Paljon kuule että opetetaan ettei usko ole tunteista kii???
Oli niin hyvä kirjoitus jippiissä että oli pakko cops tänne kyssärin kanssa!
Gallup Jumalasta?
uskis, kirjoitti 21:28
Rakkaat lukijat!!
Kun lukee tänne kirjoittavien ateistien kirjoituksia niin mieleen tulevat helposti sanat "minä olen"; kaksi yksinkertaista sanaa, ylpeyden ja vihan tunteen sävyttäminä.
Ehkä näissä sanoissa ateistien mielestä kaikuu jopa heidän esi-isiensä ääni heidän takoessaan rintakehäänsä? Tai sitten ylpeä kukko, joka kiekuu joka aamu julistaen "minä olen".
Uskova kuitenkin tajuaa, että nämä sanat voi lausua myös ilmaistakseen surua, onnea tai eksistentiaalista ongelmaa: "Olenko minä?"
Uskova tietää myös sen, että vasta silloin kun me pystymme lausumaan nämä kaksi sanaa ilmaistaksemme kaikkia tunteita, voimme todella vakuuttaa:"Minä olen".
Me emme voi olla siis olla olemassa ilman tunteiden koko kirjoa, niin kuin ei taiteilijakaan ole olemassa ilman palettinsa kaikkia värejä. Taiteilija ei ehkä käytä palettinsa kaikkia värejä jokaisessa maalauksessaan. Mutta kaikkien värien on oltava hänen ulottuvillaan.
Jokaisen ateistin kannattaisi siksi harjoitella näiden sanojen lausumista eri tunteilla, ensin tietysti jossain hiljaisessa, mieluisassa,omassa salaisessa paikassa. Itse olen palannut lapsuuteni mielipaikkoihin monia kertoja, yleensä luontoon. Silloin olen puhunut mm. taivaalle, tuulelle, puroille ja puille. Olen koskettanut niitä kädelläni puhuessani, koskettanut keveästi ja kunniottaen. Minä olen puhunut siellä myös Jumalallekin, rukoillut Häntä, oppinut Häneltä, rakastanut Häntä, sillä todellisen isän tavoin ei Hänkään tuomitse minua eikä saata häpeään tai saa nolostumaan, vaikka näin toiminkin. :)
Jos saat hengellinen pusu poskessa? Olemmeko epäuskossa jos tule rakkaudellisia tunteita??
Rakkaat siskot ja veljet!!! Näin täältä Israelista mietti (savis)? Hyvä Huomenta Suomi? Tai pitäiskö sanoa pohjois EU?
Oli niin hyvä kirjoitus jippiissä että oli pakko cops tänne kyssärin kanssa!
Gallup Jumalasta?
uskis, kirjoitti 21:28
Rakkaat lukijat!!
Kun lukee tänne kirjoittavien ateistien kirjoituksia niin mieleen tulevat helposti sanat "minä olen"; kaksi yksinkertaista sanaa, ylpeyden ja vihan tunteen sävyttäminä.
Ehkä näissä sanoissa ateistien mielestä kaikuu jopa heidän esi-isiensä ääni heidän takoessaan rintakehäänsä? Tai sitten ylpeä kukko, joka kiekuu joka aamu julistaen "minä olen".
Uskova kuitenkin tajuaa, että nämä sanat voi lausua myös ilmaistakseen surua, onnea tai eksistentiaalista ongelmaa: "Olenko minä?"
Uskova tietää myös sen, että vasta silloin kun me pystymme lausumaan nämä kaksi sanaa ilmaistaksemme kaikkia tunteita, voimme todella vakuuttaa:"Minä olen".
Me emme voi olla siis olla olemassa ilman tunteiden koko kirjoa, niin kuin ei taiteilijakaan ole olemassa ilman palettinsa kaikkia värejä. Taiteilija ei ehkä käytä palettinsa kaikkia värejä jokaisessa maalauksessaan. Mutta kaikkien värien on oltava hänen ulottuvillaan.
Jokaisen ateistin kannattaisi siksi harjoitella näiden sanojen lausumista eri tunteilla, ensin tietysti jossain hiljaisessa, mieluisassa,omassa salaisessa paikassa. Itse olen palannut lapsuuteni mielipaikkoihin monia kertoja, yleensä luontoon. Silloin olen puhunut mm. taivaalle, tuulelle, puroille ja puille. Olen koskettanut niitä kädelläni puhuessani, koskettanut keveästi ja kunniottaen. Minä olen puhunut siellä myös Jumalallekin, rukoillut Häntä, oppinut Häneltä, rakastanut Häntä, sillä todellisen isän tavoin ei Hänkään tuomitse minua eikä saata häpeään tai saa nolostumaan, vaikka näin toiminkin. :)
Jos saat hengellinen pusu poskessa? Olemmeko epäuskossa jos tule rakkaudellisia tunteita??
Rakkaat siskot ja veljet!!! Näin täältä Israelista mietti (savis)? Hyvä Huomenta Suomi? Tai pitäiskö sanoa pohjois EU?
Vastaukset 1
Vanhimmat
heh, mitäs uskonto on muuta kuin tunnetta?