Kyllä 0,7 %:lle! Mutta aikataulu… (suruttomasti suoraan lainattu, alla lähteet)
SDP:n näkemyksiä:
Viimeistään vuoteen 2010 mennessä..
tarkka ohjelma aikatauluineen ..laadittava tällä hallituskaudella.
Kansainvälisten kysymysten kannanotto: kehitysyhteistyö kehityksen edellytysten tukeminen mm. kansainvälisen kauppapolitiikan avulla
... presidentti Tarja Halonen on säännöllisesti muistuttanut tavoitteesta ja sen aikatauluttamisen tärkeydestä.
"Halonen: Kehitysapu liki kaksinkertaistettava (Helsingin Sanomat 9.9.2004)"
"Halonen piti maailmanlaajuisen kehitysavun kasvattamista välttämättömänä, jotta vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet voidaan saavuttaa."
"Tarja Halonen painotti, että poliittisia sitoumuksia maailman nälän ja köyhyyden poistamiseksi on jo tehty riittävästi. Haaste on nyt toimeenpanna sitoutumukset. Halonen soisi, että Suomi – joka kuuluu globalisaation suurimpiin hyötyjiin - on siinä esimerkkimaa.. Rahaa köyhyyden vähentämisessä tarvitaan, mutta myös talous- ja elinkeinopolitiikkaa, joka vähentää köyhyyttä, Halonen painotti. Maailman pystyy periaatteessa tuottamaan ruuan kasvavalla väestölle. Kyse onkin siitä, kenellä on varaa syödä ja kenen saatavilla ruoka on."
------
KOK:n näkemyksiä:
... tarkka aikataulu riippuu ”valtiontalouden elpymisestä” *
Avun kohdentaminen...autettavien tulee edistää demokratiaa ja markkinataloutta. Kehitysavun sijaan ...markkinatalous, markkinoiden avaaminen ja tietotaidon lisääminen WTO:n neuvotteluissa.
- "Kehitysmailla on luonnollisesti aihetta katsoa peiliin etsittäessä syitä velkataakan kertymiseen" Mm. itse asetetut kaupan esteet estävät hyötymästä vapaakaupasta, jolla saavutettaisiin [kok:n mukaan] myös ihmisoikeudet ja ympäristön suojelu.
-----
Niinistö vs. Paasio, Holkeri:
"Seuraavana talvena valtiovarainministeri Sauli Niinistö säikäytti esittelemällä suunnitelmaa, jossa tuloveron kevennystä oli tarkoitus osaksi rahoittaa supistamalla kehitysyhteistyön määrärahoja. Vihreässä Langassa 8. maaliskuuta 1996 SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pertti Paasio ihmetteli Niinistön puheita ja muistutti hallituksen sitoutuneen päinvastaiseen, kehitysapurahojen kasvattamiseen.
Niinistö ei kuitenkaan hellittänyt. "Valtiovarainministeri Sauli Niinistön kesäreseptin mukaan suomalaisten veroale voitaisiin maksattaa osin kehitysmaiden köyhillä puolittamalla kehitysapu", Suomen Kuvalehti kertoi 9. elokuuta 1996.
Holkeri ja Niinistö sanaharkassa kehitysavusta (Helsingin Sanomat 23.2.2001)
Holkeri on oikeassa: lisärahaa tarvitaan (Aamulehti 25.2.2001)
Yhteisvetoomus yli 30 kansalaisjärjestöltä: Kehitysyhteistyön varoja nostettava (Kansan Uutiset 6.3.2001)"
------
Taustatietoa:
- 0,7% BKT:sta on YK:n kehitysyhteistyömääräraha-suositus/tavoite
- 3/4 kansasta haluaisi päästä tähän
- suuri osa puolueista puhuu 0,7%:sta, aikataulu onkin eri juttu..
- valtion talousarviossa määräksi on tullut 0,341–0,348 %, lopulta "jopa" 0,37 %
- muut Pohjoismaat: lama ei laskenut määriä: Ruotsi 0,86 % ja Norja 1 % vuoteen 2005. *
-----
Lähteet: http://varasto.syl.helsinki.fi/juttupankki/html/puolueet.htm
http://www.artto.kaapeli.fi/kyo40/osa3
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/16223.html
http://global.finland.fi/uutiset/teksti_popup.php?id=3854
aiheeseen liittyen myös:
http://www.sak.fi/ajankohtaista.shtml/04?21451
SDP:n näkemyksiä:
Viimeistään vuoteen 2010 mennessä..
tarkka ohjelma aikatauluineen ..laadittava tällä hallituskaudella.
Kansainvälisten kysymysten kannanotto: kehitysyhteistyö kehityksen edellytysten tukeminen mm. kansainvälisen kauppapolitiikan avulla
... presidentti Tarja Halonen on säännöllisesti muistuttanut tavoitteesta ja sen aikatauluttamisen tärkeydestä.
"Halonen: Kehitysapu liki kaksinkertaistettava (Helsingin Sanomat 9.9.2004)"
"Halonen piti maailmanlaajuisen kehitysavun kasvattamista välttämättömänä, jotta vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet voidaan saavuttaa."
"Tarja Halonen painotti, että poliittisia sitoumuksia maailman nälän ja köyhyyden poistamiseksi on jo tehty riittävästi. Haaste on nyt toimeenpanna sitoutumukset. Halonen soisi, että Suomi – joka kuuluu globalisaation suurimpiin hyötyjiin - on siinä esimerkkimaa.. Rahaa köyhyyden vähentämisessä tarvitaan, mutta myös talous- ja elinkeinopolitiikkaa, joka vähentää köyhyyttä, Halonen painotti. Maailman pystyy periaatteessa tuottamaan ruuan kasvavalla väestölle. Kyse onkin siitä, kenellä on varaa syödä ja kenen saatavilla ruoka on."
------
KOK:n näkemyksiä:
... tarkka aikataulu riippuu ”valtiontalouden elpymisestä” *
Avun kohdentaminen...autettavien tulee edistää demokratiaa ja markkinataloutta. Kehitysavun sijaan ...markkinatalous, markkinoiden avaaminen ja tietotaidon lisääminen WTO:n neuvotteluissa.
- "Kehitysmailla on luonnollisesti aihetta katsoa peiliin etsittäessä syitä velkataakan kertymiseen" Mm. itse asetetut kaupan esteet estävät hyötymästä vapaakaupasta, jolla saavutettaisiin [kok:n mukaan] myös ihmisoikeudet ja ympäristön suojelu.
-----
Niinistö vs. Paasio, Holkeri:
"Seuraavana talvena valtiovarainministeri Sauli Niinistö säikäytti esittelemällä suunnitelmaa, jossa tuloveron kevennystä oli tarkoitus osaksi rahoittaa supistamalla kehitysyhteistyön määrärahoja. Vihreässä Langassa 8. maaliskuuta 1996 SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pertti Paasio ihmetteli Niinistön puheita ja muistutti hallituksen sitoutuneen päinvastaiseen, kehitysapurahojen kasvattamiseen.
Niinistö ei kuitenkaan hellittänyt. "Valtiovarainministeri Sauli Niinistön kesäreseptin mukaan suomalaisten veroale voitaisiin maksattaa osin kehitysmaiden köyhillä puolittamalla kehitysapu", Suomen Kuvalehti kertoi 9. elokuuta 1996.
Holkeri ja Niinistö sanaharkassa kehitysavusta (Helsingin Sanomat 23.2.2001)
Holkeri on oikeassa: lisärahaa tarvitaan (Aamulehti 25.2.2001)
Yhteisvetoomus yli 30 kansalaisjärjestöltä: Kehitysyhteistyön varoja nostettava (Kansan Uutiset 6.3.2001)"
------
Taustatietoa:
- 0,7% BKT:sta on YK:n kehitysyhteistyömääräraha-suositus/tavoite
- 3/4 kansasta haluaisi päästä tähän
- suuri osa puolueista puhuu 0,7%:sta, aikataulu onkin eri juttu..
- valtion talousarviossa määräksi on tullut 0,341–0,348 %, lopulta "jopa" 0,37 %
- muut Pohjoismaat: lama ei laskenut määriä: Ruotsi 0,86 % ja Norja 1 % vuoteen 2005. *
-----
Lähteet: http://varasto.syl.helsinki.fi/juttupankki/html/puolueet.htm
http://www.artto.kaapeli.fi/kyo40/osa3
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/16223.html
http://global.finland.fi/uutiset/teksti_popup.php?id=3854
aiheeseen liittyen myös:
http://www.sak.fi/ajankohtaista.shtml/04?21451
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miksi meidän pitää aina auttaa afrikkalaisia? Afrikassa on paljon luonnonrikkauksia: timantteja, kultaa, hopeaa ym. Ja meidän rahaa on syydetty vuosikymmeniä Afrikkaan.
On se kumma, kun ei parannusta tule. Tai no rikastuvathan nämä eri diktaattorit kylläkin. Että onhan siinä muutosta.
Kyllä se on niin, että kehitysapu pitäisi lopettaa kokonaan. Miksi me joudumme elättämään näitä luusereita? Miksi ei nämä diktaattorit panosta omiin kansalaisiin?
Minä en ainakaan halua, että verorahoilla elätän näitä luuseriafrikkalaisia.
Esimerkiksi siihen, miten ennen korkeakulttuureja pullollaan olleesta Afrikasta tuli köyhä; Eurooppalaisten valloitusten ja järjettömien rajanvetojen sekä eri kansojen välisten ristiriitojen lietsomisen myötä.
Kansat, joiden historia katkaistiin.
Samalla voit etsiä jostain selityksen sanoille
kolmikantakauppa sekä suojatulli.