www.niinisto.net löytyy lisätietoja. sauli on myös sivareiden (tekevät arvokasta työtä) ystävä ja puolustaja.
NIINISTÖ KANNATTAA SIVIILIPALVELUSTA!!
niiniii
4502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siviilipalvelus on laillinen vaihtoehto eikä armeija sovi kaikille. Kaikki juntit eivät tätä ymmärrä, mutta Niinistö ei sentään ole tyhmä.
Kuitenkin on selvää että Tarja Halonen on tässä asiassa aivan ylivoimainen ehdokas. Vaikka Halonen kannattaakin yleistä asevelvollisuutta "pääpiirteissään" (eli näkee myös korjaamisen varaa järjestelmässä), niin hän suhtautuu myönteisesti myös sivareihin ja on ajanut heidän asiaansa esim. toimiessaan oikeusministerinä 1980-luvulla. Ei siviilipalvelusajan lyhentäminen ainakaan presidentti Haloseen kaadu. Halonen myös kannattaa totaalikieltäytyjien rankaisemista jollain muulla tavalla kuin vankilatuomiolla.
Eiväthän nämä kannanotot ihan täydellisiä ole, mutta Halosta pasifistisempaa ja sivarimyönteisempää presidenttiä on vaikea realistisesti Suomeen kuvitella.
Joten piirretään numero 9 sinne äänestyslippuun.
Ehdottomasti! Hautala olisi ollut vielä enemmän pasifistisempi, sivariystävällinen ja totaalien puolesta puhuja. Tarja Halonen tulee heti sijalla kaksi. Toivotaan parasta että siviilipalvelusaika laskee sekä totaalien rangaistuksia vähennetään tai poistetaan kokonaan, mikä olisi paras ratkaisu. Mutta Halonen on oikea rauhan puolesta puhuja joten numero on ehdottomasti 9, kuten melkein puolella Suomen äänioikeutetuista. Äänestetään Tarja voittoon Niinistö porvarin voitto voi olla katastrofi.
Siviilipalveluslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Siviilipalvelusvelvollisuus
Asevelvollinen, joka vakuuttaa uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (452/50) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta rauhan aikana ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään.
Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
Siviilipalveluslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Siviilipalvelusvelvollisuus
Asevelvollinen, joka vakuuttaa uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (452/50) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta rauhan aikana ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään.
2 §
Siviilipalveluksen sisältö
Siviilipalveluksen sisältönä on yhteiskunnalle hyödyllinen työ. Siviilipalvelukseen sisältyy koulutus, jonka tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun suorittamiselle ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta.
Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaalihuoltotai terveydenhuoltoalalla, opetustai kulttuurialalla taikka ympäristönsuojeluun tai pelastusalaan liittyvissä tehtävissä.
3 §
Siviilipalvelusaika
Siviilipalvelusaika on 395 päivää.
Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
Laki
siviilipalveluslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/1991) 20 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1271/1993,
muutetaan 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 4 momentti, 15 §:n 1 momentin 4 kohta, 22 §:n 2 momentti ja 44 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 4 momentti laissa 456/1992 ja 44 §:n 1 momentti mainitussa laissa 1271/1993, sekä
lisätään lakiin uusi 15 a § ja 4 a luku seuraavasti:
6 §
Siviilipalvelukseen hakeminen
Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen asevelvollisuuslain mukaista palvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja.
--------------------------------------------------------------------------------
8 §
Siviilipalveluksen toimeenpano
--------------------------------------------------------------------------------
Siviilipalvelusvelvollisten valvonnasta on lisäksi voimassa, mitä asevelvollisuuslain 8 a luvussa säädetään asevelvollisten valvonnasta.
15 §
Palveluspaikat
Siviilipalvelus suoritetaan:
--------------------------------------------------------------------------------
4) työministeriön hyväksymän suomalaisen yleishyödyllistä toimintaa harjoittavan yksityisoikeudellisen yhteisön tai säätiön palveluksessa.
--------------------------------------------------------------------------------
15 a §
Palveluspaikan hyväksymismenettely
Ennen 15 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitun yhteisön hakemuksen hyväksymistä työministeriön tulee pyytää asiasta siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan ja puolustusministeriön lausunto.
22 §
Siviilipalvelusmiehen työ- ja vapaa-aika sekä työturvallisuus
--------------------------------------------------------------------------------
Siviilipalvelusmiehen työturvallisuuteen sovelletaan työturvallisuuslakia (299/1958) siten kuin siitä erikseen asetuksella säädetään.
--------------------------------------------------------------------------------
4 a luku
Siviilipalvelusmiehen ylläpito ja etuudet
23 a §
Siviilipalvelusmiehen ylläpito
Siviilipalvelusmiehellä on oikeus maksuttomaan majoitukseen, ruokailuun, palvelustehtävien edellyttämään erityisvaatetukseen ja -varusteisiin sekä terveydenhuoltoon samoin kuin päivärahaan ja vapaisiin matkoihin.
Palveluspaikka vastaa palvelusaikana siviilipalvelusmiehen 1 momentissa tarkoitetusta ylläpidosta ja päivärahasta. Palveluspaikka ei saa maksaa siviilipalvelusmiehelle palvelusaikana palkkaa tai palkkiota.
Jos ruokailua ei voida järjestää, palveluspaikan on maksettava siviilipalvelusmiehelle ruokaraha, joka määräytyy vastaavasti kuten varusmiehen komennusmatkalle maksettava ruokaraha. Ruokarahaa ei makseta niiltä täysiltä vuorokausilta, jotka siviilipalvelusmies on luvattomasti poissa palveluksesta.
Siviilipalvelusmiehet voivat käyttää puolustusvoimien vaatetusta siten kuin siitä työministeriön ja pääesikunnan kesken sovitaan.
23 b §
Päiväraha
Palveluspaikka maksaa siviilipalvelusmiehelle päivärahan, joka määräytyy asevelvollisuuslain mukaista palvelusta suorittavan päivärahan mukaan.
Päivärahaa ei suoriteta niiltä kausilta, jonka palvelusvelvollinen on:
1) luvattomasti poissa palveluksesta;
2) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetulla lomalla siltä osin kuin lomaa ei lueta palvelusajaksi;
3) tahallisesti itse aiheuttamansa vamman tai sairauden vuoksi palvelukseen kykenemätön; tai
4) rikoksesta epäiltynä pidätettynä tai vangittuna teosta, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.
Siviilipalvelusmieheen sovelletaan, mitä asevelvollisen taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista muussa laissa tai asetuksessa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.
23 c §
Terveydenhuolto
Palveluspaikka järjestää siviilipalvelusmiehelle maksuttoman terveydenhuollon.
Siviilipalvelusmiehen terveydentila on tarkastettava 14 päivän kuluessa palveluksen alkamisesta. Siviilipalvelusmiehellä on oikeus muutoin halutessaan päästä lääkärintarkastukseen ja saada tarvittaessa lääkärin määräämää hoitoa.
Terveydenhuollon kustannusten korvaamiseen sovelletaan, mitä terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa asetuksessa (371/1987) säädetään.
23 d §
Täydennyspalvelusta suorittavan päiväraha ja täydennyspalvelupalkka
Täydennyspalvelusta suorittavalle maksetaan 23 b §:ssä säädetyn päivärahan lisäksi täydennyspalvelupalkka, joka määräytyy reservin kertausharjoituksiin kutsutulle asevelvolliselle palvelusajalta suoritettavan miehistön reserviläispalkan mukaan.
23 e §
Työmatkat
Palveluspaikka vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat sen määräämistä komennusmatkoista, sekä tarvittaessa kustannuksista, jotka aiheutuvat siviilipalvelusmiehen päivittäisistä matkoista palveluspaikan osoittaman majoituspaikan ja palveluspaikan välillä. Jos palveluspaikka ei ole järjestänyt siviilipalvelusmiehen komennusmatkalle majoitusta, hänelle suoritetaan majoitusraha, joka määräytyy kuten vastaava korvaus varusmiehen komennusmatkalla.
23 f §
Vapaat matkat
Siviilipalvelusmiehellä on oikeus vapaaseen matkaan hänelle määrättyyn palveluspaikkaan ja paluumatkaan palveluksen päätyttyä samoin kuin matkoihin hänen siirtyessään palveluspaikasta toiseen. Näitä matkoja varten suoritetaan 23 a §:n 3 momentin mukainen ruokaraha työministeriön määrärahoista.
Siviilipalvelusmiehellä on oikeus työministeriön määrärahoista vapaaseen matkaan viikkovapaalleen tai lomalleen Suomessa sekä muuhun valtioon, jossa hänen varsinainen asuntonsa tai kotinsa on. Työministeriön asetuksella säädetään vapaiden matkojen lukumäärästä ottaen huomioon varusmiesten vapaiden matkojen lukumäärät.
Vapaan matkan sijasta siviilipalvelusmiehelle voidaan antaa korvaus matkakustannuksista siten kuin työministeriön asetuksella erikseen säädetään.
23 g §
Siviilipalveluksen järjestämisestä aiheutuvat muut kustannukset
Työministeriö maksaa siviilipalveluskeskuksille siviilipalveluslain ja siviilipalvelusasetuksen (1725/1991) mukaisesta toiminnasta aiheutuneet muut kustannukset sopimuksen mukaan. Palvelujen ostoon keskuksilta ei sovelleta valtion hankinnoista annettua asetusta (1416/1993).
Työministeriön määrärahoista voidaan hakemuksesta korvata siviilipalveluksen järjestämisestä aiheutuneet, poikkeukselliset ja ennakoimattomat kustannukset, jos niitä voidaan pitää siviilipalveluslaitoksen resursseihin nähden kohtuuttomina.
44 §
Muut säännökset
Täydennyspalveluksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1 ja 4―7 §:ssä, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 10, 11, 13 ja 15―19 §:ssä, 21―22 §:ssä, 23 §:n 1 momentissa, 4 a luvussa, 24 ja 25 §:ssä, 26 §:n 3 momentissa sekä 34 ja 35 §:ssä säädetään.
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös siviilipalvelukseen, joka on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.
Tämän lain 23 g §:n 2 momenttia poikkeuksellisten kustannusten korvaamisesta sovelletaan kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tämän lain voimaantulon jälkeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 160/2000
TyVM 12/2000
SuVM 1/2000
EV 206/2000
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Työministeri
Tarja Filatov