"........ Voidaan sanoa, että syntyessään ihminen on kuin puhdas taulukangas, johon ympäristön vaikutteet alkavat tekemään omia siveltimenvetojaan aivan ensimmäisistä päivistä lähtien. Jokainen kokemus ja myöhemmin myös omat valinnat ja tekomme jättävät omat piirtonsa persoonallisuutemme tauluun. Näin meistä muokkautuu vähitellen se, mitä me olemme. Joko sisäisesti eheä kokonaisuus, harmoninen "idylli" tai sitten ristiriitoja täynnä oleva "riiva".
Vain harva meistä tulee ajatelleeksi sitä, kuinka ratkaisevaa osaa persoonallisuutemme muodostumisessa näyttelevät ne mielikuvat, jotka ympäristömme tai me itse olemme luoneet ja myös se, miten me puhumme. Nyt kun meillä Suomessa, ainakin pienissä maalaiskylissä, ihmiset luokitellaan syntyperänsä perusteella omiin sosiaalisiin luokkiinsa, säätää tämä paljossa sen, millainen ihmisestä muodostuu ja millaiset ovat sen ihmisen mahdollisuudet selviytyä voittajana omassa elämässään.
On kokonaan toista syntyä hyvään ja arvostettuun sukuun kuin huutolaispojan poikana mustaan mökkiin. Ja kuitenkin kaiken aikaa ratkaisevaa osaa ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa näyttelevät vain mielikuvat. Eli ne mielikuvat, jotka ympäristömme on meistä muodostanut kuin myös ne, jotka itse olemme itsestämme luoneet. Yleensä on myös niin, että yksilön itsetunto ja minäkuva rakentuu sen mukaan miten ympäristö häneen suhtautuu.
Köyhissäoloissa syntyneen itsetunto rakentuu yleensä ympäristön asenteiden mukaisesti "anteeksi, että olen olemassa" - mentaliteettiin ja koko tuleva elämä on tämänmukaista hattu kourassa nöyristelyä ja olemassaolon ahdinkoa. Vaatii valtavan paljon henkistä lujuutta, että vaikeissa oloissa syntynyt ihminen pystyy voittamaan ympäristönsä kielteiset vaikutukset itseensä ja rakentamaan itsestään myönteistä persoonallisuutta. Ja kuitenkin tämä on ainut tie parempaan elämään ja terveeseen itsetuntoon. Kysymys on siis kaiken aikaa, ja vain, mielikuvista ja niiden muodostumisesta.
Ympäristön kielteisillä mielikuvilla ei ole mitään vaikutusta yksilön minäkuvan muodostumiseen ellei yksilö alistu alttiiksi näiden vaikutuksille. Mikäli yksilö pystyy uskomaan itseensä ja henkisesti nousemaan ympäristönsä kielteisten mielikuvien yläpuolelle ja rakentamaan itsestään myönteisen mielikuvan, (esim. mielikuva Jumalan lapseudesta) tämä mielikuva muuttaa sen ihmisen persoonallisuuden mielikuvan mukaiseksi. Näin tapahtuu riippumatta siitä toimittaanko uskon, joogan tai hypnoosin alueilla.
Tapahtuu henkinen vallankumous yksilön ja ympäristön mielikuvissa ja arvojärjestyksissä. Tämän vuoksi meidän ei koskaan tule ajatella: "Minä olen tämmöinen". Ja puhua: "En minä osaa". "En minä pysty" jne. tyyliin. Elämän voittajan mielikuva sanoo: "Minä pystyn siihen". "Minä paranen". Ja: "Mitä en vielä osaa, sen minä opin" jne.
Nämä elämän voittajan mielikuvat itsestään kasvattavat yksilöstä todellisen itsensä ja elämänsä voittajan. Kysymys on siis siitä myönteisten mielikuvien suorittamasta alitajunnan ohjailusta, joka suggestioiden ja hypnoosin piirissä on tuttua, ja joka on vapauttanut niin monet alkoholistit, tupakoitsijat kuin muutkin riippuvaiset omista riippuvuuksistaan ja mahdollistaneet uuden vapaan elämän uutena ihmisenä.
Meidän mahdollisuuksiamme rajoittaa siis vain omat mielikuvamme. Ja edelleen: Kouluissa ja työpaikoilla kiusaajat kiusaavat yleensä vain niitä, jotka ovat kiusattavissa. Hengen jättiläinen on kuin täysi kuu, joka myhäilee tyytyväisenä. Sitä saa panetella ja parjata. Sille saa huutaa ja kirota tai ampua vaikka haulikolla, niin se vain myhäilee tyytyväisenä. Tulkaamme siis tämän kuun kaltaisiksi hengen jättiläisiksi niin koko maailma on avoinna kaikkine mahdollisuuksineen edessämme......"
http://www.aretalogia.com/uskojahypnoosi.htm
Vain harva meistä tulee ajatelleeksi sitä, kuinka ratkaisevaa osaa persoonallisuutemme muodostumisessa näyttelevät ne mielikuvat, jotka ympäristömme tai me itse olemme luoneet ja myös se, miten me puhumme. Nyt kun meillä Suomessa, ainakin pienissä maalaiskylissä, ihmiset luokitellaan syntyperänsä perusteella omiin sosiaalisiin luokkiinsa, säätää tämä paljossa sen, millainen ihmisestä muodostuu ja millaiset ovat sen ihmisen mahdollisuudet selviytyä voittajana omassa elämässään.
On kokonaan toista syntyä hyvään ja arvostettuun sukuun kuin huutolaispojan poikana mustaan mökkiin. Ja kuitenkin kaiken aikaa ratkaisevaa osaa ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa näyttelevät vain mielikuvat. Eli ne mielikuvat, jotka ympäristömme on meistä muodostanut kuin myös ne, jotka itse olemme itsestämme luoneet. Yleensä on myös niin, että yksilön itsetunto ja minäkuva rakentuu sen mukaan miten ympäristö häneen suhtautuu.
Köyhissäoloissa syntyneen itsetunto rakentuu yleensä ympäristön asenteiden mukaisesti "anteeksi, että olen olemassa" - mentaliteettiin ja koko tuleva elämä on tämänmukaista hattu kourassa nöyristelyä ja olemassaolon ahdinkoa. Vaatii valtavan paljon henkistä lujuutta, että vaikeissa oloissa syntynyt ihminen pystyy voittamaan ympäristönsä kielteiset vaikutukset itseensä ja rakentamaan itsestään myönteistä persoonallisuutta. Ja kuitenkin tämä on ainut tie parempaan elämään ja terveeseen itsetuntoon. Kysymys on siis kaiken aikaa, ja vain, mielikuvista ja niiden muodostumisesta.
Ympäristön kielteisillä mielikuvilla ei ole mitään vaikutusta yksilön minäkuvan muodostumiseen ellei yksilö alistu alttiiksi näiden vaikutuksille. Mikäli yksilö pystyy uskomaan itseensä ja henkisesti nousemaan ympäristönsä kielteisten mielikuvien yläpuolelle ja rakentamaan itsestään myönteisen mielikuvan, (esim. mielikuva Jumalan lapseudesta) tämä mielikuva muuttaa sen ihmisen persoonallisuuden mielikuvan mukaiseksi. Näin tapahtuu riippumatta siitä toimittaanko uskon, joogan tai hypnoosin alueilla.
Tapahtuu henkinen vallankumous yksilön ja ympäristön mielikuvissa ja arvojärjestyksissä. Tämän vuoksi meidän ei koskaan tule ajatella: "Minä olen tämmöinen". Ja puhua: "En minä osaa". "En minä pysty" jne. tyyliin. Elämän voittajan mielikuva sanoo: "Minä pystyn siihen". "Minä paranen". Ja: "Mitä en vielä osaa, sen minä opin" jne.
Nämä elämän voittajan mielikuvat itsestään kasvattavat yksilöstä todellisen itsensä ja elämänsä voittajan. Kysymys on siis siitä myönteisten mielikuvien suorittamasta alitajunnan ohjailusta, joka suggestioiden ja hypnoosin piirissä on tuttua, ja joka on vapauttanut niin monet alkoholistit, tupakoitsijat kuin muutkin riippuvaiset omista riippuvuuksistaan ja mahdollistaneet uuden vapaan elämän uutena ihmisenä.
Meidän mahdollisuuksiamme rajoittaa siis vain omat mielikuvamme. Ja edelleen: Kouluissa ja työpaikoilla kiusaajat kiusaavat yleensä vain niitä, jotka ovat kiusattavissa. Hengen jättiläinen on kuin täysi kuu, joka myhäilee tyytyväisenä. Sitä saa panetella ja parjata. Sille saa huutaa ja kirota tai ampua vaikka haulikolla, niin se vain myhäilee tyytyväisenä. Tulkaamme siis tämän kuun kaltaisiksi hengen jättiläisiksi niin koko maailma on avoinna kaikkine mahdollisuuksineen edessämme......"
http://www.aretalogia.com/uskojahypnoosi.htm
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus. Mutta eräs oleellisuus siitä
puuttui, nimittäin se että ympäristön ylläpitämien
negatiivisten ja kategorisoivien
mielikuvien kumoaminen omassa mielessä edellyttää
noiden mielikuvien KOHTAAMISTA ja älyllisperäistä
KÄSITTELYÄ jossa ne todetaan VÄÄRIKSI. "Olen
voittaja", "Minä osaan" mantrojen toisto ei tässä
auta, sillä ne ovat pakotie TOTUUDEN välttämiseksi.
Ainoastaan jäsennelty, tieteelliseen ajatteluun
perustuva ihmiskuva ja yhteiskuntafilosofia,
yhdistettynä uskonnolliseen reformiin VOI auttaa.
Kun otamme vielä huomioon sen että jos ihminen
haluaa todellista muutosta yhteiskunnassa ja näkee
ne valheet ja vääryydet joita yhteiskunnassamme
harjoitetaan, niin hän huomaa vastustavansa
koko sosialistista järjestelmää, koko yhteiskuntaa,
koko maailmaa. Siksi jokaisen hengellisesti uuden
ihmisen synty on tilastollinen ihme.
Omat lapsuuteni kokemukset pienessä mustassa mökissä olivat sitä luokkaa, että jo 9 vuotiaana menetin uskoni uskovaisiin. Samoin tajusin, että vallitseviin epäkohtiin saadaan muutoksia vain muuttamalla yhteiskunnallisia olosuhteita. Niinpä jo 14-vuotiaana olin aktivistina politiikassa ja perustamassa kotikylälleni kyläyhdistystä, jonka sihteeriksi minut nimitettiin kesäkuussa 1959.
Näiden tapahtumien jälkeen yhteiskunnassamme on tapahtunut valtavia muutoksia parempaan. Työttömyysturva, terveydenhuolto, koulutusmahdollisuudet kaikille, korkea elintaso ym. mutta näiden ulkoisten olosuhteiden korjaamisella ei olla saavutettu sitä henkistä hyvinvointia, joka tästä maastamme olisi todellisen hyvinvointivaltion tehnyt. Valtion, jossa meidän kaikkien olisi hyvä elää ja nyt kehityksen suunta maassamme kulkee alaspäin kuin lehmän häntä ja seuraukset näkyvät kaikkialla.
Eli todellisen hyvinvoinnin voimme saavuttaa vain yksilötasolla tapahtuvalla henkisellä vapautumisella ja henkisellä kasvulla, joka kasvattaa meistä itsemme ja elämämme voittajia ja erityisen tarpeellinen ja kiireellinen tämä henkinen kasvu olisi nuorille, joiden syrjäytyneisyyden ja elämän arvottoomuuden kokemisen seurauksena mm. huumeet leviävät kaikkialla maassamme. Aina pienimpiä syrjäkolkkia myöten.