli ohi. Onneksi oli saattaja kotiin sillä olin ehkä jotenkin pikku sokissa tuon jälkeen, ehkä Diapami oli osasyyllinen mutta toiseksi en ole koskaan tuntenut tuollaista kipua. Hoitaja sanoi että jos joudun kolonoskopiaan uudestaan minun kannattaisi pyytää nukutusta.

Että ensimmäinen sairaanhoitaja oli täysin oikeassa, näitä viestejä lukiessa näkee että joillekin toimenpide ei ole ollut suuri juttu, ovat jopa pystyneet seuraamaan ruudulta mitä tapahtuu, ja toisille se oli aivan helvetillistä kipua. Tulokset saan parin viikon päästä mutta ei ainakaan ollut näkyviä tulehduksia tms suolessa. Silti kipu oli tällainen. Toivotan onnea kaikille joilla on tämä edessä, toivotaan että kuulutte siihen onnelliseen joukkoon joille tuo on lähinnä hieman epämukavaa :) Itse alan pikku hiljaa palautua sokista.

Kävin tänään kolonoskopiassa Satakunnan keskussairaalassa. Minulle oli tehty sama tutkimus n. 10 vuotta sitten. Kummallakaan kerralla en etukäteen juurikaan ajatellut minne olen menossa ja mitä ko. tutkimuksessa tapahtuu tai miltä se tuntuu yms. asioita.
Colonsterilin (4 litraa) juominen oli melko vastenmielistä, mutta kylmänä ja nopeasti juotuna se onnistui melko hyvin kun vielä huuhteli aina lasillisen jälkeen suun Lidlin Lemonilla. Suolisto tyhjeni ongelmitta.

10 vuoden takaisesta muistan vain sen, ettei se tuntunut oikeastaan miltään. Vain muutaman kerran tuntui, että vatsassa tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa. Kipua se ei kuitenkaan ollut. Olin ihan rentona. Mitään lääkitystä ei ollut.
Toimenpiteen jälkeen lääkäri kysyi, että onhan minulle tehty mahalaukun tähystys kun kolonskopiassa ei ollut mitään oireitani selittävää ilmennyt. Totesin ettei ole tehty, johon hän, että tehdäänpä nyt kun kolonskopia oli käynyt niin nopeasti eli aikaa seuraavan potilaan tuloon oli.
Siinä ei olisi sitten ollut minuuttia enempää aika jännittää ennen kuin letku oli jo kurkussa. Sen tutkimuksen muistan melkoisesti ikävämmäksi juuri oksennusrefleksin takia. Hyvin sekin silti onnistui ja löytyi ihan lääkittävää vaivaakin.

Tänään kokemus kolonskopiassa oli melkoisen erilainen. Lääkäri ja hoitajat olivat tosi ystävällisiä ja alku sujui hienosti mutta melkoisia kipujahan se tukimus sitten aiheutti...

EN tiedä vaikuttiko lopputulokseen se, että ensimmäisten kiputuntemusten jälkeen en pystynyt enää olemaan rentona vaan ajoin jännittää ja "odottaa" seuraavaa kipukohtaa joka sitten tulikin. Ja ne seurasivat toisiaan ja hiki virtasi otsalla, taisi siinä joku pieni äännähdyskin päästä.

Kuitenkin melko hyvin sitten päästiin tutkimuksen loppuun. Kysyttyäni hoitajalta jälkeen päin, että paljonkohan se etten pystynyt olemaan rentona vaikutti kipujeni määrään, hän vain totesi etteihän sitä millään taida voida olla rentona jos oikein sattuu. Totesi myös, että ko. tutkimukset sujuvat joka kerta eri lailla. Joskus erittäin helposti joskus melko kivuliaasti - samalla henkilölläkin. Tämän voin kyllä allekirjoittaa omalla kohdallani.

Jos menet ko. tutkimukseen ota rennosti, elä jännitä. Ei satu ehkä yhtään ja jos sattuu niin, KYLLÄ SÄ SIITÄ KUITENKIN SELVIÄT !

MIksi joudutte juomaan sitä litkua niin paljon, kun ylempänä ketjussa joku mainostaa jotain uutta juotavaa mitä ei tarvitse juoda kuin vähän. Kannattaa kysyä sitä lääkäriltä tai apteekista jotka vasta olette menossa

Ohjeistuksessa, joka tuli postissa, mainittiin juuri tämä Colonsteril, jota pitää ostaa sellaiset 5-6 pulloa, jos nyt oikein muistan, ja Moviprep, jossa on siis annospusseja jotka sekoitellaan ensin veteen. Minulle tähystyksiin lähettänyt lääkäri sanoi, että tyhjennyksessä pitää juoda tällaista litkua niin paljon kuin pystyy, vähintään sen verran että vessareissuilla ei tule enään mitään muuta kuin "pelkkää vettä" usealla käynti kerralla, ei kiinteää materiaalia ollenkaan, ei edes hitusia. Toki varmistus hörpyt litkua on ihan hyvä idea, vaikka olisikin ollut pelkkää vettä jo useammalla vessakäynnillä. Ja tosiaan kannattaa juoda lasillinen mahd. kylmänä ja nopeasti, ettei maku rupea yököttämään. Ja ainakin moviprepin ohjeissa sanottiin, että pitää juoda ensimäinen litra 1-2 tunnin sisällä, eli tahti on suurinpiirtein lasillinen per 10-15 minuuttia. Eli ei tarvitse yhtä kyytiä yrittää juoda.

Itsellä riitti vähän päälle litra movipreppia (pakkauksessa oli pussukoita kahta litraa varten), koska olin muutenkin varautunut tähän tyhjennyksen jälkeiseen minipaastoon syömällä viimeiset pari päivää ennen tyhjennystä vähemmän, ohjeistuksen mukaisesti aika paljon jugurtteja, soseita ja siemenettömiä hedelmäkeittoja yms. valmiiksi notkeaa ja siihen lisänä reippaasti vettä ja mehua. Ei siis ollut kovin vaikeaa saada mahaa ja suolta tyhjäksi, varsinkin kun toilax tabletit jotka silloin aamulla otin heitti mahan jo aika veteläksi.

Niin ja movipreppiin päädyin, koska apteekissa suosittelivat sitä colonsterilin sijaan. Saattaisin ehkä suositella itsekin sitä, sillä sitä on juotava selkeästi vähemmän, yhdestä paketista saa 2 litraa, ja jos on tähystystä edeltävät päivät mennyt ohjeiden mukaan syömättä mitään kovin raskasta sulattelua vaativaa, uskoisin että ei ole kovinkaan kova homma tyhjentää. :)

Minäkin kävin lauantaina Oulussa kolonoskopiassa ja hyvin meni esilääkityksineen. Uusi tyhjennysaine mitä join oli Picoprep ja se osottautui tosi hyväksi. Sain sitä kaksi pussillista jotka sekoitettiin 150ml vettä ja annettiin hetken liueta ja sitten juotiin. Ei maistunut sen kummemmalle kuin jokin tavallinen porejuoma vaikka itse rakeet vähän lämmittivät vettä itsestään. Kaksi pussia vain ja muita nesteitä piti juoda 2-3 litraa eli tosi simppeli verrattuna Colonsteriliin jota myös olen kokeillut joskus vuosia sitten. Suosittelen itse lämpimästi Picoprepiä. Se on tullut markkinoille tämän vuoden puolella.
Kipulääkkeiksi sain jotakin minkä nimeä en muista, mutta siitä tulee semmoinen pumpulinen olo joka vie kipua ja pelkoa. Itselleni jäi tutkimuksista hyvä mieli, vaikka paksusuoleni on tulehtunut pahasti. Koepalojen tuloksia odotellessa... Ja itse tutkimus ei sattunut kun pyrin olemaan rento ja muistin hengitellä normaalisti ja jutella ja kuunnella lääkäriä ja hoitajaa.

Tsemppiä kaikille ja kokemuksesta voin sanoa että etukäteinen jännitys on turhaa!

Jepps eli tulin juuri 15min sitten kolonoskopiasta ja täytyy sanoa, että ei ollu kummoinen kokemus! Olen varmaan onnekas että pääsin noin pienillä tuskilla. Ensinnäkin se colonsteril- litkun juominen ei ollut läheskään niin paha kokemus mitä on netistä lukenut. Eihän se herkkua ollut, mutta kyllä sen alas sai vaivoitta! :) Sitten itse tähystys meni tosi hyvin, ainut mikä aiheutti vähän kipua ja ilkeää tunnetta oli se ilman pumppaus suoleen, näkyvyyden parantamiseksi. Itse tähystimen möyrimistä suolessa en juuri edes tuntenut! Koko homma oli ohi aika äkkiä. Nyt on kyllä mielenrauha suuri, kun tietää että ei löytynyt mitään vakavaa sieltä ja että homma on ohi :) Ennen operaatiota kysyin esilääkityksen mahdollisuutta, mutta lääkärit eivät sitä katsoneet aiheellisiksi ja sanoivat, että mennään tilanteen mukaan. En siis saanut mitään kipulääkkeitä tms koko operaation aikana! Luulisi, että jonkinlaisen esitokkuran saisi edes päälle jos haluaa. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! :) Ei muutakun pelko pois vaan kaikki kellä kolonoskopia on edessä!

Mulle tehtiin tänään kolonoskopia. Jännitin sitä monta viikkoa ja hermoilin ja vaikka mitä. Mutta voin sanoa, että aivan turhaan. Sekä tutkimuksesta ja tyhjennyksestä jäi vain positiivinen olo.
Tyhjennyksen tein Citra Fleet nimisellä jauheella veteen sekoitettuna.Vain kaksi pientä lasillista, ei maistunut pahalle ja tyhjennyskin oli oikein "hellävarainen".

Tähystys meni tosi nopsasti, vain noin vartin verran kesti. En tuntenut ollenkaan kipua, ehkä pientä epämukavuutta jossakin kohtaan. Pelkäsin kipuja kovasti, koska kärsin ärtyneestä suolesta joten kärsin välillä kovistakin alavatsakivuista kun ilmaa liikkuu suolistossa.

Myönnän, että olen yllättynyt ja hämilläni kuinka helppo toimenpide kaiken kaikkiaan olikin! Suolesta sanottiin että oikein hyvältä näytti, eikä ole mitään sairauksia. Nyt olo on helpottunut. Tutkimukseen menin, koska olen kärsinyt jo pitkään erilaisista suolistovaivoista ja halusin selvittää ettei niihin liity mitään sairautta.

Tsemppiä kaikille tutkimukseen menijöille, ei se ole ollenkaan paha juttu :)

Hei, mulla on huomenna toi edessä tein just ekan osan tosta tyhjennyksestä, ei ollut mitenkään kamalan makusta mun mielestä, meni alas ihan ok.. Enkä pelkää itse toimenpidettä vaan tuloksia!! Kaikki täällä puhuu vaan siitä että jännitti mennä siihen. Eiks ketään huolestuttanut että löytyiskin jotaan vakavampaa? Ite oon vasta 21 vuotias ja joudun menemään kauan jatkuneen mahan turvotuksen ja ummetuksen vuoksi. Ja pelkään ihan hirveesti et tos tutkimuksessa löytyy joku kasvain. :( Pelottaa ajatellaki ja varmaan sen koko ajan stressaan ihan hirveesti…

Tuskin sulla mitään kasvainta on, kun olet noin nuori ja paksusuolensyövän kehittyminenkin vie 5 - 15 vuotta. Voin kertoa, että kolonoskopia on elämäni hirvein ja kivuliain kokemus. Kolonoskopiaa ennen pitää juoda muutama litra hirvittävää litkua suolen tyhjentämiseksi muutamassa tunnissa. Se jo yksistään oli kamala kokemus ja luulinkin tähystysaamuna, että pahin olisi takana. Olin kuitenkin väärässä, edes synnytyskivut eivät ole olleet mitenkään verrattavissa kolonoskopian aiheuttaman kuvun kanssa. Se onkin elämäni ainoa kirjaimellisesti sietämätön kipu. Voihkin, kiermurtelin, huusin, vapisin ja rukoilin hoitavia lääkäreitä keskeyttämään tähystyksen, mihin he eivät suostuneet. Pahin kipu tuli, kun he työnsivät letkua aina pidemmälle suoleen ja he pitivätkin taukoa aina sen verran, että pahin tärinäni lakkaisi. Oli tuskallista tietää, että kun pahin voihkiminen laantuu, kipu alkaa uudestaan pahempana letkun työntyessä yhä pidemmälle. Ja minulla on normaalisti korkea kipukynnys, synnyttäessänikään en valittanut lainkaan. Kuulemma kolonoskopia on nuorille henkilöille kivuliaampi kuin vanhemmille, koska nuoremmilla on kimmoisammat suolet.

Kukahan osaisi sanoa mikä tyhjennysaine olisi helpointa ottaa.Ja mistä sen tietää milloin ollaan mutkan kohdalla.Näkeekö sen.

Minulle tehtiin tänään kolonoskopia.movipreppiä otin edellisenä iltana litran ja tänä aamuna toisen litran,mutta suoli ei ollut täysin tyhjentynyt.En tiedä haittasiko tutkimusta.Lääkäri joka sen teki tunki sitä letkua suoleen niin kovalla vauhdilla ,vaikka valitin että koskee.otin kerran jo kiinni letkusta ja huusin että ei enää kun koski niin.mutta ei se mitään auttanut,samatahti jatkui vaan vaikka kuinka koski. En tiedä yhtään koska se oli mutkassa ja koska ei koska koko ajan sattui.Pois vetäessä ei sitten enää niin.Minulle sanottiin etukäteen että voidaan lopettaa jos ei kestä,mutta ei niin tehty,vaikka otin letkusta kiinni ja pyysin lopettamaan.

Olen ollut kolonoskopiossa monta kertaa. Aina se on sattunut, mutta tänään, lääkityksestä huolimatta, sattui enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Tällä kertaa oli nuori vasta erikoistuva lääkäri, silläehkä oli osuutensa, mutta jotenkin se suoli oli niin piukka eikä letku kertakaikkiaan vaan tahtonut mennä eteenpäin. Sattui niin hirvittävästi että huusin kuin palosireeni.
Tarkoitus oli käydä läpi koko suoli, mutta siihen ei nyt kyetty, vaan tyydyttiin alkuosaan, jossa kasvainia on aiemminkin ollut.

yleensä juonu 4 litraa ed.iltana ja litran aamulla.Toki se juoma nyt ei parhaimman makuista ole ,mutta menee ihan alas.Ja itse toimenpide ei satu yhtään,on vaan täysin rentona sen ajan

Huomenna kolonoskopiaan ja tulkin kanssa, espanjassa kun oleilen. Tutkimuksen syy ulkoiset pukamat.
Juomien mausta en tiedä, että miltä maistuvat nykyisin, mutta jos se on jollekin kamalin asia, niin eipä huolta.
Kerran olen tuossa ollutkin, kolme vuotta sitten, enkä muista muuta, kuin että vähän nipisteli ja ilmaa tuli kiitettävästi.
Mitenkään kammottavana en tuota silloin pitänyt, vaan päinvastoin suurena helpotuksena, että meni niin sutjakkaasti.
Mitään vikaa ei löytynyt, eikä minua ole leikottu, mikä ehkä sitten helpotti asiaa?
Lääkkeitä ei annettu, mutta nyt annetaan, eli en saa mennä autolla.
En osaa jännittää yhtään.
Älkää tekään kammoksuko, vaikka joku yrittäisikin pelotella liemen pahalla maulla tms. olemattomalla syyllä.
Pääasia on, että mahdolliset vaivat havaitaan ajoissa.
Paksusuolen syöpäkin on parannettavissa, kunhan se todetaan ajoissa.
Muutama kaverini ei ole tajunnut tämän asian tärkeyttä, vaan lykännyt tutkimukseen menoa kohtalokkain seurauksin.

hei. Kävin tänään kolonkoskopiassa.Tyhjennys oli onnistunut erinomaisesti.Movirepitillä,eikä ollut edes pahanmakuista,kun otin Pirkka Päärynä -juomaa kyytipojaksi.Lisäksi illalla join 2-3lt.osan maku vichyä ja osan ananaslimpparia.Ja samat temput aamulla.Kaksi tuntia ennen tutkimusta lopetin juomisen.Eikä Wc hätää ollut.Tutkimus meni yli odotusten hienosti.Kun pyysin tipan ja sitä kautta pienet hömpsyt,kun teki kipeää.Tuloskin oli hyvä.Ihana lääkäri ja hoitaja oli myös.Tsemppiä teillekin jolla homma edessä.

Ei mitään ongelmaa ollut. Vain joku mieto rauhoittava, mikä yleensä annetaan.

itsellä tämä rumba edessä, lievää jännitystilaa on, mut näiden tekstien lukeminen helpotti vähän.. pitää muistaa tulla kommentoimaan oma kokemukseni tänne samalla kun piereskelen toimenpiteen jälkilämpöjä ulos..

Varmista etukäteen että tarvittaessa todella saat kipulääkettä. Toisille se on helpohko toimenoide toisille mieletön kokemus. Lihavuus tai pienuus ei asiaan vaikuta.

On potilaita jotka vertaavat kipukokemusta synnytykseen. Vanhahko ylipainoinen herra oli täysin järkyttynyt eikä osannut eli kyennyt kivun vuoksi vaatia lääkitystä. Hän kertoi kokemuksen olleen kipein mitä hällä koskaan on ollut, ja tarvitsi kiplääkitystä myös jälkikäteen.

Enemmistölle toimenpide on siis helpohko. Siksi on parempi tarkastaa kipulääkitys etukäteen. Toimenpide tehdään myös kevyessä narkoosissa jos haluaa, mutta se vaatii anestesialääkärin paikalle ja joudut perustelemaan pelkosi. Paniikkitaipumus tai pitkään jatkunut ilmavaivakipu riittävät useimmiten. -Joskus toimenpide myös kestää lähes tunnin, eli ei aina mikään pikkujuttu.

Tuli luvattua oma tarinani tänne kun kerrottavaa tulee joten tässä :

Colonsteriliä meni kolme litraa, olin syönyt koko viikon kevyesti joten helposti suoli tyhjeni. Valmis juoma maistui mielestäni vähän Samarinille, ei mikään paras maku mut jääkylmänä join ihan reippaasti, viimeiset kulaukset oikeastaan ottivat koville vasta.. Joku tunti ekasta juomakerrasta ja alkoi tapahtua. Eka tuli oikeastaan normaali-istunto, vähän lopussa ripulimaista, seuraavan kerran tuli hätä puolen tunnin päästä ja tavara oli jo likaisen veden väristä.. Lopulta se tuli ihan samanlaisena ulos kuin sisään mennessään ja aika paineella, joten iha hyvä jos saa kaikessa rauhassa tehdä tämän tyhjennystoimenpiteen.. Yhteensä tuli ravattua vessassa varmaan vajaat kaksikymmentä kertaa ja lopussa tuntui peppu vähän aralta. Matkalla sairaalaan iski vielä viimeinen hätä, jonka ehdin onneksi helpottamaan sairaalan vessassa.

Sitten alkoikin odottaminen itse toimenpiteeseen. Olin pelännyt koko hommaa siitä asti kun kuulin, reilut 3kk ja vihdoin oli sen aika. Jännitti pirusti. Ulkona pakkasessa viimeinen savuke ja rohkaisu musiikkia kuulokkeista. Odotushuoneeseen.. Hoitaja kutsui nimeltä ja vaatteiden vaihtoon. Housuissa oli pyllyssä tuuletusaukko. En ollut pyytänyt rauhoittavia tahi kipulääkkeitä, kun ne olisi pitänyt ottaa kuitenkin kauan ennen operaatiota, seuraavalla kerralla sit jos en nyt selviä.

Sitten makaamaan sängylle kyljelleen sikiö-asentoon ja tohtori ilmestyy tervehtimään. Hommat alkoivat nopeasti, tohtori laittoi melko reippaasti puudutusaineet sormella kohteeseen, joka vähän tuntui ikävältä. Hän myös infosi koko toimenpiteen ajan mitä tapahtuu ja milloin voi tuntua kipua. Alku ei sattunut, mutta suolenmutkissa tuntui sitten jo jotakin. Itse koin sen kuin oisi vatsaa vääntänyt tai jos on hirveä nälkä ja maha murisee, mutta siellä se tähystin oli täydessä touhussa. Kysyivät haluaisinko katsoa monitoria, taisin vastata tylysti ei. Hoitaja tuli viereen ja kyseli vointeja, murahdin jotain. Täysi työ olla kiroilematta, kyllä se välillä tuntui ilkeältä, mutta sitä kesti vain sekuntteja. Tiukimmissa mutkissa hoitaja painoi kädellä vatsaani mikä helpotti. Hoitaja sanoi jonkun hammaslääkäri-vertauksen, että pitäisi olla rentona.. (Tiedä minkälaisissa hammaslääkärissä leidi on käynyt, sitten.. Kotimatkalla rauhottuessa vasta tajusin mitä hän tarkoitti) Pieni tuskanhiki kohosi. Hammasta tuli purtua. Teki mieli hakata jotain. Koko homma kesti noin 20min ja sit poispäin tullessa otettiin koepaloja mikä ei enää koskenut, tuntui vain helpottavalta kun suoli tyhjenee ylimääräisistä laitteista. Lääkäri totesi, että hyvältä siellä näytti ja seuraavaa kertaa saisi odottaa vuoden. Hoitaja ohjasi vaatekaapille ja kysyi vielä vointeja, oli vaikea vastata.. Okei, kai..

Pääsin pukuhuoneeseen, istuin vähän aikaa ja odotin hoitajaa. Mahaan vähän koski ja kädet tärisivät. Muuten helpottunut olo. Selvisin. Hoitaja antaa energiajuoman, nälkäkin on jo.. Omat vaatteet päälle, ulos pakkaseen. Tekee mieli juhlia jotenkin, onhan tätä peläten odottanut pitkään. Käyn tuopin juomassa ja poltan pari tupakkaa.. Voittaja olo.

Itsellä olisi tuo show edessä reilun viikon päästä ja olen paniikissa jo nyt (tai ollut oikeastaan jo kuukauden, siitä lähtien, kun sain tietää tuohon joutuvani). Tyhjennykseen on määrätty 3l Colonsteriliä ja kohta pitäis alkaa viikon kestävälle dietille. Sairaalan ohjeet oli äärettömän epäselvät ja jos netistä lukee syömisohjeita, niin tuntuu etten saa syödä mitään seuraavaan viikkoon.

Mulla siis epäillään olevan tulehtunut/ärtynyt paksusuoli, mikä jo sinällään saa mut pelkäämään sitä kipua entistäkin enemmän. Olen 20v ja hoikka. Toivon, ettei mun suolet siitä huolimatta oo kovin ruseteilla. En mielestäni ole kovin kipuherkkä, mutta tuo pelottaa ja ahdistaa silti. Ennen tutkimusta on mahdollista saada rauhoittava esilääkitys suun kautta, jonka aion ottaa olipa siitä hyötyä taikka ei. Samoin kysyn, jotain kipulääkettä. Mutta PANIIKKI, eikä siihen ainakaan auta nämä netistä luetut muiden kauhukokemukset...

Mielenkiintoinen ketju. Näin varsin kokemattoman tähystyksiä tekevän erikoistuvan lääkärin näkökulmasta voin sanoa että on aika yllättävää kuinka kivutonta joillekin tähystys on vaikka kokematon lääkäri luonnollisesti käyttää enemmän aikaa eikä ole kokemuksen tuomaa repertuaaria toimintastrategioita ongelmatilanteissa. Toisaalta sitten kivuliaan potilaan kohdalla sitä miettii tekeekö itse väärin jotain vai onko vain kipuherkkä suolisto, joka joillakin tuntuu olevan. Se tähystin menee usein herkästi lenkille eli vaikka työntää eteenpäin, niin ruudulla näkyvä kuva ei juuri liiku ja samalla potilaalle tulee kipua kun menee lenkille jossain taaempana. Sitä lenkin muodostumista yritetään estää hoitajien käsien tuella. Joillakin on "herkästi lenkittävä suoli". Toinen kivuliaisuutta aiheuttava asia on luonnollisesti nuo tiukat mutkat ja voihan sitä tietty pumpata liikaa ilmaa näkyvyyden saamiseksi. Ei se tähystys vaikeassa suolessa ole kivutonta kenenkään tekemänä. Toisaalta jotkut kauan tähystyshommia tehneet gastroenterologit tai gastrokirurgit ovat aika roheita otteissaan ja potilaan kivun minimointi ei ole kovin korkealla tärkeysjärjestyksessä.

Omassa työpaikassani annetaan kyllä aina esilääkitys ja tarvittaessa lisää tähystyksen aikana. Jotkut potilaat eivät esilääkitystä halua.

Olisi noita vaihtoehtoja. Nykyään on neste jota juodaan vain litra. Tosin toivottavasti alkuvalmistelut on kunnossa. Minulle tehdään nykyään enään1-2 sigmoidoskopiaa ja 1-2 kolonoskopiaa vuodessa. Eli minulla on Colitis Ulcirosa. Tähystys on kiinni sinun ainutlaatuiseta vartalosta; minkälaisia mutkia suolessa on. Ottaa esilääkityksen mukaan (sairaaalaan tarvitaaan kuski/raxi).. Käyn enää vain yhdessä paikassa.

Mutta mikään ei ollut niin pahaa kun ne tähysti suun kautta.Tämä on helppo

Juokaa Movipreppiä. Vain litra illalla ja toinen aamulla. Maistuu hiukan sitruunalle. Jääkaappiin tuntia ennen nauttimista, on kylmänä ihan juotavaa. Tähystys ei niin ihmeellistä ollut. Aluksi sattui mutta ei sen enempää.

Tähystyksen kivuliaisuus on täysin riippuvainen lääkärin ammattitaidosta. Tuonne toisaalle jo kirjoitinkin, että vaikka tulehdus oli päällä niin ei sattunut juuri ollenkaan ja kun suolisto oli parantunut, uusintatähystys oli elämäni hirvittävimpiä kokemuksia, tämä sattui julkisella.

Minulle tehtiin kolonoskopia 29.1.2013 ja aloitettiin aamusta kello 9.00. Colonsteriliä aloitin juomaan edellisenä päivänä kello 16.00. Litku on ihan ok. Kyllä minä sitä pystyin juomaan sen neljä litraa helposti. Ei hyvää, eikä pahaa. Makuun alkoi jo tottua. Vielä seuraavana aamuna aikaisin join vielä yhden litran Colonsteriliä. Eihän se viimeinen litra edes enää maistunut miltään, kun kerkesin siihen jo tottua. Menin tunnin etuläteen paikanpäälle kello 8.00 ja hoitaja toi minulle Diapamia ja Panacodia. Nämä tilasin jo etukäteen, niin hoitaja osasi odottaa minua. No tunti meni odotellessa ihan mukavasti ja jännittäminen loppui kun sain ne lääkkeet.

Tulee kello 9.00. Lääkäri tulee hakemaan. Käskettiin riisua vaatteet, mutta paidan sai jättää päälle. Ja sitten piti pukea se ihme kaapu, jossa selkäpuoli näkyy. Ja sitten
makaamaan kylki-asentoon. Lääkäri selitti hyvin, mitä tässä tulee käymään. Oli oikein hyvällä tuulella lääkäri. Lääkäri tunki peräreikään ehkä kaksi sormea, kun sinne piti laittaa jotain puudutusainetta ja liukastusvoidetta. Se sattui kyllä ja irvistin, mutta ei mikään järjettömän paha. Sitten letkua työnnettiin sisään. Se ei tuntunut juuri miltään, kuin ehkä vaan pienenä nipistyksenä. Koko tutkimus alkoi menemään paremmin, kun hoitaja neuvoi minua olemaan rennommin. En tuntenut sitä ilman laittoa suoleen juuri yhtään, mutta pakko minun oli piereskällä kun se helpottaa huomattavasti. Hetken päästä piti vaihtaa asentoa selälleen. Sekin meni hyvin. Kohta lääkäri sanoi, että ollaan maalissa. Letkua vaan takaisin päin ja koepaloja napsimaan. Se yksi kohta tuntui, kun se muljautti letkua yhdessä kohtaa toistepäin. Siinä hieman parkaisin. Helppo tutkimus oli. Suoli ihan terve ja vähän sameutta kuulemma löytyi jostain kohtaa. Kehuttiin, että tyhjennys oli tehty hyvin.

Lääkäri neuvoi, että jos vatsa-oireet jatkuu, niin tehdään mahalaukun tähystys. Sitä on jo kerran kokeiltu, mutta epäonnistuttiin koska jouduin paniikkiin ja oksennusrefleksi on minulla aika herkkä. Jos mahan tähystykseen vielä menen joskus, niin hommaan sen esilääkityksen. Ainakin sen Diapamin.

Kolonoskopia on todella helppo tuohon verrattuna, jos suoli on kunnossa. Enkä ollut edes vähentänyt alkoholin käyttöä ennen tutkimusta.

Korjaan edellistä viestiäni. Kolonoskopia tehtiin 29.1.2014

14.2.2014 käyty proseduuri läpi ja omalla kohalla aivan mahtavan helppo homma. Picoprep oli ainoa nihkeämpi homma koko valmistelusta.
Mainittakoon kun siemeniä jne. ei saa syödä viikkoa ennen, niin kaksi päivää ennen eli keskiviikkona en muistanut ollenkaan, vaan ajatuksella porsastelin kolme hampurilaista ja jokaisessa hattu on täynnä siemeniä. Mitään ei kuitenkaan suolessa näkynyt kun ruudulta katseli.
Picoprep on muuten mukavaa tavaraa. Kaks pikku lasia ja se siitä. Se ylenpalttinen nesteiden litkiminen ja nälän sietäminen enemmän sapettaa kun perseveden ampuminen. Ja bussissa jännitti onko vielä toiminta päällä eli tuleeko suihku farkun lahkeeseen jossain töyssyssä vai ei. Itsellä toiminta alkoi noin viisi tuntia jauheen oton jälkeen eli kannattaa varata aikaa.
Proseduuriin pyysin esilääkityksen netin pelotteluiden perustella ja hoitaja antoi hieman miedomman annoksen kun kuuli ettei minua juurikaan pelota.
Sitten vaan kalsarit jalkaan ja makoilemaan. Ensin jutustelut ja sormi perseeseen, jossa puudutusaineet ja tunnustelut samalla ja heti perään letku. Suolen laajennus hoidettiin hiilidioksidilla, joka itselle aiheutti korkeintaan outoa ja epämiellyttävää tunnetta, muttei kipua laisinkaan. Vauhti oli päätähuimaava. Sen että ehti mukaan tajuamaan, että nyt mennään, niin tulikin jo ensimmäisen mutkan ensimmäinen varotus. Siinä hieman kipristeli ja oli hieman kirvelevä olo, mutta se meni hetkessä ohi. Vekkulia tapauksessa on, kun tunnet kameran ajelevan pitkin suoltasi ja samalla naurattaa ja tuntuu oudolta. Valehtelematta alle viisi minuuttia ja oltiin jo ohutsuolen nurkilla. Siinä sitten pienet pällistelyt ja kohti uloskäyntiä. Siellä se kamera ajelee menemään ja lääkäri tutkii paikat ja napsii näytepaloja. Näytepalojen otto ei satu ja niitä on mukava seurata kun pienet pihdit menevät suoleen ja nipsnaps vain ja hieman verenvuotoa ja tuntee oudossa paikassa pienen nykäyksen. Ennen maalia kamera vetäsee u-käännöksen ja tutkitaan persreiän sisäpuolen nurkilta alueet ja ei muuta kun kamera pihalle. Siinä sitten hetken rupatellaan ja omat vaatteet päälle ja vielä lääkärin jutulle hetkeksi. Niitä näitä rupattelujen lomassa ja pikaisen yhteenvedon jälkeen kotia kohti.
Koko hommaan meni siitä, kun vaihdoin sairaalakalsarit päälle ja kun oli jo takaisin pihalla, maksimissaan 30min.
Ja ensimmäinen fiilis ulkona oli, että nyt vasta alkaa rauhottavat toimimaan eli täysin turha lääkitys tuli otettua. Poislukien miellyttävä olo hiippailla pitkin kaupunkia.

Yhteenvetona pelkureille ja jännäreille, että itselle koko homma oli oikein helppo ja kivuton. Asenteella toki on väliä eli jos sitä kipua kokoajan väkisin odottaa, niin varmasti saattaa sattuakin. Ikävää paineen tunnetta tulee välillä, mutta lähinnä vain menomatkalla ja se kesti vain muutaman minuutin. Lääkitys oli turha itselle proseduuria varten, mutta miellyttävää oloa toimenpiteen jälkeen en tietenkään kritisoi.
Picoprep toimi arvioitua myöhemmin ja otinkin hieman ennakkoa seuraavalle päivälle. Mutta suoli oli puhdas eli tökötti toimi, vaikka oma mielipide oli ettei sieltä kaikki ole voinut tulla.

Pelot voi heittää roskiin ja jos epäilyttää hiemankin, niin tiukasti vain esilääkitys, jossa jekuttaa viitisen kiloa painavemmaksi itsensä, niin varmasti toimii.
Toiseksi kipua en itse kokenut, mutta epämukavaa tunnetta tuli muutamia kertoja, muttei mitään kivuksi luokiteltavaa vaan lähinnä megapierun odottelua.

Lopuksi vielä, ettei löysiä vaatteita olisi edes tarvittu, vaan vatsa ei pömpöttänyt tms eikä koko iltana tullut ainuttakaan pierua, vaikka kuulemma tuon jälkeen on ilmoja pidellyt.

Kauanko koko toimenpide on teillä kestänyt? Siis koko sairaalassaoloaika ilmoittautumisesta kotiinpääsyyn?

Yksityisellä kävin ja alle tunnin oli sisään-ulos aika. Toimenpide noin 20min maksimissaan.

Olipas helpottavaa lukea toisten kokemuksia. Sain arvokasta tietoa kaikilta ja en pelkää niin kovasti nyt, tai oikeastaan minulla on ollut suurempi este tutkimuksiin menolle häpeä jonka vuoksi olen pitkittänyt jo kauan lääkäriin menoakin vaikka olen kärsinyt jo vuosia suolistovaivoista. Taitaa viimeinkin rohkeus riittää ajan varaukseen ja tutkimuksiin. Kiitos kaikille.

Olen iloinen kaikkien niiden puolesta, joilla on ollut helppo tähystys!

Ennen kolonoskopiaa luin netistä kaiken mahdollisen asiaan liittyvän ja olin kyllä varautunut kauheaan kokemukseen. Mutta - se oli vielä KAUHEAMPI. Sain tiputuksessa sekä fentanyyliä että midatsolaamia, vahvimmat ja suurimmat mahdolliset annokset. Lääkkeitä lisättiin koko ajan suoneen, max määrään asti. Silti sattui niin kovin, että huusin, karjuin ja itkin.

Väkisin mentiin niin pitkälle kun päästiin, suostumuksellani, koska olisin tietysti yhdellä kerralla halunnut koko matkan kuvattavaksi. No puolessavälissä lääkäri sitten lopulta luovutti ja totesi, että pidemmälle ei enää päästä. Otetttiin koepalat ja lääkäri sanoi heti, että jos tarvitsee toinen puoli tähystää, se tehdään nukutuksessa.

Lääkäri ja hoitaja olivat tosi huippuja ja asiantuntijoita. Oli tuskan hiki heilläkin, kun oli vaikea operaatio ja ihmettelivät, miksei nuo kovat aineet auttaneet. Yleensä tuosta määrästä on ollaan jo kokonaan tolkku pois ja taju kankaalla. Missään vaiheessa minua ei syyllistetty, henkilökunnalla ei mennyt hermo, vaan ystävällisyys oli hämmästyttävää ja tuettiin täysillä yrittämään. Myös jälkihoito oli todella hyvää. Minulle ei jäänyt mitään hampaankoloon :)

Halusin kertoa kokemukseni kautta siitä, ettei vaikeasta ja kauheasta
tähystyksestä aina jää ikäviä muistoja, vaan päällimmäiseksi jää hyvät asiat. Kipua kestää hetken, mutta se on vain hetki koko elämästä.

Asioin Salon aluesairaalassa - kiitos ja kaikki pisteet sinne!

kävin tuossa paksunsuolentähystyksessä eilen, syynä oli kouristuksen tapaiset kovat kivut jotka tulee öisin....mulla oli kovin kivulias toimenpide, mutkissa huusin ja kiljuin, noin 25min jälkeen keskeytin kun en kestänyt enää, jäi n. 20 senttii sitte kattomatta, siitä puolentoista metrin suolesta...mutta ei siellä kuulemma mitää näkynyt ja kun mun vaivani on siellä peräaukon seudulla niin ei sitte kai tarvinnu loppuun asti väkisin mennä...on näköjään kovin erilaisia kokemuksia eri henkilöillä, en saanu mitää lääkettä kun en tajunnu pyytää, ja ei ne kai noihin kipuihin auta edes, kunnallisessa olin. Kysyin olinko ainoa keskeyttäjä, en kuulemma ollu. Että tällanen tapaus, aika mutkanen suoli mulla kai oli, mitä nyt kiljumiselta ehdin kuulla ja nähdä, onnekkaita ne kellä ei satu ! Litkut ei mun mielestä taas pahaa ollu, ku samariinia jois ilman kuplia, colonsteril 3 1 litraa.

Minulla todettiin haavainen paksusuoli 1v3kk sitten, 36v iässä. Olin "kärsinyt" vuosia korkeista maksa-arvoista (afos, gt ja alat) ja sain kerran-pari vuodessa voimakkaita alavatsakipukohtauksia. Välillä näitä tutkittiin muttei syitä oikein löytynyt. Lapsen syntymän jälkeen tuli jakso jolloin yöt luonnollisesti muuttuivat vähäunisiksi. Siitä alkoi ripuli (löysää kuraa 3-7krt päivässä) joka kolmen viikon jälkeen muuttui veriseksi, kunto romahti hetkessä ja kokonaisuudessaan yhtäjaksoinen ripuli kesti kaksi kuukautta. Lääkäriin menin "suositellun" 4 vk ripulin jälkeen, tulehdusarvo oli lievästi koholla, samoin ne perinteiset maksa-arvot. Lääkäri kurkkasi takapäähän ja sanoi sen olevan ärtyneen näköinen jonka jälkeen sain tähystysajan kuukauden päähän. Aloin syömään samalla vitamiineja (yleisvitamiini, c-vitamiini, omega-3 ja maitohappobakteereja). Parin viikon jälkeen tuntui niillä oli selvä vaikutus pirteämpään olotilaan ja suolen toimintakin alkoi rauhoittua.

Sitten koitti tähystysaika, tyhjennysjuomaksi määrättiin colonsteriliä. Ohjeen mukaan juotuna viimeiset annokset olivat jo melko oksettavia.. juoma maistui samarinin ja meriveden sekoitukselta mutta alas meni. Tähystys ei tuntunut kovin pahalle, lääkäri oli pätevä ja osasi käyttää juuri sopivaa ilmamäärää ettei kipu ehtinyt tulla. Koepalojen otto oli melko erikoisen näköistä, näytti kun kuminauhaa venytettäisiin katkeamiseen asti. Toimenpiteen lopuksi sanoi että haavainen paksusuoli (alku- ja loppupäässä paksusuolta, keskellä terve) ja iltalukemiseksi kirja. Lääkkeeksi Asacol 800 kolmesti päivässä. Olo lähtiessä oli varsin tyhjä mutta samalla helpottunut.

Olen syönyt asacolia alusta asti vajaalla annoksella (2xpäivässä) mutta mielestäni annos on ollut riittävä. Suoli on toiminut toista vuotta hyvin ja vuosia korkealla olleet maksa-arvot ovat palanneet normiarvoihin. Rapiat puoli vuotta sitten oli myös tähystys mutta tyhjennysaineena oli picoprep. Täysin erilainen tyhjennys, vaikutuksen alkua sai odottaa ja odottaa. Välillä tuli jo pelko ettei tyhjennys onnistu. Yön jälkeen tyhjennyt kuitenkin alkoi ja vaikutus kesti 1/2 vrk yli tähystyksen :). Silti oli kuulemma hyvin tyhjentynyt. En oikein tiedä kumpi loppujen lopuksi olisi tyhjennysaineista parempi. Joko homma nopeasti ohi pahan olon kera (Colonsteril) tai piiitkäpiimäisesti Spriteä juoden (Picoprep).

Kävin tuossa paksusuolentähystyksessä eli kolonoskopiassa. Pelkäsin sitä etukäteen, mutta se olikin helpompi kuin kuvittelin. Se tyhjennysjuomakaan (Colonsteril) ei ollut niin pahaa jääkaappikylmänä. Jouduin juomaan sitä kaksi litraa illalla ja kolme aamulla. Ei mitään hankaluutta saada juotua.
Itse tähystyskään ei ollut kamalaa. Tottakai se tuntui kun mahassa tongittiin, mutta ei sattunut. Lääkäri selitti koko toimenpiteen ajan ja sain itsekin katsella sitä monitorista. Aika huikeeta, että voidaan mennä tuolla lailla ihmisen sisälle.

Itse olin vasta kolonoskopia tutkimuksessa. Luin täältä netistä kuinka kamalaa kipua tutkimus on teettänyt ja jännitin. Aivan turhaan! Oli melkeinpä kivuton (muutama pieni tuntemus jota ei voi edes kivuksi sanoa) ja nopeahko toimitus. Noin 20 min. Lääkitykseksi itse otin kotona kaksi 400 mg Ibumaxia. Rukoilin kyllä taivaan Isältä apua ettei kävisi kipeään ja sain sen. Kiitos Jeesus! Mukavat hoitajat ja asiantunteva lääkäri Valkeakosken sairaalassa.
Tyhjennys oli työläin vaihe. CitraFleetiä illalla klo 18 lasillinen (sitruunan makuinen, ei pahaa) ja sen päälle 3-4 tunnissa 4 l nesteitä. Parhaiten onnistuin juomaan kun otin 2,5 dl lasin ja join 15min välein sen (mehua, kahvia, viccyä, lihalientä..). Aamulla klo 5 sama juttu, mutta vain 3 l juomaa päälle. (Hieman illalla oli kuvo olo, muttei oksettanut. Johtui kai siitä etten jaksottanut juomistani niin kuin tein aamulla ja yritin liikaa juoda kerralla. Vinkiksi: kannattaa voidella peräpää ennen ripulointia ja kun käynyt pöntöllä niin suihkuttaa ja kevyesti kuivata jollain pehmeällä ja voidella aina uudestaan vaseliinilla tai jollain voiteella. Wc-paperilla hankaaminen ärsyttää peräpäätä kun niin monesti saa pöntöllä käydä.
Tähystys oli klo 10 aikaan. Hoitajat kehui että olen saanut hyvin tyhjennettyä suolen.
Mennessä sain sairaalassa paidan ja kalsarit jossa takapuolessa reikä ja sukat tutkimuksen ajaksi. Omat vaatteet lukolliseen kaappiin.
Tähystin työnnettiin peräpään kautta ohutsuoleen asti. Mukava oli katsella monitorista sen menoa. Suolen mutkissa hoitajat painelivat mahaa ettei tähystin niin sitten tökännyt suolen seinämiin.
Lopuksi sain siteen pierrskelyä varten kotimatkalle. Piereskelyyn kannustettiin tutkimuksenkin aikana useaan otteeseen. Mutta ei pierettänyt. Muutama paukku tuli jälkikäteen.
Minulta löytyi umpipusseja. That's it.
Joten ei kannata pelätä tutkimusta ja rukoilla voi apua aina jos jännittää.
Tsemppiä tutkimukseen menijöille.

Ajattelin jakaa oman kokemukseni tänne kun olen pari kuukautta lukenut joka puolelta ihmisten kokemuksia kolonoskopiasta. Mulla oli tyhjennys aine Colonsteril. Aloin illalla 17.30 juomaan ja lopetin 19.30. Join 2 litraa. Yllätävän hyvin litku laski. Ihan kuin joisi jotain voitelua ainetta. Väliajat join koko ajan Jaffaa ja vettä. Kävin illalla aikana 3 kertaa vessassa. Aamulla 8.00 aloitin juomaan toista 2 litran erää ja lopetin 10.00. Kävin vessassa 4 kertaa. Minulla oli tähystysaika eilen 17.00. Kun menin Terveystalolle 16.00 olin pyytänyt valmiiksi esilääkityksen. Sain kipulääkettä ja rauhoittavaa. Hoitaja sanoi että katsotaan puolen tunnin päästä vointia ja mennään vaihtamaan vaatteet. Vaihdoin vaatteet ja kävelin tutkimushuoneeseen siinä vaiheessa tuntui kuin olisi pienessä nousu humalassa. Menin kyljelleen makaamaan ja homma käyntiin. Hetken päästä käskettiin kääntyä selälleen niin siinä tuntui että joku tulisi keskeltä mahaa läpi ja kuulin miten se kone pumppas ilmaa suoleen koko ajan. Sitä kesti aikansa ja yht äkkiä huomasin että lääkärillä oli tutkimus letku kädessä ja ajattelin että hommat meni kesken ettei päässyt läpi jostain niin lääkäri sanoi että tutkimus ohitse. Kysyin pääsitkö loppuun asti niin , kyllä hän oli ohutsuolen nähnyt.
Toimenpide kesti noin 20-25 minuuttia. Hetken huilasin ja sitten piti mennä vaihtaan vaatteet ja lääkärin luo keskustelemaan. Lääkäri sanoi suolen olen hyvässä kunnossa ei moitittavaa. Tyhjennys oli onnistunut täydellisesti Oli se suuri helpotus. Olen uinut todella syvissä vesissä pari kuukautta. Lääkäri sanoi vettä, kasviksia paljon, kuituja lisää ja liikuntaa 15-30 min päivässä vähintään. Stressata pitäisi kanssa aika tavalla vähemmän. Niin mahan pitäisi toimia paremmin. Eli minua on vaivannut ummetus lapsesta asti ja nyt se tuntui pahentuvan vaan niin pelästyin kuin ulostetta tuli mielestäni vähän ja hyvin ohuesti. Olen 39 vee.

Koko illan oli kyllä maha niin täynnä ilmaa että oli vaikea liikkua, mutta pikku hiljaa sekin alkoi poistumaan.

Älkää miettikö jos vaivaa on menkää tutkimuksiin. kyllä niistä selviää ja lääkettä saa kyllä kun vaatii ja nukutuksessakin tehdään jos pelkää niin paljon.

Tämä oli minun ostamani joululahja itselleni, mutta kun oma mieli teki sen etten päässyt asian ylitse enään muuten, kuin menemällä tutkimukseen.

Tsemppiä kaikille. Luottakaa itseenne.

Tuolla blogissa on vähän kerrottu tähystyksestä ja ylipäätään suolistovaivoista: http://ibd-suomi.blogspot.fi/2017/06/kolonoskopia-kokemuksia.html

Vanha ketju, mutta kommentoinpa silti.
Kolonoskopia-kertomuksia lukiessani nousee esille jälleen suomalaisen yhteiskunnan perisynti. Kestä kuin mies - kärsi, kärsi, niin kirkkaimman kruunun saat - jne. Kivunhoito on ollut ja on yhä lapsenkengissä suomalaisessa sairaanhoidossa. Toimenpiteisiin liittyvää kipua vähätellään ja se halutaan mieluummin sivuuttaa kuin hoitaa. Ensimmäiset traumansa kansalainen saa jo lapsena julkisen hammashoidon saralla ja tilanne ei suinkaan ole parantunut henkilökunnan suomalaisen osan pienentyessä vuosi vuodelta. On toki selvää, että tähystyspotilaan kunnollinen lääkitys sitoo resursseja ja vaatii potilaan tarkkailua toimenpiteen jälkeen, mutta kustannusten välttämisen ei pitäisi olla tärkeämpää kuin kivunhoito.

Kroonisen kivun hoidossa käytetyt miedotkin opioidit demonisoidaan usein julkisellakin tantereella ja niitä määräävät lääkärit halutaan saattaa jonkinlaiseen häpeärangaistuksen asteelle. Vaikuttaakin vahvasti siltä, että kivun tehokasta hoitoa pidetään hyväksyttävänä vain niille, joiden tiedetään varmuudella kuolevan kohtuullisen ajan kuluessa. Liekö tämä sitten jonkinlaista jälkikompleksia sodanjälkeisestä ajasta, jolloin Suomi sai ihmetteleviä kannanottoja muualta maailmasta, koska maassamme käytettiin runsaasti huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä.

Suomalainen sairaanhoito on heikentynyt runsaasti sitten 90-luvun alkuvuosien, jolloin valtiolta kunnille tuleva avustus oli vielä korvamerkittyä ja siten pakolla sairaanhoitoon käytettävää. Vai muistaako joku, että ennen tuota aikaa suomalaisissa terveyskeskuksissa olisi toiminut muita kuin suomalaisia lääkäreitä, tai että kiiretöntä aikaa olisi tarvinnut jonottaa useita päiviä - usein lääkäriin pääsi jo samana päivänä. Tänä päivänä terveyskeskus toimii kuin veriaivoeste. Mikään ei pääse läpi ja jos ihmeellisellä tuurilla jokin lääkäri päättää lähettää sinut tarkempiin tutkimuksiin, niin sairaalassa todennäköisesti kunnan kassakirstua suojeleva erikoislääkäri saattaakin palauttaa lähetteen takaisin ja todeta, ettei lisätutkimuksille ole tarvetta.

Hoitoon pääsee mielestäni enää kahta kautta. Mene yksityiselle, maksa itse ja saa hyvää hoitoa. Tai jos potilaan sairaus on edennyt jo niin pitkälle, ettei oireita voi turhilla selityksillä enää sivuuttaa, niin julkisellekin pääsee. Usein tuolloin on vain jo liian myöhäistä.

Tämä on minun mielipiteeni.

Minä vasta menossa tähystyksen...apuva.

Olin tähyssä tänään. Kesti joku 15 - 20 min. Muutaman kerran hieman kipua, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä tai pitkäkestoista. Ja näissäkin tilanteissa vatsan painelu auttoi hyvin. En käyttänyt esi- tai kipulääkkeitä. Jännitin etukäteen toimenpidettä mutta ei se lopulta niin paha ollutkaan.

Viisi vuotta sitten tähystetty, ei ollut mikään helppo homma. Onneksi oli lääkäri jolla oli pitkä pinna. Tähystys kesti yli tunnin, 3 hoitajaa käänteli ja väänteli lääkärin ohjeiden mukaan aina kun tuli paha mutka eteen. Nyt olen taas menossa ja se tehdään lääkityksessä, katsotaan meneekö z-mutkat nyt paremmin.

Tulin kirjoittamaan ku itse paniikissa näitä luin ennen toimenpidettä.
Kolonoskopian tein kevyt nukutuksessa, koko toimenpide meni TÄYSIN taju kankaalla. Nukuin siis en mitään tuntenut. Heräsin, ei MITÄÄN tuntemuksia.
Join plenvua edellisiltana, 30min siitä vatsa tyhjeni. Kotona kävelin nii autto varmaa. Plenvussa juodaa vaan 500ml ×2. Suosittelen, puolet jäi kyl juomatta tokasta litkusta ku maistu kirsikalle ja vihaan sitä makua. Eka 500ml maistu mangolle joka oli ihan ok. Päätin että kun olen pienikokoinen ja suoli jo tyhjentynyt nii turha yrjötä ulos sitä 250ml tokasta annoksesta. Söin myös mehujäätelöitä ja kanakeittoa (kirkasta). Vettä paljon. Vessan vieressä ehdottomasti koko päivä!!! Aina vaan vessaan ku vatsassa tuntuu nii helpottaa, ei ollu paha.
Gastroskopia oli ihan hirvee, menin sen läpi ilman MITÄÄN lääkitystä. Ei ikinä enää, menisin siihen kevytnukusessa myös.

En ole ollut, mutta oven takan olin. Vaimo 60 meni sisään ja tuli 30-40 min kuluttua pois. Oli aivan iloinen, ei lääkitystä. Ei valituksia.

Itse olin toisen pään tähystyksessä, Paksusuolen tähystys.
Sanoin , hieman jännittää, antoivat heti jonkun pillerin ja hoitaja puhui koko ajan, pelkäisikö minun nukkuvan.
Pillerin nimi oli omakanta tiedostoissa.
Ei nukuttanut, ei yhtään mitään ikäviä tuntemuksia, vaikka jossain kirjoitetaan kun alussa laitetaan ilmaa......... .
Harmittaa kun pyysin pillerin, ei siitä kuitenkaan ollut mitään tuntemuksia, siis pilleristä.

Vaimolla paksunsuolen tähystys , hieman oli jotain kipua syvemmällä, johtuen siitä kun häntä on leikkailtu useamman kerran, joku hieman kiristi.

onko teillä toiminut PLENVU tuliko kaikki ulos 1 tunnissa tai myöhemmin
PLENVU® 1 annospussi 500ml vettä 2 annospussia 500ml vettä

Sain valita tehäänkö suun vai persseen kautta nii valihin perseen. Vedin kaliaa ennenku menin sinne. Join kyllä kans ne tyhjennyslitkut. Lääkäri rupes laittaa letkuu reikää nii siten pystyny enää piättää piaruu nii piarasin sitä kohti. Ei kauheena tykänny, mut tähystys onnistu muuten ongelmitta. Ei ees sattunu tai mitää. Ei tartte pelätä sitä :)
t. Anonyymipanu

Ilman kipulääkkeitä tehtiin ja oli oikea päätös. Ei toimenpidehuoneessa edes kysytty, haluanko lääkityksen. Ajanvarauslapussa luki, että pitää ottaa itse yhteyttä, jos haluaa ja itsehän en tosiaankaan halunnut. En ole kipuherkkä ihminen ja siedän hyvin toimenpiteitä. Kipua ei edes juurikaan tuntunut. Suolen mutkassa ja aivan alussa hieman tuntui, mutta aivan siedettävää oli. Sanoisin, että menkkakivut olisi jopa vittumaisemmat. Valtaosan ajasta kolonoskopia ei tuntunut juuri miltään vaan oli vaan rentoa. Tutkimuksen aikana sai seurailla näytöltä omaa paksusuolta ja näkyihän siellä ohutsuolen pääkin. Lisäksi näkyi, kun laite otti koepaloja paksusuolesta ja ohutsuolesta, verta näkyi hieman tällöin ja niin kuuluukin. Suolessa näkyi myös sappinestettä, mutta muutoin oli tyhjä suoli ja sainkin kommenttia, että tyhjennykseni oli onnistunut hyvin. Sen tosin arvasinkin jo etukäteen, kun vessassa oli jo monta tuntia tullut pelkkää keltaista lirua.

Tyhjennys onnistui siis aivan loistavasti Picoprep tyhjennysaineilla, joita otettiin 1x illalla ja 1x aamulla. Otin ekan kerran klo 18 ja toisen satsin aamulla klo 6. Yhteensä join 3,3l nesteitä. Soseruokavalion eli sosekeittojen syönnin aloitin pari pv aikaisemmin tutkimuksesta ja se oli oikea päätös. Tyhjennys sujui sutjakasti ja yölläkin sain jopa nukuttua about 5h. Pelkäsin etukäteen, tuleeko bussissa ripulit housuun, mutta ei ollut enää pakonomaista ulostustarvetta sairaalalle matkatessa ja ihan hyvillä fiiliksillä lähdin matkaan. Toimenpide suoritettiin 7h picoprep 2. tyhjennysaineen juomisesta ja väli osoittautui hyväksi.

Eilen tähystettiin ja oli kaikin puolin positiivinen kokemus! Ikävää oli toimenpiteeseen valmistautuminen, etenkin kahden päivän nestedieetti... pelkkä ja jatkuva juominen meinas tulla korvista ulos. Itse tyhjennyskin oli yllättävän helppo, mulle ohjeistettiin tyhjennys Picoprepillä, jota ei todellakaan tarvinnut juoda litrakaupalla (vain 2 lasillista) ja makukin oli ok. Toimenpide oli mulla vasta myöhään iltapäivällä, joten otin molemmat annokset samana päivänä. Lähinnä huolestuin siitä, oliko tyhjennys kunnolla onnistunut, sillä mun ei todellakaan tarvinnut ravata vessassa jatkuvasti toisin kuin monet muut täällä (enemmänkin pissatti se jatkuva nesteiden nauttiminen). Sitä tavaraa ei myöskään tullut paljon mut se sitten kuitenkin riitti, sillä lopulta suoli oli toimenpiteeseen mennessä tyhjentynyt tosi hyvin.

Sitten itse toimenpiteestä. Mua ei siis olla koskaan tähystetty kummastakaan päästä, joten jännitti jonkin verran. Varsinkin kun ei mitenkään pystynyt etukäteen arvioimaan, kuinka kivulias se juuri omalla kohdalla on. Lisäksi olen hyvin pieni ja hoikka, joten olin siis kaiketi varautunut koviin kipuihin ja sainkin rauhoittavan puolisen tuntia ennen toimenpidettä (ei juurikaan vaikuttanut, ehkä vähän väsytti enemmän mut ei muuta). En siis saanut minkäänlaista kivunlievitystä, sanottiin vaan et kanyyli vain siinä tapauksessa, jos on paljon kipuja toimenpiteen aikana. Tähystys siis tehtiin yksityisellä ja toimenpiteen suoritti oikein ammattitaitoinen gastrokirurgi. Omaksi onnekseni toimenpide ei kuitenkaan ollut juurikaan kivulias, muutamassa kohdassa tuntui jonkin verran kipua ja painetta mut sekin oli vain lyhytkestoista ja ohimenevää. Rentona oleminen ja ilmojen päästely auttoi paljon. Oli nopeasti ohi ja suolikin ilmeisesti terve ja hyvässä kunnossa, mikä on suuri helpotus. Sekä tähystyksen suorittanut gastrokirurgi että avustava hoitaja olivat oikein mukavia ja ystävällisiä. Jälkeenpäin pientä vatsanvääntöä aiheutti suolistoon pumpattu ilma. Nyt sitten odotellaan koepaloja (pitäisi kuitenkin olla ok). Hyvä fiilis jäi :)

Kuinka kauan on tarvinnut odottaa tutkimukseen pääsyä julkisella puolella? Vuosi 2022 ja Hyvinkään sairaala kiinnostaisi.

Hei. Mulle tehtiin äsken kolonoskopia, ja tunne oli lähinnä epämiellyttävä, mutta ei missään nimessä kipeä. Otin esilääkityksen Dormicum ja Panacod. Muutama pieni nipistys vain. Tyhjennys onnistui hyvin Moviprepillä.

Toimenpiteen jälkeen.hyvä kun onnistunut.olla rauhassa ei ruveta heilumaan.
Onhan se painaa se letku.

Onko tehty noi molemmat tutkimukset samana päivänä ja aikalailla perätysten jollekkin, näyttää että niin olis tulollaan asia

Oma kokemukseni oli todella hyvä. Yksi ainoa asia harmittaa: se, miten paljon uhrasin aikaa etukäteen prosessin murehtimiselle.
Iltalitkun juominen sujui helposti, se ei ollut ollenkaan pahaa. Kannattaa vaikka purskutella suuta, jos on vaikeaa maun kanssa. Yöllä jouduin valvomaan vessassa pitkään ja aamulla varhain oli uusi tyhjennys. Kun juo riittävästi muuta, olo pysyy hyvänä.
Itse tähystys meni hyvin. Lääkettä suoneen, ei mitään kipuja.
Halusin lisätä oman tarinani.

En tuntenut mitenkään kipeäksi toiminnaksi kun ei jännitä vaan yrittää rentoutua niin hyvin menee. Jännittymyttä kehoa aina särkee Rentoutunut keho kestää asioita.

Moi. Tiistaina ois itsellä kolonoskopia klo 13. Huomenna alkaa loman jälkeen työt, joten ajattelin mennä normaalisti töihin ja aloittaa tyhjennyksen vasta töiden jälkeen. Moviprepillä mennään. Saako tähystys päivänä ajaa autoa?

Itsellä edessä kolonoskopia tällä viikolla. Jännittää tietenkin, mutta on luvattu suonensisäinen lääkitys toimenpiteen ajaksi, eli sillä mennään. Jännittää myös se, miten pääsen kotoa sairaalaan, ettei tule vessahätä matkalla. Tai loppuuko se tunne, kun lopettaa viimeisen tyhjennysjuoman jälkeen juomisen? Olisi mukava kuulla, miten olette pärjänneet matkalla kotoa sairaalaan.

Älkää turhaan jännittäkö. Mulla oli viikko sitten tuo kolonoskopia ja jännitin ihan kauheesti ja asiaa ei parantanut kauhujuttujen lukeminen näiltä palstoilta... Tyhjennykseen jouduin juomaan 4l colonsteril valmistetta, josta olin kanssa lukenut että oli kauheinta mitä voi juoda. Hyvin meni kuitenkin kaikki alas ja oikeassa ajassa. Mä join sitä samaan aikaan päärynäjuissin kanssa, jotta maku olisi vähän miellyttävämpi. Se ei kuitenkaan ole niin hirveetä mitä sanotaan, toki yksilökohtaista. Viiminen kaks litraa meni kun vettä vaan kun makuun oli jo tottunut. Vessassa ramppaaminen alkoi noin 2h juoman aloittamisen jälkeen. Kävin noin 15-20 kertaa ennen nukkumaanmenoa. Mitään muuta siitä ei tullut kuin peräaukko kipeentyi ja kävi jaksamisen päälle.

Valmistauduin kans kovaan nälkään ja hain nutridrinkkejä kaupasta, mutta ihan turhaan. Sitä juomaa juodaan niin paljon ja tiiviiseen tahtiin, että ei kerkeä tulla nälkä. Nukuin todella hyvin eikä yöllä tarvinut mennä vessaan.

Sitten ite tutkimukseen. Se oli niin helppo kun pystyy olla ja taas aivan turhaan jännitin. Hoitaja oli aivan ihana ja rauhoitteli enne aloitusta. Sain lääkityksen suoraan suoneen ja suosittelen sitä muillekin ketä vähäkin jännittää. Lääkkeet vaikutti nopeasti enkä muista mitään. Kerran tunsin pientä kipua, mutta ei mitään tietoa missä kohtaa mentiin. Suunnittelin katsovani toimenpiteen näytöltä, mutta eihän se näin mennyt. Nukahdin aikalailla heti kun lääkkeet saatiin suoneen.

Seuraava mitä muistan on kun hoitaja herätteli ja kertoi kaiken olevan valmista. En muistanut mitään, en tuntenut muutakun sen kerran pientä kipua eikä ollut toimenpiteen jälkeen maha kipeä. Tutkimukseen meni noin 15-20min.

Jos joku näitä vielä lukee niin muutama helppo vinkki.
Älä jännitä liikaa hyvin se menee. Kannattaa varata mahdollisimman pehmeetä vessapaperia sille päivälle ja jopa loppuvaiheessa vaan suihkutella käsisuihkulla kun sieltä ei tuu muuta kun sitä ainetta enään läpi. Päärynäjuissin kanssa colonsteril aine maistui paremmalta. Viimiseksi kannattaa pyytää lääkkeet, jos vähäkin jännittää. Hyvin se menee:)

itse olen 17 vuotias nuori nainen ja laiha eli sitä vaikeaa porukkaa eikä ongelmia ollut. Seuraavaksi menossa gastroskopiaan eli suun kautta mennään seuraavaksi.
Toivottavasti tästä oli apua ja tsemppiä kaikille:)

Huom. en ole terveydenalan työntekijä, joten kokemus on potilaan näkökulmasta. Julkisella kävin tähystyksessä äskettäin. 30v mies, jolla ollut mahan kanssa ongelmia pari kuukautta. Lähete joulukuun lopussa tähystykseen ja tuolloin ajasta soitellessani sanottiin ensin, että menee kesäkuulle. Sain positiiviseksi yllätykseksi ajan jo helmikuulle.

Soitin ja tiedustelin etukäteen esilääkitystä. Ilta-ajoilla eivät tyypillisesti kuulemma anna. Tyydyin tähän vastaukseen ilman sen suurempaa vastustelua. Tutut olivat käyneet ilman kipulääkitystä ja kertoneet, ettei ole ihmeellinen toimenpide. Itse pelkäsin kipua, koska vessakäynneilläkin jo ollut kipua ja epäilin myös peräpukamia.

Moviprep tyhjennyslääkkeen juominen ei kovin ihmeellistä ollut. IBD sivujen ehdotuksen mukaan aina hörpyn jälkeen puraisin sitruunaa ja se toimi ihan hyvin (poistin siemenet etukäteen). Ärsyttävin vaihe oli lähinnä istua pitkään pöntöllä kankku puuduksissa ja vesisuihku peräpäässä. Kokemus tämäkin. Moviprep juomaa kannattaa juoda rauhallisesti annettujen ohjeiden mukaan eli ei sitä kannata yrittää kitata yhtä kyytiä. Artikkelien mukaan myös bideen ja kosteuttavien pyyhkeiden käyttö suositeltavaa, ettei peräaukko ärry liikaa.

Varsinainen toimenpide alkoi vaatteiden vaihdolla. Ennen varsinaista toimenpidettä lääkäri tiedusteli lyhyesti oireista. Mainitsin myös huoleni, että kipua voisi aiheuttaa epäillyt peräpukamat. Lääkäri totesi, että puuduttava voide estää tämän.

Varsinainen toimenpide oli alussa itselläni ikävintä (n. 5-10 min), kunnes päästiin paksusuoleen. Itselläni epäily tutkimuksen jälkeen oli IBDn aiheuttama proktriitti. Tämä saattoi olla se syy kun tulehdusta juuri tuossa alkupäässä eli peräsuolessa. Ehdein jo hieman huolestua tässä alkuvaiheessa, että kestänkö ihan loppuun asti. Seuraava vaihe oli paksusuoli ja ne mutkat, joiden osalta kipu/tuntemukset oli jo siedettävämpää. Peräsuolen kohdan aikana lääkärin jutteluun oli vaikeaa regoida, mutta paksusuolen kohdalla pystyi jo paremmin juttelemaan, mutta välillä katkonaisesti. Kyljeltä selälle käännyttäessä toimenpide oli jo ihan siedettävää ja pystyi jo seuraamaan näytöltä suolta ja juttelemaan suht. normaalisti. Lopussa ohutsuolen puolelle menemimen ei ollut mitenkään erityisen kivuliasta. Käännös ympäri tuntui epämukavalta. Takaisintulomatka menikin ihan sujuvasti ja siinäpä se.

Sinänsä positiivinen kokemus, mutta kieltämättä itseä alkuvaiheessa alkoi jo hirvittämään. Tässä vaiheessa kuitenki mm. hoitaja yritti auttaa muistuttamalla hengittämisestä, rauhoittamisesta, mahan painamisesta tasaisesti jne. eli kyllähän he siinä sitä tilamnetta seuraavat.

Epämiellyttävä toimenpide, joka on vain kestettävä. Luulisin, että lääkityksen alla toimenpide on helpompi, mutta artikkeleiden mukaan esim. USAssa lääkehenkilökunta suosii toimempidettä ilman kipulääkitystä, vaikka USAssa toisin kuin Euroopassa toimenpide pääsääntöisesti tehdään sedaatiossa. Esilääkityksellä on hyvät ja huonot puolensa. Varmuuden vuoksi kanyylia ei itselle laitettu eilä muillakaan samaan aikaan tutkimukseen tuleville eli kesken toimenpiteen sitä olisi sitten tarvittaessa varmaankin laitettu. Suurin osa eli 95% näistä kolonoskopioista saadaan tehtyä artikkelien mukaan kuitenkin onnistuneesti.

Rohkeasti vain. Tähystyksiä tehdään kuitenkin Suomessa tuhansia vuodessa ja lääkärin otteista kyllä näkyi jo rutiini. Lopulta tyytyväinen toimenpiteeseen. Kuitenkaan en ole vielä ihan päättänyt, että jos joudun uudelleen elämän aikana niin saatan kyllä itse pyytää lääkitystä varsinkin jos tulehdusta jo valmiiksi suolessa.

On annettu pyyynöstä rauhoittavaa ja kipulääkettä suoraan suoneen. Samana päivänä ei saa mennä töihin.
Riippuen kunnosta seuraavana päivänä voi tylskennellä.

Lohduttavaa on se, että alle tunnin päästä siitä kun astut toimenpidehuoneeseen sisään, tulet astumaan samasta ovesta ulos. Ja se aika kuluu vakionopeudella, tapahtuipa siinä välissä mitä tahansa.

50v mies, hoikka, mutkainen paksusuoli.

Moviprep, helppo homma, aloita ajoissa.

Kolonoskopia, alku helppo, mutta ensimmäinen mutka (keskellä alavatsaa) alkoi aiheuttaa kovaa tuskaa letkun puolimetriä tunkeuduttua aina sitä enemmän mitä pidemmälle mentiin. Loppumatkalle antoivat lääkärin käskystä kanyylilla rauhoittavaa ja kipua poistavaa. Siltikin kivuliasta, että sitä hieman sätki ja huusi. Takaisinveto helpotti.

Jälkeen lievää kipua kaasusta vartin verran.

Hei. Mulla edessä kolonoskopia. Tarviin tietoa pystyykö tyhjennyksen jälkeen menemään linja-autolla sairaalaan, kun en omista autoa eikä kukaan ole viemässä. Meinaan vaan kestääkö kyydissä istua joka pysäkin väliä.

Kolonoskopia ollut eilen - 60 v nainen hoikka lähes laiha .

Picoprepillä tyhjennys -appelsiininmakuinen- ei pahanmakuinen - maksoi vajaa 30 e kahden annospussin pakkaus ja nesteiksi oli varattuna kolmen hedelmän mehua, jaffaa ja spriteä tai vastaavaa sokeroitua limsaa runsaasti sillä pelkää vettä ei saa juoda. Jostain syystä Picoprepin pakkausselosteessa ei mainita jauhe sekoituksen juotuasi että pidettävä puolentunnin tauko ennen muiden nesteiden juomisesta jotta juomasi tyhjennysneste ei laimene muista nesteistä .Nettimainoksessa kuitenkin kerrotaan että pidettävä puolentunnin tauko.

Toisin kuin tyhjennys lääkepakkauksessa ehdotettiin tyhjennys aloitettavaksi 10-18 tuntia ennen tähystystä -toimenpide aika oli klo 14.30 aloitin tyhjennysaineen juomisen jo klo 18 maissa ja tasaiseen tahtiin usean tunnin ajan noin 2 litraa muita nesteitä (vettä ei saa juoda) ja klo 21 alkoi vessa rumba ja sitä riitti noin klo 3 asti yöllä- pystyin sentään torkahtamaan hetkeksi puolen yön jälkeen,Klo 3 eteenpäin nukuin aamu klo 6 asti jollakin tapaa. Klo 7.30 oli toisen tyhjennyspussin aika ja sen jälkeen join noin 2 litraa limsoja ja mehuja noin klo 12 asti jonka jälkeen nesteitten nauttiminen oli kielletty.
Kolme päivää aiemmin tiistai ja keskiviikko iltoina ennen tyhjennyksen aloitusta olin aloittanut Laxoperon kapseleilla hoitamaan ummetusta pois ja peräaukko oli jo siitä vessassa ramppaamisesta ärtynyt ja nyt tästä ripuloinnista ärtyi lisää.

Viikkoa aiemmin oli pitänyt jättää siemenet ym sisältävät ruoka-aineet pois ja silti erehdyksessä netin innostamana ostin mehukeittoa jonka luulin olevan siemenetön (oma moka olisi pitänyt etsiä ns lämmin hyllystä mehukeitto jossa lukee selvästi purkin kyljessä siemenetön) ja tämä kylmähyllyn mehukeitto sisälsikin siemeniä ja tätä ehdin juoda kolme päivää ennen tähystystä pari desiä ja oli sitten huolena jäikö suolen seinämiin siemeniä -eivät onneksi olleet tukkimassa tähystintä. Nyt jälkeenpäin olisi ollut ehkä paras syödä vajaa viikko sosekeittoja, vellejä jotain helposti sulavaa jolloin ummetuskin olisi ollut vähemmän riesana.

Tähystyspäivä oli sairasloma päivä . Itse toimenpide ei ollut niin paha kuin luulin sillä jännitin toimenpidettä ja olin huolissani mitä löytyy , sain lähetteen aika nopeasti työterveyden kautta-torstai päivänä oli verikokeet ja maanantaipäivänä lääkäri laittoi keskussairaalaan lähetepyynnön ja postileiman mukaan saman viikon torstaina oli jo kirje lähetetty jonka sain seuraavalla viikolla ja sen viikon perjantaina oli jo aloitettava ruokavalio muutokset jotta seuraavan viikon perjantaihin mennessä olisi siemenet ym olleet ruokavaliosta pois viikon ajan.
Ennen tähystystä piti ilmoittaa joitakin päiviä aiemmin ottaako kipulääkityksen ja / tai rauhoittavan lääkkeen ja sen tai ne sai toimenpiteeseen 1/2 tuntia etuajassa tultua ja tässä vaiheessa sai vielä päättää ottaako vai ei mutta lääkitys on "tilattava" etukäteen ainakin tässä kyseisessä keskussairaalassa. Itse otin molemmat jolloin ei enää autoilua sinä päivänä joten kyyti hommat oltava selvillä ennen sitä.
Tähystyksen aikana oli jonkin verran kipuja mutta lääkitys varmaan teki ne siedettäväksi ja hoitaja paineli vatsaa kun kipua alkoi tuntua enemmän ja painelu helpotti.



Kaiken kaikkiaan tyhjennysvaihe oli mielestäni hankalin vaihe -asuinpaikkani sairaanhoito piirin kirje kolonoskopiaan valmistaumis viikosta ja etenkin paria päivää edeltävästä ruokailusta olisi voinut olla täsmällisempi ja nettiä selailemalla löytyi sitten täsmällisempää tietoa mitä voi syödä.

Jos vatsassa on ollut tuntemuksia ja emmit lääkäriin hakeutumista etenkin jos verta näkyy ulosteen mukana tai kipuilet tai vatsan toiminta on muuttunut niin ehdottomasti lääkärin luo-tutkimus ei saa nolottaa ja itsekin olin siirtänyt ja siirtänyt lääkäriin menoa toivoen että oireet häviäisivät itsekseen.
Nytkin tutkimukseen pääseminen tai joutuminen -miten sen nyt haluaa ilmaista -tuli muun asian yhteydessä lääkärissä käydessäni oireet sivumennen mainittuani ja koko operaatio alkoi siitä.